Kotihoidon suunnitelma 2015-2020

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kotihoidon suunnitelma 2015-2020 Esitys Eksoten hallitukselle 25.3.15

Sisällys 1 YHTEENVETO PITKÄN JA LYHYEN AIKAVÄLIN HENKILÖSTÖTARPEESTA EKSOTEN KOTIHOIDOSSA 3 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4 3 SUUNNITELMA KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMÄÄRÄSTÄ JA -RAKENTEESTA SEKÄ ERI AMMATTIRYHMIEN TYÖNJAOSTA JA TEHTÄVISTÄ 7 4 LYHYEN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA KOTIHOIDON KEHITTÄMISEKSI 8 2

1 Yhteenveto pitkän ja lyhyen aikavälin henkilöstötarpeesta Eksoten kotihoidossa Eksoten visio toimintakykyisenä kotona merkitsee palvelujärjestelmän suurta kehittämistyötä. Kotiin annettavissa palveluissa on useita toimijoita, jotka on kaikki otettava huomioon. Vastikään tunnettu suomalainen geriatrian emeritusprofessori Sirkka-Liisa Kivelä toi esille, että suomalaisten asiantuntijoiden tulisi määritellä, mitä kotihoitoon sisältyy. Olemme Eksotessa tarttuneet tähän haasteeseen ja yhdessä kotihoidon toimijoiden kanssa aloittaneet kotihoidon uudistamisen. Tavoitteena on saada toimintatavat vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Kotihoidon henkilöstöä on jo informoitu siitä, että heillä on erittäin tärkeä osa tässä kehittämistyössä. Omistajakunnat ovat antaneet Eksotelle tiukat taloudelliset raamit, joissa pysymiseksi Eksoten hallitus on vuoden 2014 keväällä linjannut, että toimintaa ja palveluja kehittämällä Eksoten henkilöstömäärä vähenee vuoteen 2020 mennessä yhteensä 215 henkilötyövuodella. Tavoitteesta on jo saavutettu viidesosa vuoden 2014 aikana. Kotiin annettavissa palveluissa henkilöstömäärä on kasvanut viiden Eksoten toimintavuoden aikana noin 80 henkilötyövuodella ja jatkossakin kotiin annettavissa palveluissa voi tapahtua henkilöstömäärän kasvua, kun palvelurakenneuudistuksen myötä työntekijöitä vapautuu ympärivuorokautisesta hoidosta. Lisäksi kotikuntoutukseen on lisätty kevääseen 2015 mennessä yhteensä 25 fysio- ja toimintaterapeuttia. Fysio ja toimintaterapeutteja lisätään syksyllä 2015 yhteensä 4. Tässä selvityksessä on esitetty arvio kotihoidon henkilöstötarpeesta vuoteen 2020. Yhteenvetona pitkän aikavälin suunnitelmasta on todettava, että kutakuinkin nykyisellä henkilöstömäärällä voidaan selvitä, kunhan määrätietoinen kehittämistyö toteutuu suunnitellusti. Lyhyen aikavälin suunnitelma tarkentuu päivittäin. Kotihoitoon on jo lisätty alkuvuoden 2015 aikana 8 määräaikaista työntekijää ja lisäksi varahenkilöstön kautta on käytetty 3 htv:n työpanoksen lisäys edellisvuoteen verrattuna. Jotta mm. kotihoidon toiminnanohjauksen ja uusien toimintamallien käyttöönoton aiheuttamat muutosvaiheen työpaineet ja alkuvuodesta 2015 lisääntyneiden sairauslomien aiheuttama lisätyövoiman tarve saadaan hoidettua, on kotihoitoon suunniteltu vielä muutaman määräaikaisen henkilön lisäystä vuodeksi 2015. Edellä mainitut lisäykset aiheuttavat Eksotessa vuonna 2015 noin puolen miljoonan euron budjetin ylitysuhan, joka on katettava joko talousarvioennustetta isoimmilla tuotoilla tai muista toiminnoista etsittävillä säästöillä. Säästöjen löytyminen tiukan budjetin sisällä on haasteellista, koska myös hoivan ympärivuorokautisessa hoidossa ja erikoissairaanhoidossa on budjettiylitystä helmikuulta 2015 (terveys- ja vanhustenpalvelujen henkilöstökulut helmikuussa 380 000 yli budjetoidun). Helmikuulle kasaantui osastokuormituksen ruuhkautuminen liukkauden ja infektiotautien aiheuttamien päivystystapausten lisääntymisen takia. Myös henkilökunnalla oli infektiotaudeista johtuvia sairauslomia vastaavana aikana ja tämä näkyy budjettiylityksessä aina ensihoitoa myöten. 3

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2 Suunnittelun lähtökohdat Alla olevaan kuvaan on havainnollistettu henkilöstön tarve, mikäli toiminnot pysyvät muuttumattomana ja asiakasmäärät kasvavat väestöennusteen mukaisesti. 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Vanhusten palvelut Avoterveydenhuolto Yhteiset palvelut Erikoissairaanhoito Perhe- ja sosiaalipalvelut Suurin kasvu tulee olemaan vanhustenpalveluissa, joissa väestön ikääntyminen aiheuttaa vuoteen 2030 mennessä nykyisellä järjestelmällä noin tuhannen henkilön lisätarpeen. Suunnittelun näkökulmasta suurin kysymys on, kuinka niin suuri henkilöstön lisätarve estetään. Kotihoidon kehittämisessä on tehty koko Eksoten olemassa olon ajan pitkäjänteistä työtä. Kotihoidon henkilöstö on saanut runsaasti koulutusta mm. toimintakyvyn tukemiseen, ikääntyneiden ravitsemukseen ja äkillisiin terveydentilan muutoksiin. Myös teknologian käyttöönottoa on tuettu käyttäjätuella. Tiimeihin on nimetty kuntoutusvastaavat ja ravitsemusvastaavat ja vastuuhoitajamalli on otettu käyttöön. 4

Alla olevassa kuviossa on esitetty kotihoidon kehittämisen tärkeimmät osaalueet. Eksotessa meneillään olevat kehittämistoimet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Laitoshoidon purkaminen Ympärivuorokautiset paikat vähentyneet vuosien 2011-2014 aikana 200 paikalla Henkilöstön määrä kotihoidossa ja palveluasumisessa on lisääntynyt ympärivuorokautisesta palveluista vapautuneella henkilöstöllä 2. Armilan kuntoutus Yhteinen kotiuttamisprosessi kotihoidon kanssa vuodesta 2014 alkaen Lehmuskodin muuttaminen vuorohoitopainotteiksi yksiköksi -> Armilan lääkärit tukevat toimintaa Kotihoidon ylilääkärin viran perustaminen, ylilääkäri aloittanut v. 2015 3. Kotikuntoutus - Kotikuntoutus toimii kolmella eri sektorilla: Varhainen puuttuminen: mm. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit, matalan kynnyksen vastaanottotoiminta (Isoapu) Omaishoitajien tuki sekä ryhmäkuntoutus Kotihoitoa koordinoiva kuntoutus: Painopiste siirtyy maaliskuussa 2015 uusien asiakkaiden kotihoidon käynnistymiseen. Fysioterapeutit muodostavat tiimin keskitetyn kotiutuksen sairaanhoitajien kanssa. Kotihoidon neljän viikon kuntouttavan arviointijaksojen aikana 5

fysioterapeutti tukee kuntoutujan turvallisuuden tunteen ja toimintakyvyn parantumista. Monialainen kotikuntoutus: Kuntoutuksella tuetaan asiakkaan turvallisuuden tunnetta, toimintakykyä ja selviytymistä arjessa moniammatillisesti fysioterapian ja toimintaterapian keinoin, asiakkaan tarpeen mukaan. Kuntoutus toteutetaan usein sairaalasta kotiutuessa tai esim. kuntouttavan arviointijakson tukena asiakkaan kotona. Kuntoutus toteutetaan intensiivisesti keskimäärin 8-10 viikon ajan. 4. Ensihoidon yhteistyö Ensihoito palvelee myös kotona asuvia antamalla I.V.- hoitoja Kotihoidon henkilöstön on mahdollista käyttää ensihoitoa konsultaatiopalveluna (lääkärille kuulumattomista asioista). Lisäksi ensihoito on järjestänyt koko kotihoidon henkilöstölle 12h tunnin koulutuspaketin, jossa vakioitu toimintatapoja ja kerrattu potilaan tilan arviointia. Ensihoito tekee useasti kotihoidon pyynnöstä potilaalle tilannearvion, antaa tarvittaessa oikean hoidon ja potilasturvallisuutta vaarantamatta vältetään päivystyskäynnin syntyminen. Tarvittaessa ensihoito myös tekee turvapuhelinhälytysten perusteella tarkistuskäyntejä, jos alueella ei ole yöllistä muuta palvelua. Tehtäviä, joissa asiakkaan terveydentila on käyty arvioimassa ensihoitajien toimesta, mutta erityisiä lääkinnällisiä toimenpiteitä tai kuljetusta hoitolaitokseen ei ole tarvittu, oli vuonna 2014 yhteensä 3369 tehtävää. Tehtäviä, joissa tilannearvioinnin jälkeen potilasta lääkittiin tai annettiin muita hoitotoimenpiteitä ja näin vältyttiin päivystyskäynniltä, oli puolestaan vuonna 2014 yhteensä 2670 tehtävää. 5. Sähköinen asiointi/etäyhteydet Sähköisen asioinnin osalta kotihoidossa on käytössä turvallinen viestinvälitys asiakkaiden omaisten ja hoitajien välillä. Omaiset voivat kysyä asiakkaan vointia ja hoitaja vastaa kyselyihin oman aikataulun mukaisesti. Tämän palvelun käyttöönottaneet hoitajat ovatkin olleet tyytyväisiä siihen, että voivat vastat omaisten kysymyksiin työpäivän lomassa parhaaksi katsomanaan ajankohtana verrattuna siihen, että omaiset soittavat ennalta sopimattomaan aikaan. 6. Kodin teknologia Kotihoidossa on kehitetty kodinturvallisuus ratkaisuja koko Eksoten olemassa olon ajan. Laajimmin turvateknologiasta ovet käytössä turvapuhelimet ja vuoden 2015 alusta myös GPS-paikannuksella toimivat turvarannekkeet. Olemme kokoamassa laajempaan kodin turvalisuutta lisäävää teknologiakokonaisuutta, johon kuuluu ovivahteja, liesivahteja jne. Pelastuslaitoksen kanssa on myös alkamassa kodin turvallisuuden lisäämiseen tähtäävä yhteistyö. 6

Vuoden 2015 alusta kotona asumisen tueksi on otettu käyttöön helppokäyttöisiä kuvayhteyksiä kotihoidon, kuntoutuksen ja omaishoidon asiakkaille. Yhteyksiä on käytössä tai otetaan käyttöön lähiviikkoina 24 asiakkaalle. Hoitohenkilöstö voi olla yhteydessä asiakkaisiin useammin ja tukea asiakasta arkipäivän selviytymisessä. Lisäksi omaisilla on mahdollisuus olla kuvayhteydessä. Tämä on osoittautunut erittäin hyväksi mahdollisuudeksi tukea kotona asumista ja samalla vapauttaa ammattilaisten matka aikaa asiakkaiden hoitamiseen. Videoyhteyksien käyttö laajenee koko ajan ja kokeiluun on tulossa myös lääkäreiden etäkäynnit kotihoidon asiakkailla. 3 Suunnitelma kotihoidon henkilöstömäärästä ja -rakenteesta sekä eri ammattiryhmien työnjaosta ja tehtävistä Kotihoidon henkilöstösuunnitelma on tehty siten, että siinä on huomioitu myös muun palvelujärjestelmän toiminta. Kotihoidon henkilöstösuunnitelmaa ei voi tarkastella irrallaan muista toiminnoista. Alla olevassa taulukossa vuoden 2014 luvut ovat toteutuneita henkilötyövuosia, 2015 TA-sarakkeessa on talousarviossa hyväksytyt henkilötyövuodet ja 2015 TA + lisäykset sarakkeessa on talousarvion mukaiset henkilötyövuodet sekä nyt vuoden alusta tehdyt lisäykset. 1 2014 2015 TA + 2016 2017 2018 2019 2020 Kotihoito lisäykset Sairaanhoitajat ja vastaavat 69 71 67 65 61 58 54 Lähihoitajat 364 371 365 365 365 365 365 Avustava henkilöstö 15 16 19 21 25 28 32 Muut asiantuntijat + esimiehet 23 23 20 20 20 20 20 Kotihoito yhteensä 471 481 471 471 471 471 471 Kotihoitoa tukeva toiminta Kotikuntoutus henkilöstö (ft & tt) 17 25 29 30 31 32 33 Muistikoordinaattorit 8 8 9 10 10 10 Päivätoiminta 15 15 15 15 15 15 15 Omaishoito 7 7 8 8 8 8 8 Palvelutarpeen arviointi, Palveluohjaus ja -neuvonta 10,5 12,0 12 12 12 12 12 Tehosa 24 27 28 29 29 29 29 Yhteensä kotihoito + muu 544 575 571 574 576 577 578 Sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien tehtäväkuvia ja niiden muutosta on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Henkilöstörakenteen muutos kohdistuu kotihoidossa sairaanhoitajien, lähihoitajien ja hoiva-avustajien työnjakoon. Suunnitelmassa esitetään sairaanhoitajien määrän vähentämistä kotihoidossa, mutta samalla lisäystä avustavaan henkilöstöön. Lähihoitajien ja vastaavien suhteellinen osuus pysyisi samana eli heitä olisi noin 77 % henkilöstöstä. Sairaanhoitajia on nyt noin 15 %, mutta vuoteen 2020 mennessä heidän suhteellinen osuus vähenisi 11 %:iin. Suunnitelmassa on otettu kantaa myös kotihoitoon vaikuttavista muista toiminnoista ja niiden henkilöstömäärän kehityksestä. Yksi tärkeimmistä 1 Muistikoordinaattorit sisältyvät vuoden 2014 osalta kotihoidon henkilöstöön. 7

toiminnoista on kotikuntoutuksen ja terapiapalveluiden vahvistaminen. Eksotessa on jo nyt panostettu kotikuntoutukseen ja saatu sen avulla merkittäviä tuloksia. Kehittämistyötä pitää jatkaa edelleen ja sen takia suunnitelmassa esitetään vielä muutamien henkilötyövuosien vahvistusta kotikuntoutushenkilöstöön. Muistikoordinaattorit toimivat kotihoidon asiakkaiden tukena arjessa. Muistisairauspotilaiden lisääntyessä voidaan harkita lisäresurssointia myös sinne. Tehosan toiminta on vasta viime vuonna päässyt täysimääräisesti käyntiin, joten myös sitä kautta kotihoidon asiakkaat saavat vaativampiin hoitoihin apua. Mainitut muutokset voidaan toteuttaa sisäisillä järjestelyillä. Ikääntyneiden toimintakykyä edistävä ja kotona asumista tukeva palvelu edellyttää monialaista yhteistyötä ja sen edelleen kehittämistä. Hoidollisten käyntien rinnalle tarvitaan nykyistä enemmän kotipalvelun tukipalvelukäyntejä kuten siistimistä, ruokailussa avustamista, ulkoiluttamis- ja asiointiapua, virkistävää tekemistä ja sosiaalista kanssakäymistä. Julkisen, yksityisen ja 3. sektorin toiminnan yhdistämisellä on madollisuus tuottaa lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin. Järjestö- ja vapaaehtoistyölle on kysyntää vanhusten määrän lisääntyessä. Samalla, kun vapaaehtoiset saavat itselleen mielekästä tekemistä ja auttamisen iloa, lähimmäistyö vähentää vanhusten yksinäisyyttä. Eksotessa on jo osittain kiinnitetty huomiota järjestö- ja vapaaehtoistyön koordinointiin. Vapaaehtoistyön yhdistäminen vanhusten kotihoitoon edellyttää vielä syvempää tarkastelua. Työttömien työllistyminen koti- ja hoivapalvelualalle nähdään usein piilevänä voimavarana. Eksotessa on saatu pienimuotoisesti kokemuksia esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sijoittumista työaputehtäviin vanhusten asumispalveluyksiköihin. Näiltä osin toimintaa on mahdollistaa laajentaa myös kotihoitoon. Lähtökohtaisesti työelämään suuntautuva kuntouttava työtoiminta tulee rakentaa siten, että työtoimintajakson jälkeen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat voivat hakeutua esimerkiksi työvoimapoliittiseen hoivaavustajakoulutukseen tai heille järjestyy mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille palkkatuella. Monialaisen yhteistyön kehittäminen kotihoidossa edellyttää vielä yksityiskohtaisempaa tarvekartoitusta ja selvitystyötä siitä, - mitä tehtäviä hoiva-avustajille voi siirtää ja missä määrin heitä jatkossa tarvitaan - mikä on vapaaehtoistyön rooli vanhusten kotihoidossa - miten palkkatuella työllistäminen, nuorten työharjoittelu- ja kuntouttavan työtoiminnan jaksot voivat tukea vanhusten kotona selviytymistä - miten nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä koti- ja hoivapalvelualalle edistetään hankeyhteistyön kautta (Vrt. syksyn 2015 ESR-haku). - miten yhteiskunnallinen yritys voi kanavoida kotiin suunnattuja palveluja. 4 Lyhyen tähtäimen suunnitelma kotihoidon kehittämiseksi Kotihoidon toimintaa kehitetään Eksoten strategian mukaisesti asiakaslähtöisyyttä ja itsenäistä selviytymistä sekä toimintakykyä edistäen. 8

Kehittämisalueina ovat palvelutarpeen arviointi, kotiutusprosessi sekä kuntoutumista ja toimintakykyä tukeva kotikuntoutus. Lappeenrannan alueella on otettu käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, joka tarkoittaa keskitettyä työnjakoa sähköisen järjestelmän avulla ja reaaliaikaista asiakaskäyntien seurantaa. Lisäksi mobiililaitteen avulla työntekijällä on asiakastiedot käytettävissä kotikäynnillä ja käynnit tilastoituvat automaattisesti asiakastietojärjestelmään. Järjestelmä sisältää myös työntekijän matkan- ja työajanseurannan. Moniammatillinen työskentely on lisääntynyt, kotihoidon henkilöstön lisäksi asiakkaita hoitavat esim. kuntoutushenkilöstö, ensihoito ja Tehosa (tehostetun kotisairaanhoidon ryhmä). Kotihoidon henkilöstön tehtäväjakojen tarkastelussa lähihoitajien osaaminen on otettu laajemmin käyttöön. Suunnitteilla on vähitellen lisätä avustavan henkilöstön määrää kotihoidossa. Apteekkien toteuttaman koneellisen lääkkeenjaon laajentumisen myötä kotihoidon henkilöstöresurssia vapautuu muuhun kotihoidon työhön. Kotihoidon muuttuvassa toimintaympäristössä henkilöstön osaamista tuetaan koulutusten avulla. Tavoitteena on ollut vastuuhoitaja -toimintamallin sisäistäminen sekä kuntoutumista ja toimintakykyä edistävän työtavan omaksuminen käytännön työssä yhdessä vertaiskouluttajan, kuntoutushenkilöstön sekä yksiköiden kuntoutumisvastaavien kanssa. Moniammatillinen muistikuntoutus -koulutukseen on osallistunut yli puolet henkilöstöstä ja koulutus jatkuu edelleen. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttökoulutuksiin on liitetty mobiili- ja muiden teknologisten laitteiden käytön koulutusta. Suunterveys- ja ravitsemuskoulutusten myötä yksiköihin on saatu laaja suunterveys- ja ravitsemusvastaavien verkosto. Saattohoitoa on kehitetty ja koulutusta on myös ollut koko henkilöstölle. Kotihoidon toimintayksiköissä työsuojelutarkastukset toteutuvat keväällä 2015. Henkilöstön työhyvinvointikysely toteutettiin alkuvuodesta. Lisäksi henkilöstöltä kerättiin toiminnan kehittämisehdotuksia ja kartoitettiin työhyvinvointia helmikuussa 2015 järjestetyllä verkkoaivoriihi-kyselyllä johon osallistui yli puolet kotihoidon henkilöstöstä. Tarkastusten ja kyselyjen tulosten perusteella tullaan laatimaan kehittämissuunnitelmat työhyvinvoinnin edistämiselle ja kotihoidon toiminnalle. Työyhteisöille on suunnitteilla myös ryhmätoimintana toteutettavaa työnohjauksellista muutostukea työhyvinvoinnin tueksi. Toimenpide Mitä jo tehty? Loppuvuosi 2015 v.2016 Kotihoidon henkilöstö sairaanhoitaja sh / lh tehtäväjakoa tarkasteltu Sakari-hankkeen aikana -sh / lh tehtäväjaon muutos jatkuu vastuuhoitajamallin mukaisesti -päivittäiseen asiakastyöhön osallistumista lisätään -sairaanhoitajan kliinisen asiantuntijuuden kehittäminen -lähihoitajien työn ja osaamisen tukena oleminen -työpanosta kohdennetaan myös iltoihin -edellinen jatkuu lähihoitaja hoiva-avustaja -vastuuhoitaja -toimintamallin käyttöönotto v. 2014 -> tehtäväkuvan laajeneminen, kokonaisvaltainen vastuunotto asiakkaan asioista -tehtäväkuva valmisteltu, tekee itsenäisesti avustavia -vastuuhoitaja toimintamallin syventäminen - toinen hoiva-avustaja aloittaa 05/2015 -vastuuhoitaja toimintamallin syventäminen - hoiva-avustajien määrää lisätään (1-2/alue) 9

lähihoitaja, jonka tehtävänä turvapuhelinhälytysten vastaanottokäynnit resurssipooli hoivatehtäviä sekä työskentelee hoitajan työparina -1 hoiva-avustaja palkattu (lisäresurssi) -Lpr:ssa erikseen turva-auttajat, tekevät myös muita lyhyitä kh:n käyntejä -muissa kunnissa kotihoidon henkilöstö vastaa turvahälytyksiin -asiakkuudet ja hälyttimet tarkistettu 2014-2015 -Lpr:n alueella n. 50 hlöä kotihoidon henkilöstöstä työskentelee poolissa -tavoitteena tasata työn kuormittavuutta ja kiirehuippuja -poolille oma esimies 12/2014 -hoiva-avustajia voidaan palkata lisähenkilöstön tarpeeseen - Lpr:n turva-auttajat tekevät myös muita lyhyitä kotihoidon käyntejä -asiakkuuksien ja hälyttimien tarkistukset jatkuvat - alkuvuonna palkattu lisäresurssia noin 8 hlöä -henkilöstön liikuteltavuuden lisääntyminen poolin avulla -kevät/2015 nykytilan kartoitus, poolin koon analyysi ja perushenkilöstön mitoitus (NHG) Muu henkilöstö lääkäri -ylilääkäri 2015 - tarve toisen lääkärin palkkaamiseen syksyllä 2015 -tarve lisätä yleislääkärin työpanosta ja geriatrin konsultaatioita kotihoitoon muistikoordinaattori -muistikoordinaattoreita 8 -muistikuntoutuksen kehittäminen Tehosa Toiminnan kehittäminen Toiminnanohjaus Palvelutarpeen arviointi Kotihoidon kuntouttava arviointijakso Kotihoidon keskitetty kotiutus Lääkkeiden koneellinen annosjakelu - hoitavat suurempaa sairaanhoidollista apua tarvitsevien asiakkaiden kotiutuksia, lyhytaikaishoitoa ja saattohoitoa kodeissa yhteistyössä kotihoidon kanssa -Käytössä 10/2014 koko Lpr alue -keskitetty työnjako, reaaliaikaiset asiakastiedot saatavilla, työajan seuranta, matkanseuranta, sähkölukot -palvelutarpeen arviointitiimi tekee arvioinnit keskitetysti -> tasalaatuiset arvioinnit -sähköinen palvelutarpeenarviointiohjelma -uusille asiakkaille enintään 4 viikon arviointijakso v. 2014 alkaen -kuntoutusta ja toimintakyvyn tukemista tehostetusti -2 sairaanhoitajaa työskentelee kotiutushoitajina osana palvelutarpeen-arviointitiimiä -ottavat vastaan uudet kotiutuvat asiakkaat -hoitavat keskitetysti kotiutukseen liittyvät asiat yhteistyössä kuntoutuksen kanssa -> asiakas siirtyy vastuuhoitajalle -kilpailutus tehty 2015 -käytössä Lappeenrannan (2007 alk.) ja Rautjärven alueella (2013) -korvaa kotihoidon sairaanhoitajan työpanosta viikonloppuisin -järjestelmän käytettävyyden kehittäminen (optimointi) -laajeneminen, aikataulu auki -palvelutarpeen arviointitiimin kiinteä yhteistyö keskitetyn kotiutusryhmän kanssa -tehostetaan arviointijakson aloitusta, että kuntoutus käynnistyy välittömästi - kolmas kotiutushoitaja aloittaa 3/2015 -kokeilu jatkuu 30.9.15 asti, jatkosta päätös kokemusten myötä -lääkkeiden koneellinen annosjakelu laajenee kaikille kotihoidon alueille -toimintamallin uudistaminen -edetään NHG:n selvityksen jälkeen -tarve lisätä yleislääkärin työpanosta ja geriatrin konsultaatioita kotihoitoon -tarve 10 muistikoordinaattoria -muistikuntoutuksen kehittäminen -laajenemisen aikataulu auki -vastuuhoitajan tehtävien syventäminen arviointijaksolla 10

Uudet teknologiset ja sähköiset ratkaisut Palveluseteli Vastuuhoitaja - toimintamalli Kotihoidon aluejako Osaamisen tukeminen Toiminnanohjauksen käyttöönottokoulutus ja Mobiililaitteen käyttökoulutus -GPS-paikantimia kokeilussa 20 asiakkaalla 12/2014 alkaen -Videokuvayhteyksiä kokeilussa 20 asiakkaalla -kotona selviytymisen tueksi -käytössä tehostetun kotiutuksen järjestämiseksi -tavoitteena kehittää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan osallisuutta -asiakkaan asioista yhdellä hoitajalla kokonaiskuva -toimintamalli otettu käyttöön 2014 Joutsenon ja Lauritsalan alueet yhdistyivät Lpr Itäiseksi kotihoidoksi -koko henkilöstölle ennen käyttöönottoa -puhelimen käytön opetusta vieriopetuksena tarvittaessa -tavoite lisätä GPSpaikantimien ja videokuvayhteyksien käyttöä - kehitetään ns. virtuaalikotikäyntejä -tarkoitus laajentaa tilapäiseen kotihoitoon, muutokset huhtikuun aikana - tavoite lisätä henkilöstön valmiuksia toimia vastuuhoitajana -tavoite lisätä vastuuhoitajan mahdollisuuksia hoitaa omia asiakkaitaan työvuorossa -alueiden tarkastelua mahdollista Imatran integraatiota varten -koulutukset jatkuvat -ennen käyttöönottoja uusilla alueilla koulutukset koko henkilöstölle -tavoitteena korvata osa kotihoidon käynneistä virtuaalikotikäynteinä -tavoitteena mahdollistaa muistisairaan kotona selviytymistä GPSpaikantimien avulla -koulutukset jatkuvat -ennen käyttöönottoja uusilla alueilla koulutukset koko henkilöstölle Effica-koulutus Kuntoutuskoulutus Muistikuntoutuskoulutus -kirjaamiskoulutuksia ja viikkoohjelmakoulutuksia kertauskoulutuksena ja uusille työntekijöille -toimipisteissä kuntoutumisvastaavat, jotka koulutettu kuntoutumista edistävään työhön -> välittävät tietoa muille -lisää osaamista muistisairaiden toimintakyvyn arvioinnissa, tukemisessa ja varsinaisessa kuntoutuksessa (käytännön keinot) -puolet henkilöstöstä koulutettu -koulutukset säännöllisesti joka 3. vk -työssäoppimista kuntoutushenkilöstön ja kuntoutumisvastaavien kanssa työskentelyssä -koulutukset jatkuvat kevään 2015 aikana Työhyvinvointi muutostuki/ työnohjaus -muutamassa yksikössä työnohjauksellista muutostukea menossa -selvitetään tth:n ja yksityisten palvelutuottajien mahdollisuus järjestää muutostukea -tavoitteena Lpr:n yksiköissä työnohjauksellisen muutostuen aloittaminen ryhmätoimintana Työhyvinvointikysely 1/2015 -suunnitelma kehittämistarpeisiin vastaamisesta Verkkoaivoriihi Työsuojelutarkastus Aluehallintovirasto 2/2015 kysely koko kotihoidon henkilöstölle kehittämistarpeista ja työhyvinvoinnista Kevät 2015 aikana työsuojelutarkastukset kaikissa kotihoidon toimipisteissä - work-shop työskentely esiin nousseiden asioiden jatkotyöstämiseksi -kehittämissuunnitelma ja korjaukset esiin nousseiden asioiden perusteella -muutostuki/ työnohjaus jatkuu -kehittämistyö jatkuu -korjaus- ja kehittämistyö jatkuu 11

LIITTEET Liite 1. Sairaanhoitajan ja lähihoitajan tehtäväkuvat Tehtävät Nykytila Muutos Sairaanhoitaja -toimii vastuuhoitajana osalle asiakkaista -toimii vastuuhoitajana toimivien lähihoitajien tukena, vastaa konsultaatiopyyntöihin -hoitavat pääasiassa yhteistyön lääkärin kanssa -erilaisista lääkityksistä huolehtimista, lääkemuutoksien toteutus, lääkelistatarkistukset (tieto vastuuhoitajille muutoksesta/asiakkaille ja apteekin annosjakeluun muutos). -uusien asiakkaiden lääkehoidon tarkistaminen -asiantuntijuuden korostuminen -toimii vastuuhoitajan tukena mitatun tiedon hyödyntämisessä ja koordinoi asiaa yksikkötasolla -päivittäinen lääkehoito ja normaalit muutokset lähihoitajan vastuulla Lähihoitaja -laboratoriokokeiden otto ja tulosten tulkinta -Marevan-hoidon määrittäminen -laajempaa hoitotyön osaamista vaativat tehtävät, kuten iv.- lääkityksen hoidot, rokotukset, imantibiootit, PEG-letkun vaihdot, haasteellisemmat avanne- ja cystofixhoidot, isot haavahoidot, korvahuuhtelut, ompeleiden poistot, saattohoitoasiakkaat Tehosan kanssa -C-lausuntojen täyttö Efficaan sairaanhoitajan tietojen osalta -opiskelijaohjaus -hoitotarviketilausten tekeminen -päivätyö, illat ja vkl-apu Tehosalta shtehtävissä -toimii vastuuhoitajana asiakkaille, hoitaa asiakkaan asioita kokonaisuutena yhteistyössä omaisten ja moniammatillisen työryhmän kanssa -tekee asiakkaan toimintakyvyn arviointia eri mittarein, tiedon hyödyntäminen -kliininen osaaminen korostuu, hoitaa haasteellisemmat asiat -korvahuuhtelut ja ompeleiden poistot lähihoitajan tehtäväksi -saattohoitoasiakkaat lähihoitaja hoitaa -tilaukset lähihoitajan tehtäväksi -arkisin sh työssä klo 18 asti -tuetaan ottamaan yhä --enemmän kokonaisvastuuta asiakkaan hoidosta -koordinoi moniammatillisen yhteistyön -oppii käyttämään mitattua tietoa hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa 12

-toteuttaa lääkehoitoa -lääkehoidon muutokset kirjaa sairaanhoitaja -verikokeiden otto, jos erillinen lupa -hoidolliset toimenpiteet, kuten katetroinnit ym -hoitotarviketilausten tekeminen -opiskelijaohjaus ja näytön vastaanotto -päivittäinen lääkehoito ja normaalit muutokset lähihoitajan vastuulla - lh voi kirjata muutokset Efficaan? -verinäytteiden ottoa enemmän lähihoitajille -korvahuuhtelut ja ompeleiden poistot lähihoitajan tehtäväksi Liite 2. Ympärivuorokautisessa hoidossa 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrää vuonna 2014 ja 2020. Ennuste 75 v täyttänyt väestö 2020 Toteutunut ympärivrkho ito 31.12.2014 (sis. laitoshoito, tpa) V. 2020 ympärivrk hoito (tavoite 5%) V. 2020 ympärivrkho ito (ennuste 2014 tot. prosenttien mukaan) Ympärivrkh oito muutos 2014-2020 (asiakasmä ärä) (5% vaihtoehto) Ympärivrk hoito muutos 2014-2020 (asiakasmä ärä) (2014 prosentit) Lappeenranta 8026 531 401 626-130 95 Lemi 358 19 18 21-1 2 Luumäki 751 45 38 48-7 3 Parikkala 881 49 44 50-5 1 Rautjärvi 605 18 30 19 12 1 Ruokolahti 841 40 42 42 2 2 Savitaipale 661 60 33 60-27 0 Taipalsaari 542 19 27 25 8 6 EKSOTE yhteensä 12665 781 633 887-148 106 13

Liite 3 Säännöllisen kotihoidon 75-vuotta täyttäneiden asiakkaiden määrää vuonna 2014 ja ennuste vuodelle 2020. Ennuste 75 v täyttänyt väestö 2020 Toteutu nut 2014 (säännöl linen kotihoit o) Säännölli sessä kotihoid ossa 2020 (tavoite 12%) Säännöllisessä kotihoidossa 2020 (ennuste 2014 tot. prosenttien mukaan) Kotihoito muutos 2014-2020 (asiakasmä ärä) (12% vaihtoehto ) Kotihoito muutos 2014-2020 (asiakasm äärä) (2014 prosentit) Lappeenranta 8026 714 963 843 249 129 Lemi 358 35 43 40 8 5 Luumäki 751 73 90 77 17 4 Parikkala 881 114 106 117-8 3 Rautjärvi 605 73 73 76 0 3 Ruokolahti 841 100 101 105 1 5 Savitaipale 661 80 79 81-1 1 Taipalsaari 542 53 65 71 12 18 EKSOTE yhteensä 12665 1242 1520 1418 278 176 14

Liite 4. Asiakkaiden lkm / työntekijä / päivä alueittain ja ammattiryhmittäin. 2 Käynnit / työntekijä/päivä keskimäärin 01/2013 01/2014 01/2015 Tieto 426 Kotihoito Lpr Joutseno 7,9 8,9 puuttuu 427 Kotihoito Lpr Sammonlahti 7,5 6,7 9,0 428 Kotihoito Lpr Kesk. Pohjoinen 8,7 10,7 11,6 429 Kotihoito Lpr Kesk. Eteläinen 8,6 8,8 10,7 430 Kotihoito Lpr Itäinen Tieto puuttuu Tieto puuttuu 10,8 430 Kotihoito Lpr Lauritsala 9,2 9,8 Tieto puuttuu 431 Kotihoito Taipalsaari 8,8 8,0 10,9 436 Kotihoito Lemi 7,6 9,2 11,2 437 Kotihoito Luumäki 11,2 11,7 9,9 438 Kotihoito Savitaipale 9,8 10,8 11,6 441 Kotihoito Ruokolahti 8,8 8,9 8,7 442 Kotihoito Rautjärvi 14,3 15,1 15,2 443 Kotihoito Parikkala 12,6 12,1 13,5 Yhteensä keskimäärin 10,1 10,2 11,5 Käynnit / työntekijä / päivä keskimäärin 01/2013 01/2014 01/2015 Avustavat tehtävät 10,9 9,1 11,1 Hoitoalan ammattitehtävät 11,0 11,3 12,8 Muut asiantuntijat + esimiehet 2,8 5,2 5,4 Vaativat hoitoalan ammattitehtävät 4,3 5,1 6,1 2 Kotihoito Lpr Joutseno ja Kotihoito Lpr Lauritsala olivat vuodet 2013-2014 omina yksiköinään ja yhdistyivät vuonna 2015 Kotihoito Lpr Itäinen yksiköksi. 15