TYÖVALIOKUNTA/SOTEUUDISTUS 25.1.2017 TOIM. SILJA 1 13.2.2017
Keskeiset muutokset lausuntokierroksen jälkeen ü Palvelulaitosmalli on korvattu maakunnan liikelaitosta koskevalla sääntelyllä (maakuntalain 9 luku). ü Maakunnan tulee perustaa liikelaitos, jonka tehtävänä on tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali ja terveyspalveluja ja muita maakunnan vastuulle kuuluvia palveluja. ü Liikelaitos vastaa myös niiden palvelujen tuottamisesta, joihin sisältyy sellaisia julkisen vallan käyttöön liittyviä viranomaistehtäviä, joita perustuslain mukaan ei voida antaa yksityisten tuottajien hoidettavaksi. ü Liikelaitos ei ole maakunnasta erillinen oikeushenkilö. ü Maakunnalla voi olla yksi tai useampia liikelaitoksia. ü Laista poistettiin velvoite perustaa yhteishankintojen valtakunnallinen palvelukeskus (maakuntalain 16 luku). ü Mahdollistetaan talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten toimiminen alueellisessa yhteistyössä kuntien kanssa ü Lausunnolla olleen ehdotuksen mukaan ensihoidon järjestämisvastuu olisi ollut viidellä yliopistollista sairaalaa ylläpitävällä maakunnalla. Palautteen perusteella ensihoidon järjestämisvastuu on yhdenmukaisesti kaikilla 18 maakunnalla ü Luonnoksen mukaista maakuntajakoa (5 ) on muutettu siten, että Kuhmoisten kunta kuuluu Pirkanmaan maakuntaan. Jämsän kaupunki kuuluu edelleen KeskiSuomeen.
Maakuntien tehtäväalaan (6 ) tehtiin seuraavat tarkistukset: Lisätään maakuntien tehtäväksi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämistehtävät Luonnonsuojelun monimuotoisuuden suojelun viranomaistehtävät jäävät valtion viranomaiselle Mahdollistetaan ympäristötoimen sopimuksenvarainen siirto kunnilta maakunnalle Maakunta voi soten ulkopuolisten tehtävien osalta, siten kuin laissa säädetään, sopia tehtävänsä järjestämisvastuun siirtämisestä yhdelle tai useammalle kunnalle, jolla maakunnan arvion mukaan on riittävät voimavarat näiden tehtävien hoitamiseen Koulupsykologi ja kuraattoritehtävät jäävät kunnille Kuntia koskevasta verokatosta luovutaan vuosina 20202021 Mahdollisesti tyhjilleen jäävien kiinteistöjen osalta kunnille voidaan myöntää valtionavustusta tai harkinnanvaraista korotettua valtionosuutta. Lisäksi kunnille annetaan tukea kiinteistökehitykseen ja markkinointiin
Maakunnan konsernirakenne ja liikelaitos 4 13.2.2017
Maakunnan liikelaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnassa on yksi tai useampia liikelaitoksia (sotetoimialalla vain yksi) Maakunnan yhtiö Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.
Maakunta Järjestämisvastuu Julkisen vallan käyttö Suojaverkko Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä sopimusohjaus Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan liikelaitos tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Lähete Lähete Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila, talous ja henkilöstöhallinto, ICT) Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Ostopalvelut Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Maakunnan oma palvelutuotanto Valinnanvapauden raja Sotekeskustuottajat X Oy Z osuuskunta Yyhdistys Asiakasseteli & henk.koht. budjetti Palvelujen käyttö Maakunnan soteyhtiöt Valinnanvapaus, yhtiöittämisvelvollisuus ja markkinoilla toimiminen. Ei julkisen vallan käyttöä Asiakkaat
Maakuntakonserni sotetehtävissä Konserniohjaus Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Sotelautakunta Sotejärjestämisjohtaja viranhaltijaorganisaatio Järjestäjän ohjaus ja valvonta (sopimus ja omistajaohjaus) Maakunnan konserniyhtiöt (oma palvelutuotanto, tukipalvelut) Järjestäjän ohjaus ja valvonta Ostopalveluhankinnat Valtuusto päättää liikelaitoksen: tavoitteet, investointisuunnitelma, tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapaus yms. lakisääteiset asiat Maakunnan liikelaitos Johtokunta ja johtaja Viranhaltijaorganisaatio Valtuuston tehtäviin kuuluva päätöksenteko mm. Maakunnan hallintosääntö ja palvelutuotantostrategia (sis. liikelaitoksen tehtävät, maakunnan yhtiörakenteen ym.) soten yhteistyösopimuksen hyväksyminen ja sen valmisteluun osallistuminen ja niistä maakunnan alueelle johdettavat linjaukset Maakuntahallitus: Konserniohjaus (maakunnan konserniyhtiöt) Maakuntajohtaja Maakunnan virkamiesjohto ja esittely maakuntahallitukselle, konsernijohto Soten järjestämisestä vastaava toimielin: Valtuuston hallintosäännössä määrittelemissä rajoissa järjestämisvastuuta ja tuottamista koskevat päätökset ja yleiset toimintalinjat Sotejohtaja: järjestämisen operatiivinen johto Liikelaitoksen johtokunta ja johtaja: oman tuotannon operatiivinen ja ammatillinen johto ja oman tuotantotoiminnan järjestäminen Liikelaitoksen osaamista voidaan hyödyntää ostopalveluhankinnoissa ja konserniohjauksessa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja (ei luottamushenkilöitä)
Valinnanvapausmallin vaikutukset? 8 13.2.2017
Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunnan omat tukipalveluyhtiöt Järjestämisvastuuseen kuuluva päätösvalta, seuranta ja valvonta sekä Maakunta Järjestämisvastuu Julkisen vallan käyttö? Suojaverkko: viimesijainen vastuu Lähete Maakunnan liikelaitos tuottamisvastuu ja julkisen vallan käyttö yksilöasioissa Ei valinnanvapauden piirissä eikä markkinoilla Hankinta Maakuntien yhteiset palvelukeskukset (Toimitila,talous ja henkilöstöhallinto, ICT) Ostopalvelut Yksityisen ja kolmannen sektorin tuotanto Asiakassetelipalvelut min. 15 % liikelaitoksen palveluista (pl. keskitetyt palvelut) sopimusohjaus A oy B oy C oy Markkinaehtoinen valinnanvapaus Sotekeskukset Suoran valinnan palvelut X Oy Z osuuskunta Yyhdistys Maakunnan soteyhtiö Maksusetelipalvelut sotekeskusten palvelujen itsenäiset kokonaisuudet D oy Asiakkaat E oy Henkilökohtainen budjetti vammais ja vanhuspalveluissa osa ei sotetuottajia F oy H järjestö G oy I oy
Väliaikaishallinto muutoksia ja täydennyksiä 10 13.2.2017
Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen (voimaanpanolain 6 ) Maakunnan alueen maakunnan liiton, kuntien, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaalueiden, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen ja työ ja elinkeinotoimiston on sovittava välittömästi tämän lain voimaantultua väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanosta. Maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja. Maakunnan liiton hallitus asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen neuvottelussa sovitun mukaisesti. Asettamisessa on kysymys vain neuvottelutuloksen muodollisesta toteamisesta eikä asettamisen yhteydessä olisi mahdollista käyttää harkintavaltaa. Lisäksi valmistelutoimielin tulisi asettaa mahdollisimman pian lain voimaantultua. Jos toimielintä ei ole asetettu 2 kuukauden kuluessa, valtioneuvosto asettaa valmistelutoimielimen valtiovarainministeriön esityksestä. Tässä tapauksessa valmistelutoimielimessä olisi oltava maakunnan alueen kunnista ja perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistoimintaalueista yhteensä 6 jäsentä, sairaanhoitopiiristä 2 jäsentä, erityishuoltopiiristä 1 jäsen, maakunnan liitosta 1 jäsen, pelastuslaitoksesta 1 jäsen, elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksesta 1 jäsen ja työ ja elinkeinotoimistosta 1 jäsen sekä heidän varajäsenensä. 11 13.2.2017
Valmistelutoimielimen jäsenet 6 :n täydennys Valmistelutoimielimen jäsenet olisi valittava edellä mainittujen organisaatioiden viranhaltijoista, joilla olisi hyvä asiantuntemus toimialansa hallinnosta ja toiminnasta. Valitut henkilöt pysyisivät virkasuhteessa edellä tarkoitettuihin organisaatioihin ja heidät vapautettaisiin varsinaisista tehtävistään siten, että he voisivat toimia valmistelutoimielimessä tarvittaessa kokoaikaisestikin. Heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisivat tänä aikana kuitenkin ne organisaatiot, joihin he ovat virkasuhteessa. Toimielimen jäsenet käyttäisivät toimielimessä itsenäisesti toimivaltaansa eivätkä he olisi tässä tehtävässä työnantajansa edunvalvojia, vaan vastaisivat maakunnan perustamisen täytäntöönpanon valmistelusta ja maakunnan yleisestä edusta. 12 13.2.2017
Valmistelutoimielimen yhteistyö muun valmistelun kanssa perusteluja täydennetty Lakisääteinen maakunnan monijäseninen valmistelutoimielin vastaa käytännön valmistelutyön organisoimisesta ja johtamisesta. Uudistuksen täytäntöönpanoa varten on mahdollista perustaa maakuntiin myös vapaaehtoisia poliittisia seurantaryhmiä. Ne eivät voisi kuitenkaan käyttää laissa väliaikaiselle valmistelutoimielimelle säädettyä toimivaltaa, vaan voisivat välittää näkemyksiään ja ehdotuksiaan valmistelutoimielimelle. Perusteluissa korostetaan väliaikaisen valmistelutoimielimen tiivistä yhteistyötä maakuntiin jo muodostettujen uudistuksen täytäntöönpanoa valmistelevien seuranta ja ohjausryhmien kanssa. Väliaikaisen valmisteluelimen tehtävänä on osaltaan sovittaa yhteen laissa säädetty ja muu valmistelutyö. 13 13.2.2017
Valmistelutoimielimen palkkaama henkilöstö Väliaikainen valmistelutoimielin voisi tarvittaessa palkata henkilöitä avustamaan toimielintä sen tehtävien hoitamisessa. Henkilöt palkattaisiin maakuntaan virka tai työsopimussuhteeseen ja heidän työnantajavelvoitteistaan vastaisi valmistelutoimielin toimikautensa ajan. Virkasuhteessa olevaan henkilöstöön sovellettaisiin, mitä kunnan ja maakunnan viranhaltijasta annetussa laissa säädetään viranhaltijasta. Henkilöstö kuuluisi julkisten alojen eläkelain soveltamisalan piiriin. Väliaikainen valmistelutoimielin voisi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka tai työsopimussuhteeseen siten, että määräaika päättyisi viimeistään 31.12.2018 (7 3 mom.) 14 13.2.2017
Valmistelutoimielimen tehtävät 7 :n täydennys Väliaikainen valmistelutoimielin johtaa maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelua ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa sekä vastaa tehtäviinsä liittyvästä puhevallan käyttämisestä maakuntavaltuuston toimikauden alkuun asti. Valmistelutoimielimen toimivalta olisi rajoitettu siten, että se voisi ottaa henkilöitä vain määräaikaiseen virka tai työsopimussuhteeseen korkeintaan 31.12.2018 saakka tehdä maakuntaa sitovia sopimuksia vain määräaikaisesti voimassa oleviksi siten, että määräaika päättyisi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019. Sopimuksia koskeva määräaika mahdollistaisi sen, ettei maakunnan tarvitsisi välittömästi ryhtyä uusiin sopimusneuvotteluihin, vaan sillä olisi riittävästi aikaa keskittyä siirtymävaiheen läpiviennin kannalta kiireellisiin tehtäviin. Toimikautensa aikana väliaikainen valmistelutoimielin voi maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä varten jatkaa valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaisilta sekä näille palveluja tuottavilta yksityisiltä tai julkisoikeudellisilta palveluntuottajilta hankittavia palveluja koskevia sopimuksia ilman kilpailutusta. Hankintamenettelyä koskevan poikkeussäännöksen tarkoituksena olisi mahdollistaa se, että valmistelutoimielin voisi lyhyen toimikautensa aikana mahdollisimman joustavasti ja nopeasti suoriutua sille säädetyistä varsin laajoista maakunnan hallinnon ja toiminnan käynnistämistä koskevista tehtävistä. 15 13.2.2017
Valmistelutoimielimen työjärjestys Tarvittaessa valmistelutoimielimen olisi vahvistettava itselleen työjärjestys, jonka sisällössä voitaisiin soveltuvin osin ottaa huomioon maakuntalain 84 :n hallintosääntöä koskevat säännökset. 16 13.2.2017
Väliaikaishallinnon rahoitus (11 ) Valtion talousarvioon vuosille 2017 ja 2018 otetaan määräraha, jolla katetaan kullekin maakunnalle maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisestä aiheutuvia kustannuksia. Väliaikaishallinnon toiminnan rahoitukseen vuodelle 2017 varattu yhteensä 9 miljoonaa euroa yleistä valtionavustusta Miten jaetaan maakuntien kesken? Esimerkiksi kiinteä summa jokaiselle maakunnalle (esim. 200300 miljoonaa) ja sen lisäksi loppu jaetaan maakunnille asukasluvun perusteella. Tarkoituksena maksaa heti lain voimaan tulon jälkeen (1.7.2017) Lisäksi varattu määrärahaa kohdennettuun erityiseen valtionavustukseen. 17 13.2.2017
Väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävät7 1) selvittää maakunnille siirtyvä henkilöstö ja valmistella maakuntavaltuustolle ehdotukset henkilöstön siirtosuunnitelmaksi ja sopimuksiksi 2) osallistua maakunnille siirtyvän irtaimen ja kiinteän omaisuuden selvittämiseen 3) osallistua maakunnille siirtyvien sopimusten ja näitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien selvittämiseen 4) osallistua maakunnille siirtyvien hallinto ja palvelutehtävien hoitamista tukevien tieto ja viestintäteknisten järjestelmien ja ratkaisujen selvittämiseen
..tehtävät jatkuu.. 5) valmistella maakunnan toiminnan ja hallinnon järjestämistä 6) päättää maakunnan vuoden 2018 talousarviosta 7) osallistua ensimmäisten maakuntavaalien järjestämiseen 8) valmistella muut maakuntien toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen välittömästi liittyvät asiat