Lausunto Kari Prättälä, Kaija Majoinen 3.5.2012 Dnro 714/90/2012 Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntönne 17.2.2012, VMO24:00/2011 Suomen Kuntaliiton lausunto kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Pyydettynä lausuntonaan Suomen Kuntaliiton hallitus esittää kunnioittaen seuraavaa: Kuntaliiton linjaukset ja hallitusohjelma Kuntaliiton hallitus linjasi oman näkemyksensä kuntauudistuksesta ennen nykyisen hallituksen muodostamista 20.4.2011. Liiton hallitus korosti linjauksissaan kuntarakenteen vahvistamista, mutta toisaalta liitto katsoi, että eri alueille tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Linjauksissaan liitto nosti esille ensisijaisena ratkaisuna vahvan peruskunnan ja toissijaisena ratkaisuna piirikunnan eli kuntien monialaisen yhteistoiminnan erityisesti maaseutualueiden ratkaisuna. Hallitusohjelman hyväksymisen jälkeen liitto totesi, että hallitusohjelman linjaus vahvasta peruskunnasta on oikeansuuntainen. Myönteisenä liitto piti erityisesti sitä, että lähtökohdaksi on otettu kunta kokonaisuudessaan eikä uudistuksia lähdetä toteuttamaan sektorit edellä -periaatteella. Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen, koulutuksen ja kulttuurin rakenteita tulee kehittää osana kuntauudistusta. Liitto totesi, että kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle ja valtionosuusjärjestelmän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen sekä aluehallinnon uudistamiselle ja kehittämiselle. Kuntien on oltava riittävän vahvoja kantamaan järjestämisvastuu nuorten lukio- ja ammatillisesta peruskoulutuksesta Liitto piti valitettavana sitä, ettei hallitusohjelmassa sovittu parlamentaarisen kuntalakikomitean asettamisesta uudistusta valmistelemaan, kuten kuntakentässä on laajasti toivottu ja kuten Kuntaliitto jo keväällä 2010 esitti. Hallitusohjelman syntymisen jälkeen liitto totesi arviossaan hallitusohjelmasta mm. seuraavaa: Vahvaa peruskuntaa ei Kuntaliiton arvion mukaan kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa kaikkialla Suomessa yhden mallin perusteella. Työssäkäynti- ja talouskriteerien rinnalla on otettava huomioon toiminnalliset ja demokratiaan liittyvät kriteerit. Kriteereiden määrittelyssä on tärkeää, että alueellinen erilaisuus otetaan huomioon. Helsinki ja sen ympäristökunnat, kaupunkiseudut sekä muut alueet tarvitsevat toisistaan hieman poikkeavat mallit vahvasta peruskunnasta, jotta myös mm. kielelliset oikeudet turvataan. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 00530 Helsinki PL 200, 00101 Helsinki Puhelin 09 7711 Telefax 09 771 2291 etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi www.kunnat.net Finlands Kommunförbund Andra linjen 14 00530 Helsingfors PB 200, 00101 Helsingfors Telefon 09 7711 Telefax 09 771 2291 fornamn.efternamn@kommunforbundet.fi www.kommunerna.net
2 Vahva peruskunta edellyttää toimivaa lähidemokratiaa. Mikäli vahvaa peruskuntaa ei voida toteuttaa, hallitusohjelma esittää ratkaisuksi palveluiden kokoamisen riittävän suuriksi kokonaisuuksiksi tukeutuen vahvojen peruskuntien palvelurakenteeseen vastuu- eli isäntäkuntamallilla. Kuntaliiton mukaan on välttämätöntä rakentaa silta Paras-hankkeessa jo toteutettujen ja uusien muutosten välille, koska kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen ohella on jo käynnistetty työ palveluprosessien kehittämiseksi. Jos jo tehtyä työtä ei oteta huomioon, heikentää se niin tuottavuuskehitystä kuin muutoksen toteuttamisessa tarvittavaa motivaatiota. Kuntaliitto katsoo, että on välttämätöntä turvata kuntien vahva rooli prosessissa. Tärkeää on yhdistää valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen näkökulma ja vuorovaikutus, jotta uudistus onnistuu. Nämä liiton hallitusohjelmasta tekemät arviot voidaan edelleen allekirjoittaa. Uudistuksen tässä vaiheessa liitto korostaa erityisesti seuraavia seikkoja: 1. Kuntaliiton linjaukset 20.4.2011 Kuntaliitto tarkastelee uudistusta ja sen vaikutuksia liiton hallituksen jo ennen Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa 20.4.2011 tekemiensä linjausten pohjalta. Linjaukset ovat liitteenä 1 (diat linjauksista) 2. Kuntien ja Kuntaliiton arviota rakenneryhmän raportista Määräaikaan 13.4.2012 mennessä 292 kuntaa oli antanut lausuntonsa valtiovarainministeriön Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä ja muista kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista. 18.4.2012 mennessä määrä oli täydentynyt 17 kunnan lausunnolla. Kunnat ovat kokeneet lausuntokierroksen tarpeelliseksi ja vastanneet hyvin monisanaisesti. Kannanottojen antaminen on kuitenkin koettu monissa kunnissa vaikeaksi, sillä kunnilla ei ole tässä vaiheessa ollut tietoja sosiaali- ja terveyspalvelujen selvitystyöstä eikä kunnan tehtävien arviointityöstä. Kunnat eivät ole myöskään riittävästi ehtineet keskustella vaihtoehtoisista ratkaisuista naapurikuntien kanssa. Näistä syistä johtuen Kuntaliitto pitää tärkeänä toisen lausuntokierroksen toteuttamista syksyllä 2012 (ks. alla kohta 3). Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on kuntien mielestä välttämätöntä. Myös palvelujen kehittämiseen arvioidaan olevan tarvetta. Kannanotot kuntarakenteen uudistamisen tarpeellisuudesta ja tavoitteista kuitenkin vaihtelevat. Suuret kaupungit ja maakuntakeskukset korostavat tavoitteissa yhtenäisen yhdyskuntarakenteen ja alueen kilpailukyvyn vahvistamisen välttämättömyyttä. Kehyskunnissa palvelujen tuottaminen todetaan tulokselliseksi ja korostetaan yhteistyötä keskuskaupungin kanssa. Seutukaupunkien näkökulmasta erityisen tärkeää on turvata elinkeinotoiminnan edistäminen alueella. Maaseutumaisissa kunnissa, pitkien etäisyyksien kunnissa sekä saaristokunnissa erityisenä huolena nousee esiin lähipalvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Kielellisten oikeuksien turvaaminen on tärkeää kaksikielisissä kunnissa.
3 Kuntien kannanotot ehdotetuista selvitysalueista ja kuntarakenteen muuttamisen vaihtoehdoista ovat hyvin moniselitteisiä. Suhtautuminen kunta- ja palvelurakenteen muutoksille vaihtelee alueittain hyvinkin paljon. Kuntarakenteen muutokset hyväksytään yleensä kuntien vapaaehtoisuuteen perustuen. Kuntaliitto edellyttää, että kunta- ja palvelurakennemuutokset tapahtuvat paikallisista aloitteista ja paikallisilla päätöksillä. Erityisen tärkeänä Kuntaliitto pitää sitä, että kunnille tarjotaan alueelliset erityisolosuhteet ja -piirteet huomioon ottavia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja että vaihtoehtoisena ratkaisuna pidetään myös kuntien välisen yhteistyön kehittämistä alueellisten olosuhteiden mukaisesti niillä alueilla, joilla ei ole mahdollista päästä vahvan peruskunnan ratkaisuun. Kuntien mielestä selvityksen tarkastelunäkökulmat eivät kata kaikkia kunnan toiminnan kannalta keskeisiä alueita. Eniten kunnat kritisoivat peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytysten, elinkeinotoiminnan kehittämisen ja toiminnallisen kokonaisuuden mukaan tehtyjä analyysejä. Peruspalvelujen järjestämisen osalta ei ole tarpeeksi huomioitu kuntien yhteistyötä. Myöskään kunnan roolia alueen elinkeinojen kehittäjänä ja elinvoiman vahvistajana ei ole kuntien mielestä huomioitu riittävästi. Kuntaliitto korostaa, että kuntajärjestelmää on kehitettävä kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon kunnan rooli niin demokraattisesti johdettuna paikallisyhteisönä, palvelujen järjestäjänä kuin elinvoiman vahvistajanakin. Jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota myös alueen yhteistyön historiaan, jotta taataan onnistunut rakennemuutosten johtaminen. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntauudistuksen jatkovalmistelussa sekä kuntalain valmistelussa kiinnitetään huomiota lähivaikuttamisen ja lähipalvelujen turvaamiseen. On myönteistä, että kuntalain valmistelun pohjaksi on käynnistetty tätä koskeva selvitys. Rakennelakiryhmän toimeksiannon mukaan ryhmän tulee tehdä myös uudistuksen vaikutusten arviointi. Lainvalmistelulle annetussa aikataulussa vaikutusten ennakkoarviointi jää varsin puutteelliseksi. Kuntaliitto esittää, että uudistuksen vaihtoehtojen soveltamisesta erilaisilla alueilla toteutetaan monipuolinen uudistuksen vaikutusten ennakkoarviointi, jotta uudistuksen sisältämät mahdollisuudet ja riskit tunnistetaan. Ennakkoarvioinnissa vaikutukset kuntalaisiin, demokratiaan, organisaatioon, henkilöstöön, paikallistalouteen ja elinkeinoelämään sekä kielellisiin oikeuksiin ovat tärkeitä osatekijöitä. Myös kuntaliitosten fuusiokustannukset on arvioitava realistisesti. Kuntaliiton mielestä kuntauudistuksen suunniteltu aikataulu ei ole kaikilta osin realistinen. Monipuolisen paikallisen valmistelun ja vaihtoehtoisten ratkaisujen punninnan näkökulmasta realistisempaa olisi uudistuksen toteuttaminen vuoden 2017 alusta, joka on myös uuden valtuustokauden alkamisvuosi. Lisäksi kuntauudistus aiheuttaa kuntien tietoteknisten ratkaisujen ja järjestelmien kehittämiselle suuria haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii aikaa. 3. Kuntauudistuksen aikataulu ja vaiheistukset Hallituksen linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi Kevään ja syksyn aikana maan hallituksen valmisteltavana on laaja ja valmistelutyönä vaativa kokonaisuus, joka vaatii tuekseen selkeät poliittiset linjaukset. Kuntauudistuksen ja siihen liittyvien muiden uudistusten valmistelu ilmoitetussa aikataulussa ei ole mahdollista ilman tällaisia linjauksia.
4 Kuntaliitto pitää tärkeänä, että maan hallituksen linjaukset erityisesti vahvojen kuntien kriteereistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tehdään ennen kesäkuun loppua. Opetus- ja kulttuuriministeriön ei myöskään tule tehdä rakenteisiin liittyvää toimilupien uudistamisen valmistelua kuntauudistuksesta erillään. Hallituksen linjauksissa määritellään uudistuksen jatkon aikataulu ja vaiheistukset. Erityisesti liitto korostaa liiton hallituksen linjausten mukaisesti, että prosessin on jatkossa oltava kuntalähtöinen. Vaikka kuntarakenne uudistuisikin rakenneryhmän kuntajakoselvitysalueiden mukaisesti, tämäkään ei kaikilla alueilla poista tarvetta kuntien yhteistoimintaan perustuviin palvelurakenteisiin. Toinen lausuntokierros ja sen perustelut Kuntien on vaikea ottaa kantaa ennen kuin uudistukseen liittyvät muu valmistelu on edennyt niin pitkälle, että kokonaisuudesta voidaan saada kuva. Liitto edellyttää, että kunnilla on mahdollisuus ottaa kantaa rakenteiden uudistamiseen sen jälkeen kun niillä rakenneryhmän selvityksen lisäksi on tieto maan hallituksen linjauksista, jotka koskevat mm. - sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja - vahvan kunnan kriteerejä sekä - uudistuksen aikataulua ja keinoja. Liiton näkemyksen mukaan vasta tämän toisen lausuntokierroksen jälkeen on riittävät edellytykset arvioida myös sitä, onko erillisillä kuntajakoselvityksillä mahdollisuus edistää vahvojen peruskuntien muodostamista. Liitto on korostanut linjauksissaan uudistuksen kuntalähtöisyyttä, mikä edellyttää kuntien keskeistä roolia. Näin ollen liitto pitää tärkeänä, että myös kuntajakoselvitykset käynnistyvät kuntien itsensä toimesta. Näitäkin selvityksiä valtion tulisi tukea. Valtion käynnistäminä ne voivat tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti silloin kun on nähtävissä, että selvityksen avulla voidaan edistää vahvojen peruskuntien muodostamista. 4. Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu Rakennelaki on tarkoitus saattaa eduskunnan käsiteltäväksi eduskunnan syysistuntokaudella siten, että laki voisi tulla voimaan vuoden 2013 alusta. Rakennelain saattaminen voimaan vuoden 2013 alusta on tärkeää senkin vuoksi, että Paraslainsäädännön voimassa olo päättyy tuolloin. Rakennelaissa on oltava selkeänä lähtökohtana sillan rakentaminen Paras-hankkeen ja kuntauudistuksen välille. Jotta tämän aikataulun mukaisesti voidaan edetä, maan hallituksen linjaukset tarvitaan rakennelain valmistelun pohjaksi jo tämän kevään aikana. Sektorilainsäädäntövalmistelu tulee kytkeä kuntauudistukseen aikataulullisesti ja sisällöllisesti. Näin turvataan se, että tehtävät rakenteelliset uudistukset palvelevat kuntauudistuksen kokonaisuutta. Kuntahallintoa kokonaisuudessaan koskevat säännökset tulee valmistella etupainotteisesti siten, että eri hallinnonalojen uudistuksissa voidaan tukeutua yleissäännöksiin mm. kuntien yhteistoiminnan osalta. Kuntaliitto on erillisessä esityksessään valtiovarainministeriölle kiirehtinyt kuntalain ja valtionosuuslain uudistusta. Liitto on tuossa esityksessään myös esittänyt lainsäädännön valmistelun vaiheistamista siten, että voidaan varmistaa riittävä lainsäädännöllinen tuki vuoden 2015 alusta muodostettaville uusille kunnille. Liiton käsityksen
5 mukaan tämä voi tapahtua siten, että nykyiseen kuntalakiin tehdään tarvittavat muutokset siten, että ne tulevat voimaan 2015 alusta. Lähivaikuttamisen erilaisten tapojen selvittäminen on Kuntaliiton mielestä kuntalain valmistelussa yksi kiireellisesti valmisteltavia asioita. Lähivaikuttamista tulee lähestyä kuntalaisten erilaisista rooleista käsin ja luotava lainsäädännöllä edellytyksiä vaikuttamiseen niin äänestäjänä, asukkaana, asiakkaana kuin palvelujen käyttäjänäkin. Kuntaliitto edellyttää, että valtionosuusuudistus toteutetaan kokonaisuudistuksena. Opetus- ja kulttuurisektoria koskevat uudistustarpeet tulisi arvioida ja valmistella osana kokonaisuutta, eikä erillisinä (koulutusmuotokohtaisina) rahoituslainsäädännön uudistuksilla. Liiton esitys valtiovarainministeriölle on tämän lausunnon liitteenä 2. Liitto edellyttää, että kuntalain valmistelu tapahtuu parlamentaarisesti. 5. Kaupunkialueiden rakenteellinen yhtenäisyys Kuntaliiton hallituksen 20.4.2011 linjausten mukaisesti kaupunkiseuduilla tavoitteena on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta kuntajakolain mukaisesti: kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Riippumatta siitä, muodostuuko kaupunkiseutu yhdestä tai useammasta kunnasta, seutujen elinvoimaisuuden ja kuntalaisten arjen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat maankäytön, asumisen ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Tätä tavoitetta edistäisi myös se, että yhtenäiseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen kuuluvat kunnat sitoutuvat yhteiseen maankäytön suunnitelmaan ja sopisivat yhteisistä maankäyttöpoliittisista periaatteista. Seudun kuntien olisi myös yhdessä seurattava suunnitelman ja periaatteiden toteutumista. Vastaavasti kuntien tulisi sopia seudullisesti palvelujen käytöstä yli kuntarajojen. Valtion tulee osaltaan tukea kaupunkiseutujen yhteistyön tiivistämistä laajentamalla aiesopimusten toimialaa ja tehostamalla aiesopimuskäytäntöä. Hyvin toimiva seudullinen maankäytön ohjaus muodostuu suunnitelmien ja ohjelmien kokonaisuudesta, johon sisältyy - seudullinen maapoliittinen periaateohjelma toteuttamisedellytysten turvaamiseksi - yhteinen maankäytön suunnitelma suuremmilla kaupunkiseuduilla ainakin pääsääntöisesti yhteinen yleiskaava, joka rajataan seudullisiin strategisiin kysymyksiin
6 - liikennejärjestelmien ja palveluverkkojen suunnittelu vuorovaikutteisesti maankäytön suunnittelun kanssa - seudullinen toteuttamisohjelma, jossa käsitellään mm. yhteiset asuntopoliittiset linjaukset - toteuttamisen seurantaa, joka on organisoitua, aikataulutettua ja johon liittyy palautejärjestelmä vaikuttavuuden turvaamiseksi. Tulisi myös pohtia sitä, mitä nykyisin valtion aluehallinnolle kuuluvia tehtäviä voitaisiin vastaisuudessa siirtää vahvojen kaupunkiseutujen vastuulle. 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys Kuntaliitto korostaa sitä, että julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tulee vastaisuudessakin tapahtua kuntaperusteisesti. Tämä edellyttää sitä, että lähtökohtaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuu on kunnilla. Kuntien yhteistoimintaan perustuvissa palvelurakenteissa (Erva-alueet) kunnilla tulee olla lainsäädännölliset ja muut edellytykset riittävään omistajaohjaukseen. Tavoitteena tulee olla - toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen - toisaalta erityistason palvelujen kokoaminen Erva-alueiden pohjalle. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen nykyistä vahvemmissa kunnissa, jotka pystyvät taloudellisilla ja henkilöstöresursseillaan vastaamaan kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Silloin kun kunta ei ole riittävän vahva vastaamaan palveluista, kysymykseen voi tulla myös sote-alue, joka voidaan organisoida joko vastuukuntamallilla tai erilliseksi oikeushenkilöksi, kuntayhtymäksi. Vahvistettujen peruspalvelujen ja vaativan erityistason välinen työnjako riippuu mm. siitä, kuinka laajasti vahvat kunnat tai sote-alueet eri alueilla kykenevät ottamaan vastuuta palvelujen järjestämisestä. Lainsäädännössä tulee jättää riittävä liikkumavara alueellisten erityispiirteiden huomioonottamiseen. 7. Opetus- ja kulttuuritoimen palvelurakenteet Kuntaliitto painottaa, että hallitusohjelmaan kirjattu kuntarakenneuudistus tulee ottaa huomioon myös koulutuksen ja kulttuurin kehittämisessä. Erillisiä valtion ohjaamia rakenteellisia uudistuksia ei tule aloittaa valtion taholta tässä vaiheessa, kun kuntarakenneuudistusta valmistellaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön ei tule edetä rakenteisiin liittyvässä toimilupien uudistamisessa kuntauudistuksesta erillään. Kuntauudistuksen yhtenä keskeisenä asiana on kuntien elinvoimaisuuden turvaaminen, missä opetuksella ja koulutuksella on merkittävä rooli. Uudistukset koulutuksen ja kulttuurin hallintorakenteisiin ja toimipisteverkkoon tulee voida tehdä kunnan päätöksin. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että sektorilakien valmistelu sovitetaan yhteen valtakunnalliseen kuntauudistukseen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Kuntaliitto korostaa, että hallitusohjelman mukaisesti rakenteellisia uudistuksia koskevat muutokset tulee tehdä kuntauudistuksen yhteydessä aikataulullisesti ja sisällöllisesti.
7 Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä olisi kuntien elinvoimaisuuden ja kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi siirrettävä kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta elinvoimaisille vahvoille peruskunnille. Siellä missä edellytyksiä vahvojen peruskuntien muodostamiselle ei ole, toimisi piirikunta. 8. Kunnan tehtävien arviointi Kuntaliitto pitää tärkeänä, että osana kuntauudistusta valmisteltavaan kuntien tehtävien ja niiden vähentämisen arviointiin suhtaudutaan vakavasti. On arvioitava muun muassa, onko tehtäviä joissa kuntien järjestämisvastuu voitaisiin poistaa kokonaan; joissa järjestämisen laajuutta (subjektiivisten oikeuksien tai muiden velvoitteiden rajaaminen) tai tehtävän hoitamista koskevaa normitusta voitaisiin väljentää (kuntien tehtävän hoitamista koskevat yksityiskohtaiset normit) Kuntia ohjataan myös laajasti muuten kuin lainsäädännöllä. Erilaiset valtakunnalliset suositukset sekä hanke- ja muun rahoituksen myöntämisen edellytyksenä olevat kriteerit ohjaavat kunnan toimintaa ja edellyttävät kunnilta resursseja järjestää toimintansa suosituksen tai vastaavan mukaiseksi. Tällaisen resurssi- ja informaatioohjauksen kustannus- ja muiden vaikutusten arviointi on usein puutteellista. Kuntaliitto edellyttää, että myös muun kuin normiohjaus on tehtävätarkastelussa mukana. Tavoitteena on oltava se, ettei tällainen ohjaus ole kuntien tuloksellisen toiminnan esteenä. Järjestämislupamenettely toiminnoissa, joita kunnat lakisääteisesti rahoittavat, tulee myös arvioida. Työssä tulee arvioida myös sitä, voidaanko kunnista muodostaa yhteispalvelua kehittämällä tai muilla keinoin portti julkisiin palveluihin. Yhteenveto keskeisistä näkökohdista Kuntaliitto pitää tärkeänä, että maan hallituksen linjaukset erityisesti vahvojen kuntien kriteereistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tehdään ennen kesäkuun loppua. Kuntien on vaikea ottaa kantaa ennen kuin uudistukseen liittyvät muu valmistelu on edennyt niin pitkälle, että kokonaisuudesta voidaan saada kuva. Liitto edellyttää, että kunnilla on mahdollisuus ottaa kantaa rakenteiden uudistamiseen sen jälkeen kun niillä on rakenneryhmän selvityksen lisäksi tieto maan hallituksen linjauksista, jotka koskevat mm. - sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja - vahvan kunnan kriteerejä sekä - uudistuksen aikataulua ja keinoja. Liiton näkemyksen mukaan vasta tämän toisen lausuntokierroksen jälkeen on riittävät edellytykset arvioida myös sitä, onko erillisillä kuntajakoselvityksillä mahdollisuus edistää vahvojen peruskuntien muodostamista. Sektorilainsäädäntövalmistelu tulee kytkeä kuntauudistukseen aikataulullisesti ja sisällöllisesti. Näin turvataan se, että tehtävät rakenteelliset uudistukset palvelevat kuntauudistuksen kokonaisuutta. Kuntahallintoa kokonaisuudessaan koskevat säännökset tulee valmistella etupainotteisesti siten, että eri hallinnonalojen uudistuksissa voidaan tukeutua yleissäännöksiin.
8 Kuntaliitto on erillisessä esityksessään valiovarainministeriölle kiirehtinyt kuntalain ja valtionosuuslain uudistusta. Liitto on tuossa esityksessään myös esittänyt lainsäädännön valmistelun vaiheistamista siten, että voidaan varmistaa riittävä lainsäädännöllinen tuki vuoden 2015 alusta muodostettaville uusille kunnille. Liiton käsityksen mukaan tämä voi tapahtua siten, että nykyiseen kuntalakiin tehdään tarvittavat muutokset siten, että ne tulevat voimaan 2015 alusta. Kuntalain kokonaisuudistus on valmisteltava siten, että se on voimassa vuoden 2017 kuntavaaleihin valmistauduttaessa eli vuoden 2016 alkupuolella. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että valtionosuuslainsäädännön uudistus tehdään kokonaisuutena, eikä erillisiä, esimerkiksi opetus- ja kulttuurisektorin, uudistuksia tässä vaiheessa valmistella. Lähivaikuttamisen erilaisten tapojen selvittäminen on Kuntaliiton mielestä kuntalain valmistelussa yksi kiireellisesti valmisteltavia asioita. Lähivaikuttamista tulee lähestyä asukkaiden erilaisista rooleista käsin ja luotava lainsäädännöllä edellytyksiä vaikuttamiseen niin äänestäjänä, asukkaana, asiakkaana kuin palvelujen käyttäjänäkin. Liitto edellyttää, että kuntalain valmistelu tapahtuu parlamentaarisesti. Kuntaliiton hallituksen 20.4.2011 linjausten mukaisesti kaupunkiseuduilla tavoitteena on toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva vahva peruskunta kuntajakolain mukaisesti. Seutujen elinvoimaisuuden ja kuntalaisten arjen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että etenkin suurimmat kaupunkiseudut muodostaisivat asumisen, maankäytön ja liikenteen näkökulmasta yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Tätä tavoitetta edistäisi myös se, että yhtenäiseen työssäkäynti- ja asiointialueeseen kuuluvat kunnat sitoutuvat yhteiseen maankäytön suunnitelmaan ja sopisivat yhteisistä maankäyttöpoliittisista periaatteista. Seudun kuntien olisi myös yhdessä seurattava suunnitelman ja periaatteiden toteutumista. Vastaavasti kuntien tulisi sopia seudullisesti palvelujen käytöstä yli kuntarajojen. SUOMEN KUNTALIITTO Rakel Hiltunen hallituksen puheenjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toimitusjohtaja