ASKONALUE LIIKENTEEN TOIMIVUUS- TARKASTELUT

Vastaanottaja Renor Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11/2016 ASKONALUE LIIKENTEEN TOIMIVUUS- TARKASTELUT

ASKONALUE LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Päivämäärä 11/2016 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Kalle Syrjäläinen, Jukka Räsänen Petri Saarelainen Vuokko Heiskanen, Marko Liimatainen Työssä suoritettiin kaavamuutokseen liittyvät liikenteen toimivuustarkastelut Lahdessa sijaitsevalle Askonalueelle, jota suunnitellaan muutettavaksi asumisen, työn ja vapaa-ajan yhdistäväksi kaupunginosaksi. Työssä tutkittiin liikenteen toimivuutta ennustevuosina 2025 ja 2040. Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Suunnitteluhanke 2 2.2 Liikennemäärät 2 2.2.1 Nykytilanne 2 2.2.2 Tarkasteluajankohdat ja liikenneverkot 4 2.2.3 Liikenteen koostumus 6 2.2.4 Suunnittelukohteen liikennetuotokset 7 2.2.5 Tuntiliikennemäärät 7 3. TOIMIVUUSTARKASTELUT 9 3.1 Simulointiperiaatteet 9 3.2 Toimivuustarkastelujen tulokset 9 3.2.1 Ennustevuosi 2025 9 3.2.2 Ennustevuosi 2040 15 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 22

1 (23) 1. JOHDANTO Askonalueelle suunnitellaan 5000 asukkaan tiivistä kaupunginosaa, johon tulee asumisen lisäksi sijoittumaan uusia työpaikkoja ja palveluita. Tässä työssä on suoritettu liikenteen toimivuustarkastelut kaavamateriaalin liitteeksi. Työssä on arvioitu uuden maankäytön aiheuttamat matkatuotokset ja selvitetty niiden vaikutuksia liikenneverkon liikennemääriin ja liikenteen toimivuuteen. Suunnittelualue sijaitsee Lahdessa Mannerheiminkadun/valtatien 12 varrella. Kaava-alue sijaitsee Mannerheiminkadun/valtatien 12 ja junaradan (Riihimäki Lahti - Kouvola) välisellä itä-länsi - suuntaisella alueella, rajoittuen idässä Iso-Paavolankatuun. Matkakeskus sijaitsee välittömästi alueen länsipuolella. Suunnittelualuetta tarkastellaan osana pitkän aikavälin kaupunkisuunnittelua, jolloin tarkasteluissa huomioidaan myös suunnitelmat Iso-Paavolankadun itäpuolisen Valimon alueen kehittämisestä. Toimivuustarkastelualue ulottuu tästä syystä idässä Valimonkadun liittymään asti. Tarkastelualue yhdistyy nykyisin Mannerheiminkadulle/valtatielle 12 Askonkadun ja Valimonkadun valo-ohjatuilla liittymillä. Toimivuustarkasteluiden aluerajaus sekä kaavamuutosalue on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Toimivuustarkasteluiden aluerajaus sekä kaavamuutosalue (pohjakuva: Lahden karttapalvelu). Tarkastelualueen liikenteen toimivuutta on tutkittu nykytilassa sekä eri ennustevuosina alueen suunnittelun eri vaiheissa (Ramboll Finland Oy, 2014-2015). Lisäksi matkakeskuksen ympäristön henkilöauto- ja joukkoliikenteen toimivuutta on aiemmin tutkittu erillisissä toimivuustarkasteluissa (Trafix Oy, 2011). Tässä työssä suoritettujen toimivuustarkastelujen tavoitteena on varmistaa, että tarkastelukohteen ajoyhteydet ovat sujuvat, eivätkä tehostuvan maankäytön synnyttämät matkatuotokset aiheuta toimivuusongelmia tarkastelualueen muulle liikenteelle. Huomiota on kiinnitetty erityisesti matkakeskuksen sekä Mannerheiminkadun/valtatien 12 liikenteen sujuvuuteen. Lisäksi erityistavoitteena oli selvittää uuden, Askonkadulta Mannerheiminkadulla nykyisin sijaitsevaan liittymään johtavan, Mannerheiminkadun alitse kulkevan ajoyhteyden toteuttamisajankohtaa. Tällöin Mannerheiminkadulla sijaitsevaan liittymään tulisi myös valo-ohjaus.

2 (23) 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnitteluhanke Askonalueelle on suunniteltu 5000 asukkaan asumisen, työn ja vapaa-ajan yhdistävää kaupunginosaa. Nykyinen 31 hehtaarin suuruinen yrityspainotteinen alue suunnitellaan muutettavaksi vaiheittain eri toiminnot yhdistäväksi tiiviiksi kaupunginosaksi. Taulukossa 1 on esitetty Iso- Paavolankadun länsipuolisen alueen alustavat pinta-alalaskelmat toiminnoittain. Taulukko 1. Alustavat pinta-alalaskelmat toiminnoittain. Toiminto Alustavat pintaalalaskelmat kem 2 Asuminen (länsi) 9 750 Asuminen (itä) 21 250 Asuminen yhteensä 30 000 Palvelu asuinkortteli 5 700 Pt-kauppa 2 000 Palvelut 1 000 Liike 250 Asko 2 (nykytila) 36 000 YHTEENSÄ 75 950 Iso-Paavolankadun itäpuolelle noin 10 hehtaarin alueelle on puolestaan ennakoitu noin 167 000 kerrosneliötä asumista ja työpaikkoja. 2.2 Liikennemäärät 2.2.1 Nykytilanne Tarkastelualueella on suoritettu liikennelaskentoja Mannerheiminkadun Askonkadun liittymässä sekä Askonkadun kolmihaaraliittymässä vuoden 2014 tammikuussa (kuva 2).

3 (23) Kuva 2. Mannerheiminkadun Askonkadun liittymä (sininen) sekä Askonkadun kolmihaaraliittymä (violetti) (pohjakuva: Lahden karttapalvelu). Suoritettujen laskentojen (Trafix Oy 2014) mukaan aamuhuipputuntina Askonkadun kolmihaaraliittymän merkittävin liikennevirta nykytilassa on Mannerheiminkadulta Askonkadulle itään suuntautuva liikenne (yhteensä 299 ajoneuvoa). Mannerheiminkadulta Askonkadulle länteen suuntautuu yhteensä 98 ajoneuvoa, ja Askonkadulta Mannerheiminkadulle suuntautuu lännestä 14 ajoneuvoa ja idästä 71 ajoneuvoa. Kuvassa 3 on esitetty laskentojen tulokset aamuhuipputuntina. Kuva 3. Mannerheiminkadun Askonkadun liittymän sekä Askonkadun kolmihaaraliittymän liikennemäärät vuoden 2014 aamuhuipputuntina (Trafix Oy). Iltahuipputuntina Askonkadun kolmihaaraliittymän merkittävin liikennevirta on puolestaan Askonkadulta idästä Mannerheiminkadulle suuntautuva liikenne (yhteensä 275 ajoneuvoa). Askonkadulta lännestä Mannerheiminkadulle suuntautuu 82 ajoneuvoa, ja Mannerheiminkadulta Askon-

4 (23) kadulle suuntautuu länteen 14 ajoneuvoa ja itään 64 ajoneuvoa. Kuvassa 4 on esitetty laskentojen tulokset iltahuipputuntina. Kuva 4. Mannerheiminkadun Askonkadun liittymän sekä Askonkadun kolmihaaraliittymän liikennemäärät vuoden 2014 iltahuipputuntina (Trafix Oy). Askonkadun kolmihaaraliittymän itä-länsi suunnassa läpiajava liikenne oli hyvin vähäistä sekä aamu- että iltahuipputuntina. Laskennoissa liikenteen havaittiin tulevan kolmihaaraliittymään ryppäinä sekä lännen että idän tulosuunnista, mikä aiheutti liittymässä ajoittaista jonoutumista. Lännen tulosuunnalla ryppäiden havaittiin ajoittuvan junien saapumisaikoihin, mikä viittaa yhteyden käyttämiseen liityntä-/saattoliikenteeseen. Askonkadun Mannerheiminkadun liittymässä Askonkadulta saapuvasta liikenteestä suuntautuu molemmissa tapauksissa noin 2/3 Mannerheiminkadulle länteen, ja 1/3 itään. Raskaan liikenteen osuus liittymän liikennemääristä on hyvin vähäinen. 2.2.2 Tarkasteluajankohdat ja liikenneverkot Tarkasteluissa käytettiin liikenne-ennusteen lähtökohtana Lahden seudun liikennemallia (Strafica Oy, päivitetty 2015). Liikennemallin mukaan Mannerheiminkadun liikenne Askonalueen kohdalla kasvaa vuoteen 2025 mennessä nykyisestä noin 18 700 ajoneuvosta noin 25 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, jos Lahden eteläistä kehätietä ei ole toteutettu. Vuoteen 2040 mennessä Liikenne kasvaisi edelleen lähelle 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jos Lahden eteläinen kehätie toteutetaan, niin Mannerheiminkadun liikennemäärä laskee vuoden 2040 ennusteella lähelle nykytilannetta, alle 20 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikennettä tarkasteltiin ennustevuosien 2025 ja 2040 liikennemäärillä aamu- ja iltahuipputuntien tilanteissa. Lisäksi Askonkadun kolmihaaraliittymää tarkasteltiin myös ilman liikennevaloja molempien ennustevuosien iltahuipputunteina. Askonalueelle suunniteltu maankäytön oletettiin toteutuvan vaiheittain siten, että vuoden 2025 tilanteessa maankäytöstä oletettiin toteutuneeksi Iso-Paavolankadun länsipuolinen alue, sisältäen kaavamuutosalueen lisäksi Askonkadun länsipuolisen alueen sekä matkakeskuksen (kuva 5). Iso-Paavolankadun itäpuoliselle Valimon alueelle oletettiin puolestaan vuoden 2025 tilanteessa nykyinen maankäyttö. Vuoden 2040 tilanteessa oletettiin puolestaan toteutuneeksi myös Iso-Paavolankadun itäpuoliselle alueelle suunniteltu uusi maankäyttö (kuva 6).

5 (23) Kuva 5. Iso-Paavolankadun länsipuolisen alueen maankäyttöluonnos (kuva: L Arkkitehdit Oy). Kuva 6. Iso-Paavolankadun itäpuolisen alueen maankäyttöluonnos (kuva: L Arkkitehdit Oy). Maankäytön oletettu vaiheittainen toteutuminen on esitetty kuvassa 7. Vuoden 2040 tilanteessa oletettiin toteutuneeksi myös Lahden eteläinen kehätie. Kuva 7. Maankäytön oletettu vaiheittainen toteutuminen (pohjakuva: Lahden karttapalvelu).

6 (23) Kaikkia ennustetilanteita tarkasteltiin sekä Mannerheiminkadun uuden alikulun kanssa että ilman alikulkua. Kaava-alueen liikenne jaettiin kolmelle syöttöalueelle, jotka sijoittuvat suunniteltujen pysäköintilaitosten kohdilla. Tarkasteltu liikenneverkko on esitetty kuvassa 8. Uusi ajoyhteys Kuva 8. Mallinnettu liikenneverkko (pohjakuva: Lahden karttapalvelu). 2.2.3 Liikenteen koostumus Raskaan liikenteen osuutena huipputuntien aikana on käytetty 4 %:a koko verkolla. Liikenneennusteen mukaisiin liikennemääriin on erikseen lisätty linja-autoliikenne. Linja-autoliikenteen määrät on arvioitu linjastosuunnitelmien sekä matkakeskuksen toimivuustarkastelujen perusteella. Paikallisliikenteen vuoromääränä huipputuntien aikana on käytetty 74 vuoroa tunnissa. Suurin osa tarkastelualueen paikallisliikenteestä kulkee väleillä Uudenmaankatu Vesijärvenkatu ja Mannerheiminkatu Vesijärvenkatu (kuva 9). Paikallisliikenne ei poikkea matkakeskuksessa, eikä sen pysäkkejä ole mallinnettu erikseen. Kuva 9. Ote Lahden paikallisliikenteen linjakartasta (kuva: Lahden seudun liikenne). Matkakeskuksen bussiliikenteen määräksi on arvioitu 20-30 linja-autoa tunnissa/suunta. Toimivuustarkasteluissa matkakeskukseen oletettiin saapuvan ja sieltä lähtevän 30 kauko- ja seutuliikenteen linja-autoa huipputuntien aikana. Tarkastelualueella Mannerheimintien varrella sijaitsevan Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen liikennettä ei ole erikseen mallinnettu. Lahden alueella on käytössä pelastusajoneuvojen pakkoetuusjärjestelmä, jolloin pelastusasemalta hälytysajoon lähtevät pelastusajoneuvot pääsevät etenemään liikennevaloliittymistä vihreässä aallossa.

7 (23) 2.2.4 Suunnittelukohteen liikennetuotokset Asumisen ja muiden toimintojen synnyttämät liikennetuotokset arvioitiin Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa julkaisun (Ympäristöministeriö 2008) avulla. Iso-Paavolankadun länsipuolinen alue tulkittiin kuuluvaksi joukkoliikennevyöhykkeeseen ja sen itäpuolinen alue autovyöhykkeeseen. Askonkadun kolmihaaraliittymän läntistä haaraa käyttää linja-autoliikenteen lisäksi liittymän länsipuolen toimistorakennusten (4 kpl) aiheuttama liikenne, matkakeskuksen rahtipalveluihin liittyvä liikenne sekä osa liityntäpysäköinnistä, joiden matkatuotokset on arvioitu erikseen. Liityntäpysäköintiä käyttävän liikenteen kysyntähuippujen arvioitin sijoittuvan aamulla pääasiassa ennen, ja illalla pääasiassa huipputunnin jälkeen. Askonkadun lisäksi myös radan eteläpuolella sijaitsee liityntäpysäköintialueet Uudenmaankadun molemmin puolin. Matkakeskuksen valmistuttua saattoliikenteen oletettiin käyttävän puolestaan pääasiassa Mannerheiminkadulla sijaitsevaa rautatieaseman liittymää. Aamu- ja iltahuipputuntien arvioidut kokonaismatkatuotokset on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. Henkilöautoliikenteen matkatuotokset alueittain. Alue AHT saapuvat IHT saapuvat AHT lähtevät IHT lähtevät Matkakeskus 30 10 5 30 Mannerheiminkadun-Askonkadun liittymän länsipuoli Mannerheiminkadun-Askonkadun liittymän itäpuoli 72 44 6 90 206 257 78 370 Iso-Paavolankadun itäpuoli 302 189 199 357 Taulukko 3. Kuorma- ja pakettiautojen matkatuotokset alueittain. Alue Mannerheiminkadun-Askonkadun liittymän länsipuoli Mannerheiminkadun-Askonkadun liittymän itäpuoli AHT saapuvat IHT saapuvat AHT lähtevät IHT lähtevät 2 2 2 2 14 14 14 14 Iso-Paavolankadun itäpuoli 14 14 14 14 2.2.5 Tuntiliikennemäärät Toimivuustarkasteluissa käytetyt tuntiliikennemäärät perustuvat Lahden seudun liikennemalliin, joka on nykytilanteen osalta kalibroitu viimeisimpiin liikennelaskentatietoihin. Mallin antamat liikennevirrat on Askonalueen osalta korjattu vastaamaan kunkin tarkastelutilanteen maankäytön mukaisia saapuvia ja lähteviä liikennemääriä. Koska seudun liikennemallista saadaan vain iltahuipputunnin liikenne-ennusteet sekä vuorokausiliikennemäärät, on aamuhuipputunnin kysyntä tehty näistä laskennallisesti. Kaikissa tilanteissa liikennevirtojen suuntautuminen (keskusta, itä, länsi, etelä) on liikenne-ennustemallin vastaavan tilanteen mukainen. Huomattavaa on kaupallisten palveluiden liikennetuotoksen merkittävä osuus iltahuipputunnin tilanteissa jo ennen vuotta 2025, ja suuntajakauman (alueelle tulevat ja sieltä lähtevät eri tunteina) hienoinen tasoittuminen vuoteen 2040 mennessä, kun asukkaiden liikennevirrat ovat kasvaneet alueen rakennuttua kokonaan. Mikäli Iso-Paavolankadun itäpuolelle suunniteltu asuinpainotteinen maankäyttö ei toteudu vuoteen 2040 mennessä, vaan alue säilyy työpaikkapainotteise-

8 (23) na, vähenee Askonalueelta aamuhuipputunnin aikana poistuva liikenne tässä työssä arvioituihin liikennemääriin nähden. Vastaavasti iltahuipputuntina alueelle suuntautuu vähemmän liikennettä.

9 (23) 3. TOIMIVUUSTARKASTELUT 3.1 Simulointiperiaatteet Toimivuustarkastelut suoritettiin Paramics-mikrosimulointiohjelmistolla. Simulointimalleille suoritettiin kolme 60 minuutin mittaista simulointiajoa eri siemenlukuja käyttäen. Eri siemenlukujen käyttäminen tuottaa liikenteeseen satunnaisuutta, mikä vastaa jokaisen päivän ainutkertaisuutta. Mallit kalibroitiin vastaamaan suomalaisia liikenneolosuhteita Tieliikenteen toimivuuden arviointi ohjeen (Liikennevirasto 2013) mukaisesti. Teiden ja katujen kaistajärjestelyt vastaavat nykytilannetta lukuun ottamatta Mannerheiminkadun - Askonkadun liittymää, jossa Askonkadun haaralla on kaksi saapuvaa ja kaksi poistuvaa kaistaa Askonkadun kolmihaaraliittymän ollessa liikennevalo-ohjattu. Askonkadun kolmihaaraliittymän ollessa väistämisvelvollinen, on Mannerheiminkadulle liittyvällä Askonkadun haaralla kolme saapuvaa ja kaksi poistuvaa kaistaa. Tarkastelualueen liikennevalo-ohjelmat on mallinnettu kiintein kiertoajoin liikennemäärien mukaisiksi. Mallit eivät sisällä pyöräilijöitä tai kävelijöitä. Simulointien tuloksina on raportoitu maksimijonopituudet kaistoittain sekä keskimääräiset viivytykset tulosuunnittain. Maksimijonopituuksina on raportoitu pisimmät simulointiajojen aikana esiintyneet jonot. Raportissa esitetyiksi maksimijononpituuskuviksi on valittu simulointiajoista ne kuvat, jotka edustivat parhaiten liikenneverkon kokonaistilannetta. Viivytyksinä on kussakin tapauksessa raportoitu kolmen simulointiajon keskimääräiset tulosuunnittaiset kokonaisviivytykset. Viivytysluku ilmaisee keskimääräisen tulosuunnittaisen (sekä suoraan ajavat että kääntyvät) saapumisviivytyksen verrattuna vapaalla ajonopeudella ajettaessa kuluvaan aikaan. Raportissa esitetyt viivytykset voidaan muuttaa palvelutasoluokiksi taulukon 4 mukaisesti. Taulukko 4. Viivytyksiin perustuvat palvelutasokriteerit. Palvelutaso Keskimääräinen viivytys valoohjatussa liittymässä (s/ajon) Tasoliittymät, Tiehallinto 2001 A (erittäin hyvä) 5,0 B (hyvä) 5,1 15,0 C (tyydyttävä) 15,1 25,0 D (välttävä) 25,1 40,0 E (huono) 40,1 60,0 F (erittäin huono) > 60,0 3.2 Toimivuustarkastelujen tulokset 3.2.1 Ennustevuosi 2025 Aamuhuipputunti 2025 Ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle Ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina tarkastelualueen liikenne on pääosin sujuvaa. Liittymistä kuormittunein on Uudenmaankadun - Vesijärvenkadun Loviisankadun liittymä, jossa liittyminen vaatii ajoittain yli yhden liikennevalokierron odottamisen. Suhteellisen pitkän kiertoajan (90 sekuntia) vuoksi viivytykset liittymässä kasvavat, ja palvelutasot liittymässä ovat tyydyttävän ja välttävän välillä. Kuvissa 10 ja 11 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset ilman uutta yhteyttä Mannerheimintielle.

10 (23) Kuva 10. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Kuva 11. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Aamuhuipputunti 2025 Uuden yhteyden kanssa Uusi ajoyhteys siirtää Mannerheiminkadulta idästä Askonalueelle suuntautuvan liikenteen kulkemaan pääasiassa ajoyhteyden kautta, mikä vähentää Mannerheiminkadulta idästä Askonkadulle kääntyviä, ja lyhentää näin Mannerheiminkadun Askonkadun liittymässä idän sekä Askonkadun kolmihaaraliittymässä pohjoisen tulosuunnille syntyviä jonoja. Askonkadun liikenteelle ajoyhteydellä ei ole merkittävää vaikutusta, eikä se ole liikenteen toimivuuden kannalta ole välttämätön. Ajoyhteyden käyttämän Mannerheimintien liittymän valo-ohjaaminen aiheuttaa viivytyksiä liittymän itä-länsi suuntaiselle liittymän läpiajavalle liikenteelle verrattuna tilanteeseen jossa ajoyhteyttä ei ole. Tarkastelualueen muissa liittymissä syntyviin jonoihin ja viivytyksiin ajoyhteydellä ei sen sijaan ole merkittävää vaikutusta. Kuvissa 12 ja 13 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset uuden ajoyhteyden kanssa.

11 (23) Kuva 12. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Kuva 13. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Iltahuipputunti 2025 Ilman uutta yhteyttä Ennustevuoden iltahuipputuntina Askonkadulta idän tulosuunnassa jonot kasvavat pitkiksi, ja ulottuvat liiketilan pysäköintilaitokselle haitaten katuverkolle liittymistä. Liittymän palvelutaso laskee tällöin idän saapumissuunnassa erittäin huonoksi ja matkakeskuksen saapumissuunnassa välttäväksi huonoksi. Aamuhuipputuntiin verrattuna Uudenmaankadun - Vesijärvenkadun Loviisankadun liittymän sekä Iso-Paavolankadulta Mannerheiminkadulle johtavan rampin kuormitus kasvaa entisestään. Loviisankadulla jonot ulottuvat pisimmillään Mannerheiminkadulle asti, ja tulosuunnan palvelutaso on huono. Kuvissa 14 ja 15 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset ilman uutta yhteyttä Mannerheimintielle.

12 (23) Kuva 14. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Kuva 15. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Liikennevalo-ohjauksen korvaaminen väistämisvelvollisuudella Askonkadun kolmihaaraliittymässä parantaa sekä itäisen että läntisen tulohaaran toimivuutta. Maksimijonopituudet lyhentyvät molemmilla tulosuunnilla alle puoleen, ja palvelutasot parantuvat huonosta erittäin huonosta hyväksi erittäin hyväksi. Kuvissa 16 ja 17 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset Askonkadun kolmihaaraliittymän ollessa väistämisvelvollinen.

13 (23) Kuva 16. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle sekä Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta. Kuva 17. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle sekä Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta. Iltahuipputunti 2025 Uuden ajoyhteyden kanssa Uusi ajoyhteys siirtää erityisesti Askonkadulta Mannerheiminkadulle idän suuntaan lähtevän liikenteen kulkemaan ajoyhteyden kautta, mikä lyhentää Askonkadun kolmihaaraliittymän itäiselle tulosuunnalle syntyvän maksimijonopituuden noin puoleen, ja parantaa liittymän toimivuutta merkittävästi. Jonopituudet eivät tällöin ulotu pysäköintilaitokselle asti, jolloin myös liittyminen katuverkolle on sujuvaa. Liittymän palvelutaso on tällöin tyydyttävä välttävä sekä Askonkadulta idästä että matkakeskukselta saavuttaessa. Kuvissa 18 ja 19 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset uuden ajoyhteyden kanssa.

14 (23) Kuva 18. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Kuva 19. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Liikennevalo-ohjauksen korvaaminen väistämisvelvollisuudella Askonkadun kolmihaaraliittymässä parantaa entisestään sekä itäisen että läntisen tulohaaran toimivuutta. Tulohaarat eivät tällöin jonoudu, ja ovat palvelutasoltaan erittäin hyviä. Kuvissa 20 ja 21 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset Askonkadun kolmihaaraliittymän ollessa väistämisvelvollinen.

15 (23) Kuva 20. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä ilman Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta. Kuva 21. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä ilman Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta. 3.2.2 Ennustevuosi 2040 Aamuhuipputunti 2040 Ilman uutta yhteyttä Ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina Mannerheiminkadun liikenteen toimivuus ei merkittävästi eroa ennustevuoden 2025 aamuhuipputunnista eteläisen kehätien vähentäessä Mannerheiminkadun/valtatien 12 itä länsi suuntaista liikennettä. Iso-Paavolankadun itäpuolisen alueen maankäytön lisääntyminen lisää Valimokadun liittymää käyttävä liikennettä, mutta ei aiheuta sen toimivuudelle merkittäviä muutoksia. Uudenmaankadun - Vesijärvenkadun Loviisankadun liittymän kuormitus kasvaa ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntiin verrattuna erityisesti pohjoisen ja idän tulosuunnilla, joiden palvelutasot laskevat välttäviksi - huonoiksi. Kuvissa 22 ja 23 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset ilman uutta yhteyttä Mannerheimintielle.

16 (23) Kuva 22. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Kuva 23. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Aamuhuipputunti 2040 Uuden yhteyden kanssa Mannerheiminkadun uuden ajoyhteyden vaikutukset liikenteen toimivuuteen ovat hyvin samankaltaiset kuin ennustevuoden 2025 aamuhuipputuntina. Kuvissa 24 ja 25 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset uuden ajoyhteyden kanssa.

17 (23) Kuva 24. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Kuva 25. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 aamuhuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Iltahuipputunti 2040 Ilman uutta yhteyttä Ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina eteläisen kehätien vaikutus näkyy huomattavasti lyhentyneinä maksimijonopituuksina Mannerheiminkadulla verrattaessa vuoden 2025 iltahuipputunnin tilanteeseen. Askonkadun kolmihaaraliittymän liikenteen kannalta tilanne on samankaltainen kuin vuoden 2025 iltahuipputuntina. Idän saapumissuunnalla jonot ulottuvat pysäköintilaitoksen liittymään asti, ja palvelutaso on sekä idän että matkakeskuksen saapumissuunnilla erittäin huono. Kuvissa 26 ja 27 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset ilman uutta ajoyhteyttä.

18 (23) Kuva 26. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Kuva 27. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle. Askonkadun kolmihaaraliittymän liikennevalo-ohjauksen korvaaminen väistämisvelvollisuudella parantaa merkittävästi matkakeskuksen tulosuunnan toimivuutta palvelutason parantuessa erittäin huonosta erittäin hyväksi. Idän tulosuunta on sen sijaan yhä ylikuormittunut, eikä sen toimivuus parannu merkittävästi. Kuvissa 28 ja 29 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset Askonkadun kolmihaaraliittymän ollessa valo-ohjaamaton.

19 (23) Kuva 28. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle sekä Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta. Kuva 29. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina ilman uutta yhteyttä Mannerheiminkadulle sekä Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta. Iltahuipputunti 2040 Uuden yhteyden kanssa Kuten ennustevuoden 2025 iltahuipputuntina, siirtää uusi ajoyhteys siirtää Askonkadulta Mannerheiminkadulle idän suuntaan lähtevän liikenteen kulkemaan ajoyhteyden kautta, mikä lyhentää Askonkadun kolmihaaraliittymän itäsuunnalle syntyvät maksimijonopituuden noin puoleen, ja parantaa liittymän toimivuutta merkittävästi palvelutasojen ollessa tyydyttävät - välttävät. Kuvissa 30 ja 31 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset uuden ajoyhteyden kanssa.

20 (23) Kuva 30. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Kuva 31. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun uudella ajoyhteydellä. Liikennevalo-ohjauksen korvaaminen väistämisvelvollisuudella Askonkadun kolmihaaraliittymässä parantaa entisestään sekä itäisen että läntisen tulohaaran toimivuutta. Suunnat eivät tällöin jonoudu, ja niiden palvelutaso paranee erittäin hyväksi. Kuvissa 32 ja 33 on esitetty maksimijonopituudet ja keskimääräiset viivytykset Askonkadun kolmihaaraliittymän ollessa valoohjaamaton.

21 (23) Kuva 32. Maksimijonopituudet ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun ajoyhteydellä ilman Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta. Kuva 33. Keskimääräiset viivytykset ennustevuoden 2040 iltahuipputuntina Mannerheiminkadun ajoyhteydellä ilman Askonkadun kolmihaaraliittymän valo-ohjausta.

22 (23) 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Lahdessa sijaitsevalle Askonalueelle on suunniteltu 5000 asukkaan asumisen, työn ja vapaa-ajan yhdistävää kaupunginosaa. Tässä työssä tarkasteltiin Askonalueen kaavamuutoksen aiheuttamia liikenteellisiä vaikutuksia. Työssä selvitettiin kaavamuutoksen aiheuttamien matkatuotosten vaikutuksia lähialueen liikenneverkon liikennemääriin ja liikenteen toimivuuteen. Liikenteen toimivuutta tutkittiin ennustevuosien 2025 ja 2040 aamu- ja iltahuipputunteina. Kaikissa ennustetilanteissa tutkittiin myös Askonkadulta Mannerheiminkadulla nykyisin sijaitsevaan liittymään johtavan, Mannerheiminkadun alitse kulkevan, ajoyhteyden liikenteellisiä vaikutuksia sekä ajankohtaa, jolloin ajoyhteys on liikenteen toimivuuden kannalta tarpeellinen. Aamuhuipputunteina tarkastelualueen liikenne on pääosin sujuvaa sekä ennustevuoden 2025 että 2040 tilanteissa. Liittymistä kuormittunein on Mannerheiminkadun pohjoispuolella sijaitseva Vesijärvenkadun - Uudenmaankadun Loviisankadun liittymä, jossa viivytyksiä aiheutuu erityisesti Loviisankadun tulosuunnalle. Askonalueella liikennemäärien merkittävimmät lisäykset nykytilanteeseen nähden aiheutuvat asumisen synnyttämistä alueelta poissuuntautuvista matkoista. Iltahuipputunteina tarkastelualueen liikenne on jonkin verran aamuhuipputunteja vilkkaampaa. Askonalueella liikennemäärät lisääntyvät erityisesti päivittäistavarakaupan ja muiden palveluiden synnyttämistä matkoista alueelle ja sieltä pois. Myös asuminen lisää alueelle suuntautuvia matkoja nykytilanteeseen verrattuna. Tarkastelualueen muusta liikenneverkosta Vesijärvenkadun - Uudenmaankadun Loviisankadun liittymä on kuormittunut erityisesti Uudenmaankadun sekä Loviisankadun itäisellä saapumissuunnalla. Iltahuipputuntien aikana toimivuusongelmia esiintyy ennustevuoden 2025 liikennemäärillä Loviisankadun itäisellä saapumissuunnalla, sekä ennustevuoden 2040 liikennemäärillä Loviisankadun itäisellä ja Uudenmaankadun tulosuunnalla. Askonkadun kolmihaaraliittymässä on vähemmän viivytyksiä ja jonoja valo-ohjaamattomana kuin valo-ohjattuna. Matkakeskuksen liikenteen toimivuuden varmistamiseksi on tällöin suositeltavaa määritellä liittymän pääsuunnaksi lännen tulosuunta Mannerheiminkadulle. Liikennevalo-ohjaus parantaa kuitenkin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta, joten liittymän valoohjaaminen saattaa liikenneturvallisuuden näkökulmasta olla perusteltua. Valo-ohjauksesta linjaautoliikenteelle aiheutuvia viivytyksiä voidaan vähentää valo-ohjelmassa käytettävillä joukkoliikenne-etuuksilla. Mannerheiminkadun uusi ajoyhteys parantaa Askonalueen saavutettavuutta erityisesti idän suunnasta, sekä vähentää Mannerheiminkadun - Askonkadun liittymän kuormitusta kaikissa ennustetilanteissa. Askonkadun toimivuuden (Askonalueelta ja matkakeskuksesta poistuva liikenne) kannalta ajoyhteys on kriittinen vuoden 2025 iltahuipputuntina, mikäli Askonkadun kolmihaaraliittymä on valo-ohjattu. Vuoden 2040 iltahuipputuntina yhteys on liikenteen toimivuuden kannalta kriittinen Askonkadun kolmihaaraliittymän ohjaustavasta riippumatta. Askonalueen tulevan päivittäistavarakaupan ja muiden kaupallisten palveluiden saavutettavuudelle uudesta ajoyhteydestä on kuitenkin hyötyä jo aiemmin. Ajoyhteys sujuvoittaa erityisesti Mannerheiminkadulta valtatieltä 12 Askonalueelle poikkeavan ohikulkuliikenteen asioimista Askonalueen palveluissa. Työssä käytetyt liikenne-ennusteet perustuvat oletukseen, että Lahden eteläinen kehätie on valmistunut vuoteen 2040 mennessä, mikä laskee valtatien 12 liikennemäärät lähelle niiden nykytasoaan. Mikäli kehätietä ei toteuteta, näkyy se tarkastelualueella suurempina liikennemäärinä ja kasvaneina viivytyksinä. Tällöin Mannerheiminkadun uusi ajoyhteys tulee liikenteen toimivuutta ajatellen Askonalueelta liittymisen kannalta tarpeelliseksi jo ennen vuotta 2040, mutta aiheuttaa toisaalta lisäviivytyksiä valtatien 12 itä länsi suuntaiselle liikenteelle. Mikäli liittymän valoohjauksesta aiheutuvia viivytyksiä halutaan välttää, voi kysymykseen tulla liittymän toteuttaminen väliaikaisesti suuntaisliittymänä (sallittaisiin vain suunnat idästä Askonalueelle ja Askonalueelta länteen). Yhteenvetona voidaan todeta Askonalueen maankäytön matkatuotoksien olevan suhteellisen pieniä ympäröivän liikenneverkon (Uudenmaankatu Vesijärvenkatu ja Mannerheiminkatu valtatie 12) liikennemääriin verrattuna. Ennustetilanteissa Vesijärvenkadun - Uudenmaankadun Loviisankadun liittymä sekä Mannerheiminkadun ja Iso-Paavolankadun ramppiliittymät ovat Askonalueen kehittymisestä huolimatta kuormittuneita erityisesti iltahuipputunteina. Askonalueen sisäisellä liikenneverkolla liikennemäärät kasvavat kuitenkin merkittävästi, mikä vaatii Askonkadulta Mannerheiminkadulle liittyvien liittymien kehittämistä. Jos kaava-alueen maankäyttö toteutuu liikenne-ennusteen oletuksia nopeammin, niin tarkastelualueen liikenneverkon toimivuus ei

23 (23) merkittävästi poikkea tässä työssä tutkitusta ennustevuoden 2025 tilanteesta. Kaupallisten palveluiden saavutettavuuden kannalta uusi ajoyhteys on tärkeä jo ennen vuotta 2025. Askonalueen maankäytön lisääntyessä oletetunlaisesti, riippuu uuden ajoyhteyden toteuttamisen ajankohta Askonkadun kolmihaaraliittymän tulevasta ohjaustavasta sekä Lahden eteläisen kehätien toteuttamisajankohdasta. Matkakeskuksen kannalta Askonkadun toimivuuden lisäksi Loviisankadun toimivuus on kriittinen matkakeskuksesta Uudenmaankadulle ja Vesijärvenkadulle suuntautuville linjoille. Vesijärvenkadun - Uudenmaankadun Loviisankadun liittymän toimivuuden parantamismahdollisuuksia ovat esimerkiksi lisäkaistan toteuttaminen Loviisankadulta Vesijärvenkadulle/Uudenmaankadulle tai liikenteen rajoittaminen Loviisankadun läntisellä tulohaaralla. Liikenne voitaisiin rajoittaa jompaankumpaan suuntaan yksisuuntaiseksi, tai sallia läntisellä haaralla vain joukkoliikenne.