Toimintaterapia SOTE-uudistuksessa Aila Pikkarainen Toimintaterapian lehtori, THM, KM Jyväskylän ammattikorkeakoulu 5.5.2015 klo 14.00-14.45
Esityksen teemat Mitä on menossa, mihin maailmaan toimintaterapiaa ollaan tarjoamassa? Mikä ihmeen SOTE-uudistus? Uudet kuntoutuksen/kuntoutumisen mahdollisuudet = esimerkkejä uusista toimintamuodoista Työ muuttuu ja työntekijä muuttuu?
Kuva: Yle, uutisgrafiikka / google
Ajankohtaista Muuttunut lainsäädäntö = ollaanko selvillä, mitä nämä muutokset vaikuttavat kuntoutukseen (kuntouttava työtoiminta, pitkäaikaistyöttömien työllisyyden tukeminen, vanhusten palvelut, sosiaalinen kuntoutus, rakenteellinen sosiaalityö, asiakasyhteistyön muutokset jne.) Kelan lainmuutosten vaikutukset kuntoutukseen (ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus jne.) Tavoitteena kuntoutuksen horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio = kuntoutuspalvelujen kokoaminen yhden toimijan alle, sujuvat hoito- ja kuntoutusketjut, joka tuottaa lisäarvoa = A-linjaukset ja Y-linjaukset? (vrt. lasten hyvä kuntoutuskäytäntö 2010)
Päivi Sillanaukee, uusi sosiaalihuoltolaki
Haasteita / kysymyksiä Onko Keski-Suomen maakunnassa tarjolla aidosti monialaista kuntoutusta? Tehdäänkö oikeita asioita tällä henkilöstöllä? Perustuuko kuntoutus riittävän laajaan toimintakyvyn, elämänlaadun ja osallisuuden käsitykseen? Ovatko nykyiset kuntoutusprosessit riittävän pitkäjänteisiä, tavoitteellisia ja suunnitelmallisia = edistävätkö ne aidosti kuntoutujien parempaa arjessa suoriutumista, elämänlaatua ja hyvinvointia? Onko maakunnassa kuntoutusta tarvitseville asiakkaille yhdenvertaiset kuntoutuspalvelut?
Kriittiset kohdat maakunnassa Kuntoutushenkilöstön määrä ja ammatillinen tausta? Kuntoutuksen tilastoinnin heikkous? Professio- ja instituutiokeskeinen toimintatapa? Kuntoutuksen käsitteen epäselvyys? Kaikki vai ei mitään? Kuntoutusasiakkuuksien käynnistyminen, kesto ja päättyminen on sattumanvaraista? Arviointipainotteisuudesta konkreettiseen tekemiseen? Tutkimuksista on päästävä implementaatioon Kuntoutusviestintää on kehitettävä Maakunnan kansalaisten kuntoutusoikeuksien eettiset periaatteet Kuntoutuksen yli- ja/vai alilaatu?
UUSI SAIRAALA Kuntoutuksen prosessi 2011 2014 Sosiaalitoimen integroituminen soveltuvasti AKUUTTI SAIRAALA KUNTOUTUS KUNTOUTUSOSASTO MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN OSAAMISKESKUS MAAKUNNALLINEN KESKITETTY KUNTOUTUMISYKSIKKÖ (1-2) Subakuutti kuntoutus Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaaminen ELEKTIIVINEN SAIRAALA PTHJ YTE PTH /JYTE osastot vastaanotot Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuolto Sosiaalitoimen integroituminen soveltuvasti Keski-Suomen Sote-hanke 2014 ALUEELLISET KUNTOUTUMISEN LÄHIPALVELUT Perusterveydenhuollon osastot, vastaanotot ja avopalvelut 25 000 30 000 ASUKASTA Yhteistyö muiden kuntoutuksen toimijoiden kanssa
KOTI LÄHIPALVELUT matala kynnys Terveyskeskusosastot, avokuntoutus, kotihoito, kotisairaala, sosiaalitoimi, palveluohjaus jne jne MAAKUNNALLISESTI KESKITETTY KUNTOUTUS Subakuutti kuntoutus Geriatrisen kuntoutuksen erityisosaaminen KUNTOUTUSOSASTO MONIALAISEN KUNTOUTUKSEN OSAAMISKESKUS AKUUTTI SAIRAALA KUNTOUTUKSEN KOKONAISUUS ELEKTIIVINEN SAIRAALA Auvinen 15.4.2015
Keski-Suomen terveyskeskussairaalaosastojen henkilöstö 9/2013 Koski J Terveyskeskussairaalat Sairaansijat 678 Potilasta / työntekijä Henkilöstö 574,5 1,2 Lääkärit 23,8 28,5 Sairaanhoitajat 292 Lähihoitajat 225,5 Fysioterapeutit 18,7 Kuntohoitajat 1,4 Toimintaterapeutit 3,5 193,7 Sosiaalityöntekijät 5,8 116,9 Puheterapeutit 3,8 178,4 Psykologi 0 0 Neuropsykologi 0 0 1,3 33,7 Kenen kanssa tt tekevät työtä? Tai kenen kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä? 20,4
Keski-Suomen terveyskeskussairaalaosastojen henkilöstö (poistettu JYTE) 9/2013 Koski J Terveyskeskussairaalat Potilasta / työntekijä Sairaansijat 346 Henkilöstö 284,3 1,2 Lääkärit 7,8 44,1 Sairaanhoitajat 135,0 Lähihoitajat 128,5 1,3 Fysioterapeutit 6,2 45,5 Kuntohoitajat 1,4 Toimintaterapeutit 1,0 346,0 Sosiaalityöntekijät 1,3 266,2 Puheterapeutit 3,1 111,6 Psykologi 0 0 Neuropsykologi 0 0 26,6
Avokuntoutushenkilöstö (htv) KS-SHP 2014 (väestöpohja 2013: 250 773 asukasta - JYTE noin 150 000 as) Koski J Ammattiryhmä Muu maakunta JYTE = Jyväskylän seutu Yhteensä Fysioterapeutit 20,5 32,5 53 -joista suoravastaanotto -ft 6,15 1,7 7,85 Kuntohoitajat 4,2 4,75 8,95 Toimintaterapeutit 2,5 7,22 9,72 Puheterapeutit 5 11,1 16,1 Psykologit (ei ilmoitettuja tietoja)??? Kuntoutussuunnittelijat 0 0 0 Liikuntasuunnittelijat 0 0 0 Liikunnanohjaajat 0 0 0 Muu kuntoutushlstö 0 0 0 Sosiaalityöntekijät 0,05 0,6 0,65 Lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulääkärit 0,45 0,5 0,95
Sairaansijojen tarve Keski-Suomessa 2020? ( laskentapohjana 31.12.2013 asukasluku /KS-shp= 250 773) Akuutti hoito 2,5/ 1000as = 626 ss: Uusi sairaala: 374 ESH (=1,5 ss/1000as) 100 PTH/JYTE tk:t 152 (tk akuuttipaikat =1 ss /1000as) Kuntoutus 0,5/1000as = 125ss (keskitetty kuntoutus 48 (0,2ss/1000as) tk- osastokuntoutus 77 (0,3ss/1000as) Vanhusten kriisien hoito ja kuntoutus 0,5/1000as = 125 ss tk osastoilla Hahmotelma SAARIKKA 34 18 488 as 19 9 (3 6) 9 KEURUU- MULTIA- PETÄJÄVESI 29 16212 as 16 8 (3 5) 8 KYYJÄRVI KEURUU Lähde: Koski/Auvinen? KAR STULA 34 (3) (72) 29 (3) (55) KINNULA KIVIJÄRVI SAARIJÄRVI MULTIA JÄMSÄ PETÄJÄVESI KUHMOINEN KANNONKOSKI 48 UURAINEN 374 ESH (572) 100 PIHTIPUDAS 24 (3) (54) 36 (4) (50) JYVÄSKYLÄ MUURAME LUHANKA VIITASAARI ÄÄNEKOSKI LAUKAA TOIVAKKA PTH/jyte (332) 176 (31) JOUTSA WIITAUNIONI 24 13081 as 13 7 (3 4) 7 KONNEVESI 38 (4) (85) HANKASALMI 10 (1) (30) sairaansijat 2013: punainen 2020: keskitettyn kuntoutuksen sairaansijat: vihreä 876 ÄÄNEKOSKI 36 20 077 as 20 10 (4 6) 10 LAUKAA KONNEVESI 47 21 434 as 21 11(4 6) 11 JYTE 276 153 288 as 153 77 ( 31 46) 77 JOUTSA Luhanka 10 5620 as 53 ( 1 2) 3
Keski-Suomi väestöennuste 2020: 257 898 asukasta Kuntoutuspaikat perusterveydenhuollossa 0,5 /1000 asukasta Maakunnallinen keskitetty yksikkö n 60 ss (1/ 4600 asukas) yht 129 ss Terveyskeskusosastot: kuntoutus 69 ss Vanhusten Kroonisten kriisien hoito ja kuntoutus 0,5ss/1000 as= 129 ss Akuutit paikat perusterveydenhuollossa 1,1/1000 = 284 ss Hahmotelma Väestöpohja 31.12.2013 SAARIKKA 34 ss 18 448 as = 18/ss 20 ss 4 ss keskitetty yksikkö 5 ss tk osasto kuntoutus 9 ss vanhusten kriisit ja kuntoutus 20 ss akuutti hoito KYYJÄRVI KEURUU KEURUU Multia -Petäjävesi 29 ss 16 212 = 16 ss 18 ss 3 ss keskitetty yksikkö 8 ss tk osastokuntoutus 11 ss- vanhusten kriisit ja kuntoutus 18 ss akuutti hoito KAR STULA KINNULA KIVIJÄRVI SAARIJÄRVI MULTIA JÄMSÄ PETÄJÄVESI KUHMOINEN KANNONKOSKI UURAINEN PIHTIPUDAS MUURAME VIITASAARI ÄÄNEKOSKI JYVÄSKYLÄ LUHANKA LAUKAA TOIVAKKA JOUTSA KONNEVESI HANKASALMI Wiitaunioni Kinnula 24 ss 13 081 as = 13 ss 14ss 4 ss keskitetty yksikkö 3 ss tk osastokuntoutus 7 ss vanhusten kriisit ja kuntoutus 14 ss akuutti hoito Äänekoski 36 ss 20 077 as = 20 ss 20 ss 4 ss - keskitetty yksikkö 6 ss tk osastokuntoutus 10 ss vanhusten kriisit ja kuntoutus 20 ss akuutti hoito Laukaa- Konnevesi 39 ss 21 434 as = 21 ss 23 ss 5 ss - keskitetty yksikkö 6 ss tk osastokuntoutus 11 ss vanhusten kriisit ja kuntoutus 23 ss akuutti hoito JYTE 257 ss 153 288 as = 121 ss 169 ss 33 ss keskitetty yksikkö 44 ss tk osastokuntoutus 77 ss vanhusten kriisit ja kuntoutus 169 ss akuutti hoito JOUTSA Luhanka 11 ss 5620 as = 6 ss 6 ss 1 ss keskitetty yksikkö 2 ss tk osastokuntoutus 3 ss vanhusten kriisit ja kuntoutus 6 ss akuutti hoito
Missä toimintaterapeuttien tulisi työskennellä? Millainen olisi hyvä toimintaterapian kuntoutuspolku? Koski 2014
Toimintaterapian paikka ja mahdollisuudet uudessa sote2020 uudistuksessa
Kaikki HYVINVOINTIA JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄ TOIMINTA ei ole kuntoutusta (Kuntoutusselvitys, väliraportti 29.2.2015/luonnos) KUNTOUTUKSEN OMINAISPIIRTEITÄ: Kotikäynnillä toteutuu: 1. Monialaisuus 2. Tavoitteellisuus 3. Suunnitelmallisuus 4. Toiminnallisuus 5. Intensiivisyys 6. Kokonaisvaltaisuus 7. Pitkäjänteisyys 8. Prosessimaisuus 9. Toiminnan seuranta 10. Tavoitteiden toteutumisen arviointi? HUOM: Toimintaterapian yli- ja/tai alilaatu? Kuntoutuksella ei ratkaista kaikkia niitä ongelmia, joihin sitä yhteiskunnallisessa keskustelussa tarjotaan ratkaisuksi (s. 13) Vrt. ennaltaehkäisevä, ennakoiva toiminta: työterveyshuolto, työolot, varhaiskasvatus, koulu- ja opetustoimi, työ- ja elinkeinohallinto)
1301/2014 Uusi sosiaalihuoltolaki, pykälä 3 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301 Entistä moninaisempia ongelmia, samanaikaissairauksia ja elämänhaasteita?
Vanhuspalvelulaki 940/28.12.2012 - Miten toimintaterapeutit ovat tässä mukana?
Kuntoukseen uusia käsitteitä: Elämänkulun näkökulma Toimijuus (agency) ei vain toimintakyky Kuntoutuksen temporaalisuus eli ajallinen näkökulma Kuntoutusvalmius, ei vain kuntoutusmotivaatio Kuntoutuksen oikeudenmukaisuus / kuntoutusoikeus Potentiaalinen kuntoutus / kuntoutuminen Ositettu ja rajoitettu kuntoutus, aktuaalinen kuntoutus Yksilö, ympäristö ja verkostot kuntoutuksen kohteena?
Elämänkulun näkökulma kuntoutukseen: JOS kuntoutus edistää arjessa suoriutumista, ovatko kaikki 30 vuoden elämänjaksot yhdenvertaisesti kuntoutuspalvelujen kohteena? Työikäiset Ikääntyneet aikuiset Seniorit Vanhukset Nuoret Koululaisuus Leikki-ikä Nuoret aikuiset 1/3 0-30 v. 2/3 30-60 v. 3/3 60-90 v. Vauvaikä
Kuntoutus voidaan jaotella Kasvatukselliseen Kehitykselliseen Ammatilliseen Sosiaaliseen Lääkinnälliseen Adaptiiviseen Toimintakyvyn kuntoutukseen Mutta myös jatkuvasti laajenevana käsitteenä kuten Ravitsemuskuntoutukseen, Ajokyvyn kuntoutukseen, Tanssikuntoutukseen, Koettuna kuntoutuksena = kuntoutumisena Jne. Terapiaan, hoitoon, kuntouttavaan hoitoon ja työhön, ennaltaehkäisyyn, ennakointiin jne 5.5.2015
ERILAISET ASIAKASRYHMÄT ERILAISINE TARPEINEEN, TAVOITTEINEEN JA VALMIUKSINEEN LAPSET JA HEIDÄN PERHEEN- SÄ NUORET JA HEIDÄN VERKOS- TONSA NUORET AIKUISET, OPISKELIJAT KASVATUKSELLINEN/KEHITYKSELLINEN KUNTOUTUS Vammaispalvelut, kehitysvammapalvelut Tapaturmat, krooniset ja pitkäaikaissairaudet AMMATILLINEN KUNTOUTUS SOSIAALINEN KUNTOUTUS Mielenterveys, päihde- ja kriisipalvelut ADAPTIIVINEN KUNTOUTUS TYÖIKÄISET SENIORIT IKÄÄNTY- NEET AIKUISET LÄÄKINNÄLLINEN / TOIMINTAKYVYN KUNTOUTUS ARJESSA SUORIUTUMINEN, MIELEN HYVINVOINTI JA OSALLISUUS
Taulukko 1. Esimerkki moniammatillisuuden taustalla vaikuttavista tekijöistä kahden eri ammattialan edustajan näkökulmasta FYSIOTERAPEUTTI Suuri oman alan ammattilaisten ryhmä organisaatiossa Oman ammattialan pitkä historia organisaatiossa Oman ammattialan erilaisten menetelmien laajat käyttömahdollisuudet kuntoutustyössä Mahdollisuus työtehtävien jakamiseen muiden oman alan edustajien kanssa, kollegamentorointi Mahdollisuus työtehtävissä erikoistumiseen ja oman ammattialan tietojen syventäminen Oma työyksikkö, oman alan esimies, fyysisesti yhteisissä tiloissa työskentely (mm. tiedottaminen TOIMINTATERAPEUTTI Ei oman alan taustaryhmää tai se on hyvin pieni organisaatiossa Uusi tai lyhyt oman ammattialan historia organisaatiossa Ulkoisesti tai käytännön pakosta rajatut mahdollisuudet käyttää oman alan työmenetelmiä (valitut, määritellyt työtehtävät) Työtehtävät eivät ole jaettavissa, ei sijaisia tai kollegoita, ei mentorointimahdollisuutta Erikoistuminen työtehtävissä vain kuntoutustarjonnan tai organisaation muuttuvien tarpeiden mukaan (vrt. hankkeet, uudet kurssit tuotteineen) Eri alan edustajista muodostuva työyksikkö, esimiehenä eri alan edustaja, työtilat fyysisesti
Mihin osioon tai tasoon toimintaterapiassa pyritään? AUTONOMISUUS Oman elämän hallinta, päätöksenteko, suoriutuminen niistä tehtävistä, joita pitää, haluaa ja voi tehdä niissä ympäristöissä joissa elää. Autonomisuus on sisäistä ja ulkoista oman elämän hallintaa ja vastuuta omista valinnoista. ITSENÄISYYS Tietyistä tehtävistä itsenäisesti selviytyminen tietyssä paikassa ja tilanteessa ja itseä tyydyttävällä tavalla. OMATOIMISUUS Suoriutuminen tietystä tehtävästä, sen osasta tai tehtäväsarjasta itsenäisesti tai ohjatusti.
GUIDELINES FOR PERSON CENTRED GERONTOLOGICAL REHABILITATION DIMENSION CLIENT-CENTRED REHABILITATION PERSON-CENTRED REHABILITATION CONTEXT INSTITUTIONAL CONTEXT EVERYDAY ENVIRONMENTS ROLE OF OLD REHABILITEE APPROACH TO THE AGING BASIS OF REHABILITATION WITH MAIN CONCEPTS TEMPORAL ORIENTATION INDIVIDUAL GOAL CLIENT ME (OBJECT) SECONDARY AGING WITH DISEASES, AND DIAGNOSIS MEDICINE FUNCTIONAL CAPACITY ICF DOING TO CLIENT TO THE FUTURE INDEPENDENCY PERSON I (SUBJECT) PRIMARY AGING WITH THE PERIOD OF OLD AGE ( SECONDARY AGING) SOCIOLOGICAL AND PSYCHOLOGICAL SCIENCES AGENCY WORKING WITH PERSON TO THE PAST, PRESENT AND FUTURE (LIFE COURSE) AUTONOMY AND INTERPEDEPENCY
Maakunnallisen monialaisen kuntoutuksen orientaatio, tilannekatsaus 15.4.2015 MONIALAINEN KUNTOUTUS IRTI KUNTOUTUKSEN EPÄMÄÄRÄISISTÄ MIELIKUVISTA JA OSITETUISTA KÄYTÄNNÖISTÄ TEHOKKAALLA JA KÄYTÄNNÖNLÄHEISELLÄ KUNTOUTUSVIESTINNÄLLÄ Tietoa maakunnan asukkaille, eri sektorien toimijoille ja kuntoutuspalvelujen toteuttajille Keski-Suomen monialaisen kuntoutuksen eettiset ja toiminnalliset periaatteet YHDENVERTAISET JA LAADUKKAAT KUNTOUTUSPALVELUT KESKI- SUOMEEN YHTEINEN TAHTOTILA, VALITUT KEHITTÄMISKOHTEET JA PILOTIT
Mitä toimintaterapeutit tekevät tulevaisuudessa SOTE-uudistuksessa? 5.5.2015 29