Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat

Samankaltaiset tiedostot
KASPERI II kehittämisen kaari -keskeiset tulokset ja tuotokset kehittämisalueittain KASPERI II ohjausryhmän päätöskokous

KASPERI II hankekatsaus 6/2012

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA

PRO SOS -hankkeen Pikassos alueen osahankkeen arviointisuunnitelma

OSMO OSALLISUUTTA MONIAMMATILLISESTI ARVIOINTISUUNNITELMA

KASPERI II kehittämistyö

KASPERI II Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankejohdolta. Ohjausryhmän kokous Seija Junno & Ulriika Kannas-Honkaniemi

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset

Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Pohjois-Suomen lasten KASTE

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Arviointi Mallit -projektin kokeiluissa

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

Kuopion kaupungin peruskouluikäisten huolen tunnistamisprosessi

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä - hanke Lappi/ Kainuu Kainuun kehittämisosio. Ohjausryhmä

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Ella-hankkeen koulutussarja. 1) MITÄ SE MONIALAISUUS SITTEN OIKEIN ON? to klo , Seinäjoki Areena

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

SenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön

KASPERI II hankkeen talous ja hankkeen päättämisen toimet

Hankkeen arviointisuunnitelma

LOPPURAPORTTI. Antila Pamela Snellman Carola Tuomela-Holti Britt-Helen KASPERI II POHJANMAAN PERHEKASTE II KASTE FAMILJEPROJEKTET II I ÖSTERBOTTEN

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

Kehittämistiimi: Haavisto, Moisander-Pohjonen, Vesterinen, Åstedt

KONSEPTIMÄÄRITYS YHTEINEN KEITTÖ HANKKEESSA OLEVIEN VIIDEN PILOTIN POHJALTA (YK-konseptimääritys)

Leader-arvioinnin sparrauspäivä. Sari Rannanpää Helsinki

Käydään läpi hankkeen väliarviointi muutamien arviointikysymysten välityksellä. Kootaan yksityisten ja pienten ryhmien vastaukset.

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Perhekeskukset Suomessa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Kärkihanke Lape Kymenlaakso

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

1) Vastasiko työpajan sisältö niitä odotuksia, joita sinulla oli? 2) Saitko työpajasta uusia ajatuksia / ideoita tai hyödynnettävää omaan työhösi?

ARVIOINTISUUNNITELMA

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Vaasa Kimmo Mäkelä

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Kirsi Kuusinen-James

ETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA

MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

LAPE-hanke

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Opiskeluhuollon käytännöt Lahden kaupungissa TOP 10. VIP- verkostopäivä Eija Kinnunen& Hannele Tommo

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

PILOTTITYÖSKENTELY LÄHTÖKOHDAT JA TAUSTA

SyTy lastensuojelun systeemisen toimintamallin käyttöönotto ja juurrutushanke Esityksen nimi / Tekijä 1

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Pirkanmaan LAPE Pippuri Erityis- ja vaativimman tason palvelut. Miettinen & Miettunen

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

KP LAPE Keski-Pohjanmaa lapsi- ja perhepalvelumaakunnaksi. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE / STM ja OKM

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat Socca Socca Annukka Paasivirta

LAPE Etelä-Savo muutosohjelman tulokset

KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittämishanke

Transkriptio:

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012

KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus, palvelutarpeen arviointi, moniammatillisen yhteistyön rakenteet, mikä tekee toimintatavasta intensiivisen, mitä on intensiivisyys varhaisessa vaiheessa? Menetelmällisyysnäkökulma vrt. intensiivisen tuen menetelmät myöhemmässä vaiheessa, varhaisessa vaiheessa esim. kotipalvelu myöhemmin ls-perhetyö jne. taloudelliset vaikutukset / mittarit? case-esimerkit 2. Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? muuta kuin selkeästi ykköskysymyksessä esille nousevia (erityisesti Päijät-Häme, Osmo) 3. Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ennaltaehkäiseviä palveluja 4. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan (vertaisarviointi syksystä 2012 alkaen) 5. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään (Voiko selvittää muuten kuin suoraan kysymällä ja mittaamalla määrällisesti?) 6. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu

ELLA -hankkeen arviointimenetelmät Arviointi KASPERI II Arviointiakvaario ELLA:n ohjausryhmälle 6.9.2012 klo 12.00-15.30 (OHRYn kokouksen yhteydessä) ja kevät 2013 Kokonaisvastuu arvioinnista on hankkeen yhteisellä osiolla Osahankkeet ovat aktiivisesti arvioinnissa mukana tuottamassa arviointimateriaalia ja arvioimassa oman osionsa tavoitteiden toteutumista tapahtuu osana yhteistä arviointia ja yhteisen osion tuella ja suunnittelemana. INNO -työryhmät ELLA INNO -työryhmissä tuotetut näkemyspaperit kevät 2013 Maakunnallinen Focus Group keskustelu näkemyspapereiden pohjalta (1 jäsen jokaisesta INNO -työryhmästä) Arviointikysymykset 2,3 ja 6 Monialaiset tiimit ELLA Palaute monialaisilta tiimeiltä Arviointikysymykset 1,2 Vertaisarviointi ELLA / KUULAS Vertaisarviointi Kanta-Hämeen KUULAS -hankkeen kanssa Arviointikysymys 4 Ehkäisevä kokonaisuus ELLA Palaute alueellisista (7 aluetta) ehkäisevän työn -työpajoista Palaute maakunnallisesta Puimalasta Arviointikysymys 5

Pohjanmaan perhekaste II hankeen arviointisuunnitelma Tämän osahankkeen arvioinnit hanketyöntekijät toteuttavat yhdessä Kasperi II hankeen johtajan ja suunnittelijan tuella. Suunnitelmassa on lueteltu kaikille osatavoitteille toteutettavat arvioinnit ja menetelmät. Hankkeen arvioinnissa on käytössä hanke-kortit. Ohjausryhmälle toteutetaan kaksi arviointiakvaariota syksyllä 2012 ja keväällä 2013.

Projektin arviointikysymykset, Pohjanmaan perhekaste hankkeen tavoitteiden pohjalta Onko huoli puheeksi - ja dialogista työtapaa pystytty juurruttamaan kunnissa? Millä keinoin? Onko kuntien perhetyön prosesseja saatu selkeämmäksi ja toimivammaksi? Millä keinoin? Mitä uusia lapsiperheille suunnattuja ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt eroauttamistyössä. Miten erityisosaamista on pystytty vahvistamaan ja juurruttamaan peruspalveluissa? Miten asiakkaiden osallisuutta on pystytty vahvistamaan projektin osatavoitteissa?

Tavoitekohtaiset arvioinnit ja menetelmät 1. Varhainen tuki- ja puuttuminen toimintatapana osa kuntien strategioita 3 sosionomi-opiskelijaa tekevät lopputyönsä huoli puheeksi työtavasta, miten työntekijät eri aloilla ovat ottaneet sen vastaan ja miten he työskentelevät eri lailla.

2. Selkeä ja toimiva perhetyö Suoritetaan mahdollinen kysely Vaasan ja Kyrönmaan alueen perhetyön saaneille perheille SWOT-analyysi Suunnitellaan kokemusasiantuntijoiden liittämistä kehittämiseen, perustamalla työryhmä missä on perhetyön käyttäjiä. Tämä työryhmä jatkaisi toimintansa hankkeen jälkeenkin.

3. Eroauttamistyö ennaltaehkäisevänä toimintatapana Asiakkaat ovat pilotoinnin aikana mukana kehittämässä toimintamallia Sosiaalityön opiskelija haastattelee opinnäytetyötä varten eronneita pareja, heidän ajatuksista palveluista erotilanteessa Case kuvaukset

4. Erityisosaamisen tuominen peruspalveluihin Sosiaalityön opiskelijan gradu; haastatteluja työntekijöitten kanssa miten he ovat omaksuneet, edellisen hankkeen aikana opittu erityisosaaminen liittyen varhaiseen vuorovaikutukseen

5. Asiakkaiden osallisuus Vertaisarviointi Vahva Pohja Elämään -hankkeen kanssa

Hankkeen arviointi on osa Kasperi II hankkeen arviointia. Kasperi II hankkeen arviointi suunnitelma valmistuu kevään 2012 aikana. Osmohankkeen arviointi toteutetaan ensisijaisesti ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta ADHD valmennuksesta asiakkailta ja valmentajilta kerättävän palautteen perustella. Aineiston pohjalta vastataan Kasperin yhteisiin arviointikysymyksiin: 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? 2. Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? 3. Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ennaltaehkäiseviä palveluja? 4. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? 5. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään? 6. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu?

Hankkeen ohjausryhmälle järjestetään seurataverkostodialogi 16.1.2013 klo 1216,Frenckelin Strömmersalissa. Sen tarkoituksena on toimia osana hankkeen arviointia ja ohjata hankkeen loppu ajan toimintaa. Osmo-hanke arvioi yhdessä Kasperi II muiden hankkeiden kanssa vertaisarviointimenetelmällä osallisuutta hankkeessa. Osmohankkeen itsearviointi toteutetaan raportointi jaksoittain swotanalyysin avulla. Osmo-hankkeen toimintaa kehitetään jatkuvasti asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta saadun palautteen mukaan. Lisäksi toimintaa arvioidaan sanallisesti viikkopalavereissa ja hyviä käytäntöjä pyritään jakamaan. Casekuvaukset ja opinnäytetyöt (amk, yamk ja grardu)

Vahva Pohja Elämään VPE- hanke tuottaa edellä mainittuihin arviointikysymyksiin vastauksia LAMK:n toteuttamista opinnäytetöistä. Arviointikysymyksiin pyritään saaman vastauksia myös kuvaamalla pikkulapsityöryhmän asiakaspolkuja ja arvioimalla niiden etenemistä. Lisäksi kerätään kehittämistyön aikana arviointitietoja asiakkailta asiakaspalautteen avulla.

Vahva Pohja Elämään 12.9.2012

käytössä VPE - hankkeessa hankekortit raportointia ja arviointia varten toteutetaan Kasperin toimesta kaksi webkyselyä Organisoitumiseen liittyen toteutetaan kaksi arviointiakvaariota VPE hankkeen ohjausryhmälle syksyllä 2012 ja keväällä 2013 Kasperi II hankkeen arviointikysymykset asiakaspalautteet koulutuspalautteet case kuvaukset VPE hankkeen yhteistyötahoille arviointiakvaario vertaisarviointi SWOT - analyysi

Jatkuva itsearviointi Kuulas-hankkeen arviointimenetelmät säännöllinen tiimityöskentely, dokumentoidaan Palautekyselyt työpajoihin/koulutuksiin osallistuneille Opinnäytetyöt Vertaisarviointiprosessi Etelä-Pohjanmaan Ellahankkeen kanssa Arviointiakvaariot

EETU -hankkeen kokonaisarviointi toteutetaan KASPERI II - hankekokonaisuuden arviointikysymysten pohjalta. Osahankekohtaiset arviointikysymykset kohdistuvat kysymyksiin 1. ja 2. sekä 4. 6. Kehittämiskohteiden ja intensiivityön pilottien arviointiin osallistuvat EETU - ohjausryhmän jäsenet, kuntakohtaiset EETU ydinryhmät ja pilottityöryhmät sekä hanketyöntekijät. Asiakkaat osallistetaan intensiivityön pilottien arviointiin osana omaa asiakasprosessia. Arviointitiedon keräämisessä eri pilottimalleissa pyritään hyödyntämään samoja arviointisisältöjä ja kriteereitä paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Arviointitietoa kerätään kehittämistyön eri vaiheissa sekä pilottitasolla, kuntatasolla ja hanketasolla.

Prosessiarviointi EETU-osahankkeen arviointimenetelmät o Väliraportointi o Havaintopäiväkirjat (kehittäjätyöntekijät & pilottityöntekijät) o Välipysäkit kehittämisprosessin eri vaiheissa (valmistelu, toteutus, arviointi, mallintaminen, jatkuvuuden varmistaminen) Vertaisarviointi o OSMO -osahanke / arviointikysymys 4. Reflektoiva ja dialoginen arviointi o Kuntakohtainen toimijoiden yhteinen itsearviointi ja kokemustieto o Matalan kynnyksen perheohjaus -pilottirypään itsearviointi Opinnäytetyöt o Verkostoyhteistyön nopean toiminnan -pilotti o Nuoren intensiivinen tuki vertaisryhmässä -pilotti

Arviointiakvaariotyöskentely o Ohjausryhmä Asiakasarviot ja -palaute o Intensiivityön pilottikohteissa kerätyt asiakkaiden arvioit omasta palveluprosesseista (prosessin päätyessä tai väliarviointi) o Perheohjaus, monialainen verkostoneuvottelu, nuorten intensiiviset vertaisryhmät, nopean toiminnan tiimi Palvelukuvaukset o Uusien työmuotojen ja toimintamallien kuvaamien

KASPERI II Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen Kehittämishanke 1.11.2011-31.10.2013