ASEMAKAAVAN SELOSTUS Klaukkala, Vanha-Klaukan alue

Kaavatunnus: 3-304 Asianumero: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Klaukkala, Vanha-Klaukan alue LUONNOS Asemakaava koskee Klaukkalan kylän tiloja... Asemakaavalla muodostuu korttelit... jne. Asemakaavamuutoksen selostus koskee 8.12.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueen lounaisosassa Lepsämäntien ja Isosuon välissä. Selostuksen liitteet 1. Kaavoitettava alue 2. Kaavakartta ja -määräykset 3. Tilastolomake 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 5. Natura-alueen rajaus ja -tietolomake 6. Natura-vaikutusarvio 7. xxx 8. xxx Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, 01901 Nurmijärvi, faksi: 09-2500 2353 Asemakaava-arkkitehti Timo Lehtinen, puh. 040-317 2362 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi

2 1. Tiivistelmä 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: NURMIJÄRVI Klaukkalan Vanha-Klaukan asemakaava Kaava-alueen määrittely: Asemakaava koskee tiloja Hevoshaka 543-403-5-398, Pikkuhaka 543-403-5-397, Ahomäki 543-403-5-106, Metsälä 543-403-5-107, Käpylä 543-403-5-108, Pikku-Klaukka 543-403-5-263, Jukola 2 543-403-2-405, Myllärinpelto 543-403-7-446, Moisio IV 543-403-7-70, Vanha-Klaukka 543-403- 5-359, Hasselinpelto 543-403-7-18, Kylä-Mylläri 543-403-7-309, Peltola 543-403-19-39, Yleinen tie 543-895-2-8. Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 3673-3706 sekä katu-, virkistys- ja erityisaluetta. Kaavan laatijat: Yhteystiedot: Asemakaava-arkkitehti Timo Lehtinen Nurmijärven kunta / Asemakaavoitus Keskustie 2 B / PL 37 01910 NURMIJÄRVI Vireilletulopvm: 2.8.2012 Vireilletulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa 2.8.2012. Asemakaavaluonnos nähtävillä: Kaavanmuutosluonnos oli alustavasti nähtävillä... Asemakaavaehdotus nähtävillä:... 1.2 Kaavan kuvaus Klaukkala on voimakkaasti kasvava taajama, ja riittävän tonttivarannon turvaamiseksi on kaavoitettava uusia asuinalueita. Kaavoitettava alue liittyy kiinteästi olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja on helposti liitettävissä kunnallistekniikan verkostoon. Suunnittelualue rajoittuu etelässä Isosuon Natura 2000-alueeseen. Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt kunta. Alue suunnitellaan tiiviiksi asuntoalueeksi. Alueelle rakennetaan kerrostaloja, pienkerros/rivitaloja ja omakotitaloja; suurin osa alueen pin-

3 ta-alasta on omakotitaloja. Alueelle jätetään runsaasti rakentamatonta virkistysaluetta erityisesti Isosuon läheisyyteen. Natura-alueen läheisyys otetaan suunnittelussa huomioon. 2. Kaavoituksen lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Klaukkalan läntisessä osassa Lepsämäntien ja Isosuon välisellä alueella n. 1 km päässä Klaukkalan keskustasta. Alue on helposti liitettävissä kunnallistekniikkaan ja Klaukkalan keskustan palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Suunniteltava alue on laajuudeltaan noin 64 ha. Alue on kunnan ja yksityisen omistuksessa. (kuva suunnittelualueesta) Olosuhteiltaan pääosa alueesta on pinnanmuodoiltaan melko tasaista loivasti etelään Isosuota kohti viettävää peltoa, vähäisempi osa alueesta on metsää Lepsämäntien läheisyydessä. Alueella sijaitsee mm. muutamia omakotitaloja, suuri maatilan talouskeskus pihapiireineen ja ratsastustila.

4 Olemassa olevien lähinnä Klaukkalan osayleiskaavatyön yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualue kuitenkin rajoittuu Natura 2000-ohjelmaan kuuluvaan Isosuohon ja suon olemassaolo asettaa rajoituksia ja reunaehtoja alueen maankäytölle. Alueen kaakkoisosassa on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Maaperältään alue on suurimaksi osasi savea, joka on monin paikoin rakennettavuudeltaan heikkoa erityisesti Isosuon läheisyydessä. Luonnonympäristö Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Natura 2000-ohjelmaan kuuluva Isosuo. Klaukkalan Isosuo on kohteen Natura-tietolomakkeen mukaan varsin luonnontilainen keidassuokokonaisuus, jossa soidensuojeluohjelman kuvauksen perusteella on Saaristo-Suomen keidas Rannikko-Suomen keitaan päällä. Natura-tietolomakkeen mukaan suon laiteilla on nevaa, muutoin suo on pääosin tiheydeltään vaihtelevaa rämemännikköä. Pohjoisreunassa on sekametsäkorpea. Suotyypit ovat rahkaräme, isovarpuräme, tupasvillaräme, lyhytkorsineva, saraneva, nevakorpi ja lehtokorpi. Alue on luonnontilaisuudessaan tyypillinen ja edustava keidassuo, joka on lisäksi suoyhdistymänä hyvin kehittynyt. Luonnontilaisina säilyneet keidassuot ovat Uudellamaalla harvinaisia. Isosuolta on paikoin nostettu turvetta 1980-luvun alkuun saakka. Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Natura-alueen koillisin osa ei kuulu soidensuojeluohjelmaan, mutta on yhtä luonnontilainen kuin suojeluohjelman aluekin. Tämä osa on vahvistetussa maakuntakaavassa varattu suojelualueeksi. Natura-alue on pääosin hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoitusta varten. Natura-alueen suojelutavoitteet turvataan perustamalla koko alueelle luonnonsuojelulain mukainen suojelualue. Liito-oravasta löytyi havaintoja vuonna 2006 jäähallin eteläpuolella suon reunassa kasvavan haavan alta. Puussa ei havaittu koloja. Lähistöllä on useita muitakin kookkaita haapoja ja liito-oravalle soveliasta metsää. Vuonna 2012 havaintoja ei löydetty vanhalta paikalta. Havaintopaikka on kaava-alueen ulkopuolella valtiolle hankitulla alueella, Natura-alueen sisällä. Vuonna 2006 tehtiin lisäksi havainto kurjen pesästä suon reunassa kaava-alueen lounaisnurkassa.

5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Sekä ympäristöministeriössä 8.11.2006 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa, että ympäristöministeriön 30.10.2014 vahvistamassa 2. vaihemaakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. (kuva maakuntakaavasta) Yleiskaava Käsittelyssä olevassa oikeusvaikutteisena laadittavassa uudessa Klaukkalan osayleiskaavaehdotuksessa alueen kaavamerkintä on AP-5 (pientalovaltainen asuinalue) ja vähäisemmiltä osilta V-1 (virkistysalue)

6 (kuvat: YK 1989 ja Klaukkalan OYK-ehdotus) Asemakaava Pääosalla alueesta ei ole asemakaavaa. Itäisimmän alueen asemakaava on vahvistettu 28.8.1962 (3-001) ja 30.1.1990 (3-171). Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet Valtakunnallisista alueiden käyttötavoitteista (2009) suunnittelualuetta koskevat kohdat 1,2,3 ja 6: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat - rakennettavuusselvitys (Ramboll 2015) - Lepsämäntien liikenneselvitys ja toimivuustarkastelu (Ramboll 2012) - meluselvitys (Ramboll 2015) - luontoselvitys (Enviro 2006) - asemakaava-alueen vaikutukset natura-alueeseen (Enviro 2015) - pilaantuneiden maiden selvitys (Ramboll 2015) - kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll 2015) - hulevesisuunnitelma (Ramboll 2015) Asemakaavan laatimisen lähtöaineistona on lisäksi ollut suuri määrä aikaisemmin mm. osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyjä selvityksiä. 3. Asemakaavan kuvaus 3.1 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan ensisijaisena tavoitteena on tyydyttää nopeasti kasvavan Klaukkalan taajaman tonttitarve. Alueelle tulee sijoittaa runsaasti omakotitontteja sekä kerros- ja rivitalotontteja. Tonttien tulee ominaisuuksiltaan vastata kysyntää. Alueesta tulee suunnitella viihtyisä, luonnonläheinen ja väljä ottaen kuitenkin huomioon taloudellisen toteutuksen vaatimukset. Erityisenä tavoitteena on alueen suunnitteleminen sellaiseksi, että sillä ei ole kielteisiä vaikutuksia viereisen Natura-2000-ohjelmaan kuuluvan Isosuon ominaisuuksiin.

7 3.2 Asemakaavan sisältö Tutkitut vaihtoehdot Varhainen vaihtoehto, joka perustui suurelta osin omakotirakentamiseen. Alue oli luoteesta nykyistä suppeampi. Kaavan lopullinen rakenne oli jo nähtävissä. Rakentamisen määrällisten tavoitteiden kasvaessa vähennettiin seuraavassa versiossa omakotialueita kerrostaloalueiden hyväksi.

8 Edellisestä kehitetty versio, jonka pohjalta tehtiin pääosa selvityksistä. Alue oli laajentunut luoteeseen. Edelliselle versiolle laadittu vaihtoehto, jota ei viety eteenpäin. Toinen vaihtoehto, jonka pohjalta lopullinen kaava laadittiin.

9 Valitun vaihtoehdon pohjalta laadittu lopullinen kaavaluonnos. Asemakaavan rakenne Asemakaavalla Lepsämäntien ja Isosuon välinen pääasiassa peltoa sisältävä alue otetaan asumiskäyttöön. Asemakaava-alue laajentaa Klaukkalan ydinkeskustaa länteen. Monet keskeiset keskustan palvelut kuten koulut, terveysasema ja muutamat kaupalliset palvelut ovat kävelyetäisyydellä uudesta alueesta. Alue muodostuu kerrostalo, pienkerrostalo/rivitalo- ja omakotitalokortteleista. Kerrostalot on sijoitettu alueen itäosaan lähimmäksi taajaman keskustaa ja omakotitontit alueen etelä- ja länsiosaan. Katuverkko muodostuu kaarevasta molemmista päistään Lepsämäntiehen liittyvästä kokoojatiestä ja siihen liittyvistä asuntokatulenkeistä ja muutamista päättyvistä kaduista. Alueeseen rajoittuva Lepsämäntie on merkitty kaava-alueen osalta kaduksi. Alueen etelä- ja lounaisosaan on merkitty laaja Isosuon reunaan asti ulottuva virkistysalue; alueen sisällä asuinkortteleiden välissä on lisäksi pienipiirteisempi puistoverkosto. Suurin osa omakotitonteista rajoittuu johonkin puistoon. Alueen keskiosassa omakotialueen ja kerrostaloalueen välissä on varaus päiväkodille (PL) ja yleiselle pysäköintialueelle (LP). Alueella oleva tilakeskus on merkitty maatilojen talouskeskukseksi (AM). Laajalla virkistysalueella on merkinnät hulevesialtaille (hu) ja kivikautisille asuinpaikoille (sm). Asemakaavaan on myös merkitty useita varauksia muuntamoille (ET).

10 Alustava havainnekuva 3.3 Aluevaraukset (tähän kuvaus eri kaavamerkintöjen alueista AK, AO, V jne; myös tekstit erityisalueista sm, vu jne) Suunnittelualueelle tuleva kokonaisrakennusoikeus on runsaat 110000 k-m2. Kerrostalojen osuus on n. 40000 ja pienkerrostalojen 17000 k- m2. Omakotitontteja on yhteensä 190 ja keskimääräinen tonttikoko on 930 m2. Edellisten lukujen perusteella voidaan arvioida, että alueelle tulee sijoittumaan yhteensä runsaat 2000 asukasta. 3.4 Yleiskaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

11 Arvio yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymisestä 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alueen edullisen sijainti taajamarakenteessa varmistaa em. vaatimusten 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen käyttö Kaavaratkaisu täydentää olevaa yhdyskuntarakennetta. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Alueen toteuttaminen tyydyttää asumisen tarpeita useaksi vuodeksi. Taajaman keskeiset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Klaukkalan kasvun myötä palvelujen kehittämismahdollisuudet paranevat. 4. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta Edellä mainitut asiat on kaava-alueella tarkoituksenmukaisesti ratkaistavissa. Alue sijaitsee julkisen liikenteen reitin varrella ja bussiliikenteen voi myös ohjata kulkemaan alueen läpi. Kaavassa on osoitettu myös kevyen liikenteen ja ulkoilureittien yhteystarpeita. 5. Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Alueen luonnonläheinen sijainti antaa hyvät lähtökohdat em. tavoitteiden saavuttamiseen. Kaavaratkaisu tukee tavoitteita. 6. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueen toteuttaminen parantaa Klaukkalan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä lisäämällä merkittävästi väestöä keskustan tuntumassa. 7. Ympäristöhaittojen vähentäminen Alueella ei ole toimintoja, jotka aiheuttaisivat ympäristöhaittoja lisääntyvää liikennnettä lukuun ottamatta. 8. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Selvitysten perusteella asemakaavassa on osoitettu em. kohteita ja alueita ja varmistettu niiden arvojen säilyminen 9. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys

12 Asemakaavaan on merkitty runsaasti virkistysalueita. Isosuon viereen osoitettu laaja virkistysalue tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen virkistyskäyttöön. Edellisen perusteella kaavan laatimisessa on huomioitu yleiskaavan sisältövaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Edellä yleiskaavan sisältövaatimusten yhteydessä esitetyn perusteella asemakaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden kanssa. 3.5 Asemakaavan vaikutukset (tähän kuvaus kaavan vaikutuksista kunhan ovat selvillä) Liikenne lisääntyy Lepsämäntiellä ja kuormittaa myös Klaukkalantien ja Lepsämäntien valo-ohjattua risteystä. Risteyksen toimivuus säilyy kuitenkin tyydyttävällä tasolla (Lepsämäntien toimivuustarkastelu, Ramboll Oy). Liikenneselvityksen mukaan ennustetilanteessa vuodelle 2040 Lepsämäntie toimii nykyisillä liikennejärjestelyillä mm. Klaukkalantien risteyksessä. Lyhyen vasemmalle kääntyvien kaistan toteuttaminen Kisakujalle on jossain vaiheessa suositeltavaa. Asemakaavan vaikutuksista Isosuon Natura-alueeseen on tehty selvitys (Enviro Oy). Hulevesien käsittelystä on tehty selvitys ja suunnitelmia (Ramboll Oy). Selvityksissä ja suunnitelmissa todetuilla ja edellä kuvatuilla toimenpiteillä voidaan varmistaa, ettei asemakaavalla tai sen toteuttamisella ole kielteisiä vaikutuksia Natura-alueeseen. 4. Kaavoituksen vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen sijainti Klaukkalan keskustan tuntumassa tekee siitä taajaman laajenemisen ja täydentämisen kannalta edullisen. Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040:n mukaisesti tavoitteena on tiivistää taajamarakennetta erityisesti Klaukkalassa ja Kirkonkylässä. Alueen kaavoittaminen on myös Klaukkalan osayleiskaavaehdotuksen mukaista. 4.2 Asemakaavoituksen käynnistäminen Asemakaavan laatiminen on kaavoitusohjelman mukainen toimenpide. Keskeiset alueen maanomistaja ovat myös esittäneet kaavan laatimista. Maanomistajien ja kunnan välillä on tehty kaavanlaatimissopimukset. Asemakaavan laatiminen tuli vireille 2.8.2012.

13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoshankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on tämän selostuksen liitteenä. Osallisia ovat alueen maanomistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ) Osallisia ovat muun muassa: - Kaavoitettavan alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat - Nurmijärven kunnan hallinto- ja luottamuselimet (mm. rakennusvalvonta, tekninen keskus, asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu, tilakeskus, Nurmijärven vesi, varhaiskasvatus, liikuntapalvelut sekä asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, kunnanhallitus ja -valtuusto) - Muut viranomaiset (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos) - Nurmijärven sähkö Oy, Sonera Oy 4.3 Suunnittelu ja vuorovaikutus Asemakaavan muutos laaditaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 ). Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on kuvattu tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavaluonnoksen suunnitteluaineisto on ollut nähtävillä... Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä... Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. 4.4 Päätöksenteko 19.6.2012 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti asemakaavan muutoksen vireilletulosta.... Kunnanhallitus päätti hyväksyä asemakaavan muutosluonnoksen ja suorittaa MRA 30 :n mukaisen kuulemisen.... Kunnanhallitus päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen ja asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 vrk:n ajaksi.... Kunnanvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavan muutoksen. 4.5 Kaavataloudellinen arvio

14 Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset: Kadut 4,3 M Vesihuolto 0,8 M Stabilointi 3,5 M Yhteensä 8,6 M Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset kerrosneliömetriä kohti: 8,6 M / 112.000 k-m2 = n. 77 / k-m2 5. Asemakaavan toteuttaminen Kunnallistekniikan rakentaminen alueella käynnistyy asemakaavan hyväksymisen jälkeen mm. kunnan tontinluovutustarpeen perusteella. Alueen toteutus aloitetaan alueen itäosasta, jossa olemassa oleva kunnallistekninen verkko on lähellä. Rakentaminen etenee länttä kohti siten, että rakennettava uusi kunnallistekniikan verkko otetaan mahdollisimman pikaisesti käyttöön. Omakotitonttien vuotuisen luovutustarpeen on arvioitu olevan 20-30 tonttia/vuosi. Nurmijärvellä 8.12.2015 Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Timo Lehtinen asemakaava-arkkitehti kaavan laatija