KOHTEET Luonnos 17.5.2013 1. Laatukulttuuri ja laadunhallinnan kokonaisuus KRITEERIT Puuttuva Alkava Kehittyvä Edistynyt Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja toimintaa on käytössä yksittäisiä, erillisiä laadunhallinnan menetelmiä. Järjestelmä kattaa vain osan koulutuksen järjestäjän toiminnoista ja/tai yksiköistä/koulutusaloista. Järjestelmä kattaa keskeisiltä osin koulutuksen järjestäjän perustehtävän ja menettelytavat muodostavat toimivan kokonaisuuden. Järjestelmä kattaa kaikki koulutuksen järjestäjän toiminnot ja tukee erinomaisella tavalla strategiaa ja toiminnan kehittämistä Laadunhallinta kytkeytyy vain osittain johtamisjärjestelmään. Laadunhallinta kytkeytyy melko hyvin osaksi johtamisjärjestelmää. Johto johtaa laadunvarmistusta ja sen kehittämistä. Laadunhallinta on osa koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää, toiminnan ohjausta ja oleellinen osa toimintajärjestelmää. Menettelytapojen vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen ei ole näyttöä. Menettelytapojen vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jonkin verran näyttöä. Menettelytapojen vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on näyttöä. Menettelytapojen vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Laadunhallinnan tavoitteet, työjako ja vastuut Laadunhallinnan vastuista ei ole jäsentynyttä näkemystä. Laadunhallinnan tavoitteita, työnjakoa ja vastuita on osittain määritelty. Koko organisaatiolla on yhtenäinen näkemys, miten koulutuksen laatua varmistetaan ja kehitetään. Vastuu laadunhallinnasta ja sen kehittämisestä on selkeästi jaettu. Laadunhallinta on keskeinen osa jokaisen organisaatiossa toimivan työtä. ei ole menettelytapaa, Opetus- ja muulla henkilöstöllä sekä Henkilöstöllä on riittävä laadunhallinnan osaami- Vastuuhenkilöiden osaamisesta ja sitoutumisesta
jolla se varmistaa henkilöstön riittävän laadunhallinnan osaamisen ja henkilöstön sitoutumisen laadun varmistamiseen tai kehittämiseen. johdolla on perustiedot laadunhallinnasta ja sen menetelmistä. nen. tehtäväänsä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Opiskelijat eivät osallistu laatutyöhön. Opiskelijoiden osallistuminen laatutyöhön on satunnaista. Opiskelijoiden osallistumista laatutyöhön tuetaan rakenteellisin ratkaisun. Opiskelijat nähdään voimavarana ja he osallistuvat laatutyöhön. Sidosryhmien ja kumppanien osallistuminen Laadunhallinnan kannalta keskeisiä sidosryhmiä ja kumppaneita ei ole tunnistettu. Kumppaneiden ja sidosryhmien mukanaolo laadunvarmistamisessa ja kehittämisessä on satunnaista. Laadunhallinnan kannalta keskeiset sidosryhmät on tunnistettu. Kumppaneita ja sidosryhmiä kuullaan laadun varmistamisessa ja kehittämisessä, mutta heidän osallistumiselleen ei ole vakiintuneita menettelytapoja. Sidosryhmät osallistuvat tarkoituksenmukaisilla ja vakiintuneilla menettelytavalla laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Kumppanien ja sidosryhmien mukanaolosta laadun varmistamisessa ja kehittämisessä on vahvaa näyttöä. tekee aloitteellisesti ja tuloksellisesti yhteistyötä laadunhallinnassa eri koulutusasteiden ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Dokumentointi Laadunhallinnan dokumentoinnin menettelytavat puuttuvat kokonaan tai keskeisiltä osin. Laadunhallintajärjestelmästä ja sen tuottamasta tiedosta dokumentointi on puutteellista eikä palvele kaikilta osin eri toimijoiden tarpeita. Dokumentointi on selkeää ja tarkoituksenmukaista ja palvelee pääsääntöisesti eri toimijoiden tiedontarpeita. on systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat laadunhallintajärjestelmän tuottaman tiedon dokumentoimiseksi siten, että dokumentaatio palvelee hyvin kaikkien toimijoiden tiedontarpeita. Laadunhallinnan läpinäkyvyys ja viestintä Ei näyttöä laadunhallin- Laadunhallintajärjes- Laadunhallintajärjestel- on
nan läpinäkyvyydestä ja viestinnästä. telmän tuottamasta tiedosta viestitään henkilöstöryhmille, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille, mutta viestintä ei ole säännöllistä eivätkä viestinnän tavat eivät ole vielä vakiintuneita. män tuottamasta tiedosta viestitään avoimesti ja säännöllisesti sovituilla menettelytavoilla henkilöstöryhmille, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. erinomaisia ja vakiintuneita menettelytapoja laadunhallintajärjestelmän tuottaman tiedon avoimesta, kohdetyhmän huomioon ottavasta viestimisestä eri henkilöstöryhmille, opiskelijoille ja ulkoisille sidosryhmille. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan tulosten pohjalta.
2. Strateginen johtaminen ja toiminnan ohjaus Laadunhallintajärjestelmä osana strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta Laadunhallintajärjestelmästä puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin kytkentä strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen. Strategista suunnittelua ja johtamista ohjataan erillään laadunhallinnasta. Strategisella suunnittelulla, johtamisella ja toiminnan ohjauksella on vain joitakin yhtymäkohtia laadunhallintajärjestelmään. Laadunhallintajärjestelmä kytkeytyy melko hyvin koulutuksen järjestäjän strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen. Laadunhallintajärjestelmästä saatavia tietoja hyödynnetään strategisessa johtamisessa ja toiminnan ohjauksessa. Laadunhallintajärjestelmä kytkeytyy kiinteästi järjestäjän strategiseen suunnitteluun, johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen. On pitkäaikaista näyttöä siitä, että laadunhallinta on luonteva osa koulutuksen järjestäjän strategista suunnittelua, johtamista ja toiminnan ohjausta. Strategian jalkauttaminen ja johdon sitoutuminen toiminnan ohjaukseen osallistuvat johtajat eivät ole sitoutuneita laatutyöhön. Menettelytapa puuttuu strategian jalkauttamiseen ja henkilöstön osallistumiseen strategiatyöhön. eri tasoilla toimivan johdon ja henkilöstön sitoutumisessa on vaihtelua, laatutyöhön suhtaudutaan osin ristiriitaisesti. Organisaation tehtävä ja tavoitteet ovat selkeitä ja siten määritelty, että kaikki ymmärtävät, mitä tavoitellaan. johto johtaa laadunvarmistusta ja sen kehittämistä. Johtajat ovat sitoutuneita laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Valtaosa henkilöstöstä ymmärtää laadunhallinnan merkityksen ja osallistuu siihen. Johdolla ja henkilöstöllä on kokonaiskuva organisaation laatutavoitteesta ja toiminnasta sekä omasta osuudestaan tavoitteiden saavuttamisessa. johto johtaa tavoitteellisesti laadunvarmistusta ja sen kehittämistä ja osallistuu esimerkillisesti laadun varmistamiseen ja sen kehittämiseen. Tavoitteiden saavuttamista seurataan systemaattisesti eri tasoilla ja siitä on selkeää ja pitkäaikaista näyttöä. Tiedonhallinta strategiassa ei ole otettu kantaa tiedon tuot- strategiatyössä on tunnistettu kokonais- Kokonaisvaltaisen tiedonhallinnan avulla tuetaan strategisten tavoit- on yhtenäinen, käyttäjän tarpeita vastaava ja vuorovai-
tamiseen tai sen käyttöön. Tietoa tuotetaan tarpeen vaatiessa erillisillä, yhtyeensopimattomilla järjestelmillä. valtaisen tiedonhallinnan tarve ja käynnistetty tiedonhallinnan kehittäminen. tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentaminen on aloitettu. toiminnassaan käyttämän ja tuottaman tiedon määrittely on aloitettu. teiden saavuttamista. tietojärjestelmäkokonaisuus tukee pääosin keskeisiä toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Tietojärjestelmien tietoturva on hyvällä tasolla. toiminnassaan käyttämä ja tuottama tieto on määritelty ja sen käyttöä kehitetään toimintaa tukevaksi. kutteisuutta tukeva tiedonhallintajärjestelmä ohjauksen, seurannan ja päätöksenteon edellyttämän tiedon tuottamiseksi. tietojärjestelmäkokonaisuus tukee keskeisiä toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä sekä on tekniseltä ratkaisultaan järkevä. Tietojärjestelmien tietoturva on varmistettu. Tiedonhallintaa arvioidaan osana koulutuksen järjestäjän itsearviointia ja sitä kehitetään tulosten pohjalta strategian suuntaisesti. toiminnassaan käyttämä ja tuottama tieto on selkeästi määritelty ja sitä käytetään ja välitetään eteenpäin toiminnan kannalta järkevällä tavalla. Toimintaympäristöstä saatavien tietojen hyödyntäminen ml. seuranta-, arviointi-, tutkimustieto Toimintaympäristöanalyysejä tehdään satunnaisesti eivätkä ne tuota tietoa strategisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Toimintaympäristöanalyysi tehdään lähinnä vain osana strategiaprosessia. Tuloksia hyödynnetään melko systemaattisesti käyttää päätöksenteossa ja toiminnan ohjauksessa käytetään monipuolisesti tietoa sekä sisäisestä että ulkoisesta toimintaympä- on selkeää näyttöä siitä, että se reagoi nopeasti, ketterästi ja hallitusti sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön sekä yhteiskunnan
strategiatyössä. Toiminnan ohjaukseen hankitaan tapauskohtaisesti tietoa. ristöstä ja niissä tapahtuvista muutoksista. muutoksiin ja poikkeamiin sekä muuttaa toimintaansa strategian suuntaisesti. Toimintaedellytysten varmistaminen ja resurssien suuntaaminen tuottaa pyydettäessä tietoa järjestämislupaprosessiin. Resursseja ei kohdenneta tavoitteiden suuntaisesti. tuottaa satunnaisesti tietoa koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedellytyksistään. Järjestämisedellytysten systemaattinen varmistaminen puuttuu. Resurssien kohdentamista tavoitteiden suuntaisesti ei varmisteta. on käytössä menettelytapoja, joilla se seuraa ja arvioi säännöllisesti koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedellytysten riittävyyttä. Resurssien sisäinen kohdentaminen ja jako ovat tarkoituksenmukaisia tavoitteiden saavuttamisen kannalta. on käytössä menettelytavat, joilla se seuraa ja arvioi säännöllisesti ja systemaattisesti koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedellytysten riittävyyttä ja toimii ennakoivasti niiden varmistamiseksi. Resurssien kohdentamisesta strategian suuntaisesti on selkeää näyttöä. Koulutustarjonta ltä puuttuvat kokonaan tai keskeisiltä osin koulutustarjonnan suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat. Koulutustarjonnan suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat eivät kaikilta osin tue tarkoituksenmukaisella tavalla koulutustarjonnan suuntaamista toiminta-alueen työelämän ja opiskelijoin tarpeiden mukaisesti. Koulutustarjonnan suunnitteluun ja suuntaamiseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat edistävät koulutustarjonnan suuntaamista toiminta-alueen työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. on selkeät, vakiintuneet toimintastrategiaan perustuvat menettelytavat, joiden avulla se varmistaa, että koulutustarjontaa suuntautuu määrällisesti ja sisällöllisesti oman toimintaalueen työelämän ja opiskelijoiden tarpeiden mukaisesti. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan Ennakointitiedon käyttö on satunnaista eikä sen Ennakointitietoa käytetään suunnattaessa Ennakointitiedon hankintaan ja käyttöön koulu- Koulutustarjonnan suuntaaminen perustuu syste-
pohjalta tehdä koulutustarjontaa koskevia ratkaisuja. koulutustarjontaa, käyttö ei ole kuitenkaan suunnitelmallista. tustarjonnan suuntaamisessa on käytössä yhdessä sovitut systemaattiset menettelytavat. maattiseen ennakointiin, jota toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Vastuullisuus ja kestävä kehityksen edistäminen Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen eivät ole keskeisiä toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavia periaatteita. Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ovat vain osin toimintaa ja päätöksentekoa ohjaavia periaatteita. Kestävä kehityksen integrointi osaksi laadunhallintajärjestelmää on aloitettu. Vastuullisuus ja kestävän kehityksen edistäminen ohjaavat toimintaa ja päätöksentekoa. Niiden edistämiseksi on menettelytapoja, joiden soveltamisesta on jonkin verran näyttöä. Kestävä kehitystä on osin integroitu osaksi laadunhallintajärjestelmää. on yhdessä sidosryhmien ja kumppanien kanssa kehitettyjä menettelytapoja, jotka edistävät vastuullisuutta ia kestävää kehitystä ja toimimista ennalta ehkäisevästi. Kestävä kehitystä on integroitu osaksi laadunhallintajärjestelmää. On selkeää ja pitkäaikaista näyttöä menettelyjen toteutumisesta käytännössä, niiden arvioinnista ja parantamisesta. Tuloksellisuus Tuloksellisuus ei ole keskeinen periaate, joka ohjaisi koulutuksen järjestäjän eri tasoilla tapahtuvaa päätöksentekoa eikä toimintaa. Tuloksellisuus on vain osin päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavia periaatteita. Tuloksellisuus on keskeinen periaate, kun tehdään päätöksiä. Sen edistämiseksi on menettelytapoja, joiden toteutumisesta on jonkin verran näyttöä. on yhdessä sidosryhmien ja kumppanien kanssa kehitettyjä menettelytapoja, jotka edistävät tuloksellisuutta. On selkeää ja pitkäaikaista näyttöä menettelyjen toteutumisesta käytännössä. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan.
3. Henkilöstö ja muut koulutuksen toimijat strategian toteuttajana ja kehittäjänä Henkilöstön sitoutuminen tavoitteiden saavuttamiseen Henkilöstö ei tunne organisaation strategisia tavoitteita. Henkilöstö tuntee strategiset tavoitteet vain osittain. Puuttuu systemaattinen menettelytapa, jolla tavoitteet viedään osaksi yksilöiden ja tiimien tavoitteita. Valtaosa henkilöstöstä tuntee strategiset tavoitteet ja on sitoutunut niiden tavoitteiden saavuttamiseen. Koulutuksen järjestäjällä on systemaattinen menettely, jolla tavoitteet viedään osaksi yksilöiden ja toimintayksiköiden tavoitteita. On selkeää näyttöä siitä, että henkilöstön toiminta edistää strategisten tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstö on aktiivisesti mukana ja arvioi ja kehittää strategiaprosessia. Henkilöstön osaaminen ja sen varmistaminen Osaamisen kehittäminen ei tue strategisten tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstönosaamisen ajantasaisuuden varmistamiseksi ei ole vakiintuneita menettelytapoja. Henkilöstön osaamisen ajantasaisuuden varmistamisen menettelytavat ovat vasta hahmottumassa, eivätkä ole täysin linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Henkilöstön, osaamisen ajantasaisuuden varmistamisen menettelytavat ovat vakiintuneita ja johdonmukaisia ja osaamisen kehittäminen tukee pääosin strategisten tavoitteiden saavuttamista. varmistaa kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti, että opetus- ja muun henkilöstön ja johdon, osaaminen on ajantasaista ja strategian ja vision suuntaista. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan. Laadunhallinta- ja arviointiosaamisen tarvetta ei ole tunnistettu. Laadunhallinta- ja arviointiosaamista on harvoilla ja sen hankkiminen on vain osin systemaattista. on systemaattinen menettelytapa laadunhallinta- ja arviointiosaamisen kehittämiseksi. on menettelytapa, jonka avulla se varmistaa, että laadunhallinta- ja arviointiosaaminen on osa koulutuksen järjestäjän henkilöstön ydinosaamista. Työpaikkaohjaajat/kouluttajat, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijat Työpaikkaohjaajien/kouluttajien, tutkin- Työpaikkaohjaajien/kouluttajien, tut- Työpaikkaohjaajien/kouluttajien, varmistaa ennakoivasti,
tosuoritusten ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien ohjaus- ja arviointiosaamisen ajantasaisuuden varmistamiseksi ei ole vakiintuneita menettelytapoja. kintosuoristusten ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien ohjaus- ja arviointiosaamisen ajantasaisuuden varmistamisen menettelytavat ovat vasta hahmottumassa. tutkinto ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien ohjaus ja arviointiosaamisen ajantasaisuuden varmistamisen menettelytavat ovat vakiintuneita ja johdonmukaisia ja ne tukevat pääosin strategisten tavoitteiden saavuttamista. että työpaikkaohjaajien/kouluttajien, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen arvioijien ohjaus- ja arviointiosaaminen on ajantasaista ja strategisten tavoitteiden suuntaista. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan. Hyvinvointi Työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ei ole vakiintuneita menettelytapoja Työyhteisön hyvinvoinnin edistämisen menettelytavat ovat hahmottumassa, mutta eivät vielä vakiintuneita. on pääosin systemaattiset menettelytavat työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. on vakiintuneet ja systemaattiset menettelytavat, joilla se huolehtii aktiivisesti työyhteisön hyvinvoinnista, seuraa sitä sekä toimii ennakoivasti hyvinvoinnin edistämiseksi. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan. 4. Perustatehtävien laadunhallinta Tutkintotavoitteinen koulutus (pt/at/eat) Muu koulutus (valmistavat ja valmentavat, muu ei tutkintotavoitteinen koulutus) Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä sekä muu innovaatiotoiminta Muu toiminta esim. työpajatoiminta Laadunhallintajärjestelmästä puuttuvat kokonaan tai keskeisiltä osin: menettelytapa eri perustehtävien suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja parantamiseen eri henkilöstöryhmien, opiskelijoiden eri perustehtävien suunnittelu, toteutus, arviointi ja parantaminen tapahtuvat usein erillisinä. Henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät eivät ole kattavas- eri perustehtäviä suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään osin yhdessä asiakaslähtöisesti elinikäistä oppimista edistäen. Henkilöstö, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät ovat mukana ydintoiminnan On selkeää ja pitkäaikaista näyttöä siitä, että koulutuksen järjestäjän eri perustehtäviä suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä asiakaslähtöisesti elinikäistä oppimista edistäen. Henkilöstö ja opiskelijat ovat sitoutuneita ja aktiivisesti mukana ydintoimin-
ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen verkostoyhteistyö menettelytapa perustehtävien toteuttamiseen kumppanuusverkostossa hanketoiminnan kytkentä perustehtäviin menettelytapa perustehtävien aluevaikuttavuuden lisäämiseksi menettelytapa perustehtävien yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi perustehtäviin liittyvät laadunhallinnan menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi perustehtäville asetettujen tavoitteiden kytkentä kokonaisstrategiaan perustehtäviin liittyvän toiminnan kannalta keskeisten ti mukana ydintoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Verkostoyhteistyön tarve on tunnistettu ja sitä tehdään osassa toimintaa. Kumppanuudet ja sidosryhmät on määritelty. Joitakin perustehtäviä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Hanketoimintaa toteutetaan osin erillisenä perustehtävistä ja toimintaa ohjaavista strategioista. suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Verkostoyhteistyölle on luotu vakiintuneita toimintatapoja. Kumppanuudet ja sidosryhmät on määritelty ja perustehtäviä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi. Kumppanuuksia tarkastellaan vain osin kokonaisvaltaisesti suhteessa eri perustehtäviin. Hanketoiminta tukee moniin perustehtäviin liittyvää toimintaa ja sen kehittämistä sekä koulutuksen järjestäjän asettamien strategisten tavoitteiden saavuttamista. nan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Ulkoiset sidosryhmät ovat tarkoituksenmukaisella tavalla mukana kehittämistyössä. Verkostoyhteistyö tukee erinomaisesti koulutuksen järjestäjän perustehtävien toteuttamista. Kumppanuudet ja sidosryhmät on määritelty ja perustehtäviä suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa eri asiakasryhmien tarpeisiin vastaamiseksi. Kumppanuuksia tarkastellaan kokonaisvaltaisesti suhteessa eri perustehtäviin. Kumppanuus- ja sidosryhmäyhteistyötä arvioidaan ja parannetaan. On selkeää ja pitkäaikaista näyttöä siitä, että hanketoiminta tukee perustehtäviin liittyvää toimintaa ja sen kehittämistä. Hanketoiminnan perustehtävien tukemista arvioidaan ja kehitetään siihen liittyviä menettelytapoja.
tuki- ja palvelutoimintojen laadunhallinta hanketoiminnan kytkentä perustehtäviin ja koulutuksen järjestäjän strategiaan menettelytapa perustehtävien toteuttamiseen liittyvien kumppanuuksien ja yhteistyösuhteiden hoitamiseen Joidenkin perustehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon aluevaikuttavuus ja se tapahtuu tapauskohtaisesti, Perustehtäviin liittyvät laadunhallinnan menettelytavat eivät ole kaikilta osin toimivia eivätkä tue toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteita ei ole kytketty kokonaisstrategiaan. Perustehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon aluevaikuttavuus. Menettelytavat eivät vielä ole systemaattisia. Perustehtäviin liittyvät laadunhallinnan menettelytavat edistävät toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Tavoitteet kytkeytyvät pääosin kokonaisstrategiaan. On selkeää ja pitkäaikaista näyttöä siitä, että eri perustehtäviä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä aluevaikuttavuuden lisäämiseksi ja yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa tuloksellisesti. Perustehtäviin liittyvät laadunhallinnan menettelytavat ovat systemaattisia ja vakiintuneita. Menettelytavat tukevat erinomaisella tavalla toiminnan kehittämistä ja koulutuksen järjestäjän strategian toteuttamista. Järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen on selkeää ja pitkäaikaista näyttöä. ydinprosessit on tunnistettu ja kuvattu. Osassa perustehtävistä on yhteisesti sovittuja menettelytapoja. Työketjujen kokonaisuus on puutteellisesti jäsentynyt on yhtenäiset ja asiakkaiden tiedossa olevat pedagogista ja muuta toimintaa koskevat toimintaperiaatteet, prosessit, menettelytavat ja työohjeet osana pedagogista ja muuta johtamista ja toiminnan ohjausta. Työketjut toimivat. prosesseilla on tavoitteet, omistajat ja on määritelty mittarit, joilla niiden tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Koulutuksen järjestäjällä on vakiintuneet menettelytavat prosessien kehittämiseksi.
Prosessit kattavat kaikki perustehtävät, niiden tuen ja eri koulutusmuodot. Laadunhallintajärjestelmä ei tuota riittävästi tietoa perustehtävien toteuttamisen ja kehittämisen tarpeisiin. Laadunhallintajärjestelmä tuottaa tarkoituksenmukaista tietoa perustehtävien laadunhallintaan, ja tietoa hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämisessä. on systemaattisia ja esimerkillisiä menettelytapoja tiedon tuottamiseksi perustehtävien laadunhallintaan. Tiedon hyödyntäminen on systemaattista ja tuloksellisesta käytöstä toiminnan kehittämisessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. 5. Koulutuksen järjestäminen Tutkintotavoitteinen koulutus (pt/at/eat) Muu koulutus (valmistavat ja valmentavat, muu ei tutkintotavoitteinen koulutus) Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä (soveltuvin osin) Koulutuksen suunnittelu o opetussuunnitelma o työpaikalla tapahtuva oppiminen o henkilökohtainen opiskelusuunnitelma/ohjelma o henkilökohtaistaminen o oppisopimuskoulutus Koulutusprosessin suunnittelussa ei ole käytössä toimivia laadunhallinnan menettelytapoja. Koulutusprosessin suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan menettelytavat eivät ole kaikilta osin toimivia eivätkä tue tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen suunnittelua. Koulutusprosessin suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan menettelytavat edistävät koulutuksen suunnittelun laadukkuutta ja tukevat koulutuksen suunnittelua. Koulutusprosessin suunnitteluun liittyvät laadunhallinnan laadukkaat ja vakiintuneet menettelytavat edistävät koulutuksen suunnittelun laatua ja tukevat koulutuksen suunnittelua. Strategiset tavoitteet ja asiakkaiden tarpeet Strategiset tavoitteet ja asiakkaiden tarpeet Strategiset tavoitteet ja asiakkaiden tarpeet oh- Koulutuksen ja kehittämisja palvelutehtävien suun-
eivät ohjaa koulutuksen ja kehittämis- suunnittelua. ohjaavat melko vähän koulutuksen ja kehittämis- suunnittelua. jaavat pääosin koulutuksen ja kehittämis- suunnittelua. nittelu perustuu koulutuksen järjestäjän strategisiin tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Suunnitteluprosessi hoidetaan koulutuksen järjestäjän omana toimintana. Suunnitteluprosessiin osallistuu vain joidenkin ryhmien edustajia. Suunnitteluprosessiin osallistuu melko kattavasti henkilöstön, asiakkaiden ja kumppanien edustajia. Suunnitteluprosessiin osallistuvat henkilöstön ja asiakkaiden ohella keskeiset kumppanit. suunnitteluprosessia ei ole dokumentoitu. suunnitteluprosessin dokumentointiin ei ole selkeää menettelyä. suunnitteluprosessi on dokumentoitu. Koulutuksen ja kehittämisja palvelutehtävien suunnitteluprosessi on kattavasti ja selkeästi dokumentoitu. Koulutuksen suunnitteluprosessissa ei huomioida koulutuksen järjestämisedellytyksiä. Koulutuksen suunnitteluprosessi ei sisällä menettelytapaa, jolla voitaisiin ajantasaisti varmistaa koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedellytysten riittävyyttä. Koulutuksen suunnitteluprosessi sisältää joitakin menettelytapoja, jolla varmistetaan tietyllä aikavälillä koulutuksen ja tutkintojen järjestämisedellytysten riittävyys. Koulutuksen suunnitteluprosessiin liittyvien vakiintuneiden ja järjestelmällisten menettelytapojen tuloksena koulutuksen järjestäjä pystyy toteuttamaan koulutuksen tehokkaasti ja hyödyntämään resursseja optimaalisesti sekä varmistamaan koulutuksensa ja tutkintojensa järjestämisedellytysten riittävyyden. suunnitteluprosessit suunnittelupro- suunnitteluprosessin Koulutuksen ja kehittämisja palvelutehtävien suunnitteluprosessia arvioidaan
eivät varmista koulutuksen tehokasta järjestämistä ja resurssien käyttöä. sessin menettelytavat edistävät vain osittain koulutuksen tehokasta järjestämistä ja resurssien käyttöä. menettelytavat edistävät koulutuksen tehokasta järjestämistä ja resurssien käyttöä. ja parannetaan. Koulutuksen toteutus toteutukseen ei liity laadunhallinnan menettelytapoja. toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat eivät ole kaikilta osin toimivia eivätkä tue tarkoituksenmukaisella tavalla koulutuksen toteutusta. toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat varmistavat koulutuksen laatua ja tukevat koulutuksen toteutusta. Koulutuksen ja kehittämisja palvelutehtävien toteutukseen liittyvät laadunhallinnan systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat tukevat koulutuksen laadun jatkuvaa parantamista. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan toteutus ei perustu koulutuksen järjestäjän strategisiin linjauksiin ja pedagogisiin toimintaperiaatteisiin. toteutus perustuu vain osin koulutuksen järjestäjän strategisiin linjauksiin ja pedagogisiin toimintaperiaatteisiin. toteutus perustuu pääosin koulutuksen järjestäjän strategisiin linjauksiin ja pedagogisiin toimintaperiaatteisiin. Koulutuksen ja kehittämisja palvelutehtävien toteutus perustuu koulutuksen järjestäjän strategisiin linjauksiin ja pedagogisiin toimintaperiaatteisiin. toteutus perustuu normeihin ja säädöksiin. toteutus perustuu normeihin ja säädöksiin sekä melko hyvin asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen ja huomioon ottamiseen. Koulutuksen ja kehittämisja palvelutehtävien perustuu normien ja säädösten lisäksi asiakkaiden tarpeidentunnistamiseen ja huomioon ottamiseen.
toteuttamista ohjaa melko hyvin pedagoginen strategia, jonka avulla varmistetaan mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset ja laadukkaat palvelut kaikille asiakkaille. Koulutuksen ja kehittämisja palvelutehtävien toteuttamista ohjaa pedagoginen strategia, jonka avulla varmistetaan mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset ja laadukkaat palvelut kaikille asiakkaille. ei ole menettelytapoja, joilla varmistetaan, että opiskelijat saavat osaamistavoitteidensa saavuttamisen edellyttämää korkealaatuista opetusta ja ohjausta sekä muita oppimista edistäviä tukipalveluja. on joitakin menettelytapoja, joilla pyritään varmistamaan, että opiskelijat saavat osaamistavoitteidensa saavuttamisen edellyttämää korkealaatuista opetusta ja ohjausta sekä muita oppimista edistäviä tukipalveluja. on menettelytavat, joilla se varmistaa, että kaikki opiskelijat saavat tarpeidensa ja edellytystensä kannalta riittävästi korkealaatuista opetusta, ohjausta ja tukipalveluja eri oppimisympäristöissä tutkinnon perusteiden edellyttämien osaamisvaatimusten saavuttamiseksi. on systemaattiset menettelytavat, joilla se varmistaa, että kaikki opiskelijat saavat tarpeidensa ja edellytystensä kannalta riittävästi korkealaatuista opetusta, ohjausta ja tukipalveluja eri oppimisympäristöissä tutkinnon perusteiden edellyttämien osaamisvaatimusten saavuttamiseksi. ei ole kokonaisuutena toimivaa opetussuunnitelmaa tai näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmaa. opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset osat sekä näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma on laadittu, mutta ne eivät ohjaa koulutuksen toteutusta. opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset osat sekä näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma ohjaavat jossain määrin koulutuksen toteutusta. opetussuunnitelman yhteinen osa ja tutkintokohtaiset osat sekä näyttötutkinnon järjestämissuunnitelma ohjaavat koulutuksen toteutusta.
Koulutusta järjestetään yhdessä kumppaneiden kanssa ottamatta huomioon opiskelijan oppimispolkua. Koulutusta järjestetään vain joidenkin kumppaneiden kanssa eikä riittävästi huomioida opiskelijan oppimispolkua. Koulutusta järjestetään yhdessä kumppaneiden kanssa melko hyvin huomioon opiskelijan oppimispolku. Koulutusta järjestetään tarkoituksenmukaisella tavalla yhdessä keskeisten kumppaneiden kanssa ottaen huomioon opiskelijan koko oppimispolku. Oppimistavoitteita ei ole riittävän selkeästi asetettu eivätkä oppimisen tuen tarpeet ohjaa opetusjärjestelyiden ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja käyttöä. Asetetut oppimistavoitteet ja oppimisen tuen tarpeet ohjaavat jossakin määrin opetusjärjestelyitä ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja käyttöä. Asetetut oppimistavoitteet ja oppimisen tuen tarpeet ohjaavat melko hyvin opetusjärjestelyiden ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja käyttöä. Asetetut oppimistavoitteet ja oppimisen tuen tarpeet ohjaavat esimerkillisellä tavalla opetusjärjestelyiden ja oppimisympäristöjen kehittämistä ja käyttöä. ei yhdistä resurssejaan omassa toiminnassaan ja yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa koulutuksen ja kehittämis- tuottamiseksi. yhdistää resurssejaan omassa toiminnassaan ja yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa koulutuksen ja kehittämis- tuottamiseksi jonkin verran. pyrkii yhdistämään tarkoituksenmukaisesti resurssejaan omassa toiminnassaan ja yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa koulutuksen ja kehittämis- ja palvelutehtävien tuottamiseksi. yhdistää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti resurssejaan omassa toiminnassaan ja yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa koulutuksen ja kehittämis- tuottamiseksi. Koulutusta ja kehittämis- toteutusta ei kehitetä asiakkaiden muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden muutosten pohjalta. Koulutusta ja kehittämis- toteutusta kehitetään tai muutetaan tapauskohtaisesti asiakkaiden muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden muutos- Koulutusta ja kehittämisja palvelutehtävien toteutusta kehitetään tai muutetaan tarvittaessa asiakkaiden muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden muutosten pohjalta. Koulutusta ja kehittämis- ja palvelutehtävien toteutusta kehitetään tai muutetaan tarvittaessa hallitusti vakiintuneilla menettelyillä asiakkaan muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden muutosten pohjalta.
ten pohjalta. Koulutuksen tukipalvelut esim. opiskelijahuoltopalvelut, ohjauspalvelut, opiskelijahallinto, oppilaitosturvallisuus Laadunhallintajärjestelmästä puuttuu kokonaan tai keskeisiltä osin koulutuksen tukipalveluihin liittyvät laadunhallinnan menettelytavat. Koulutuksen tukipalveluihin liittyvät laadunhallinnan menettelytavat eivät ole kaikilta osin toimivia eivätkä tue tarkoituksenmukaisella tavalla tukipalvelujen tarjoamista. Koulutuksen tukipalveluihin liittyvät laadunhallinnan menettelytavat edistävät koulutuksen tukipalvelujen laadukkuutta ja tukevat koulutuksen toteutusta: Koulutuksen tukipalvelujen toteutukseen liittyvät laadunhallinnan menettelytavat ovat laadukkaita ja vakiintuneita ja edistävät koulutuksen laatua ja tukevat koulutuksen toteutusta ja niitä arvioidaan ja parannetaan. Opiskelijoille tarjottavien tukipalvelujen riittävyyttä eikä laatua varmisteta. menettelytapojen avulla varmistetaan vain osin opiskelijoille tarjottavien tukipalvelujen riittävyys ja laatu. on menettelytavat, joilla se varmistaa opiskelijoille riittävät ja oppimistavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömät tukipalvelut ja niiden laadun. on strategiaan perustuvat systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat, joilla kaikille opiskelijoille varmistetaan riittävät ja oppimistavoitteiden saavuttamisen edellyttämät laadukkaat tukipalvelut. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia koskevaa tavoitetta ei ole koulutuksen järjestäjän strategisissa tavoitteissa. Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ei ole vakiintuneita menettelytapoja. Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi on koulutuksen järjestäjän strateginen tavoite. Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämisen menettelytavat ovat hahmottumassa, mutta eivät vielä vakiintuneita. Ennakoiva hyvinvoinnin edistäminen on Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi on koulutuksen järjestäjän strateginen tavoite, jonka edistämiseen on menettelytapoja. Koulutuksen järjestäjällä on vakiintuneet ja osin systemaattiset menettelytavat työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi ja niiden ennaltaehkäise- Opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi on koulutuksen järjestäjän strateginen tavoite, jonka pohjalta on luotu systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat hyvinvoinnin edistämiselle ja ennaltaehkäisevälle toiminnalle. Menettelytapoja arvioidaan ja parannetaan.
puutteellista. vään toimintaan. ei ole menettelytapoja varhaiseen puuttumiseen ja siinä tarvittavien tukipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseen. on joitakin menettelytapoja varhaiseen puuttumisen ja siinä tarvittavien tukipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseen. on menettelytapoja varhaiseen puuttumisen ja siinä tarvittavien tukipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamisekseen. on systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat varhaiseen puuttumisen ja siinä tarvittavien tukipalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. ei ole menettelytapoja, joilla se seuraa ja arvioi hyvinvointia, oppimisympäristöjen turvallisuutta ja tukipalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua. on joitakin menettelytapoja, joilla se seuraa ja arvioi hyvinvointia, oppimisympäristöjen turvallisuutta ja tukipalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua. on menettelytapoja, joilla se seuraa ja arvioi hyvinvointia, oppimisympäristöjen turvallisuutta ja tukipalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua. on systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat, joilla se seuraa ja arvioi hyvinvointia, oppimisympäristöjen turvallisuutta ja tukipalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua. ei ole menettelytapoja puuttua oikea-aikaisesti poikkeamiin sekä ennaltaehkäistä oppimista haittaavia tekijöitä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. on joitakin menettelytapoja puuttua oikea-aikaisesti poikkeamiin sekä ennaltaehkäistä oppimista haittaavia tekijöitä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. on menettelytapoja puuttua oikea-aikaisesti poikkeamiin sekä ennaltaehkäistä oppimista haittaavia tekijöitä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä. on selkeät, systemaattiset ja vakiintuneet menettelytavat puuttua oikea-aikaisesti poikkeamiin sekä ennaltaehkäistä oppimista haittaavia tekijöitä ja turvallisuutta vaarantavia tekijöitä.
6. Arviointi ja tulosten käyttö Arviointi- ja palautetiedon hyödyntäminen Tulosten seuranta ja arviointi sekä palautteen hankinta on satunnaista. Seurataan ja arvioidaan yksittäisiä asioita. kerää melko kattavasti erilaista tulos-, arviointi- ja palautetietoa. Tuloksia tarkastellaan suhteessa tavoitteisiin. Palautetietoa ja muuta tulostietoa analysoidaan ja niihin reagoidaan pääasiassa tapauskohtaisesti. arvioi tarjoamaansa koulutusta ja sen tuloksellisuutta ja kerää palautetietoa. on määritellyt mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Arviointiaikataulut, arviointimenettelyt ja arviointivastuut on määritelty. Tulostietoa on jo usean vuoden ajalta. Tulosten analysointia tapahtuu koko organisaation tasolla. on systemaattinen ja kokonaisvaltainen arviointi- ja palautejärjestelmä ja menettelytapa tulostiedon ja muun tiedon systemaattiseen analysointiin ja käyttöön. Tuloksia ja vertailutietoa on usean vuoden ajalta. julkaisee keskeiset koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta koskevat tulokset ja järjestäjät varmistaa, että keskeiset toimintaa ja sen laatua kuvaavat tulokset ovat sidosryhmien saatavilla. Laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointi ei ole toimintatapaa laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointiin. arvioi laadunhallintajärjestelmän toimintaa vain osittain. Järjestäjällä on heikko kokonaiskäsitys järjestelmän toimivuudesta. arviointijärjestelmä sisältää toimivan menettelyn laadunhallintajärjestelmän toimivuuden arviointiin. tunnistaa järjestelmän vahvuudet ja kehittämiskohteet. on vakiintunut ja systemaattinen menettely järjestelmän toimivuuden arvioimiseen. pystyy tehokkaasti tunnistamaan järjestelmän vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä arvioimaan järjestelmän vaikuttavuutta ja kehittämistarpeita.
7. Parantaminen Luonnos 17.5.2013 Kokonaiskäsitys kehittämistarpeista ja kehittämistyö (oppiva organisaatio) ltä puuttuu kokonaan tai suurelta osin toimintatapa itsearvioinnin, kansallisten ja muiden arviointien tulosten, palautteen ja muun tiedon hyödyntämiseen kehittämistyössä. Korjaavia toimenpiteitä käynnistetään palautteen ja muiden tulostietojen pohjalta. Yksittäistä palautetietoa analysoidaan ja niiden pohjalta käynnistetään kehittämistoimia. Itsearvioinnin, kansallisten ja muiden arviointien ja muun tulostiedon pohjalta käynnistetty kehittäminen on suunnitelmallista ja kehittämistoimien seuranta systemaattista. On näyttöä kehittämistoiminnan tuloksellisuudesta. Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja hyödyntäminen on osa organisaation oppimista. tukee jatkuvaa, järjestelmällistä oppimista ja innovaatiotoimintaa. Palautetta ja tarkistamista koskevat menettelyt ja kehittämistoimien systemaattinen seuranta ovat osa organisaation johtamisjärjestelmää ja oppimisprosessia. Kehittämistyön onnistumisesta ja vaikuttavuudesta on selkeää näyttöä. Laadunhallintajärjestelmän kehittäminen ltä ei ole laadunhallintajärjestelmän kehittämismenettelyjä tai ne ovat puutteelliset. Kehittämistoimet ovat satunnaisia eivätkä ne ole tavoitteellisia. laadunhallintajärjestelmän kehittämistyö, itsearvioinnin, kansallisten ja muiden arviointien tulosten pohjalta ei ole suunnitelmallista ja vaikuttavaa. on toimivat menettelyt laadunhallintajärjestelmän kehittämiseen. Järjestelmän kehittäminen on suunnitelmallista ja sen tuloksellisuudesta on osin näyttöä. on vakiintuneet ja systemaattiset menettelytavat laadunhallintajärjestelmän kehittämiseksi. Järjestelmän tuloksellisesta kehittämistyöstä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Innovatiivisuus ja uudistumiskyky ei ole uudistumiskykyä ja innovatiivisten ratkaisujen löytymistä edistäviä menettelytapoja eikä niitä tukevia rakenteita. on yksittäisiä aloitteita innovatiivisuuden ja uudistumiskyvyn edistämiseksi. kehittämisverkos- on uudistanut menettelytapojaan ja rakenteitaan niin, että ne edistävät innovatiivisuutta ja uudistuskykyä. Koulutuksen järjestäjä osallistuu stra- on esimerkillisiä innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä edistäviä menettelytapoja. rakenteita ja kannustimia. Hanketoiminnalla edistetään strategisten tavoittei-
Hanke- ja kehittämistoiminta on vähäistä eikä kehittämisverkostoihin juurikaan osallistuta. toihin osallistuminen on tapauskohtaista ja vain osittain strategisiin valintoihin perustuvaa. tegisten tavoitteiden saavuttamista tukeviin kehittämisverkostoihin ja tukee kehittämistä erilaisilla kannustimilla. koulutuksella ja esim. vertaisoppimisella. den saavuttamista ja kehittämistä. Verkostomainen innovaatio- ja kehittämistoiminta on vakiintunutta. Hanke- ja kehittämistoiminta edistää innovatiivisuutta ja uudistumista yksittäisissä kohteissa. Hanke- ja kehittämistoiminnalla edistetään innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä koulutuksen järjestäjän toiminnassa. on systemaattinen menettelytapa ideoiden arviointiin, priorisointiin ja käytäntöön vientiin. Ideoita arvioidaan ja viedään käytäntöön tapauskohtaisesti. menettelytavat vaihtelevat ideoiden arvioinnissa, priorisoinnissa ja käytäntöön viemisessä.