Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Samankaltaiset tiedostot
Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Eri-ikäisrakenteisen metsän biologia ja kasvatuksen menetelmät

Pienaukkojen uudistuminen

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Metsän erirakenteiskasvatus metsänomistajien näkökulmasta

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Monimuotoisen metsänkäsittelyn menetelmät ja seuraukset. Muutokset. Muutosten syyt. Sekametsän tuottavuus. Lehtipuusekoitus.

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Korpien luontainen uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kestävää metsätaloutta turv la?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

Luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat metsänkäsittelymallit hanke Timo Kuuluvainen, metsätieteiden laitos, HY

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Toimenpiteet kuvioittain

Säästöpuut ovat osa nykyaikaista metsätaloutta.

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Jatkuva kasvatus, monimuotoisuus ja hiilensidonta

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

jäljitteleviä hakkuutapoja tutkitaan laajassa yhteishankkeessa

Puunkorjuun laatu poimintahakkuissa. Metsälakiseminaari, Lahti Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

PUUNKORJUUN NÄKÖKULMA. Asko Poikela

Kangasmaiden lannoitus

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit (DISTDYN): lajistonseuranta ja tutkimusmahdollisuudet

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Muuttuva metsäsuunnittelu

Energiapuun korjuun hyödyt ja haitat metsien terveydelle

Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Hakkuut ja uudistamisvelvoite

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Taloudellinen kasvatustiheys Taloudellinen kasvatuskelpoisuus

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Metsänhoidon suositukset

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

METSÄ SUUNNITELMÄ

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

KUUKKELIA SUOSIVAN METSÄNKÄSITTELY- MALLIN TALOUDELLISET VAIKUTIUKSET

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Transkriptio:

Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista Sauli Valkonen METLA Vantaa 7.5.2007 1

Näkökulma Metsien luontaiseen häiriödynamiikkaan perustuvat käsittelymallit -suunnitelma sisältää pienipiirteistä metsänkäsittelyä epäsäännöllisiä pienaukkoja säästöpuustoa reunametsää Olemme tutkineet samantapaisia (mutta ei samoja) käsittelyjä eri-ikäismetsätalous (yksin puin poiminta) säännöllisiä pienaukkoja säästöpuustoa reunametsää Esittelen tuloksia, joilla relevanssia suunnitelmaan 7.5.2007 2

Eri-ikäismetsätalous (poimintahakkuu, jatkuva kasvatus, metsänhoidollinen harsinta jne.) perinteinen poimintahakkuu valtion suosittelema 1800-l. rappeutui määrämittaharsinnaksi 1800-1900 kielletty lailla 1950-1997 nyt ei kokemusta, menetelmiä, suosituksia kysyntää olisi etenkin erikoismetsissä Metla/Erkki Oksanen 7.5.2007 3

Eri-ikäismetsätalouden keskeinen kysymys: Voidaanko tasapainoinen eri-ikäisrakenne luoda ja säilyttää kestävästi boreaalisissa kuusikoissa? Norja (Andreassen, NISK) 16 koemetsikköä 70 vuotta 3 säilyi 4 ei säilynyt 9 keskeytettiin Ruotsi (Lundqvist, SLU) 11 koemetsikköä 30-60 vuotta 6 säilyi 5 ei säilynyt (7 keskeytettiin myöhemmin) Ongelmia hidas uudistuminen ja alikasvostaimien kasvu puuston määrää jouduttiin vähentämään 7.5.2007 4

Puuston määrän vähentäminen Runkolukuu 250 200 150 100 Alussa (hakkuun jälkeen) 15 vuotta myöhemmin Sitten hakattiin tällaiseksi 50 0 8 12 16 20 24 28 32 36 40 Läpimittaluokka (4 cm) Esimerkki tyypillisestä kehityksestä ruotsalaisilla koealoilla 1921-1951 (yksinkertaistettu Lundqvist 1989, 1993 esittämistä tuloksista) 7.5.2007 5

Metlan ERIKA-hanke Kuusikoiden kasvattaminen eri-ikäisinä Etelä-Suomessa (= poimintahakkuu) perusmalli jota testataan korkean puuntuotospotentiaalin metsää vrt. kalliot, karut suot, P-S karut kankaat, P-S korkeat alueet biologiset edellytykset Sauli Valkonen 7.5.2007 6

ERIKA-kokeet yksin puin poiminta metsiköt joissa tasapainoinen eri-ikäisrakenne tai ainakin hyvät näkymät kehittää sellainen 26 kestokoealaa 1992-1996 10-15 vuotta mallitus ja simulointi Runkoluku, ha-1 600 500 400 300 200 100 Läpimittajakaumat 7 Erika-alalla Vesijaon kokeissa 0 0 10 20 30 40 50 Läpimittaluokka 2 cm luokin 7.5.2007 7

Uudistumisen edellytykset eri-ikäiskuusikoissa Käsitykseni ERIKAn ym. perusteella: Luontainen uudistuminen voidaan saada toimimaan, mutta suuret vaihtelut (metsiköt, vuodet, olot) metsikön tiheys ja rakenne kasvupaikan mukaan hidasta! suurin osa taimista kuolee alikasvosreservin kautta viljely? Metla/Erkki Oksanen 7.5.2007 8

Taimettumisen edistäminen Kasvipeitteen poistokoe 1. paljastettu humus (mpk) 2. kylvö (ky) 3. mpk + kylvö 4. ei kumpaakaan intensiivikokeilla (5) 32 per metsikkö 2 vuositoistoa (1992-1995) Valkonen & Maguire 2005 Sauli Valkonen 7.5.2007 9

Taimettumisen edistäminen Taimien lukumäärä Kasvipeitteen poistokoe 1. paljastettu humus (mpk) 2. kylvö (ky) 3. mpk + kylvö 4. ei kumpaakaan Taimia, kpl/m 2 40 30 20 mpk + ky mpk kylvö ei mitään 10 Valkonen & Maguire 2005 0 1 2 3 4 Kasvukautta käsittelystä 7.5.2007 10

Taimien kehitys ja metsikön tiheys Eloonjäämisen todennäköisyys (%) 5 vuoden jaksolla kuusi koivu taimen pituus 30 cm pohjapinta-ala 10 ja 30 m 2 ha -1 Ellonjääneitä, % 5 vuodessa 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Kuusi Koivu Eerikäinen et al. (2007) 10 0 G = 10 G=30 Pohjapinta-ala, m 2 ha -1 7.5.2007 11

Tuottavuus ja talous: Eri-ikäiskuusikon optimaalinen puustopääoma Marginaaliarvokasvu pieni puuston lisäys (1-5 m 3 /ha) lisätuotto ( ), suhteellisena (% ) pienenevä verrataan korkovaatimukseen (3-5 %) tuotoksen maksimointi sivuseikka Sovellus ERIKA-kuusikoissa (Lyhykäinen 2005) Motti-simulaattori kalibroitiin mittausdatalla 7.5.2007 12

Marginaaliarvokasvu ja pohjapinta-ala 11 10 9 Marginal return, % 8 7 6 5 4 3 4 % 3 % 2 1 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 Basal area, m 2 /ha Lyhykäinen (2005) 7.5.2007 13

Taloudellisesti kestävä tiheys Jotain muuta Metla/Erkki Oksanen 7.5.2007 14

Korjuun edellytykset, kustannukset ja organisointi Koneellisen korjuun täytyy toimia - haasteita: suuret pinta-alat suuret puut kompensoivat pienempää kertymää usein toistuvat hakkuut hakkuun (=metsänkasvatuksen) suunnittelu runkolukusarja, tiheys poistettavien puiden valinta korjuuvauriot korjuu vain talvella? mutta ei pakkasella kustannukset eivät suuri ongelma Heikki Surakka 7.5.2007 15

Juurikääpä ERIKAssa erittäin suotuisat olot juurikäävän (Heterobasidion parviporum) ja muiden lahottajien menestymiselle kuusikoissa toistuvat hakkuut korjuuvauriot ei puulajinvaihtoa, kantojen korjuuta, kulotusta paljon tuoretta kantopintaa säilyy infektoituneissa kannoissa 50 v alikasvokset infektoituvat Torjunta talvihakkuu (2-4 kk) biologinen torjunta-aine Metla/Erkki Oksanen 7.5.2007 16

Pienaukot helpompi hallita ja uudistaa kuin eri-ikäismetsätalous valopuut kokeiltu 20-40 m läpimittaisia aukkoja kuusikoissa (Erkki Lähde ym tutkimukset, ja MONTA-hanke) 7.5.2007 17

Monimuotoisuus talousmetsän uudistamisessa - hanke (MONTA) E-S vanhat kuusikot, MT-OMT 8 koealuetta, jokaisessa 1 metsikkö jokaista käsittelyä avohakkuu, säästöpuuhakkuu, pienaukot, poimintahakkuu, kontrolli 10 vuotta täyteen 2006 Pienaukot 30 * 40 m taimetetaan puolet metsiköstä, sitten avohakkuu ja viljely osassa muokkaus, mutta ei vaikutusta 7.5.2007 18

Kokonaistaimimäärä 20000 18000 16000 14000 muu koivu mänty kuusi Kokonaistaimimäärä Taimia, kpl/ha 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 kontrolli harsinta pienaukko ei muok pienaukko muok säästöpuuh avo 7.5.2007 19

avoh. Kasvatuskelpoisten taimien määrä 1800 1600 1400 muut kuusi 1200 1000 800 kpl/ha 600 400 200 0 harsinta kontrolli säästöpuuh. pienaukko / muok./välialue pienaukko / muok./aukko pienaukko/välialue pienaukko/aukko 7.5.2007 20

avo säästöpuuh Kuusen taimien keskipituus 300 Keskipituus (kasvatuskelpoiset kuuset) 250 200 150 100 Pituus, cm 50 kontrolli harsinta pienaukko/aukko pienaukko/välialue pienaukko/muok/aukko pieanaukko/muok/välialue 0 7.5.2007 21

Säästöpuiden vaikutus taimikkoon Juuristokilpailu! Juuriston tiheys puun tyven etäisyyden mukaan (Kalela 1954) 400 Juuria, m m -2 350 300 250 200 150 100 50 0 Humus 0-20 cm 21-50 cm 1 2 3.5 5 7 9 Etäisyys, m 7.5.2007 22

Säästöpuiden vaikutus taimikkoon Taimimäärä Pituuskasvu 1.2 1.1 1.1 1 1 0.9 Suht. taimimäärä 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 Mänty Koivu Mänty P-S Suht. taimimäärä 0.8 0.7 0.6 0.5 d=25 cm d=40 cm 25 cm P-S 0.4 0 2 4 6 8 10 0.4 0 2 4 6 8 10 Etäisyys säästöpuusta, m Etäisyys säästöpuusta, m Mäntysäästöpuiden vaikutus taimimäärään (mä ja ko) ja pituuskasvuun (Valkonen ym. 2001, vrt. Niemistö ym. 1993 P-S) 7.5.2007 23

Pienipiirteisyys pienet uudistusalat mutkikkaat rajaukset välialueet elinympäristöt lisää metsänreunaa 7.5.2007 24

Reunametsän vaikutus taimikkoon Taimikon keskipituus reunametsän etäisyyden mukaan hakkuukypsä VT-männikkö männyn taimikko 25 vuoden ikään mennessä (Ruuska, Siipilehto, Valkonen, käsikirjoitus) Keskipituus 7 6 5 4 3 2 1 0 0 5 10 15 20 25 Etäisyys reunametsästä, m 7.5.2007 25

Reunametsän lisääntymisen vaikutus taimikkoon 2 hehtaarin uudistusalan jakaminen välialuein 2-0.5 hehtaarin aloiksi (1-4 kpl) Paljonko alueesta reunametsän vaikutuspiirissä? 15 m etäisyys 2 ha (1 kpl) 40 % 1 ha (2 kpl) 51 % 0.5 ha (4 kpl) 72 % (Ruuska, Siipilehto, Valkonen, käsikirjoitus) Metla/Erkki Oksanen 7.5.2007 26

Lisätietoja Sauli Valkonen Metla PL 18, 01301 Vantaa +358-10-211 2326 Sauli.Valkonen@metla.fi Metla/Erkki Oksanen 7.5.2007 27