Metsänhoidon suositukset Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Paimio 12.9.2014 Hannu Heikkiä
Metsän kasvatustavan valinta Tasaikäinen - metsikkökuvio - taimikonhoito, harvennus, väljennys, uudistaminen Eri-ikäinen - käsittelyalue - poimintahakkuut, pienaukkohakkuut Juha Varhi Juha Varhi Kaksijaksoinen - metsikkökuvio (= tasaikäinen) - taimikonhoito, harvennus, väljennys, ylispuuston poisto Juha Varhi 2
Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet Sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia. Suuri vaihtelu luonteenomaista. Tasaisuuteen ei tarvetta. Jatkuva uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. Airi Matila 3
Rakennepiirteiden kehittäminen Poimintahakkuut poimitaan yksittäisiä puita. Pienaukkohakkuut tehdään alle 0,3 ha:n aukkoja. Lisäksi harvennus vaihtelevaan tiheyteen ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain useamman suuren puun poiminta ryhmänä siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. 4
Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. Nuori, hyväkuntoinen puusto. Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt. Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa. Ongelma erityisesti kuusikoissa. Paksu kunttakerros. Tuulituhoalttius 5
Kasvupaikan huomioon ottaminen Puulajivalinta, taimettuminen Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen soveltuvat huonosti Juurikääpäiset metsät etenkään poimintahakkuu ei ole suositeltavaa luontaisesti syntyneet alikasvostaimet saaneet usein juurikääpätartunnan. Paksukunttaiset kuusikot uudistuvat huonosti luontaisesti. Lisäksi Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle (vähäinen kertymä, luontotyyppinä harvinainen). 6
Siirtymävaihe Metsät, joissa alikasvosjakso Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa. Tiheä ylispuusto hidastaa alikasvoksen kehitystä, valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. Myöhemmin käytetään poimintaja pienaukkohakkuita kasvatustavoitteen, puuston ja kasvupaikan mukaan. Kalle Vanhatalo 7
Siirtymävaihe Taimikot ja nuoret metsät Luontaisesti syntyneessä ja luontaisesti täydentyneessä taimikossa valmiiksi kokovaihtelua. Myös kylvötaimikossa yleensä kokovaihtelua. Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: harvennus vaihtelevaan tiheyteen eri kokoisten puiden harvennus poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. 8
Siirtymävaihe Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Kuusi (väljennyshakkuu) suojuspuuhakkuu suojuspuiden poimintahakkuu sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi. Mänty tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu. 9
Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Jos siirtyminen epäonnistuu tai pitkittyy kohtuuttomasti huonon luontaisen uudistumisen vuoksi, tilanne voidaan korjata helposti tavanomaisella uudistushakkuulla ja viljelyllä. Menetetty aika merkitsee taloudellisia tappioita verrattuna siihen, että olisi heti päädytty uudistushakkuuseen. Ensimmäinen poimintahakkuu tuottaa varttuneessa metsässä yleensä hyvät tulot. Jatkossa hakattava hehtaarikohtainen puumäärä on pienempi. 10
Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Kuusi sietää enemmän varjostusta kuin mänty tai koivu, etu eriikäisrakenteisena kasvatuksessa. Poimintahakkuu päämenetelmänä. Tiheän alikasvoksen elpymiskyky huononee. Mänty ja lehtipuut edistävät taimettumista ja kuusialikasvoksen kasvua. Kuusialikasvos männikössä Huonolaatuiset männyt syytä hakata pian, jotta kuusille kasvutilaa viljavammilla kasvupaikoilla. Kasvupaikka voi olla myös liian karu tuottamaan kuusitukkia. Kosteus ja lievä soistuneisuus edistävät taimettumista kivennäismailla. Monet turvemaiden kasvupaikat taimettuvat hyvin 11
Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Puustoa kasvatetaan harvana. Sekapuina suositaan rauduskoivua ja tuoreilla kankailla myös mäntyä. Poimintahakkuissa hakkuukertymä on tyypillisesti 80 120 m³ suosituksissa esitetyillä pohjapinta-aloilla (PPA). Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 (+) m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Puuryhmien muodostamien tiheämpien kohtien vastapainoksi tehdään keskiarvoa harvempia kohtia, mikä turvaa alikasvoksen kehitystä. 12
Hakkuut ja hoito kuusivaltainen metsä Liiallista kuusettumista ehkäistään pienaukoilla, jotka edistävät lehtipuiden ja männyn uudistumista. Heinittymisen ehkäisemiseksi lehtomaisella kankaalla puuston suositeltu tiheys on hieman korkeampi kuin tuoreilla kankailla. Kalle Vanhatalo 13
Poimintahakkuu Poimintahakkuussa on merkittävä jäävän puuston vaurioitumisriski. Hyvässäkin toteutuksessa osa pienemmistä puista ja alikasvoksesta vaurioituu. Ajourat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan kohtiin, joissa on eniten hakattavaa tukkipuustoa. Kasvatuskelpoista alikasvosta tai nuorta puustoa kasvavat kohdat pyritään kiertämään. 14
Poimintahakkuu Hakkuussa poistetaan vialliset ja sairaat puut mutkaiset, lengot, paksuoksaiset ja tukkiosuudeltaan haaroittuneet puut lukuun ottamatta säästöpuiksi jääviä suurimpia tukkipuun kokoisia puita (erityisesti päävaltapuita) niin, että metsään jää tavoitteen mukainen määrä puustoa tiheitä pienempien puiden ryhmiä harvennetaan, jos kasvattavien puiden järeytymistä halutaan nopeuttaa 15
Poimintahakkuu Kasvamaan jätetään Hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi. Monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset. Säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin, jotta ryhmien säilyminen tulevissa hakkuissa olisi varmempaa. 16
Poimintahakkuu Talvi yleensä sopivin ajankohta. Myös kesän kuivat jaksot voivat olla hyviä Korjuuvaurioita tulee varttuneempaan puustoon helpommin kuin talvella. Alkukesän nila-aikaa on syytä välttää erityisesti kuusikoissa. Sulan maan aikaan muistettava juurikäävän torjunta riskialueilla. Erityshuomio n. 5-metristen ja sitä suurempien puiden säilymiseen vaurioitta, koska niistä kasvavat tulevat arvopuut. Pakkasen noustessa taimien vaurioitumisriski kasvaa erityisesti, jos taimet näkyvissä lumipinnan yläpuolella. 17
Puiden valinta poimintahakkuussa 18 16.9.2014 Piirros: Juha Varhi
Poimintahakkuu, kuusivaltainen metsä Viitteellinen kuusivaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella. Kuusivaltaiset metsät PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Tuore kangas* Suositus 20 n. 12 n. 11 n. 10 Lehtomainen kangas* Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* (ns. lakiraja) Suositus 22 n. 13 n. 12 n. 11 10 9 8 (7**) * ja vastaavat turvemaat **suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. 19
Poimintahakkuu Puiden valinta hakkuussa: Tiheikköjä harvennetaan tarvittaessa Vaurioituneet ja sairaat puut Säästöpuut säilytetään Suurimpia puita Juha Varhi Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistumista 20
Poimintahakkuu Hakkuukertymä on n. 100 m³/ha, josta noin 60 % tukkipuuta. Hakatusta puusta runsas viidennes kertyy ajourilta. Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 21
Poimintahakkuu 15 v poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita. Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15 20 v välein. Säästöpuuryhmä Juha Varhi 22
Poimintahakkuu Maisemanhoito Poimintahakkuussa alue säilyy puustoisena. Tavoitteen mukaisesti esim. avataan maisemaa tai puustoa säilytetään näkösuojana. Monipuolinen puulajisekoitus. Painotettaessa maisemanhoitoa voidaan esim. kasvattaa puusto järeämmäksi ja jättää enemmän säästöpuita. 23
Poimintahakkuu Luonnon- ja riistanhoito Poimintahakkuussa varvusto yleensä säilyy, mistä hyötyvät monet lajit. Erityisesti mustikka merkittävä varpu. Jätetään myös kookkaita puita, erityisesti lehtipuita. Luonnonhoitoa painotettaessa säästöpuita tavanomaista enemmän. Jätetään riistatiheikköjä. 24
Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Pienaukkohakkuut valtaosalla kasvupaikoista. Lievä maanpinnan rikkominen edistää taimettumista. Karuimmilla paikoilla poimintahakkuu. Puuntuotoskyky vaatimaton Taimettuvat helposti Luonnostaan erirakenteisia Säädellään ylispuuston tiheyttä. Kalle Vanhatalo 25
Hakkuut ja hoito mäntyvaltainen metsä Viljavammat kasvupaikat kuusettuvat! Suositellut jäävän puuston PPA:t sisältävät 2 m²:n varmuusrajan ns. lakirajaan nähden. Pohjapinta-ala lasketaan koko käsittelyalueelta. Esim. pienaukkohakkuussa välialueelle on jäätävä riittävästi kasvatuskelpoista puustoa. 26
Pienaukko- /poimintahakkuu, mäntyvaltainen metsä Viitteellinen mäntyvaltaisen metsän pohjapinta-ala (PPA) ennen pienaukko- tai poimintahakkuuta ja sen jälkeen käsittelyalueella Mäntyvaltainen metsä PPA ennen hakkuuta, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, eteläinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, keskinen Suomi, m²/ha PPA hakkuun jälkeen, pohjoinen Suomi, m²/ha Kuiva kangas* Suositus 16 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahko kangas* Suositus 19 n. 11 n. 10 n. 8 Kuivahkot ja sitä karummat kankaat, säännösten mukainen vähimmäis-ppa* ns. lakiraja 9 8 6 (5**) Hieman suositeltua alhaisempi PPA voi olla tarkoituksenmukainen taimettumisen ja alikasvoksen kasvun edistämiseksi. Karukkokankaat suositellaan jätettäväksi puunkorjuun ulkopuolelle, koska ne kuuluvat harvinaisiin luontotyyppeihin ja kertyvä puumäärä jää vähäiseksi. 27
Pienaukkohakkuu Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa. Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha) luontaisesti taimettuvia aukkoja. Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille. 28
Pienaukkohakkuu Pienaukon koko ja muoto vaikuttavat taimettumiseen: Kivennäismailla alle 20 m läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti. Vähintään 40 m läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen. Turvemailla aukko voi olla pienempi, korpikuusikoissa jo 10-20 metrinen taimettuu kuuselle, isompi lehtipuille. Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, koska ympäröivän puuston reunavaikutus suuri koko alalla. Siemenvuodet vaikuttavat taimettumiseen: Hyviä vuosia männyllä enemmän kuin kuusella ja pohjoisessa harvemmin kuin etelässä. Myös sääolojen oltava otolliset taimettumiselle. 29
Pienaukkohakkuu Aukon reunat pehmennetään poistamalla erityisesti suurimpia puita. Vähentää juuristokilpailua, jolloin alikasvos menestyy paremmin myös aukon reunassa. Reunapuuston runkojen ja juuriston vahvistuessa tuulituhojen riski vähenee. Huolehdittava, ettei välialue kapene liiaksi, jolloin suuri tuulituhojen riski. Aiemmin tehtyjen pienaukkojen puustoa harvennetaan tarvittaessa seuraavissa pienaukkohakkuissa. Säästöpuuryhmät välialueelle. 30
Pienaukkohakkuu Käsittelyalueelle on jäätävä kokonaisuudessaan riittävästi puustoa. Säännösten mukaisen rajan alittaminen johtaa uudistamisvelvoitteen syntymiseen. Tiheä kuusialikasvos huonontaa männyn uudistumista. Kuusialikasvosta syytä raivata, jos ei tarkoitus kasvattaa kuusta. Esimerkki 20-25 vuoden välein toistuvat hakkuut: 1. käsittely: Aukkojen läpimitta on n. 40 m tai hieman enemmän. Karujen kasvupaikkojen harvapuustoisissa männiköissä riittävät pienemmät aukot. 2. käsittely: Pienaukkoja laajennetaan, kun ne ovat taimettuneet ja samalla voidaan tehdä lisää pienaukkoja. Korjuussa huolehditaan, ettei edellisessä hakkuussa tehdyille aukoille syntynyt uusi taimikko vahingoitu. 3. käsittely: Hakataan loput välialueesta jättäen säästöpuita, jotka toimivat aluksi myös siemenpuina. 1. käsittelykerralla hakattu alue harvennetaan tarvittaessa samalla. 31
Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu ajoitetaan maaston kantavuuden mukaan. Juurikäävän riskialueella kantojen käsittely suoja-aineella korjuussa sulan maan aikana. Korjuussa vältetään kulkua edellisessä hakkuussa tehtyjen pienaukkojen kautta, jotta niiden uusi puusto ei vaurioidu. Kalle Vanhatalo Pienaukko sekametsässä 32
Pienaukkohakkuu Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa. Reunustavaa puustoa harvennetaan. Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen. Juha Varhi 33
Pienaukkohakkuu Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis. Reunametsää on harvennettu antamaan valoa. Juha Varhi 34
Pienaukkohakkuu Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia. Tämä hakkuu on tehty 20 25 vuotta edellisestä. Juha Varhi 35
Pienaukkohakkuu Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut 20 25 vuotta. Tehdyt pienaukot taimettuneet. Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi. Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu. Juha Varhi 36
Pienaukkohakkuu Maisemanhoito Maisemaan vaikuttavat: pienaukkojen sijoittelu ja määrä kerralla pienaukoiksi hakattava osuus metsäalasta hakkuukertojen väliaikojen pituus. Jos tavoitteena pienentää maiseman muutosta hakkuita vasta, kun kookkaampaa puustoa aiemmilla pienaukoilla. välimetsää ei hakata kerralla. Hakkuun sopeuttamista maisemaan auttavat maaston luonnollisten muotojen/rajojen mukainen hakkuun rajaus aukon reuna-alueen harvennus. Eri puulajit tuovat vaihtelua maisemaan. 37
Pienaukkohakkuu Luonnon- ja riistanhoito Pienaukot edistävät valoa kaipaavien lajien menestymistä, kun tehdään muutoin poimintahakkuita. Pienialainen aukko rikkoo vain vähän alueen yhtenäisyyttä. Hyödyttää eläimistöä, jonka esiintymistä ja liikkumista rajoittavat tavanomaiset uudistushakkuualueet. Painotettaessa luonnonhoitoa säästöpuita jätetään tavanomaista enemmän. Välialueille jätetään säästöpuuryhmiä. Aiemmissa hakkuissa jätettyjä säästöpuita ei kaadeta. Painotettaessa riistanhoitoa käsittelyissä kiinnitetään huomiota mustikkavarvustojen ja riistatiheikköjen säilymiseen ja kehittymiseen. 38
Poiminta- ja pienaukkohakkuun yhdistelmät Piirros: Juha Varhi 39 16.9.2014
Kiitos! Hannu Heikkilä hannu.heikkila@metsakeskus.fi 40