Rakennus- ja ympäristölautakunta 47 23.03.2016 Poikkeamislupa / Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys 75/10.03.00/2016 Rakennus- ja ympäristölautakunta 23.03.2016 47 Valmistelijat: kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen, p.044-7809 360 ja lupa tar kas ta ja Minna Torppa, p.040-4882 978 Kartat: Yleiskaava, asemapiirros, ilmakuva alueesta ja sijaintikartat. LIITE A 47 Kartat Hakija: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys Rakennuspaikka: Rakennuspaikkana on osa Kokkolan kaupungin Långön kylän Fy rinrätt ning som rå de -nimisestä tilasta RN:o 5:3 (272-417-5-3). Hakija on vuok ran nut Suomen valtion omistamalla - ja Metsähallituksen hal linnoi mal la 10,991 ha:n suuruisella tilalla Tankarissa sijaitsevat lin tuase man ra ken nuk set (entinen pajarakennus ja varasto). Ha ke muksen liitteenä ole van vuokrasopimuksen mukaan sopimus on voi massa toistaiseksi. Lin tu ase ma sijaitsee Pajalahdenpolun varrella, ma jakas ta länteen. Rakennuspaikka on rakennettu. Rakennuspaikalla on vuonna 1930 ra ken net tu ent. paja (n. 25 k-m 2 ), sekä 1974 rakennettu varasto/wc (n. 5 k-m 2 ). Hanke: 1-kerroksinen talousrakennus (yhd. mm. varasto- ja sau na ra ken nus), 20 k-m 2. Olemassa oleva varasto/wc -rakennus puretaan hank keen yhteydessä. Yh teen las ket tu kerrosala olemassa ole va ra ken nus ja purettava rakennus huomioiden on noin 45 k-m 2. Haetut poikkeukset: Poikkeusta haetaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 :n 1 mo mentin nojalla 72 :n 1 momentin säännöksistä. Alueella ei ole ranta-ase ma kaa vaa, eikä sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä ra kennus lu van myöntämisen perusteena. Kyse on korvaavasta talousrakennuksen rakentamisesta olemassa
ole val la rakennuspaikalla.toimivalta päätökses sä on Kokkolan kaupun gil la. Naapurien kuuleminen: Hakija on toimittanut selvityksen siitä, että naapurit ovat tietoisia hank kees ta. Hankkeesta ei ole tullut muistutuksia. Kaavallinen tilanne: 13.1.1992 hyväksytyssä oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on luonnonsuojelualuetta SL. Merkinnän mukaan alue on luonnon suo je lu lain sää dän nön nojalla muodostettu tai muodostettavaksi tar koi tet tu. Alueella ei saa rakentaa rakennuksia, jotka saattavat turmel la alueen luontoa ja vaikeuttaa alueen muodostamista luon nonsuo je lu alu eek si. Hakemuksen perustelut ja erityiset syyt: Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Asemakaavaluonnokseen on sallittu rakentaa lintuaseman viereen 20 k-m2 lisärakennus. Lintuasematoiminnan kannalta on välttämätöntä rakentaa pe sey tymis ti lat sekä saada lintujen käsittelytila erilleen majoitus ja ruo kai lu tilois ta. Lisäksi tarvitaan varastotilaa lintuaseman toiminnassa tar vit tavien varusteiden säilyttämiseen. Vanha vaja on huonokuntoinen. Uusi varasto/sauna on suunniteltu Tan ka rin asemakaavaehdotuksen rakennustapaohjeiden mu kai ses ti. Vuokranantaja (Metsähallitus Luontopalvelut) on antanut suos tu muksen rakentamiselle ehdolla, että varastorakennus on pienempi kuin lintuaseman päärakennus. Vaja sijoitetaan matalampaan maas tonkoh taan kuin päärakennus ja harjakorkeus on matalampi. Valmistelijan lausunto: Rakennuspaikkana on Tankarin majakan ja entisten ma ja kan var ti joiden rakennusten muodostamasta kokonaisuudesta länteen si jait seva lintuasema. Lintuasema on toiminut 1930 valmistuneessa ma jakan ra ken ta jien rakentamassa - ja luotsiaseman pajana toimineessa ra ken nuk ses sa vuodesta 1973, jolloin rakennus annettiin kor vaukset ta ornitologien käyttöön. Lähimpänä lintuasemaa sijaitsee vanha su mu mer kin an to ase ma (tyfoni) l. sireenirakennus. Tila, jolla lin tuase ma rakennuksineen sijaitsee, on Metsähallituksen hallinnoimaa aluet ta, ja rakennukset on vuokrattu hakijana olevalle Kes ki-poh janmaan lintutieteelliselle yhdistykselle toistaiseksi 1.1.2015 alkaen. Lintuasemana toimivan rakennuksen pohjoispuolelle halutaan raken taa uusi 1-kerroksinen rengastuslaboratorio-, sauna-, pesu- ja pu ku huo ne-, sekä varastotilat käsittävä 20 k-m 2 :n suuruinen ra kennus. Rakennus sijoitetaan hankeen yhteydessä purettavan va rasto/käy mä lä ra ken nuk sen paikalle. Rakennettavan rakennuksen etäi-
syys olemassa olevasta rakennuksesta on hankkeen ase ma piir roksen mukaan noin 5 m. Tankarin saari on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kult tuu ri ym pä ris töä Tankarin ja Trutklippanin majakka- ja luot si yh dyskun nat (RKY2009). Keski-Pohjanmaan vahvistamisvaiheessa olevas sa IV vaiheen maakuntakaavassa on päivitetty val ta kun nal li ses ti, maa kun nal li ses ti tai seudullisesti merkittävät kult tuu ri his to rial li set ympä ris töt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla. Maakuntavaltuusto on hyväk sy nyt mannertuulivoimaa, maisema ja kulttuuriympäristöä (pl arkeo lo gi nen perintö) koskevan 4. vaihemaakuntakaavan 23.4.2015. Jo vahvistetussa 3. vaihekaavassa (vahvistettu 8.2.2012) Tankarin saa ri on virkistys-/matkailukohde. Tankarin saari lukeutuu lisäksi valta kun nal li seen rantojensuojeluohjelmaan ja Natura-2000 luon nonsuo je lu alue ver kos toon, sekä Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston esi sel vi tys työn alustavaan tarkastelualueeseen. Aiemmin vireillä ollutta Tankarin alueen ranta-asemakaavatyötä koske va laatimispäätös on vuodelta 2000. Vuonna 2006 kau pun gin hal litus hyväksyi muutetun ranta-asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtä väk si (KH 14.8.2006 375). Vuonna 2010 ehdotusvaiheeseen saak ka edennyt ranta-asemakaavatyö kuitenkin keskeytettiin ja Kokko lan kaavoituskatsauksesta vuodelle 2011 Tankarin saaren ranta-ase ma kaa van laatimistyö poistettiin, koska saaren omis tus olo suhteet eivät olleet varmistuneet, eikä saarella tuolloin enää ollut kaa voitus pai nei ta (KH 20.12.2010 600). Työ lakkautettiin kunnes maanomis tus olo suh teet sel viä vät. Metsähallitus on vuokranantajana antanut suostumuksena varaston pur ka mi sel le ehdolla, että korjaus- ja uudisrakentaminen tapahtuu edel lä mainitun ranta-asemakaavaehdotuksen kaa va mää räyk sen mu kai ses ti. Metsähallitus on vuokrasopimukseen lii te tys sä toi men pide se li tyk ses sä (muutos- ja korjaustyöt) kirjannut, et tä uudisrakennus on oltava päärakennusta pienempi, ja että ra ken nus ulkoasultaan (vä ri tys, kattokaltevuus) on päärakennuksen kal tai nen, ja että ik kuna-au ko tus on maltillinen. Uudisrakennuksessa on huomioitava myös riittävä (kaavamääräyksen mukainen) korko. Vaikka vireillä ollutta ranta-asemakaavatyötä ei viety lop puun saakka, on ehdotusvaiheeseen edenneen kaavan laatimisen yh tey des sä kui ten kin tutkittu ne periaatteet, joilla lisä-/täydennysrakentaminen alu eel la olisi niin suuruusluokaltaan kuin sijainniltaan ja mai se mal lisel ta kannaltaankin mahdollista. Vireillä olleen ran ta-ase ma kaa vatyön yhteydessä on selvitetty mm. suunnittelualueen luonto- ja kulttuu ri ar vot. Nyt kyseessä olevan rakennushankeen suunnittelussa on otet tu huomioon alueelle aiemmin laadittu ran ta-ase ma kaa va eh dotus, sekä kaa van työn yhteydessä laaditut rakentamistapaohjeet ja Met sä hal li tuk sen ohjeistus.
Koska rakennuspaikat eivät alueella lisäänny, hanke on eh do tus vaihee seen edenneen mutta sittemmin keskeytetyn ran ta-ase ma kaa vaeh do tus luon nok sen mukainen ja koska hankkeelle on saatu vuokran an ta jan suostumus, voidaan poikkeamislupaa puoltaa. Hakija on esit tä nyt hakemukselleen perustelut ja erityiset syyt, se kä ilmoittanut hank kees ta naapureille, jotka ovat sen kirjallisesti hy väk sy neet. Hankkeen asemapiirroksen mukaan rakennettavan rakennuksen ja ole mas sa olevan rakennuksen välinen etäisyys on noin 5 m. Etäi syyden ollessa vähemmän kuin 8 m, tulee paloturvallisuussyistä ra kenteel li sin tai muin keinoin huolehtia palon leviämisen ra joit ta mi ses ta. Paloteknisten rakenteellisten ratkaisujen tarve ja yk si tyis koh dat ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. Edellä esitetystä johtuen Kaavoituspalvelut katsoo, että poik kea mislu paa voidaan puoltaa: hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle, tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle, ei vaikeu ta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta raken ne tun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saa vut tamis ta. Hanke ei johda vaikutukseltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vai kutuk sia. Jätevesien käsittely on rakennuspaikalla toteutettava kaupungin vaati mus ten mukaisesti. Jätevesien käsittelylle ja johtamiselle on haet tava asianmukainen lupa rakennusluvan yhteydessä. Ra ken nus lu van yhteydessä on varmistuttava siitä, että hanke ulkoasultaan so vel tuu ym pä ris töön sä. Tekninen johtaja Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää 1. maankäyttö- ja rakennus lain 171 :n 1 mom. nojalla myön tää anotun poikkeamisluvan 2. että rakennusluvan yhteydessä on varmistuttava siitä, et tä han ke ulkoasultaan soveltuu ympäristöönsä 3. että päätös annetaan julkipanon jälkeen 4. että päätös on voimassa yhden vuoden 5. että päätös on maksullinen (550 euroa) 6. ilmoittaa hakijalle, että ennen rakennustoimenpiteeseen ryh ty mis tä on hakijan saatava kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tätä poikkeamislupaa vastaava raken-
nuslupa. Lupa on haettava poikkeamislupapäätöksen voi mas sa olo ai ka na. Päätös Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi päätösesityksen.