Tulevaisuuden proteiinit -Hyönteiset Susanne Heiska, FT MMM agronomi Erityisasiantuntija, innovaatiot Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Hyönteisproteiinit ovat kohta meillä Maailmalla:vuonna 2016 ruokahyönteisten markkinoiden koko oli n. 60-70 milj. USD Ennuste: vuonna 2023 markkinat 522 milj. USD EU: kieltää toistaiseksi hyönteiset ruokakaupassa muutama maa, Hollanti, Belgia, Ranska, UK on päästänyt hyönteisruuan markkinoille Suomessa: Uuselintarvikelain uudistuksen odotetaan tuovan helpotusta joidenkin lajien hyväksyntään Innokkaimmat odottavat markkinoiden aukeavan vuoden 2018 aikana Kuvat: Wiki Commons
Tehokasta tuotantoa Proteiinia 59-70% 23% 30% 19% Rehutarve (kg / 1 kg painonnousu): <2 4 4 12 Vesitarve (l / 1 kg proteiinia): 12 10000 13000 32000 Pinta-alatarve (m 2 / 1 kg proteiinia): 18 120 132 536 Hyönteiset kuuluvat 2 mrd ihmisen ruokavalioon - 80% maailman kansoista käyttää hyönteisiä ravintonaan 23 Maata Amerikassa Eurooppa ja Pohjois- Amerikka: Hyönteisten syönti ei ole yleistä, käyttö lähinnä ainesosana esim. sirkkajauhe kekseissä 11 Maata Euroopassa 29 Maata Aasiassa Meksiko: Tyypillistä katuruokaa mm. muurahaisen munat ja heinäsirkat tacotäytteissä 36 Maata Afrikassa Ghana: Sadekausien aikana siivelliset termiitit ovat yleinen ruokalaji Thaimaa: Erilaisia paahdettuja hyönteisiä tarjoillaan yleisesti snacksinä, esim kuten meillä pähkinöitä 14 Maata Oseaniassa Etelä-Afrikka: Rapeiden heinäsirkojen lisääminen maissipuuroon yleinen tapa Australia: Abojen ruokavaliossa paahdetut koiperhosen toukat yleinen herkku, antaa mantelimaisen maun Kuvat: Wiki Commons Lähde: FAO
Syötävien hyönteisten kirjo Maailmassa on ainakin 1900 syötävää hyönteislajia 31% 18% 14% Kovakuoriaiset Perhosentoukat Pistiäiset, muurahaiset Heinäsirkat, sirkat Kaskaat, kilpikirvat 13% Eniten ravinnoksi käytettyjä lajeja 10% 3% Termiitit 3% Sudenkorennot Kärpäset Kulkusirkat, sirkat, heinäsirkat, hepokatit Esiintyvät kausittain, isoina parvina Helppoja kerätä 2% 6% Muut Täyttä ravintoa Enemmän proteiinia Enemmän rasvaa Muurahaiset Mehiläiset Kovakuoriaiset Sirkat Kärpäset Kulkusirkat Perhosentoukat Riisiheinäsirkat Termiitit Tutkimustulokset vaihtelevia, yleisesti: Hyönteiset ovat energiapitoisia, iso osa energiasta tulee proteiineista Runsaasti aminohappoja, myös ihmiselle välttämättömiä Rasvoissa on runsaasti tyydyttymättömiä ja monityydyttymättömiä rasvahappoja Runsaasti mikroravinteita: kupari, rauta, magnesium, mangaani, fosfori, seleeni, sinkki Vitamiinit: riboflaviini, pantoteenihappo, biotiini, foolihappo Kuvat: Wiki Commons Muokattu lähteestä: precisionnutrition.com
Rehuja tutkitaan Kirjolohen kasvatuksessa 50%, merilohella jopa 100% kalaperäisestä rehuvalkuaisesta voidaan korvata BSF:llä Tilapiankasvatuksessa BSF-rouheellaei eroja kaupallisiin rehuihin Kanoilla näyttöä kitiinin positiivisista vaikutuksista immuunisysteemiin -voidaan vähentää antibioottien käyttöä Kala-ja soijarehu on voitu korvata kokonaan tai osittain hyönteisillä (BSF, huonekärpänen, jauhopukki, kanalakuoriainen, mormonisirkka, silkkiperhonen) Lukessatutkitaan BSF:nsopivuutta sianruokintaan, voisi sopia esim. luomutuotantoon Kuvat: SH, Wiki Commons Massatuotannon haasteet Keruu ja teurastus Kasvatus Sivutuotteet: lannoite Siitospopulaation diversiteetti Syklin hallinta Kasvatusolosuhteet Rehun koostumus Rehunkäyttömäärät Patogeenien ja kontaminaatioiden hallinta Erottelumenetelmä Käsityön vähentäminen Eläinten hyvinvointi Kokonaiset hyönteiset, jauheet Proteiinit, rasvat, kitiini Prosessointimenetelmien kehitys Hygienia, säilyvyys Formulointi Lopputuotteet:Elintarvikkeet, rehut, lemmikkituotteet, kemianteollisuus Elintarviketurvallisuus
Eurooppalaisia hyönteisyrityksiä Massatuotantoa Agri-Protein Entomotech Protix Proti-Farm Ynsect Käyttökohteet Snacksit ja einekset Rehut Lemmikkituotteet Innovaatiopotentiaali Mahdollisuus organisoida työt uudelleen Hyönteisten lyhyt lisääntymissykli Tehokas lisääntyminen Vaihtolämpöisyys Tuotannon skaalautuvuus pieni---suuri Monet lajit viihtyvät tiheästi Tuotanto ei ole sidottu pinta-alaan Biomassat Hyönteisrehu Kasvatus Prosessointi Elintarvike Kauppa Kuluttaja Koko arvoketju on vielä rakentumassa Jokaisen lenkin kohdalla mahdollisuus kehittää uusia menetelmiä, palveluita, tuotteita
Innovaatiokoneen rattaat alkavat rakentua myös Suomessa Miten valmis innovatioekosysteemi on? -Ketkä sitä rakentavat? Vastausta etsittiin suomalaisista sanoma- ja aikakauslehdistä sekä muusta julkisesta mediasta Helsingin Sanomat (1990 nyk.) Maaseudun Tulevaisuus (1990 nyk.) epress, 200 paikallislehteä (6/2015 nyk.) Suomen Kuvalehti (1990 nyk.) YLE Internet uutiset Kaikkiaan löytyi 200 aiheeseen liittyvää artikkelia jotka valittiin tarkasteluun
Yrittäjyys -Kasvatus, teknologia ja konsultointi Jo pidempään toimineita yrityksiä, jotka suunnittelevat uutta liiketoimintaa, siinä missä tuoreita start-upejakin Biotus, Forssa (biologiset torjuntaeliöt, hyönteiskasvatus) EntoCube, Espoo (konttiratkaisut sirkkojen kasvatukseen) Finsect, Helsinki (konsultointi, tilamittakaavan ratkaisut) Pohjolan Hyönteistalous, Kouvola (kasvatusteknologian kehitys) KAAPPAUS: HS Kuukausiliite 3.4.2015 KAAPPAUS: HS 4.2.2017 Yrittäjyys -Tilamittakaavan sirkkakasvatusta Hiljattain media on esitellyt joitakin sirkankasvattajia Sirisee Oy, Porvoo (taide ja performanssit, sirkkakasvatus) Ollikkalan tila, Kurikka (sikatalous, sirkankasvatus) KAAPPAUS: Uusimaa 17.8.2016 KAAPPAUS: HS Kuukausiliite 31.7.2016
Tiedon tuottaminen - Julkisesti rahoitettuja TKI-hankkeita Hyönteiset ruokaketjussa 2015-2017 (TEKES) Koordinaattori: Turun yliopisto Tutkimusyhteistyö: Luke Yrityskumppanit: Saarioinen, Raisioagro, HKScan, Huttulan Kukko, Leader Foods, Biotus, Clewer Technology, Nordic Insect Economy ScenoProt 2015-2021 (Suomen Akatemia) Koordinaattori: Luke Tutkimusyhteistyö: Helsingin, Turun, Jyväskylän yliopistot, NMBU Yrityskumppanit: TNO, Makery Oy. FlyHigh 2015-2018 (EU, Marie Skłodowska-Curie) Koordinaattori: Helsingin yliopisto Tukimusyhteistyö: Universities of Alicante, Novi Sad Yrityskumppanit: Agriprotein, Bioflytech Ruspoliaheinäsirkkojen massakasvatusmenetelmän kehittäminen 2015-2019 (Suomen Akatemia) Koordinaattori: Itä-Suomen yliopisto Tutkimusyhteistyö: kv-tutkijaryhmä, Uganda Entolab 2016-2018 (EU:n maaseudun kehittämisrahasto) Koordinoaattori: Luke Kumppanit: SEAMK KAAPPAUS: www.ilkka.fi 2.2.3016 Tiedon- ja teknologiansiirto - Ensimmäinen kattava kirja ruokahyönteisistä Kirjoitettu suomenkielellä Julkaistu 2015, 327 s. Popularisoitu tyyli, käsittää Hyönteisten historia ruokakulttuurissa Nykytilanne Tulevaisuuden mahdollisuudet Riskit, ym. Näkyvyys julkisuudessa: Julkistamisesta kirjoitettiin 22:ssa sanomalehtiartikkelissa
Muutosvastarinnan kukistaminen -Projektit, järjestöt, ravintolat KAAPPAUS: Satakunnan Kansa 28.5.2016 Markkinoiden rakentuminen Aikaisen kysynnän herättely Suomalaiset suhtautuvat naapurimaita positiivisemmin hyönteisruokaan (kuluttajatutkimus, UTU 2016) 70% olisi valmiita maistamaan Prosessoidut valmisteet, joissa hyönteiset ovat ainesosana, koetaan houkuttavammiksi kuin kokonaiset hyönteiset Pakkauksella ja ulkoasulla merkitystä kuluttajan valintaan Lahden AMK, Seinäjoen yliopistokeskus KAAPPAUS: www.yle.fi 3.5.2016
Ydinviestit kautta aikojen 2001 Hyönteisiä käytetään ruokana vieraissa kulttuureissa Perustelut: kulttuuriero, puute proteiinipitoisesta ruoasta 2004 (voimistui 2013) FAO suosittaa: Syökää hyönteisiä! Perustelut: FAO:nraportti, EU:n merkittävä rahoitus ruokahyönteisten tutkimukseen, Hollantilaiset tutkimusprojektit 2001-2010: 5 artikkelia 2011: 6 artikkelia 2012: 5 artikkelia 2013: 10 artikkelia 2014: 12 artikkelia 2015: 61 artikkelia 2016: yli 100 artikkelia 2010 (voimistui 2015) Hyönteiset voisivat muuttaa suomalaisen ruokakulttuurin Perustelut: Uuselintarvikelainsäädäntö on muutoksessa, jotkin EU maat ovat jo päästäneet ruokahyönteiset markkinoille, helppoa valmistaa, herkullisia Kuvattu innovaatiosysteemiä 2013 (voimistui 2014) Suomi on aloittanut TKItoiminnanhyönteisten saamiseksi ruokaketjuun Perustelut:Suomalaisten toimijoiden ja TKIprojektien esittely. 2016 lopulla uusi viesti: Teknologiakehityksessä ollaan saamassa muuta Eurooppaa kiinni Perustelut: Kasvatusmenetelmien esittelyä Prosessointimenetelmien esittelyä Markkinoille menon suunnitelmien esittelyä Uusia tuotteita KAAPPAUS: Vantaan Sanomat 23.11.2016 KAAPPAUS: Uusimaa 23.1.2017
Me voimme olla mukana hyönteistalouden kärjessä Tarvitaan lisää toimijoita ja rohkeita suunnannäyttäjiä! Vihreän Kasvun Keskus VKK hanke 2014-2017 13.2.2017 26 Teppo Tutkija