Työryhmä 2: Merialueen valvonta
EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Tämä toimii orientoivana keskusteluna ja siihen ei pitäisi käyttää paljoa aikaa
Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Meripolitiikan puitteissa pitäisi katsoa kansainvälistä kehitystä enemmän eikä aina sisäänpäin kansallisesti. Ei välttämättä keksiä itse pyörää uudestaan Ei kommentteja teema-alueisiin
EMKR:n meripolitiikan rahoituksen periaatteet Meripolitiikan rahoituksella pyritään erityisesti: Edistämään eri sektoreiden välistä yhteistyötä ja synergioita Pyritään pitkäkestoisiin hyötyihin Edistämään toimenpiteitä, joilla on suurin vaikutus meripolitiikan kokonaisuuteen Hankevalinnassa huomioivat keskeiset periaatteet Rahoitusta ei myönnetä normaalien velvoitteiden hoitamiseen, vaan ainoastaan tavoitteelliseen kehitystyöhön Rahoitusta ei kohdenneta perustutkimukseen
Kommentteja rahoitusperiaatteisiin? Yksimielisiä periaatteista Tarvitaan enemmän Public Private keskustelua ja yhteistyötä sektoreiden välillä valmisteltaessa hankkeita Ympäristön hyvä tila toimii monella tavalla taustalla mahdollistamassa muuta kehitystä (turismi, kalastus jne.) Jos kaikki hakee (pienet toimijat) sektorirajat ylittäviä hankkeita, kuka johtaa ja kuka koordinoi oikeasti sektoreita laajemmin hyödyttävän hankkeen (esim. laajempi työryhmä)?
Tavoitetila Merialueen valvonta Suomen kansallisena tavoitteena on myötävaikuttaa merialueen valvontaan ja merialueella tapahtuvan viranomaistoiminnan johtamiseen liittyvän laaja-alaisen sekä sektorirajat ylittävään resurssien yhteiskäyttöisyyden ja tietojenvaihdon edistämiseen. Lisäksi pyritään valvontatoiminnan, -teknologian ja tietojärjestelmien kehittämisen tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Rahoitusmekanismilla voidaan myös tukea uusien innovatiivisten ja kustannustehokkaiden valvontateknologioiden ja tietojärjestelmien käyttöönoton sekä niihin liittyvän kehitystyön edistämistä, jos sillä päästään lähemmäksi toivottua tavoitetilaa. Tavoitetilassa merialueen valvonnassa ja toiminnan johtamisessa hyödynnetään ja jaetaan laaja-alaisesti eri viranomaisten tuottamaa tietoa, tietojen salassa pidettävyys huomioiden, EUCISEn periaatteiden mukaisesti sekä hyödynnetään käyttömahdollisuudet teknologioilla, joilla saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä ja/tai parempi valvonnan ja johtamisen suorituskyky nykymuotoiseen toimintaan verrattuna.
Kommentteja tavoitetilaan Onko tavoitetila hyvä, onko se realistinen, miten sitä pitäisi muuttaa? Tulisi avata käyttösuunnitelmassa EUCISE-idea ja periaatteet vielä ajatustasolla, jotta asiaan vihkiytymättömätkin ymmärtävät Pienille yrityksille pitäisi olla tarkempaa ohjeistusta esim. mitä EUCISE edellyttää ja jonkinlainen Q&A-mahdollisuus hankehaun yhteydessä
Mitkä ovat keskeiset keinot, joilla tavoitetilaan päästään (hankkeet, politiikkatoimet yms.) Sovellusten/aplikaatioiden kehittäminen, jotka mahdollistaa nopean reagoinnin ja tilannekuvan. Partnership-malli ja palvelujen kehittäminen jonkin tarpeen mukaan. Löytyy datapointti, mutta ei tahoa, joka voisi rahoittaa tai ottaa käyttöön. Tarvitaan toimija, jolla kyky ja johtajuus.
Ajatuksen virtaa: Tieto- ja johtamisjärjestelmät, joihin liitetään uutta tietoa avaruus- ja satelliittipohjaista sensoritiedon tuominen johtamisjärjestelmiin Yhtäältä palvelun tuottajat, toisaalta palvelun tarvitsijat ja ne jotka esim. läsnä merialueella. Miten yhdistetään tehokkaasti muiden voimavarat tiedon saamisessa ja mahdollisesti kaupallinen toimija? Ympäristön, eliöstön ja luonnon tilan seuraaminen sensoreilla esim. videovalvonnalla, joka voisi hyödyttää tavalla tai toisella muita viranomaisia tai tahoja. Lajilaskentaan innovatiivisempia, kustannustehokkaampia ratkaisuja Viranomaisten lentotoiminnan yhteiskäyttöisyyden tehokkaampi hyödyntäminen ja huomioiminen hankittaessa uutta valvontakalustoa (esim. EO-laitteita) Yhteiskäyttöiselle valvontalavetille olisi käyttöä, kuten miehittämättömät alukset. Esim. kokeiluhanke, jossa palveluntuottajalta hankitaan lentotunteja ja testataan laitetta eri payloadeilla eri viranomaisten toimesta Vedenalaisen luontoympäristön selvittäminen miehittämättömillä vedenalaisilla laitteilla. Itämeren laajuinen tiedonsiirto ja viestintäteknologia (esim. LTE-teknologia)
Priorisoidut toimenpiteet EMKR:n meripolitiikan rahoituksen näkökulmasta (3-5 kpl) Merialueen valvonnan ollessa viranomaisvetoista, korostuu myös tarvittavien edellytysten ja vaatimusten määrittely viranomaisten toimesta. Tämä edellyttäisi laajempaa Public private yhteistyötä ja teknologian ja toimijoiden yhteensaattamista tehokkaammin Miehittämättömät alukset (AUV, UAV), niiden pilotointi merialueen valvonnassa eri viranomaisten tarpeeseen (Arktinen lennokkikeskus) Tutkasatelliittisovellusten hyödyntäminen ja integrointi olemassa oleviin ja tuleviin valvonta- ja johtamisjärjestelmiin upotettuna erilaisiin käyttöympäristöihin. Valvontaresurssien yhteiskäyttöisyyden selvittäminen ja tehostaminen (mm. meren tilan kartoittaminen, lajilaskennat, jne.)