FI VASTAUKSET KOMISSAARIEHDOKKAALLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN: JÁN FIGEĽ OSA A YLEISET KYSYMYKSET I Henkilökohtaiset ja työkokemukseen liittyvät asiat 1. Mitä työkokemuksenne osa-alueita pidätte erityisen merkittävinä tulevaa komission jäsenen roolia ajatellen? Koska komissaarin tehtävä liittyy luonteeltaan politiikkaan, haluan siinä toimiessani edistää aiempaan tapaan universaaleja vapauden, oikeudenmukaisuuden ja oikeusvaltion perusarvoja sekä ihmisarvon kunnioittamisen ja yhteisen hyvän periaatteita. Euroopan olisi perussopimustensa, instituutioidensa ja politiikkojensa avulla päästävä yli historiallisista kahtiajaoistaan ja tragedioistaan. Yhteisille arvoille perustuva yhtenäisyys edellyttää meiltä jatkuvia ponnisteluja. Näen meneillään olevan laajentumisen, johon ovat myötävaikuttaneet vahvasti ihmiset niin jäsenvaltioissa kuin ehdokasvaltioissakin, Euroopan uudelleenyhdistymisenä. Laajentuminen ei ole taas yksi ongelma lisää vaan tärkeä osa ratkaisua aikamme ongelmiin. Tämä on vahva vakaumukseni, jolla on merkitystä myös tulevien tehtävieni kannalta. Olen vuodesta 1992 ollut Slovakian tasavallan kansallisneuvoston jäsen. Vuodesta 1993 olen ollut aktiivisesti mukana hoitamassa Slovakian ulkosuhteita ja ulkopolitiikkaa sekä Eurooppa-suhteita ja -politiikkaa. Olin useita vuosia Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja eri komiteoiden jäsen. Erityisen aktiivinen ja vaativa vaihe urallani alkoi syyskuussa 1998, jolloin minusta tuli Slovakian pääneuvottelija EU-jäsenyysneuvotteluissa. Osallistuin Euroopan tulevaisuutta käsitelleeseen valmistelukuntaan ja olen hankkinut kokemusta tarkkailijana Euroopan parlamentissa. Haluaisin hyödyntää kaikkia näitä kokemuksia sekä kotimaassa, EU:n toimielimissä ja jäsenvaltioissa saavuttamaani luottamusta laajentuneen unionin ja sen laajentuneen komission hyväksi. Kaikkia näitä vuosia on leimannut professionaalinen toiminta erityisaloilla, ryhmätyöskentely ja vastuullisuus. Uskon näille ominaisuuksille olevan aina tarvetta komissiossakin. Poliittista uraa edeltävä työkokemukseni liittyy teollisuuden tutkimus- ja kehitystyöhön. Tässä mielessä aiemmasta työkokemuksestani voisi olla hyötyä yritystoiminnan ja tietoyhteiskunnan aloilla. II Riippumattomuus 2. Miten näette velvollisuutenne harjoittaa tehtäviänne riippumattomasti ja miten aiotte toteuttaa sitä käytännössä? Komission jäsenenä hyväksyn täysin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 213 artiklan 2 kohdassa määrätyt periaatteet. Lisäksi haluan korostaa, että pyrin kaikin tavoin välttämään mahdolliset eturistiriidat tehtävieni hoidossa. 1
Lähden siitä, että EU:n yleinen etu tietyllä alalla kattaa kaikki mahdolliset etunäkökohdat, oli niiden alkuperä mikä tahansa (kansallinen, alueellinen, ammattiryhmäkohtainen jne.). 3. Mitä merkitystä kansallisella edulla on Teille? Haluan hoitaa tehtäviäni riippumattomasti ja palvella yhteisön yleistä etua. Näin ollen en pyydä enkä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta, mukaan luettuna minua komission jäseneksi ehdottanut hallitus. Yhtäältä tulisi muistaa, että perustamissopimuksen mukaan kukin jäsenvaltio sitoutuu kunnioittamaan tätä periaatetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa komission jäseniin heidän hoitaessaan tehtäväänsä. Komission jäsenet eivät ole kotimaansa edustajia. Toisaalta yhteisön yleistä etua ei voida erottaa unionin jäsenvaltioiden eduista, joten ne on otettava asianmukaisesti huomioon. Silti, vaikka komission jäsenet voivatkin jossain määrin edesauttaa kotimaansa erityispiirteiden ymmärtämistä, on selvää, että kansalliset edut eivät ole komission toimintaa ohjaava voima. Kansallisia etuja voidaan tuoda esiin ministerineuvostossa. 4. Onko Teillä tällä hetkellä asemaa tai tehtävää jossakin poliittisessa puolueessa? Oletteko valmis luopumaan tästä asemasta tai tehtävästä, jos teidät nimitetään komission jäseneksi? Minulla ei tule olemaan aktiivista asemaa tai tehtävää missään poliittisessa puolueessa. Luovun tällaisista tehtävistä ennen liittymistäni komissioon. Hyväksyn myös täysin komission jäsenten toimintasäännöt. 5. Onko Teillä (tai onko Teillä ollut hiljattain) liiketoimintaa, taloudellisia intressejä tai muita sitoumuksia, jotka voivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis julkistamaan kaikki sitoumuksenne? Minulla ei ole liiketoimintaa, taloudellisia intressejä tai muita sitoumuksia, jotka voisivat olla ristiriidassa minulle komission jäsenenä kuuluvien tehtävien kanssa. Olen täysin valmis julkistamaan kaikki sitoumukseni komission jäsenten toimintasäännöstön mukaisesti. 2
III Euroopan unionin tulevaisuus 6. Kuvailkaa näkemystänne Euroopan tulevasta integraatiosta. Katsotteko, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan laatima perustuslakiluonnos mahdollistaa laajentuneen unionin joustavan toiminnan? Olin jäsenenä Euroopan tulevaisuutta käsitelleessä valmistelukunnassa, aluksi hallituksen edustajana ja myöhemmin Slovakian parlamentin valtuuttamana. Ensimmäisessä vaiheessa osallistuin toissijaisuusperiaatetta käsitelleeseen työryhmään sekä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyviä kysymyksiä käsitelleeseen työryhmään. Uskoisin perustuslakiluonnoksen auttavan laajentunutta unionia toimimaan tehokkaammin. Haluan nostaa esiin muutamia näkökohtia, joilla on mielestäni suurin vaikutus unionin tehokkuuteen. Perustuslakiluonnoksessa: - annetaan unionille oikeushenkilön asema, - poistetaan ns. pilarirakenne, - yksinkertaistetaan ja järkiperäistetään unionin oikeudellisia menettelyjä ja välineitä, - laajennetaan yhteispäätösmenettelyn käyttöä EU:n lakien hyväksymisessä, - vahvistetaan komission oikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita, - lujitetaan järjestelyjä, joiden avulla seurataan toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattamista, - luodaan kahden hatun ulkoministerin tehtävä, mikä johdonmukaistaa ja tehostaa toimia suhteessa muuhun maailmaan. Tämän kyselyn rajoissa on vaikea käsitellä tulevaisuudenvisioita perusteellisesti. Näin ollen mainitsen vain muutamia näkökohtia. Lähitulevaisuudessa meidän on saatettava unionin kaikkien aikojen mittavin laajentuminen onnistuneesti päätökseen. Tämä edellyttää uusien jäsenvaltioiden kitkatonta integrointia kaikkiin toimielimiin ja rakenteisiin. Pyrkiessämme rakentamaan yhteistä eurooppalaista tulevaisuutta, meidän on kunnioitettava toissijaisuuden ja yhteisvastuun periaatteita, huolehdittava sitoumuksistamme ja etsittävä yhteisiä eurooppalaisia vastauksia haasteisiin (joita ovat esim. dynaamisemman talouskasvun, työpaikkojen lisäämisen ja paremman kilpailukyvyn tarve sekä terrorismin vastainen taistelu). 7. Mitä mieltä olette Euroopan unionin tulevaisuutta käsittelevän valmistelukunnan laatiman perustuslakiluonnoksen hyväksymisaikataulusta? Näen aikataulun suhteen kaksi mahdollista skenaariota: Ensimmäinen niistä on, että perustuslakiluonnoksesta päästään sopimukseen siten kuin viime vuoden kesäkuussa kokoontuneessa Thessalonikin Eurooppa-neuvostossa hahmoteltiin. Tämä merkitsisi, että perustuslakiluonnos allekirjoitettaisiin heti laajentumisen jälkeen, jolloin sen teksti olisi tiedossa ennen Euroopan parlamentin vaaleja kesäkuussa 2004. Toinen vaihtoehto on, että nykyisiä mahdollisuuksia päästä yhteisymmärrykseen ei pystytä hyödyntämään, jolloin perustuslakiluonnos voitaisiin allekirjoittaa vasta ennen vuoden loppua. Unionin olisi pyrittävä välttämään ongelmia, joita syntyisi 3
perustuslakineuvottelujen liittämisestä yhteen muita kiistanalaisia kysymyksiä, kuten uusia rahoitusnäkymiä, koskevien päätösten kanssa. Molemmissa tapauksissa kaikilta valtioilta tarvitaan viimevuotista suurempaa halua pyrkiä hyväksyttävään kompromissiin. 8. Mikä on mielestänne Euroopan komission merkitys ja asema 25 jäsenvaltion unionissa? Euroopan komission merkitys ja asema 25 jäsenvaltion unionissa kehittyy edelleen siltä hyvältä perustalta, joka sillä jo nykyisellään on. Näen Euroopan komission poliittisena elimenä, jonka tarkoituksena on määritellä Euroopan etu ja edistää sitä. Perustamissopimukset asettavat komission järjestelmän keskiöön antamalla sille suuren joukon tehtäviä ja vastuita: se toimii lainsäädännön alkuunpanijana sekä elimenä, joka valmistelee EU:n politiikat ja toteuttaa niitä, valvoo yhteisön oikeuden noudattamista ja esiintyy tietyssä määrin unionin edustajana maailmalla. Kokemus on osoittanut, että tällaisella monitahoisella sui generis -toimielimellä, joka ei istu perinteisiin toimeenpanoelinten määritelmiin, on suuri merkitys. Toimiessaan riippumattomasti ja puolueettomasti komissio pystyy muodostamaan synteesin ei summaa kansallisista kannoista ja varmistamaan näin tulosten aikaansaamiseen tarvittavan tasapainoisen ja johdonmukaisen lähestymistavan. Tämän onnistumiselle on tiettyjä ehdottomia edellytyksiä. Komissio on tunnustettava keskeiseksi toimijaksi unionin toimielinten järjestelmässä. Sen toimivaltuudet on säilytettävä ja sen riippumattomuutta on kunnioitettava. Toisin sanoen komission on oltava vahva ja luotettava instituutio ja pysyttävä sellaisena. Laajentuneessa unionissa tällaisen vahvan komission tarve kasvaa entisestään. Euroopan yleisen edun määrittelyyn vaikuttaa yhä laajempi kirjo huomioon otettavia tekijöitä ja legitiimejä etuja, jotka on arvioitava ja sovitettava yhteen. Tiettyjen komission erityispiirteiden säilyttäminen käy erityisen tärkeäksi: Komission ja sen jäsenten riippumattomuus ulkopuolisista tahoista. Kollegiaalisuus on toinen tae komissio kyvylle määritellä Euroopan yleinen etu ja edistää sitä; päätökset olisi jatkossakin tehtävä yhteisvastuullisesti päätöksentekoprosessissa, jossa kaikki komission jäsenet ovat tasavertaisia. Yhtä tärkeää on uskottavuus. Kansalaisten tunne unioniin kuulumisesta on edellytys unionin toimivuudelle. Komissio on ja tulee olemaan useimmille kansalaisille unionin kasvot yhdessä Euroopan parlamentin kanssa. 9. Miten mielestänne voitaisiin lisätä yhteisön lainsäädäntötyön avoimuutta ja etenkin kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksia? Komissio on antanut useita asiakirjoja, jotka osoittavat sen sitoutuneen vahvasti parantamaan tiedonsaantia, lisäämään avoimuutta ja luomaan entistä vireämpää 4
yhteydenpitoa Euroopan julkisen sektorin toimijoiden ja Euroopan kansalaisten välillä. Esimerkiksi eurooppalaista hallintotapaa koskevassa valkoisessa kirjassa kehotetaan jäsenvaltioita edistämään julkista keskustelua Euroopan asioista sekä Euroopan parlamenttia ja neuvostoa tuomaan nykyistä nopeammin saataville tietoa yhteispäätösmenettelyn kaikista eri vaiheista. Euroopan unionin tiedotus- ja viestintäpolitiikan uutta yhteistyökehystä koskevasta komission tiedonannosta käy selvästi ilmi komission halu tarjota suurelle yleisölle entistä aktiivisemmin tietoa Euroopan asioista jatkuvassa yhteistyössä muiden toimielinten kanssa. Lisäksi komissio on antanut tiedonannon Euroopan unionin tiedotus- ja viestintästrategiasta, jossa määritellään uusi kaksitahoinen lähestymistapa: tavoitteena on luoda Euroopan unionille valmiudet sekä laatia että harjoittaa viestintää, jossa keskitytään sen keskeisiin kysymyksiin. Lainsäädäntöprosessin avoimuuden kannalta neuvoston toimet asiassa ovat keskeisen tärkeitä todellisen läpinäkyvyyden aikaansaamiseksi. Yleisluonteisilla tai tarkemmin rajatuilla viestintäpolitiikan toteutusvälineillä voidaan huomattavasti ja tehokkaasti parantaa EU:n yleistä tiedotuspolitiikkaa ja tehdä unionin työskentelystä avoimempaa. Tällaisia välineitä ovat verkkosivustot, kuten Europe Direct -neuvontapalvelu, Euroopan unionin tulevaisuus -keskustelufoorumi ( Futurum ), Sinun äänesi Euroopassa -sivusto, Eur-Lex-lainsäädäntötietokanta, kansalaisten neuvontapalvelu verkossa jne. Lisäksi asetuksella N:o 1049/2001 ja sen täytäntöönpanosäännöillä annetaan jokaiselle oikeus tutustua parlamentin, neuvoston, komission sekä yhteisön erillisvirastojen asiakirjoihin. Tätä oikeutta rajoitetaan ainoastaan tiettyjen julkisten tai yksityisten etujen suojaamiseksi. 10. Viimeisimmässä liittyvistä maista antamassaan seurantakertomuksessa komissio totesi, että yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa on ollut tiettyjä viiveitä. Mitä mieltä olette tässä yhteydessä liittymissopimuksessa olevien suojalausekkeiden soveltamisesta? Olen vahvasti sitä mieltä, että jos uusi jäsenvaltio ei liittymisensä jälkeen pane täytäntöön yhteisön säännöstöä jollain alalla, komission on perustamissopimusten noudattamisen valvojana välittömästi puututtava tilanteeseen ja varmistettava, että kyseinen jäsenvaltio täyttää velvollisuutensa (kuten minkä tahansa jäsenvaltion kohdalla). Uskon sopimusten pitävyyden periaatteeseen (Pacta sunt servanda). Näin ollen komission tulee käyttää käytettävissään olevia keinoja, rikkomisesta aiheutuvat menettelyt mukaan luettuina. Samoin sen tulee soveltaa suojalausekkeita, jos liittymissopimuksessa asetetut ehdot täyttyvät. Uskon kuitenkin olevan ensisijaisesti uusien jäsenvaltioiden etujen mukaista valmistautua kaikilta osin jäsenyyteen kaikilla osa-alueilla ennen liittymisajankohtaa, jotta suojalausekkeita ei tarvitse soveltaa. Uskoisin uusien jäsenvaltioiden olevan sekä kykeneviä että halukkaita omaksumaan jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet. 5
11. Miten mielestänne voitaisiin varmistaa, että jäsenvaltiot noudattavat paremmin yhteisön sääntöjä ja etenkin soveltavat yhteisön lainsäädäntöä asianmukaisesti kansallisissa oikeusjärjestyksissä? Mielestäni komission rooli perussopimusten noudattamisen valvojana seurattaessa direktiivien saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä on ja sen pitääkin olla yksi komission tärkeimmistä tehtävistä. Uskon, että hyvän perustan luo direktiivien täytäntöönpanon parantamiseen tähtäävä toimenpidekokonaisuus, jonka komissio on jo määritellyt tiedonannossaan yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvonnan parantamisesta. Komission olisi sovellettava näitä toimenpiteitä ennakoivasti ja tehostettava niitä mahdollisimman hyvien tulosten aikaansaamiseksi. Haluaisin nostaa esiin erityisesti kolme tavoitetta: Ensinnäkin komission pitäisi mielestäni tarjota jäsenvaltioille enemmän apua yhteisön säännöstön täytäntöönpanossa. Tähän tulisi sisältyä varhaista yhteydenpitoa hyvissä ajoin ennen direktiivin antamista sekä teknistä tukea tapauksissa, joissa jäsenvaltioilla voi olla vaikeuksia siirtää säännöksiä osaksi lainsäädäntöään. Lisäksi pidän tärkeänä, että jäsenvaltioiden velvoitteiden täyttymistä seurataan jatkuvasti muun muassa julkaisemalla säännöllisesti tietoja säännösten siirtämisen asteesta ja lähettämällä muistutuksia hyvissä ajoin ennen määräaikoja. Viimeisenä muttei vähäisimpänä mainitsen jäsenvaltioiden ja komission välisen tiedonvaihdon jäsenvaltioiden toimista direktiivin täytäntöönpanemiseksi. Sitä olisi kehitettävä ja siinä olisi tiedonvaihdon nopeuttamiseksi käytettävä jotain sähköisen viestinnän vakiomenetelmää. IV Demokraattinen vastuu Euroopan parlamentille 12. Miten katsotte olevanne vastuussa Euroopan parlamentille? Euroopan parlamentti edustaa kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisia. Se on ainoa suorilla vaaleilla valittu EU:n toimielin. Euroopan parlamentti hyväksyy nimitettävän komission kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa, että kukin komission jäsen erikseen ja koko komissio kollegiaalisesti on vastuussa Euroopan parlamentille. Uskon Euroopan parlamentin ja komission jatkavan molemminpuolisesti rakentavaa vuoropuhelua ja hyvää yhteistyötä. Haluan olla parlamentin jäsenten käytettävissä komission jäsenenä ja kannan myös henkilökohtaisen vastuuni toimivaltuuksieni puitteissa. Toivon säännöllistä yhteydenpitoa asianmukaisten valiokuntien, esittelijöiden ja poliittisten ryhmien koordinaattorien kanssa. 13. Pidättekö poliittisesti oikeana ratkaisuna sitä, että komission jäsen vetäytyy ehdokkuudesta parlamentin kielteisen lausunnon vuoksi? Pidän kuulemisia tärkeänä ja perusteltuna vaiheena valintaprosessissa käytettävissä parlamentin määrittelemissä menettelyissä. Jos parlamentti ilmaisee epäluottamuksensa, on kyseisen jäsenehdokkaan tai komission puheenjohtajan asia tehdä tarvittavat johtopäätökset, mikä tarkoittaa vetäytymistä ehdokkuudesta. 6
Lisäksi hyväksyn nykyiseen puitesopimukseen kuuluvan periaatteen, jonka mukaan komission puheenjohtaja voi pyytää komission jäsentä eroamaan, jos parlamentti ilmaisee epäluottamuksensa tätä kohtaan. 14. Kuinka tärkeänä pidätte toimielinten välistä yhteistyötä (komissio parlamentti) ja miten haluaisitte järjestää suhteenne Euroopan parlamenttiin? Haluan painottaa, että Slovakian parlamentin pitkäaikaisena jäsenenä pidän toimielinten välistä yhteistyötä ehdottoman välttämättömänä Euroopan toimielinjärjestelmän toimivuuden kannalta. Nykyisen puitesopimuksen ja hyvän hallintotavan periaatteen mukaisesti uskon seuraavien seikkojen olevan keskeisiä suhteissani Euroopan parlamenttiin: - Tuleva komissio esittelee poliittisen ohjelmansa, joka sisältää ehdotetut suuntaviivat sen toimikaudeksi. - Pyritään rakentavaan vuoropuheluun komission vuotuisen työohjelman valmistelusta. - Euroopan parlamentin ehdottamat tarkistukset otetaan asianmukaisesti huomioon lainsäädäntöprosessissa. - Parlamentin päätöslauselmien johdosta toteutetuista toimista raportoidaan säännöllisesti. - Parlamentti pidetään ajan tasalla lainsäädäntöehdotuksista ja -aloitteista (tiedon on oltava sillä joka tapauksessa ennen tiedotusvälineitä); - Parlamentin valiokuntien kanssa harjoitetaan säännöllistä tiedonvaihtoa. - Komission jäsenet osallistuvat säännöllisesti parlamentin istuntoihin varsinkin heidän omia toimialojaan koskevissa asioissa. 15. Millaisina näette erityisesti komission jäsenen ja parlamentin valiokuntien suhteet kullakin toimialalla? Pidättekö komission jäsenten ja asianomaisten parlamentin valiokuntien välistä nykyistä tiedonvaihtokäytäntöä riittävänä avoimuuden varmistamiseen? Olen valmis osallistumaan mahdollisimman säännöllisesti valiokuntakokouksiin, kun minut niihin kutsutaan. Kuten jo mainitsin vastauksissani kysymyksiin 12 ja 14, minusta on tärkeää pitää parlamentin valiokunnat ajan tasalla neuvoston tapahtumista. Toivon säännöllistä tiedonvaihtoa parlamentin valiokuntien kanssa varsinkin tarvittavien tietojen antamiseksi budjetti- ja vastuuvapausmenettelyissä. Nähdäkseni puitesopimus on mahdollistanut varsin hyvän tiedonkulun Euroopan parlamentin suuntaan, mikä on keskeinen tekijä näiden kahden toimielimen poliittisessa yhteistyössä. Velvollisuutenani on soveltaa puitesopimusta asianmukaisesti. Niiden tietojen osalta, jotka eivät kuulu puitesopimuksen piiriin, aion kaikilta osin noudattaa asiakirjojen saatavuutta koskevaa asetusta N:o 1049/2001. 7
V Komission jäsenen tehtävät ja prioriteetit toimikaudella 16. Mitkä ovat prioriteettinne komission jäsenenä puolivuotisen toimikautenne aikana? Näen tämän kauden siirtymävaiheena: komissio muuttuu 20-jäsenisestä toimielimestä 30-jäseniseksi ja myöhemmin 25-jäseniseksi uudeksi komissioksi. Komission jäsenenä haluan myötävaikuttaa EU:n historiallisen laajentumisen onnistumiseen. Haluan oppia uutta, mutta myös jakaa poliittisen vastuun komission kollegiaalisesta työskentelystä ja yhteisistä päätöksistä. Toivon voivani kaikilta osin hankkia komission todellisen, kollegiaalisuuden periaatteelle perustuvan työn edellyttämät tiedot ja taidot. Meidän on yhdessä huolellisesti ja tehokkaasti vietävä läpi puolen vuoden mittainen muutosvaihe toimielimissä (uusi parlamentti, uusi komissio). Komissio jatkaa työtään laajentumisen parissa, koska laajentumisprosessi jatkuu: jotkin maat neuvottelevat parhaillaan ja jotkin ovat aloittamassa neuvotteluja. Toisena painopisteenä on esittää kokonaispaketti, joka koostuu yksityiskohtaisista ehdotuksista rahoitusnäkymiksi vuosille 2007 2013. Lisäksi työtä teettää toimintastrategia vuodeksi 2005, jota varten on määriteltävä painopisteet ja toteutuskeinot. Komission toiminnassa olisi johdonmukaisesti keskityttävä vahvan ja kestävän kasvun perustan lujittamiseen turvallisuuteen Euroopan unionissa ulkosuhteisiin ja lähialueita koskevaan politiikkaan. Tärkeä osa tehtävääni tulevien kuuden kuukauden aikana on auttaa syventämään kotimaani kansalaisten luottamusta ja tietämystä Euroopan yhdentymisprosessin suhteen. Vaikka komission jäsenet eivät edustakaan kotimaataan, he ovat kotimaan kannalta tärkeitä: yhtäältä he voivat tuoda esiin tiettyjä erityispiirteitä määriteltäessä Euroopan yhteistä etua ja toisaalta selittää kotimaansa kansalaisille paremmin perusteita unionin aloitteiden ja politiikkojen taustalla. 17. Millaisena näette asemanne ja vastuunne puolivuotisen toimikautenne aikana, ja miten aiotte järjestää etenkin suhteenne muihin komission jäseniin? Olen jo käynnistänyt komissaari Erkki Liikasen kanssa erittäin toimivan yhteydenpidon yhteistyöstämme. Keskustelujen pohjalta sovimme, että olen kaikilta osin mukana yritystoiminnan pääosaston kahden linjan (Yrittäjyyden ja pk-yritysten toiminnan edistäminen sekä Yhtenäismarkkinat: lainsäädäntö, standardointi ja uusi lähestymistapa) ja tietoyhteiskunnan pääosaston yhden linjan (Tietoyhteiskuntastrategia ja eeurope) toiminnassa. Mielestäni tämä antaa minulle hyvät mahdollisuudet oppia tuntemaan komission työtapoja tärkeillä aloilla ja auttaa uuden politiikan, lainsäädännön ja toiminnan muotoilussa ja esittelyssä. 18. Oletteko ehdolla komission jäseneksi tai kiinnostunut niistä tehtävistä seuraavassa uudessa komissiossa? Millä alalla? Slovakian hallitus on päättänyt nimetä minut ehdolle Euroopan komission jäseneksi kaudeksi 2004 2009. 8
Toivon ensimmäisten kuuden kuukauden nykyisessä komissiossa tarjoavan hyvät lähtökuopat tulevalle toimikaudelleni seuraavassa komissiossa. Olen tyytyväinen komission puheenjohtajan päätökseen pyytää minua työskentelemään yhdessä Erkki Liikasen kanssa, joka tällä hetkellä vastaa yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta. Kyseessä on tärkeä ja mielenkiintoinen ala. Työtä on paljon. Olen kuitenkin kiinnostunut myös muista aloista. Tuleva toimialani ei välttämättä määräydy nykyisen toimialani perusteella. Seuraavan komission kokoonpano ja rakenne ovat hyvin tärkeitä tehtävien tehokkaan jakautumisen kannalta. 19. Mitä konkreettisia toimia pidätte välttämättöminä sen varmistamiseksi, että sukupuolten tasa-arvoa edistetään omalla toimialallanne? Onko teillä tätä varten poliittista strategiaa? Millaisia taloudellisia ja henkilöresursseja pidätte välttämättöminä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi omalla toimialallanne? Olen valmis noudattamaan ja soveltamaan velvoitetta poistaa epätasa-arvo ja edistää miesten ja naisten tasavertaisia mahdollisuuksia kaikessa yhteisön toiminnassa, kuten Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa (2 ja 3 artikla) määrätään. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen merkitsee tasa-arvon huomioon ottamista kaikilla politiikan aloilla ja politiikan laatimisen kaikissa vaiheissa. Tätä periaatetta on jo erityistoimenpiteiden tuella alettu siirtää käytäntöön sekä jäsenvaltioissa että EU:n tasolla. Tämä kaksitasoinen lähestymistapa sisältyy useiden EU-prosessien ohjausasiakirjoihin. Tällaisia prosesseja ovat esimerkiksi Euroopan työllisyysstrategia, sosiaalisen osallistamisen prosessi, tutkimuspolitiikka, rakennerahastojen toiminta ja kehitysyhteistyö. Rahoituksen näkökulmasta asiaa on tarkasteltava laajemmin: miten julkisten varojen käytöllä voidaan kokonaisuutena vaikuttaa miesten ja naisten tasa-arvoon? Vähentääkö (vai kenties lisääkö) julkinen tuki tai julkisen sektorin toiminta työnantajana eroja miesten ja naisten mahdollisuuksissa? Alalla on jo jossain määrin edistytty. Monissa EU:n ohjelmissa, kuten rakennerahaston toiminnassa ja koulutus-, tutkimus- ja kehitysyhteistyöalan ohjelmissa jne. mainitaan nimenomaisesti tavoitteina naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen ja naisten valtaistaminen. Aion jatkaa työtä tältä pohjalta. Omalta toimialaltani haluan nostaa esiin erityisryhmien yrittäjyyden edistämisen. Ján F I G E Ľ, komissaariehdokas Bratislava 18. maaliskuuta 2004 ------------ 9
FI VASTAUKSET KOMISSAARIEHDOKKAALLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN: JÁN FIGEĽ OSA B ERITYISALOJEN KYSYMYKSET 1. Mihin toimiin on ryhdyttävä sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, jotta Euroopan unioni voi jatkaa työtään saavutustensa pohjalta ja vauhdittaa kehitystä kohti Lissabonin tavoitteita? Kannatan täysin Lissabonin strategiaa EU:n pitkän aikavälin strategiana pyrittäessä taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja ympäristöä koskeviin uudistuksiin. Olen lisäksi vakuuttunut siitä, että strategia tulee olemaan relevantti myös laajentuneessa unionissa. Toisaalta yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että uudistusten eteneminen käytännössä ei ole ollut riittävää. Siksi katson, että tarvitaan uutta sitoutumista tarvittavien muutosten läpiviemiseen ja että prosessia olisi tuettava paremmin EU:n rahoitusvälineillä. Lissabonin strategian käytännön toteuttamisessa olisi pidettävä mielessä kaksi pääperiaatetta. Olen vahvasti sitä mieltä, että kilpailukykyä on kohennettava ensinnäkin jatkamalla työtä, jossa pyritään yksimielisyyteen kesken olevista uudistuksista, ja toiseksi tukemalla investointeja aloilla, joilla voidaan parantaa laajentuneen unionin suorituskykyä. Yritysten pääomainvestointeja olisi saatava lisättyä ja investointeja osaamiseen ja uuteen teknologiaan olisi edistettävä. Tähän kuuluu Euroopan kasvualoitteen toteuttaminen, jotta unioniin voitaisiin luoda vuoteen 2010 mennessä kansainvälisesti korkeatasoisia liikenne-, energia- ja osaamisinfrastruktuureja. Kilpailukykyä on tuettava sopimalla jäljellä olevista uudistuksista, varsinkin yhteisöpatentista, mutta myös muista toimista, kuten ammattitutkintojen tunnustamisesta, uutta elinikäisen oppimisen ohjelmaa koskevista ehdotuksista ja palveluja koskevasta direktiiviluonnoksesta. 2. EU:n vuoden 1999 viestintäalan uudelleentarkastelussa komissiolle annettiin tiettyjä valtuuksia sen varmistamiseen, että jäsenvaltiot saattavat EU:n lainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään ja panevat sen täysimääräisesti täytäntöön. Ovatko nämä valtuudet mielestänne riittäviä, ja millaisissa tilanteissa pitäisitte tarpeellisena käyttää niitä tulevaisuudessa? Uskoakseni komission käytettävissä olevat keinot ovat riittäviä, jotta se voi hoitaa sähköisen viestinnän alalla tehtävänsä perustamissopimuksen noudattamisen valvojana. Olen vahvasti sitä mieltä, että näitä valtuuksia on käytettävä aina, kun uuden järjestelmän periaatteiden yhdenmukainen soveltaminen on vaarassa. EY:n perustamissopimuksen 226 artiklaan perustuvan toimivallan lisäksi komissiolla on uudessa sääntelyjärjestelmässä käytössään tiettyjä erityisvaltuuksia ja -menettelyjä, joiden avulla se voi valvoa kansallisten viranomaisten toimenpiteitä niiden toteuttaessa uutta järjestelmää sekä puuttua tarvittaessa tilanteeseen varmistaakseen, että uuden järjestelmän periaatteita sovelletaan yhdenmukaisesti. Komissiolla on valtuudet tarkastaa ennen voimaantuloa kansalliset toimenpiteet, joilla asetetaan sääntelyllisiä velvoitteita. Se voi esittää kansallisille viranomaisille huomautuksensa toimenpiteistä ja joissain tapauksissa vaatia 1
toimenpide-ehdotuksen tarkistamista tai peruuttamista, jos se katsoo, että toimenpide muodostaisi esteen sisämarkkinoille tai olisi ristiriidassa yhteisön oikeuden kanssa. Samalla komissio harjoittaa aktiivista vuoropuhelua jäsenvaltioiden, kansallisten sääntelyelinten ja muiden intressiryhmien kanssa varmistaakseen, että uuden järjestelmän täysimääräinen täytäntöönpano etenee ja että sääntelyä harjoitetaan yhdenmukaisesti koko EU:ssa. Lopuksi on syytä huomata, että tarvittavien kansallisten säädösten on oltava valmiina uusissa jäsenvaltioissa niiden liittyessä EU:hun toukokuussa 2004. Komissio on seurannut tiiviisti EU-lainsäädännön siirtämistä osaksi kansallista lainsäädäntöä ja luonut jo aktiivisen keskusteluyhteyden kyseisten maiden viranomaisten kanssa auttaakseen niitä käytännön siirtämistyössä ja varmistaakseen, että maat ovat valmiita täytäntöönpanoon. Vaikka kaksi liittyvää maata on saanut työn valmiiksi ja muutamissa muissa sen odotetaan valmistuvan liittymiseen mennessä, näyttää siltä, että jotkin maat myöhästyvät tavoitteista. Tulen henkilökohtaisesti tukemaan yhteydenpitoa liittyvien maiden kanssa ja niiden avustamista kysymyksissä, joissa tarvitaan lisää työtä telealaa ja postipalveluja koskevan yhteisön säännöstön siirtämiseksi osaksi liittyvien maiden lainsäädäntöä (komission tuoreimman seurantaraportin mukaisesti). 3. a) Miten tietoyhteiskunnan kehittämistä voidaan käyttää välineenä sosiaalisen syrjäytymisen torjumisessa? b) Miten komissio voisi kannustaa käyttämään uutta viestintätekniikkaa niin, että sillä edistetään huonommassa asemassa olevien ryhmien integroitumista yhteiskuntaan? a) Kun tietoyhteiskuntaa kehitetään välineenä jolla pyritään torjumaan yhteiskunnallista syrjäytymistä, nousee esiin kaksi keskeistä kysymystä. Ensinnäkin on varmistettava, että tietoyhteiskuntakehitys ei luo uusia esteitä ja kuiluja, jotka synnyttäisivät uusia syrjäytymisen muotoja. Toiseksi on pyrittävä aktiivisesti hyödyntämään uutta tieto- ja viestintätekniikkaa osallisuuden edistämisessä. Näin ollen tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien ehdoton edellytys nykyyhteiskunnassa on, että tietoyhteiskunnan tuotteet ja palvelut ovat kaikkien ulottuvilla. Lisäksi mahdollisuuksia osallistua tietoyhteiskuntaan on lisättävä täydentävillä toimilla, kuten tiedotuksella, valmiuksien parantamisella, alan politiikalla, lainsäädännöllä, standardoinnilla, julkisiin hankintoihin liittyvillä toimilla, koulutuksella, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla, parhaita toimintatapoja koskevalla tiedonvaihdolla, sosiaalipalvelujen rahoituksella, seurannalla ja vertailuanalyyseillä. Myös eeurope-toimintasuunnitelmassa toteutetut yhteiset toimenpiteet, kuten julkisten verkkosivustojen esteettömyyttä koskevien ohjeiden hyväksyminen, voivat toimia välineenä syrjäytymisen torjunnassa. Lisäksi julkisilla hankinnoilla voidaan edistää markkinoiden kehittymistä syrjäytymistä ehkäisevään suuntaan. Osallisuutta voidaan edistää määrittelemällä teknologian ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia, jotka on otettava huomioon julkisissa hankintamenettelyissä. b) Yksi tärkeä väline osallisuuden lisäämisessä on lainsäädäntö. Nykyisessä tieto- ja viestintätekniikan alan EU-lainsäädännössä mainitaan useassa direktiivissä muita heikommassa asemassa olevat ryhmät. Kaikkia sähköisen viestinnän eurooppalaisia verkkoja ja palveluja koskeva uusi sääntelyjärjestelmä sisältää joukon sääntöjä ja periaatteita, joilla 2
varmistetaan, että sähköisen viestinnän markkinoiden vapauttaminen ei tapahdu loppukäyttäjien kustannuksella, vaan tuo heille hyötyjä. Näiden säädösten kaikkia mahdollisuuksia parantaa nykytilannetta ei kuitenkaan ole vielä hyödynnetty. Jotta voitaisiin edistää teknologian käyttöä muita heikommassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa, on oltava saatavilla näiden ryhmien tarpeisiin soveltuvaa teknologiaa. Varsinkin oikeanlaisella tutkimuksella ja kehityksellä voidaan saada aikaan uudentyyppisiä aputeknologioita. Lisäksi sillä voidaan edesauttaa sellaisten valtavirran tuotteiden ja palvelujen syntyä, jotka ovat entistä esteettömämmin kaikkien käyttäjäryhmien saavutettavissa. Yksi esimerkki ovat helppokäyttöiset ja edulliset julkiset Internet-päätteet sellaisille käyttäjille, joilla ei ole yhteyttä töissä tai kotona. Tältä osin komissio voi tukea uuden osallistavan viestintätekniikan kehitystä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmilla. Ján F I G E Ľ, komissaariehdokas Bratislava 18. maaliskuuta 2004 3