Kunnanhallitus 169 24.10.2016 Kunnanvaltuusto 52 07.11.2016 Vihdin kunnan toimielinorganisaatio 1.6.2017 alkaen 296/00.01.01/2016 Kh 24.10.2016 169 Taustaa Uusi kuntalaki astui voimaan 1.5.2016. Sen johtamista ja kunnan toi mi elinra ken net ta koskevat määräykset astuvat voimaan kuitenkin vasta seu raavan valtuustokauden alusta, eli 1.6.2017 alkaen. Uusi kuntalaki on edel täjään sä mahdollistavampi, ja sen tarkoituksena on mm. ottaa paremmin huo mi oon kuntien erilaistuminen ja mahdollistaa kuntakohtaisia ratkaisuja hal lin non, johtamisen ja osallistumisen järjestämisessä. Kuntalaki luo puitteet toimielinrakenteelle ja jättää edelleen valtuustolle laajat mahdollisuudet johtamismallin muotoilussa. Kuntalain mukaan pa kol li sia toimielimiä ovat valtuusto, kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Val tuus to voi lisäksi asettaa kunnanhallituksen alaisena toimivia lau ta kun tia tai niiden sijasta valiokuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä, joh to kun tia liikelaitoksen tai tehtävän hoitamista varten, sekä jaostoja kun nan hal li tukseen, lautakuntaan, valiokuntaan ja johtokuntaan. Kunnanhallitus ja valtuus ton päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan mää rätyn tehtävän hoitamista varten. Vuoden 1995 kuntalaissa valtuutettujen lukumäärä on sidottu kunnan asukas lu kuun siten, ettei sen osalta kunnalla ole ollut harkintaa. Kesäkuun alus ta 2017 lukien voimassa olevassa kuntalain valtuuston kokoa kos kevas sa pykälässä asetetaan valtuutettujen määrälle asukasluvun mukaan mää räy ty vä alaraja. Kunta voi sen puitteissa itse tarkemmin päättää val tuutet tu jen määrästä, kunhan ilmoittaa lain mukaisesta alarajasta poik kea vasta päätöksestään oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden lop puun mennessä. Valtuuston koosta tehtävän päätöksen lisäksi valtuuston on syytä linjata toi mi elin or ga ni saa tion keskeiset periaatteet, joita noudatetaan uu dis tettaes sa hallintosääntöä muiltakin osin uuden kuntalain vaatimuksia vas taavak si. Uudistetun hallintosäännön on tarkoitus astua voimaan 1.6.2017 uuden valtuustokauden alussa. Valtuuston koko Kuntalain toimielimiä ja johtamista (- - -) koskevan siirtymäsäännöksen 147 mukaan mm. kuntalain 15.1 :ää valtuuston toimikaudesta ja 16 :ää val tuu tet tu jen lukumäärästä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 va lit ta vaan valtuustoon. Lain voimaan tullessa toimivaltaisen valtuuston toimi kau si jatkuu suoraan lain nojalla toukokuun 2017 loppuun. Kuntalain 16 asettaa valtuuston koolle kunnan asukasmäärästä riip pu van
alarajan, mikä Vihdin kokoisessa kunnassa on 43 valtuutettua. Val tuus to voi lain mukaan kuitenkin päättää suuremmasta valtuutettujen mää räs tä, ylärajaa valtuuston koolle ei kuntalaki aseta. Mikäli kunta päättää va li ta enemmän kuin laissa asetetun vähimmäismäärän valtuutettuja, tulee täs tä ilmoittaa oikeusministeriölle vuoden 2016 loppuun mennessä. Valtuuston alainen toimielinorganisaatio Kunta päättää kunnanhallituksen alaisen luottamushenkilöorganisaation se kä henkilöstöorganisaation rakenteen, toimielimet, toimivallan ja teh tä vät eri toimielinten ja toimijoiden kesken. Toimielinorganisaation ja joh ta mi sen vaihtoehtoiset organisointitavat tuodaan nykyistä selkeämmin esille kun talais sa. Mallien tarkoituksena on vahvistaa kunnan poliittista joh ta mis ta ja korostaa luottamushenkilöiden roolia päätöksenteossa. Vaihtoehtoisina organisointitapoina ns. perinteisen lautakuntamallin rin nal la kuntalaki mahdollistaa valiokuntamallin, puheenjohtajamallin ja ti laa ja-tuotta ja mal lin. Perinteinen malli on vuoden 1995 kuntalain mukainen kunnan hallinnon järjes tä mi sen perusmalli, jossa kunnanhallituksen alaisena toimivat lau ta kunnat pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten. Lautakunnat or ga ni soidaan yleensä joko hallinnonaloittain tai elämänkaariajattelun mukaan. Lauta kun tien lukumäärä on valtuuston harkinnassa. Samoin valtuusto päät tää lautakuntien jäsenmäärän. Lautakuntien lisäksi kunnassa voi olla joh to kuntia ja jaostoja. Valiokuntamallissa kunnanhallitukseen ja lautakuntaan valitaan vain val tuutet tu ja ja varavaltuutettuja. Valiokunnat toimivat kunnanhallituksen alai si na. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden ase maa kunnan päätöksenteossa ja päätösten valmistelussa sekä po liit ti sen vastuun toteutumista. Erityisesti valtuuston asema suhteessa kun nan hal lituk seen vahvistuu. Siirryttäessä lautakuntamallista valiokuntamalliin va liokun nat voivat hoitaa samoja tehtäviä kuin lautakunnat, tai ne osal lis tu vat lähinnä asioiden poliittiseen valmisteluun, jolloin päätöksenteko on kes kit tynyt kunnanhallitukselle. Puheenjohtajamallissa lautakuntien tai valiokuntien puheenjohtajat valitaan kun nan hal li tuk sen jäsenistä. Ko. malli korostaa kunnanhallituksen jäsenten vas tuu ta kunnan hallinnosta. Puheenjohtajamalli voidaan toteuttaa joko perus mal lin tai valiokuntamallin pohjalta. Koska mallissa lautakunnan tai valio kun nan puheenjohtaja on kunnanhallituksen jäsen ja usein myös val tuutet tu, tehtäväkokonaisuuden hoitaminen osa-aikaisesti voi olla pe rus tel tua, jos kunta niin päättää. Tilaaja-tuottajamallissa palvelujen järjestämisvastuu ja palvelujen tuot tamis ta koskeva päätöksenteko erotetaan toisistaan. Asukkaiden vai ku tusmah dol li suuk sien ja demokratian turvaamiseksi erityisesti palvelujen jär jestä mis vas tuun tulisi aina olla luottamushenkilöistä koostuvalla toimielimellä, jo ko lautakunnalla tai valiokunnalla. Tuottamisvastuu voisi olla myös esimer kik si johtokunnalla. Toimielinorganisaation rakenne ja vastuualueet
Vihdin kunnan nykyinen toimielinorganisaatio on rakentunut lau ta kun ta mallil le, jossa kunnanvaltuusto on asettanut kunnanhallituksen lisäksi py sy vien tehtävien hoitamiseksi seuraavat lautakunnat kasvatus- ja koulutuslautakunta (9 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen va ra jä sen) liikuntalautakunta (7 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen varajäsen) nuorisolautakunta (7 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen varajäsen) kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta (7 jäsentä, jokaisella hen kilö koh tai nen varajäsen) kaavoitus- ja tekninen lautakunta (9 jäsentä, jokaisella hen ki lö koh tainen varajäsen) ympäristölautakunta (7 jäsentä, jokaisella henkilökohtainen varajäsen) tarkastuslautakunta (puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jä sen tä, jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Pu heenjoh ta jan ja varapuheenjohtajan pitää olla kunnanvaltuutettuja) Voimassa olevan hallintosäännön mukaan lautakunnat valitaan valtuuston toi mi kau dek si lukuun ottamatta kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lau ta kuntaa, jonka jäsenistä kolme valitaan kansalaisjärjestöjen ja kylätoimikuntien eh do tus ten pohjalta kahdeksi vuodeksi kerrallaan sekä nuo ri so lau ta kun taa, jonka jäsenistä kolme valitaan nuorisotyön edustajiston ehdotusten poh jalta kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielinorganisaatiosta päätettäessä on myös syytä tarkastella toi mi elinten rakennetta ja vastuualueita. Liikuntalautakunnassa, nuo ri so lau ta kunnas sa ja kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunnassa on muihin lau takun tiin verrattuna varsin vähän käsiteltäviä asioita. Merkittävä osa lau takun tien asioista on myös yhteisiä kaikille tai useammalle lautakunnalle. Vuo si na 2011-2015 kasvatus- ja koulutuslautakunnalla oli keskimäärin 13 ko kous ta, kun taas liikunta-, nuoriso- ja kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lauta kun nil la kullakin alle 7 kokousta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta kä sit te li vastaavana aikana keskimäärin yli 56 asiaa (muita kuin yhteisiä asioi ta, ilmoitusasioita tai ajankohtaiskatsauksia) vuodessa, kun taas lii kun ta lau takun ta 17,4, nuorisolautakunta 10 ja kulttuuri- ja kan sa lais toi min nan lautakunta 18. Sivistyskeskuksen toimialaan kuuluvat lautakunnat on järjestetty lä hi kunnis sa varsin kirjavalla tavalla. Kirkkonummella ja Tuusulassa on Vihdin lailla neljä lautakuntaa vastaavanlaisilla vastuualueilla. Nurmijärvellä on kol me lautakuntaa (sivistys-, nuoriso- ja liikuntalautakunnat) Kun taas Mänt sä lässä on vain yksi, sivistyslautakunta. Kaksi lautakuntaa on Hyvinkäällä (opetus- ja kulttuurilautakunta ja vapaa-aikalautakunta), Järvenpäässä (las ten ja nuorten lautakunta ja sivistys- ja vapaa-aikalautakunta) ja Ke ra val la (kasvatus ja opetuslautakunta ja vapaa-aikalautakunta). Toiminnallisesti perusteltua voisi olla sivistyskeskuksen toimialaan kuu luvien lautakuntien määrän vähentäminen joko yhteen (esim. si vis tys lau takun ta tai hyvinvointilautakunta) tai kahteen (esim. lasten ja nuorten lau takun ta ja vapaa-aikalautakunta). Lautakuntien uudet toimialat ovat muo dostet ta vis sa voimassa olevan hallintosäännön toimialamääräysten mukaisesti yh dis tä mäl lä, esim. kasvatus- ja koulutuslautakunta sekä nuo ri so lau ta kunta (lasten ja nuorten lautakunnan toimiala) ja liikuntalautakunta ja kulttuuri-
ja kansalaistoiminnan lautakunta (vapaa-aikalautakunta). Hallintosäännön muut ta mi sen yhteydessä lautakuntien toimialaa on myös mahdollista tarken taa. Toimielinrakenteen tarkastelun yhteydessä on perusteltua tarkastella myös lau ta kun tien jäsenmääriä sekä jäsenyyden edellytyksiä. Yleensä toi mi elimen jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät yksittäisten ko kousasioi den käsittelyssä äänestettäessä mene tasan. Hallintosäännössä voidaan asettaa lautakuntien jäsenyydelle ehtoja tietyn tahon edus tet ta vuuden suhteen (mm. eri intressiryhmien jäsenyys, palveluiden käyttäjät tms.) tai esim. siitä, että suurimman osan lautakuntien jäsenistä tulisi olla val tuutet tu ja tai varavaltuutettuja. Em. periaatteita voidaan noudattaa yhteisesti so vi tus ti myös ilman, että ne on kirjattu hallintosääntöön. Lautakuntien määrän vähentämisellä ja niiden toimialojen yhdistämisellä voi daan arvioida olevan vaikutuksia niiden painoarvoon. Erillisen liikunta-, nuo ri so- ja kulttuurilautakunnan poistuminen ja niiden eri intressiryhmille va rat tu jen jäsenyyspaikkojen poistuminen voivat vähentää näiden asioiden pai no ar voa ja erityisasiantuntemusta yhteisessä lautakunnassa. Toisaalta lau ta kun tien määrän väheneminen (ja mahdollinen jäsenmäärän lisäys) voi kas vat taa ko. lautakunnan painoarvoa kunnan pää tök sen te ko jär jes tel mässä. Samoin intressitahojen edustajien osallistumista asioiden valmisteluun jo ennen päätöksentekovaihetta voidaan parantaa muullakin tavoin osal listu mis- ja vaikuttamismekanismeja kehittämällä. Lautakuntien määrän vähentäminen vähentää myös päätöksenteon kustan nuk sia, kun niihin liittyvä erillinen valmistelu-, kokousjärjestely-, esittelyse kä täytäntöönpanotyöt jäävät pois. Lisäksi kustannuksia vähentävät myös mahdollisesti vähenevien lautakuntien kokouspalkkiot sekä mat kakus tan nus ten korvaukset. Vihdin Veden asema liikelaitoksena Vesihuoltolakia on uudistettu 22.8.2014 ja vesihuoltolain uudet asetukset ovat tulleet voimaan syyskuussa 2014. Vesihuoltolain 20 mukaan kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista. Ve si huol lol le on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja ra hoi tus laskel ma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Ve si huol tolai tok sen on myös vesihuoltolain 20 a mukaan laadittava kir jan pi to lais sa tarkoitettu toimintakertomus. Siinä tulee esittää ymmärrettävässä muo dossa vesihuoltolain 20 :ssä tarkoitetut tilinpäätöstiedot sekä tiedot ve si huollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tun nus luvuis ta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 9.3.2015 lau sun non 112 vesihuoltolain muutosten vaikutuksista kunnallisten ve si huol to lai tos ten kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Lausunnossaan kuntajaosto ko ros taa että, vesihuoltolaitoskokonaisuus (vesihuolto ja huleveden vie mä röin ti) tulee eriyttää kirjanpidollisesti joko kunnallisena liikelaitoksena tai ta se yk sik kö nä. Vihdin vesihuoltolaitos on ollut 1.1.1995 alkaen nettoperiaatteella toimiva kun nal li nen liikelaitos. Vihdin Veden ydintehtävä on tuottaa ja toimittaa asiak kail leen hyvää ja laatuvaatimukset täyttävää talousvettä sekä huo lehtia asiakkaiden jätevesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Liikelaitos on
eriy tet ty kunnan muusta toiminnasta sekä organisatorisesti että ta lou del lises ti. Vihdin vedellä on hallintosäännön mukaisesti kunnanhallituksen va litse ma johtokunta, jolla on viisi jäsentä, ja heillä henkilökohtaiset va ra jä senet. Jäsenistä ja heidän varajäsenistään neljä on luottamushenkilöitä ja yksi asiantuntijajäsen. Asiantuntijajäsen voi olla Vihdin kunnan tekninen ja ym pä ris tö joh ta ja. Vihdin veden asemaa kunnan organisaatiossa on syytä tarkastella osana toi mi elin or ga ni saa tion kokonaistarkastelua. Vihdin vesi toimii tällä hetkellä hy vin tiiviinä osana kunnan toimintaa, mutta hallinnollisesti erillisenä yk sikkö nä. Lakkauttamalla liikelaitos ja siirtämällä Vihdin veden toiminta kunnan tek ni sen ja ympäristötoimen tulosalueeksi voidaan saavuttaa monia etuja toi min nal li ses ta ja taloudellisesta näkökulmasta. Kunnallistekniikan ra kenta mi sen ja suunnittelemisen toiminnalliset kokonaisuudet saataisiin pa remmin yhteen ja yhteisen ohjauksen ja johdon alaisuuteen. Samoin ve si lai toksen toimivalta ja vastuukysymykset tulisivat yhdenmukaisiksi muiden tu losaluei den kanssa. Yksiköiden välistä yhteistyötä olisi myös mahdollista kehit tää ja monipuolistaa helpommin kunnan organisaation sisällä, ja pur kaa yksiköiden välisiä raja-aitoja. Henkilöstö- ja kalustoresurssia voidaan parem min jakaa ja hyödyntää kunnan organisaation sisällä. Vastaavasti taas erilliset organisaatiorajat saattavat heikentää toimintojen välistä yh teis työ tä ja tehtäväjaon joustavuutta. Talouden näkökulmasta liikelaitoksen yhdistäminen kunnan toimintaa mahdol lis tai si taloushallinnon järjestelmien hyödynnettävyyden ja yk sin ker taistai si suunnittelua ja raportointia, kun kunta olisi järjestelmässä yksi ko konai suus. Vastaavasti muutos vähentäisi taloushallinnon työn lisäksi myös kustannuksia. Myös investointien suunnittelu ja toteutus olisi mah dol lis ta saada entistäkin yhtenäisemmäksi. Kirjanpidollisesti eriytetty ta se yk sik kö täyttäisi edelleen vastaavat vesihuoltolain ja kirjanpitolain edel ly tyk set kuin liikelaitos. Vesihuoltolain 18 mukaan vesihuollon ja huleveden vie mä röinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kat taa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Mak sui hin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Järjestely ei vaikuttaisi korottavasti vesihuoltolaitoksen perimiin maksuihin ja ve si huol to lai tok sen peruspääoman korko kunnalle pysyisi ennallaan. Henkilöstön näkökulmasta kunnalla ja vesilaitoksella olisi hyvä olla yh te näinen henkilöstöpolitiikka, jolloin koko kunnan henkilöstöä koskevat sa mat säännöt ja periaatteet. Liikelaitoksen lakkauttaminen ja siirtäminen kun nan organisaatioon ei muuta henkilöstön asemaa. Henkilöstön kanssa käy dään asiasta lain edellyttämä yhteistoimintaneuvottelu ennen päätöstä. Liikelaitoksen lakkauttamisen myötä Vihdin veden toiminta siirtyisi kaa voitus- ja teknisen lautakunnan alaisuuteen ja johtokunta lakkautetaan.vihdin ve den johtokunta on vuosina 2011-2015 kokoontunut keskimäärin 7 kertaa vuo des sa, ja käsitellyt vuosittain keskimäärin 23 asiaa. Kunnan johtamisen vaihtoehdot Kuntalain johtamiseen liittyvät säännökset selkeyttävät poliittisen ja am matil li sen johtamisen rooleja ja työnjakoa. Kunnanhallituksen puheenjohtajan teh tä vä sään nök sel lä, vaihtoehtoisilla toimintamalleilla ja mahdollisuuksilla
pää toi mi siin ja osa-aikaisiin puheenjohtajiin korostetaan entistä enemmän po liit tis ta johtajuutta kunnassa. Johtajasopimuksella puolestaan pyritään muut ta maan kunnanjohtajan asema ammatillisen johtamisen suuntaan. Vaihtoehtoja poliittisen ja ammatillisen johtamisen tasapainon ke hit tä mises sä on useita. Ammatillista johtamista voidaan painottaa valitsemalla kun nan joh ta ja ja poliittista johtamista valitsemalla pormestari. Kun nan joh taja mal lis sa voidaan korostaa poliittista johtajuutta ottamalla käyttöön pää toimi set tai osa-aikaiset luottamushenkilöt tai valitsemalla lau ta kun ta kun tien puheenjohtajat kunnanhallituksen jäsenistä. Ko. mallissa voidaan ko ros taa poliittista johtamista myös organisoimalla toimielimet va lio kun ta mal lin mukaisesti tai valitsemalla sama luottamushenkilö valtuuston ja kun nan halli tuk sen puheenjohtajaksi. Uuden kuntalain mukaiset kunnan johtamisen vaihtoehdot ovat siten kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen luottamushenkilöpuheenjohtaja (=ny ky mal li), kunnanjohtaja ja päätoiminen/osa-aikainen kunnanhallituksen pu heenjoh ta ja ja varapuheenjohtaja tai pormestari. Kuntalaissa on uusi säännös kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Kun ta lain 40 :n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yh teis työ tä, jota kunnanhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Muis ta tehtävistä määrätään kunnan hallintosäännössä. Uuden sääntelyn tar koi tuk se na on kunnanhallituksen puheenjohtajan roolin selkeyttäminen ja toimintaedellytysten parantaminen. Sääntely korostaa osaltaan poliittista joh ta mis ta sellaisessa kunnassa, jossa toimii kunnanjohtaja. Kunta voi päättää, että puheenjohtaja/varapuheenjohtaja hoitaa teh tä väänsä päätoimisesti tai osa-aikaisesti. Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen pu heen joh ta jan johtamisen työnjaon ja vastuun selkeyttämiseksi tehtävistä on otettava määräykset hallintosääntöön ja kunnanjohtajan joh ta ja so pimuk seen. Ko. malli antaa mahdollisuuden korostaa kunnan johtamisessa poliittista joh ta mis ta, vaikka kuntaa edelleen johtaisi virkasuhteinen kunnanjohtaja. Pää toi mi sel la luottamushenkilöllä on oikeus saada vapaata siviilityöstään. Osa-ai kai sen luottamushenkilön on sovittava vapaasta työnantajansa kans sa, mutta työnantajalla pitää olla kieltäytymiseen painavat syyt. Valtuus to päättää päätoimiselle ja osa-aikaiselle luottamushenkilölle mak set tavas ta kuukausipalkasta ja korvauksista. Heillä on oikeus saada vuo si lomaa, sairauslomaa ja perhevapaata sekä työterveyshuollon palveluja samoin perustein kuin kunnallisella viranhaltijalla. Kuntalaissa ei säädetä päätoimisen tai osa-aikaisen luot ta mus hen ki lön työajas ta, vaan siitä valtuusto voi päättää erikseen tai niin, että päätoimiseen luot ta mus hen ki löön sovelletaan kunnanjohtajaa koskevia KVTESin säännök siä. Kuntalain 33.2 :n mukaan päätoimisena tai osa-aikaisena luot tamus hen ki lö nä voi toimia myös valtuuston puheenjohtaja tai va ra pu heen johta ja, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja tai lautakuntien pu heen joh ta jat. Pormestarimallin käyttöönottavassa kunnassa pormestari hoitaa sekä kun-
nan hal li tuk sen puheenjohtajan että perinteisesti kunnanjohtajalle kuuluvia teh tä viä. Vaikka kunnassa ei ole tuolloin kunnanjohtajaa, tarvitaan kui tenkin yleensä myös ylintä viranhaltijaa, joka johtaa kunnan operatiivista toimin taa ja henkilöstöorganisaatiota. Ko. järjestelmässä esittelijänä kun nanhal li tuk ses sa voi toimia pormestari tai hallintosäännössä määrätty vi ran halti ja. Kuntalain 44 :n mukaan pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan. Valtuusto voi päättää, että pormestarin on oltava kyseisen kunnan valtuutettu. Por mes ta ri voidaan valita enintään valtuuston toimikaudeksi. Pormestariin so vel le taan em. säännöksiä päätoimisen ja osa-aikaisen luottamushenkilön ase mas ta. Valtuusto valitsee pormestarin, mutta suoran vaalin mahdollisuutta val mistel laan lainsäädäntöön erikseen. Toimielinorganisaation ja hallintosääntömuutoksen valmistelu Hallintosäännöllä valtuusto antaa tarpeelliseksi katsomansa määräykset kun nan hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, päätöksenteko- ja hal lin tome net te lys tä sekä valtuuston toiminnasta. Kuntalain 90 lähtee siitä, että kaik ki kunnan johtosäännöillä määrättävät asiat kootaan yhteen joh to sääntöön, eli hallintosääntöön. Hallintosääntöön on tarkoitus koota kaikki ne mää räyk set, joista tähän saakka on määrätty hallintosäännön lisäksi mm. toi mi elin ten toimintasäännöissä, valtuuston työjärjestyksessä, ko kous palkkio sään nös sä jne. Valtuusto voi hallintosäännössä siirtää toimivaltaansa kunnan muille toi mieli mil le sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Valtuusto voi hal lin tosään nös sä myös antaa oikeuden muulle viranomaiselle siirtää sille siir rettyä toimivaltaa edelleen (Kuntalain 91 ). Vaikka lain lähtökohtana on yksi hal lin to sään tö, johon mm. toimivallan siirtämistä koskevat määräykset kootaan, voi toimielimen kuitenkin olla perusteltua siirtää toimivaltaa edelleen toi min ta sään nöl lä tai erillisellä toimivallan siirtopäätöksillä. Siirretyn toi mival lan osalta voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia joustavammin, kun se on toimielimen itsensä hyväksyttävissä valtuuston päättämän hal lin to säännön muutoksen sijaan. Siirtäessään sille delegoitua toimivaltaa toimielimen on mahdollista räätälöidä oman toimialansa toimivaltamääräykset ko. toi mieli men tarpeisiin soveltuvaksi. Jos siirretty toimivalta on toimielimen osal ta koottu toimintasääntöön, vältetään erillisten yksittäisten de le goin ti pää tösten vaikeampi hallittavuus. Uuden kuntalain mahdollistamia muutoksia johtamisjärjestelmään ja luot tamus elin or ga ni saa ti oon on esitelty kunnanvaltuustolle valtuustoinfossa 2.6.2016 sekä valtuustoseminaarissa 10.9.2016. Valtuustoseminaarissa pai kal la olleiden valtuutettujen enemmistö linjasi, että kunnan hal lin to säännön uudistamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: kunnanvaltuuston koko on edelleen 43 valtuutettua toimielinorganisaatio rakentuu lautakuntamallille sivistyskeskuksen lautakuntien määrää voidaan vähentää lautakuntien jäsenistä suurimman osan tulisi olla valtuutettuja tai va raval tuu tet tu ja, selvitetään Vihdin Vesi -liikelaitoksen purkaminen ja toiminnan siir tä minen Vihdin kunnan organisaatioon
ei oteta käyttöön pormestarimallia kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi olla osa-aikai nen Valmistelija Noora Nordberg, etunimi.sukunimi(at)vihti.fi, p. 050 597 0913 Esittelijä Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. ilmoittaa oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuo den 2017 kuntavaaleissa 43 valtuutettua ja 2. linjaa, että hallintosäännön muutosta valmistellaan seuraavien lin jausten mukaisesti toimielinorganisaatio rakentuu lautakuntamallin mukaisesti siten, et tä valtuusto valitsee kunnanhallituksen (9 jäsentä) ja tar kas tuslau ta kun nan (5 jäsentä) lisäksi seuraavat lautakunnat lasten ja nuorten lautakunta (11 jäsentä) vapaa-ajan lautakunta (7 jäsentä) kaavoitus- ja tekninen lautakunta (9 jäsentä) ympäristölautakunta (7 jäsentä) sekä asettaa vaalilain mukaiset lautakunnat lautakuntien jäsenistä suurimman osan tulisi olla valtuutettuja tai va ra val tuu tet tu ja, mutta tästä vaatimuksesta voidaan tarvittaessa jous taa, eikä sitä näin ollen kirjata hallintosääntöön hallintosääntöön ei jatkossa oteta määräystä, jonka mukaan osan lau ta kun nan jäsenistä tulisi valikoitua tietyn intressitahon esi tykses tä, mutta näin voidaan luottamushenkilöitä valittaessa käy tännös sä edelleen menetellä Vihdin Vesi -liikelaitos lakkautetaan kunnanvaltuuston erillisellä pää tök sel lä ja sen toiminta siirretään Vihdin kunnan or ga ni saa tioon tulosalueeksi ja kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi 1.1.2018 lukien kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi val tuuston niin päättäessä hoitaa tehtävää osa-aikaisesti kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää niille kuuluvaa pää tösval taa edelleen toimintasäännöillä. Käsittely Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. ilmoittaa oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuo den 2017 kuntavaaleissa 43 valtuutettua ja 2. linjaa, että hallintosäännön muutosta valmistellaan seuraavien lin jausten mukaisesti toimielinorganisaatio rakentuu lautakuntamallin mukaisesti siten, et tä valtuusto valitsee kunnanhallituksen (9 jäsentä) ja tar kas tuslau ta kun nan (5 jäsentä) lisäksi seuraavat lautakunnat kaavoitus- ja tekninen lautakunta (9 jäsentä)
ympäristölautakunta (7 jäsentä) sivistyskeskuksen toimialalle kaksi lautakuntaa, joiden nimet, vastuualueet ja jäsenmäärät määritellään myöhemmin, sekä asettaa vaalilain mukaiset lautakunnat lautakuntien jäsenistä suurimman osan tulisi olla valtuutettuja tai va ra val tuu tet tu ja, mutta tästä vaatimuksesta voidaan tarvittaessa jous taa, eikä sitä näin ollen kirjata hallintosääntöön hallintosääntöön ei jatkossa oteta määräystä, jonka mukaan osan lau ta kun nan jäsenistä tulisi valikoitua tietyn intressitahon esi tykses tä, mutta näin voidaan luottamushenkilöitä valittaessa käy tännös sä edelleen menetellä Vihdin Vesi -liikelaitos lakkautetaan kunnanvaltuuston erillisellä pää tök sel lä ja sen toiminta siirretään Vihdin kunnan or ga ni saa tioon tulosalueeksi ja kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi 1.1.2018 lukien kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi val tuuston niin päättäessä hoitaa tehtävää osa-aikaisesti kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää niille kuuluvaa pää tösval taa edelleen toimintasäännöillä. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan muutetun päätösehdotuksen yksimielisesti. ----------------------------------- Kv 07.11.2016 52 Käsittely Päätös Valtuutettu Hampori esitti henkilökohtaisessa puheenvuorossaan Kes kustan valtuustoryhmän kannattamana, että valtuusto hyväksyy seuraavan pon si esi tyk sen: "Jos Vihdin Veden toiminta liikelaitoksena loppuu ja jatkuu Vih din kunnan taseyksikkönä, on muutos tehtävä niin, ettei laitoksen erinomai nen toiminta, tulokset ja kehitystyö vaarannu." Kunnanvaltuusto hyväk syi Hamporin ponsiesityksen yksimielisesti. Kunnanvaltuusto päätti 1. ilmoittaa oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuo den 2017 kuntavaaleissa 43 valtuutettua ja 2. linjata, että hallintosäännön muutosta valmistellaan seuraavien lin jausten mukaisesti toimielinorganisaatio rakentuu lautakuntamallin mukaisesti siten, et tä valtuusto valitsee kunnanhallituksen (9 jäsentä) ja tar kas tuslau ta kun nan (5 jäsentä) lisäksi seuraavat lautakunnat kaavoitus- ja tekninen lautakunta (9 jäsentä) ympäristölautakunta (7 jäsentä) sivistyskeskuksen toimialalle kaksi lautakuntaa, joiden nimet, vas tuu alu eet ja jäsenmäärät määritellään myöhemmin, sekä asettaa vaalilain mukaiset lautakunnat lautakuntien jäsenistä suurimman osan tulisi olla valtuutettuja tai va ra val tuu tet tu ja, mutta tästä vaatimuksesta voidaan tarvittaessa jous taa, eikä sitä näin ollen kirjata hallintosääntöön hallintosääntöön ei jatkossa oteta määräystä, jonka mukaan osan lau ta kun nan jäsenistä tulisi valikoitua tietyn intressitahon esi tyk-
ses tä, mutta näin voidaan luottamushenkilöitä valittaessa käy tännös sä edelleen menetellä Vihdin Vesi -liikelaitos lakkautetaan kunnanvaltuuston erillisellä pää tök sel lä ja sen toiminta siirretään Vihdin kunnan or ga ni saa tioon tulosalueeksi ja kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi 1.1.2018 lukien kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja voi val tuuston niin päättäessä hoitaa tehtävää osa-aikaisesti kunnanhallitus ja lautakunnat voivat siirtää niille kuuluvaa pää tösval taa edelleen toimintasäännöillä. ----------------------------------- Lisäksi kunnanvaltuusto hyväksyi päätökseen liitettäväksi seuraavan ponnen: Jos Vihdin Ve den toiminta liikelaitoksena loppuu ja jatkuu Vihdin kunnan ta se yk sik kö nä, on muutos tehtävä niin, ettei laitoksen erinomainen toiminta, tulokset ja ke hi tys työ vaarannu.