SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun. Maaliskuu 2008

SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun Maaliskuu 2008

Maaliskuu 2008 Lisätiedot: Sinikka Näätsaari sinikka.naatsaari@sak.fi puh. 020 774 0149 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puh. 020 774 000

SAK Kolmikantavalmistelu 1 SAK:n lähtökohtia kolmikantavalmisteluun Sisällys: Työmarkkinoiden kohtaannon parantamisehdotuksia... 3 Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle... 3 Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha.. 4 Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava... 4 Työelämän kehittäminen... 4 Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä... 4 Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa 5 Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen... 5 Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä... 5 Asuntopoliittisia toimenpiteitä... 5 Joustoturvan suomalainen malli... 7 Sosiaaliturvan kehittämisestä... 9 Komitean kokoonpano.... 9 SAK:n lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamisesta... 9 Köyhyyden vähentämisen keinoja... 10 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu... 11 Verotus työllisyyttä tukevaksi... 11 SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi... 12 Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät... 14 Tavoitteena työelämälähtöinen aikuiskoulutusmalli... 15 Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia... 16 Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan... 17 Ennakoivaa muutosturvaa... 17 Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia... 17 Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa... 17 Työehtosopimukset tukemaan oppimista... 18 Koulutuksen työelämävastaavuus huomioitava myös hallinnossa... 19 Meneillään olevia Kolmi- ja kaksikantaisia työelämähankkeita... 22

2 SAK Kolmikantavalmistelu

SAK Kolmikantavalmistelu 3 TYÖMARKKINOIDEN KOHTAANNON PARANTAMISEHDOTUKSIA Työllisyyden kasvu ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Suomen työmarkkinoilla on samanaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta, vaikka työttömyysaste on edelleen korkea. Voimakas talouskasvu ja väestön vanheneva ikärakenne heikentää työvoiman saatavuutta. Työllistymisen esteet liittyvät erityisesti osaamisen ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden puutteisiin. Työvoimapolitiikan aktiivitoimenpiteiden avulla on parannettava vaikeimmin työllistyvien mahdollisuuksia palata työmarkkinoille. Työmarkkinajärjestöt luovuttivat huhtikuussa 2007 hallitusneuvottelijoille yhteisen listan toimista, joilla voidaan edistää työmarkkinoiden toimintaa ja löytää ratkaisuja ns. kohtaanto-ongelmaan eli siihen, että työtilaisuudet ja työntekijät kohtaisivat nykyistä paremmin. Tässä muistiossa käsitellään toimenpiteitä, joita tarvitaan viimekeväisten esitysten ohella työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi. Kohtaanto-ongelmaan haetaan ratkaisua valtiosihteeri Raimo Sailaksen vetämässä kolmikantatyöryhmässä. Tavoitteena on oltava, että omalla työllään tulee toimeen ja että työnteko kannattaa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisen kannalta on keskeistä, että yritykset sijoittuvat alueille, joilla työvoimaa on tarjolla. Muun muassa elinkeino-, liikenne- ja kuntapolitiikan avulla on huolehdittava työpaikkojen säilyttämisen ja luomisen edellytyksistä eri puolilla maata. Erityinen ongelmaryhmä on syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joilla ei ole työtä eikä koulutuspaikkaa. Heidän työllistymismahdollisuuksiaan voidaan parantaa muun muassa erilaisilla ammatillisen koulutuksen toimenpiteillä ja työllistämistukia kohdentamalla. Työuran aikainen koulutus on tärkeää ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämiseksi. Työnantajalla on keskeinen vastuu työntekijöiden koulutuksen järjestämisessä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistellaan kolmikantaisessa työryhmässä. SAK esittää seuraavia toimenpiteitä työmarkkinoiden kohtaannon parantamiseksi: Työvoimapolitiikan määrärahat pohjoismaiselle tasolle Aktiivisen työvoimapolitiikan avulla voidaan tukea työttömien uudelleen työllistymistä, mikä tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää merkittävää lisäystä työvoimapolitiikan määrärahoihin, jotta mahdollisimman moni pääsee osaamista parantavien ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden piiriin. Myös vastentahtoista osa-aikatyötä tekeville on etsittävä kokoaikatyötä.

4 SAK Kolmikantavalmistelu Uuden työn perässä muuttaville muuttoavustus ja asettautumisraha Tilanteissa, joissa kannattava suuri yritys irtisanoo henkilöstöään, on syytä edellyttää yhteiskuntavastuulle konkreettista sisältöä. Tähän kuuluu vähintäänkin työntekijöiden muuntokoulutuksesta aiheutuvien kustannusten kattaminen ja muuttokustannusten korvaaminen sekä asettautumisrahan maksaminen, jos uusi työ edellyttää muuttoa toiselle paikkakunnalle. Mikäli irtisanovalla yrityksellä ei ole mahdollisuuksia edellä mainittuihin toimenpiteisiin, on turvauduttava valtion ja työnantajien yhteisrahoitukseen. Viime vuoden valtion talousarvioon sisältyi muutosturvan osaksi tuleva harkinnanvarainen 700 euron muuttoavustus. Muuttoavustuksen määrä ei ole riittävä muuttokustannusten kattamiseksi. Avustusta tulisikin laajentaa 500 euron asettautumisrahalla, joka maksettaisiin uuden työn perässä muuttaville. Lisäksi muuttoavustuksen hakemisprosessia olisi virtaviivaistettava. Sailaksen työryhmän on esittänyt muuttoavustuksen korottamista 1200 euroon. Työttömyys- ja muutosturvaa parannettava Muutosturvan avulla on annettava vähemmän koulutetuille mahdollisuus nykyistä pitempään omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Määräaikaisten työntekijöiden mahdollisuuksia muutosturvaan on helpotettava yhdenmukaistamalla ja väljentämällä työhistoriavaatimuksia. Muutosturvan ohella tarvitaan myös valmiussuunnitelmia, joiden avulla voidaan valtakunnallisesti, alueellisesti ja yritystasolla varautua tuotannon lopettamis- tai irtisanomistilanteisiin. Työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhentämällä, lomakorvausten jaksottamisen sekä sovitellun päivärahan enimmäisajan poistamisella voidaan helpottaa lyhytaikaisenkin työn vastaanottamista. Ikääntyneille työttömille on taattava oikeus työpaikkaan. Asumis- ym. tukien yhteensovittamista on lievennettävä niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Työelämän kehittäminen Muuttohalukkuutta vähentää ja työnantajien rekrytointiongelmia aiheuttaa myös se, että tarjolla on vain tilapäisiä pätkätyösuhteita. Työsuhteita ja työoloja parantamalla voidaan lisätä ihmisten halua muuttaa tai vaihtaa ammattia. Työelämän kehittämishankkeiden rahoituksesta on huolehdittava. Verotuksen matkakuluvähennystä kehitettävä Työvoiman alueellisen liikkuvuuden helpottaminen on edelleen tärkeää työllisyyden parantamiseksi. Matkakuluvähennyksen korkean omavastuun johdosta vain osa palkansaajista saa vähennyksen asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista. Vuodelta 2005 toimitetussa verotuksessa noin 760000 tulonsaajaa sai vähennyksen. Vähennys oli keskimäärin 1350 euroa. Vähennyksen yhteismäärä oli runsas 1 mrd. euroa.

SAK Kolmikantavalmistelu 5 Matkakustannukset asunnolta työpaikalle ja takaisin voidaan vähentää verotuksessa vain halvimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kustannusten mukaan. Tavallisesti halvimpana kulkuneuvona pidetään julkista kulkuneuvoa. Oman auton hyväksyminen halvimmaksi kulkuneuvoksi edellyttää yleensä vähintään kolmen kilometrin kävelymatkaa julkisen liikenteen reitin varteen tai vähintään kahden tunnin odotusaikaa edestakaisella matkalla. Oman auton käytön edellytykset sopivat huonosti nykypäivän työ- ja toimintaympäristöön. Asunnon ja työpaikan välisten matkakulujen verovähennystä tulisi yksinkertaistaa siten, että sekä verovelvollisten että verohallinnon työ helpottuisi. Vähennyksen tulisi olla kaavamainen. Lisäksi matkakuluvähennyksen omavastuuta tulisi pienentää. Työssäkäynnistä aiheutuvat kulut pitäisi voida vähentää verotuksessa. On tarpeen selvittää asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten perusteella myönnettävän matkakuluvähennyksen kehittämistä siten, että omavastuu pienenee ja järjestelmä yksinkertaistuu. Ensisijaisena lähtökohtana on selvitettävä mahdollisuus tehdä vähennys verosta. Vähennyksen korjaaminen ei saa merkittävästi pienentää minkään palkansaajaryhmän matkakuluvähennystä. Matkakustannukset vähennettävä sairausvakuutuksen rahoituksessa Palkansaajan tulonhankkimiskulut vähennetään sairausvakuutuksen päivärahan perusteena olevasta palkasta ennen päivärahan määrittelyä. Tulonhankkimiskuluja ei kuitenkaan vähennetä päivärahamaksua laskettaessa, joten palkansaajan maksu muodostuu liian suureksi. Tämä epäkohta on erityisesti suurten matkakustannusten vuoksi liikkuvuuden este. Komennusmiesten verokohtelun kehittäminen Komennusmiesten verokohtelua muutettiin vuoden 2006 alussa voimaantulleella lailla. Matkatyötä tekevien verokohteluun liittyy edelleen ongelmakohtia. Esimerkiksi työmatkan käsite on ongelmallinen tilanteessa, jossa työntekijä työskentelee muualla kuin oman työnantajan toimitiloissa, mutta työkohteet vaihtuvat. Komennusmiestyöryhmä teki toimenpide-ehdotuksia verotuskohtelun muuttamiseksi joulukuussa 2006. Työryhmän ehdotusten pohjalta on haettava sopiva malli ongelmien ratkaisemiseksi. Liikenneinvestointien avulla parannettava liikkuvuuden edellytyksiä Liikenneinvestointien, perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahoja on lisättävä. Erityisen tärkeää on saada liikkeelle kehäradan toteuttaminen, joka on pääkaupunkiseudun työpaikkaliikenteen, asuntopolitiikan ja kestävän liikennepolitiikan kannalta keskeinen hanke. Asuntopoliittisia toimenpiteitä Työvoiman kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen edellyttää myös asuntopolitiikan toimenpiteitä. Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi tarjolla on oltava riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntotuotannon lisääminen edellyttää valtiovallal-

6 SAK Kolmikantavalmistelu ta konkreettisia toimia ja rahoituksen lisäämistä. Nyt on huolehdittava siitä, että hallituksen tavoittelemat vuokratuotannon lisäykset toteutuvat. Sen lisäksi korkotukijärjestelmää on uudistettava omavastuukorkoa alentamalla. Erityinen tarve tähän on pääkaupunkiseudulla. Myös ARA:n tulorajoja on tarkistettava. Rakentamattomalle tonttimaalle on asetettava ylimääräinen vero. Kuntien on kannettava vastuunsa, jotta asuntorakentamiseen saadaan riittävästi kaavoitettuja tontteja. Myös valtion maita on käytettävä tonttipulan helpottamiseen ja kaavoitusprosessia on nopeutettava.

SAK Kolmikantavalmistelu 7 JOUSTOTURVAN SUOMALAINEN MALLI Joustoturva (flexicurity) on noussut nopeasti eurooppalaiseen ja suomalai-seen työllisyyspoliittiseen keskusteluun. Tämä konsepti, jossa joustavuus ja turvallisuus liittyvät toisiinsa, on eräs tapa sovittaa aiempaa paremmin yh-teen työn ja pääoman etuja. Joustoturvan ajatus liittyy keskeisesti myös Lissabonin strategian toteuttamiseen eli EU:n työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Suomessa työministeri Tarja Cronberg on perustanut kolmikantatyöryhmän valmistelemaan Suomen joustoturvamallia. Työryhmä arvioi jouston ja turvan tasapainoa Suomen työmarkkinoilla ja työelämässä. Työ kestää vuoden 2010 loppuun. Tavoitteena on rakentaa yhteinen kansallinen kokonais-näkemys, Suomen malli, jolla varmistetaan jatkossakin työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työn tuottavuuden nousu kestävällä tavalla. SAK:n edustaja työryhmässä on Janne Metsämäki. Maailmantalouden avautuminen ja teknologian kehitys merkitsevät muutosten nopeutumista. Työpaikkoja syntyy ja häviää kiivaassa tahdissa. Yhä harvemmat palkansaajat ovat koko työuransa ajan saman työnantajan palveluksessa. Muutoksessa hyvinvointiyhteiskunnan ja työmarkkinasopimusten on tarjottava aktiivista tukea. Suomalainen joustoturvan malli on rakennettava näille lähtökohdille. SAK:n mielestä suomalaisen joustoturvan mallin pitää sisältää seuraavat asiat: 1. Turvataan silta työstä työhön ja ammatista toiseen muutosturvaa kehittämällä aktiivisen työvoimapolitiikan palvelut ja voimavarat pohjoismaiselle tasolle, aktivointiaste 60 prosenttiin aktivointi- ja työllisyystakuu vajaakuntoiset, pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat erityistoimia tuetaan alueellista liikkuvuutta muun muassa muuttoavustusta parantamalla ja asettautumisrahan käyttöön otolla koulutus osaksi työsuhdetta, kaikille mahdollisuus osaamisen kehittämiseen osana työsuhdetta, oikeus koulutuspäiviin sovitaan työehtosopimuksissa toteutetaan ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus työn ja sosiaaliturvan parempi yhteensovittaminen vahvistetaan ansioturvaa ja sen rahoituspohjan kestävyyttä 2. Yhdistetään tuottavuuden kasvun ja työhyvinvoinnin edistäminen laajaan tuottavuuskäsitteeseen kuuluvat: johtaminen, uuden teknologian soveltaminen, osaaminen, innovaatiot, luovuus, uudet työtavat, oikeudenmukainen palkitseminen parannetaan työhyvinvointia, osaamista ja työoloja työstä lähtöiän nostamiseksi lisätään työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä

8 SAK Kolmikantavalmistelu 3. Asuntopolitiikka on osa joustoturvaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävä tarjonta parantaa mahdollisuuksia hakeutua työhön toiselle paikkakunnalle tarvitaan valtiovallan toimintaohjelma riittävän vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi selvitetään mahdollisuudet helpottaa omistusasunnon myymistä uuden työpaikan vuoksi lähtöpaikkakunnalla (Asunto-Arsenal) 4. Ennakoivan muutosturvan malli työpaikkojen vuosittaisessa suunnittelussa käydään läpi tuleva työvoimatarve ja sovitaan sen mukaisista toimenpiteistä (koulutus, rekrytointi, työaikajoustojen käyttö, menettelytavat työvoiman vähentämistilanteissa) luodaan paikkakuntakohtaisia valmiussuunnitelmia suurten työpaikkojen irtisanomisten varalta suurten yritysten riskienhallintasuunnitelmissa tulee olla toimintasuunnitelma irtisanomistilanteiden varalta otetaan laajemmin käyttöön toimintatavat ja tukipakettimallit, joita irtisanovissa yrityksissä on käytetty. 5. Perheystävälliset työpaikat, työntekijäehtoiset joustot työntekijälle lisää mahdollisuuksia joustoihin elämäntilanteen mukaan vanhempainvapaan pidennys, paremmat mahdollisuudet yhdistää osaaikainen työ ja osa-aikainen lastenhoito 6. Työajat mahdollisuus kokoaikaiseen työhön on turvattava kaikille halukkaille elämäntilanteen mukaan työaikojen on joustettava nykyistä enemmän työntekijän ehdoilla työehtosopimuksilla voidaan sopia monenlaisista joustoista, joiden avulla työntekoa voidaan lisätä ruuhka-aikoina ja vähentää kiireettöminä aikoina työaikapankkien avulla yhdistetään työntekijöiden ja työnantajien joustotarpeita, samalla voidaan lisätä kokoaikatyön määrää 7. Palkat tavoitteena on palkka- ja tuloerojen kaventaminen samasta ja samanarvoisesta työstä on maksettava samansuuruista palkkaa ja sukupuolten välisiä palkkaeroja on kavennettava palkat määräytyvät työehtosopimusten mukaisesti, tulospalkkausta ja paikallisia eriä voidaan lisätä edellyttäen että työnantajat sitoutuvat paikallisten neuvotteluedellytysten parantamiseen palkalla pitää tulla toimeen palkan tulee perustua työn vaativuuteen ja siihen miten työn tekee henkilöstörahastot mukaan joustoturvaan puskuriksi, jota voidaan käyttää yllättävissä tulonmenetystilanteissa

SAK Kolmikantavalmistelu 9 SOSIAALITURVAN KEHITTÄMISESTÄ Valtioneuvosto asetti kesäkuussa sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka toimikausi kestää 31.12.2009 saakka. Komitean perustamisesta päätettiin pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan sosiaaliturvauudistus käynnistetään vaiheittain ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella 2008. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan mm. seuraavaa. Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työmarkkinoiden muutokset sekä globaalin talouden vaikutukset. Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (ml. asumistuki) sekä työttömyysturvan uudistaminen. Etuudensaajien asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä. Komitean kokoonpano Komitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komiteassa ja sen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajana komiteassa on Sinikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä ansioturvajaostossa SAK:n edustaja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussa jaostossa palkansaajilla on vain yksi yhteinen edustaja: rahoitus- ja kannustavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perusturvajaostossa Leila Kostiainen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Ilveskivi Akavasta. SAK:n lähtökohtia sosiaaliturvan uudistamisesta SAK:n tavoitteena on työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voida elättää itsensä ja perheensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim. työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella, ja jossa ansioturva ja vähimmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Työelämää ja sosiaalivakuutusta on voitu uudistaa muuttuvien olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia

10 SAK Kolmikantavalmistelu parannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana 1 ja tätä työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa. Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on ja tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Työ- ja perhe-elämän paremmaksi yhteensovittamiseksi tarvitaan työaikajoustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia ja taloudellisten tukien parantamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Ansioturvalla on myös kannustinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus kannustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo mm. työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai vanhuuden kohdatessa. Köyhyyden vähentämisen keinoja Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esimerkki varhaisesta puuttumisesta ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen. Tarvitaan lisää voimavaroja työvoimapalveluihin sekä eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityishuomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään. Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyyden torjuntaa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia estynyt, ansiosidonnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkan menetystä. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Koulutuksen aikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankkiminen on käytännössä mahdollista. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kansalaisryhmät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavat sosiaaliturvaa sitä tarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kustannettaisiin vain pelkkä vähimmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. verojen kautta vähenisi ja vähimmäisturvaankin olisi käytettävissä vähemmän rahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Maissa, joissa lakisääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huonoosaisimmat tai joissa sosiaaliturva perustuu täysin tarveharkintaan, etuuksien taso on matala ja riittämätön. Maissa, joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva koko väestölle, on myös paras vähimmäisturva. 1 Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan palkanmaksu alle kuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottaminen, vähimmäistyöaika, ketjuttamiskiellot.

SAK Kolmikantavalmistelu 11 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu Palkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekä työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vastuulla. Valtio vastaa pitkälti vähimmäisturvan kustannuksista, kun taas palvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja palvelujen käyttäjät. Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistettu ja selkeytetty vakuutusperiaatetta korostaen. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tulee osallistua sairaanhoitovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyötyvät välillisesti sairaanhoitovakuutuksen korvauksista. Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla. Verotus työllisyyttä tukevaksi Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipalvelut ja vähimmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla. Vuodesta 1996 lähtien on työn verotuksen keventäminen ollut veropolitiikan päälinjoja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella 2 vähentänyt merkittävästi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyyden parantamisessa yksi keskeinen toimintalinja tulisikin yhä olla matalapalkkaisen työn verotuksen keventäminen. Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimenpiteitä, joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttä edistävän veropolitiikan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienempien osahankkeiden keskellä. Pienituloisille palkansaajille kohdistetut veronkevennykset ovat edelleen sekä oikeudenmukaisuuden että työllisyyden edistämisen vuoksi perusteltuja. Eräät nykyisen hallituksen esittämät vero- ja maksupolitiikan linjaukset voivat toteutuessaan kuitenkin vähentää työnteon kannustimia ja lisätä tuloloukkuja. Tällaisia olisivat toteutuessaan mm. päivähoitomaksujen kiristäminen ja liian vaatimattomat inflaatiotarkistukset työn verotukseen. 2 Kts. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus.

12 SAK Kolmikantavalmistelu SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen, muutosten vauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytointiongelmat pakottavat yhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaaliturvan kehittämisessä. Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että myös pienituloisten mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksuja tulee kehittää niin, että ne huomioivat nykyistä paremmin esimerkiksi osapäivähoidon käytön. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä tulevaisuudessakin. Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon turvaamiseksi. Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja saatava painopiste ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättävä sosiaali-, kuntoutusja päihdehuollon palveluja. Vanhempainrahakautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Työhön paluun edistämiseksi on kehitettävä osittaista hoitovapaata ja parannettava osittaista hoitorahaa. Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitettävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa. Muutosturvan toimivuutta on parannettava. Työttömyysturvan toimivuutta on parannettava tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Työttömyysturvan on nykyistä paremmin tuettava omaehtoista ammattitaidon kehittämistä. Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton. Työttömyysturvaa voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, lyhentämällä omavastuuaikaa ja pidentämällä tarkasteluaikaa, poistamalla lomakorvausten jaksotus, lyhentämällä työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekä parantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla enimmäisaika. Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös ansiopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta on poistettava porrastus. Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työkokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työntekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle. Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien jaksojen ajalta (mm. kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on selkiytettävä. He ovat tosiasiassa työttömiä ja tämän takia heidät on rinnastettava lomautettuihin. Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on täsmennettävä. Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistäminen esimerkiksi koulutuspäivärahan avulla tulee selvittää. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyinen rahoituspohja tulee vakinaistaa.

SAK Kolmikantavalmistelu 13 Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi tulee edelleen toteuttaa toimenpiteitä. Asumis- ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivärahoja leikkaava prosenttivähennys. Tästä vähennyksestä on luovuttava asteittain.

14 SAK Kolmikantavalmistelu Liite: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät Asettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä on laatia ehdotus perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin, kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista, hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla, sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista, ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet, aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu, työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva, sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia, lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta, sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä eikä toimeentuloon tule katkoksia, sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla pitkälläkin tähtäimellä. Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esitykset valmistellaan siten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysistuntokaudella 2008.

SAK Kolmikantavalmistelu 15 TAVOITTEENA TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN AIKUISKOULUTUSMALLI Hallitusohjelman mukaisesti opetusministeriö asetti 17.8.2007 johtoryhmän valmistelemaan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen toimeenpanoa. Johtoryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2010 mennessä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Heljä Misukka ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Harri Skog. SAK:n edustajana johtoryhmässä on koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Saana Siekkinen. Johtoryhmän on tehtävä ehdotus ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen hallinnollisesta selkiyttämisestä ja ohjauksen kehittämisestä, rahoituspohjan laajentamisesta ja uudistamisesta tukemaan ammatillista liikkuvuutta sekä kannustamaan työnantajia koulutuksen järjestämiseen ja yksilöitä oman osaamisen kehittämiseen. Työryhmä tekee myös ehdotuksen työvoimapoliittisen koulutuksen asemasta, tehtävistä, roolista ja hallinnosta. Lisäksi johtoryhmän tulee tehdä ehdotus oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä, koulutuksen tarjonnan laajuudesta ja suuntaamisesta sekä aikuiskoulutuksen tukijärjestelmien selkiyttämisestä ja aikuisopiskelijoiden opintososiaalisten etuuksien uudistamisesta yhteistyössä sosiaaliturvakomitean kanssa Johtoryhmä jättää väliraporttinsa kevään aikana. Väliraportti tulee sisältämään ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistuksen keskeiset linjaukset ja ehdotukset. Työryhmän väliraportti on tarkoitus jättää toukokuussa niin, että se voidaan ottaa toimeksiannon mukaisesti huomioon vuoteen 2009 talousarvion ja lainsäädännön valmistelussa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että kevään raporttiin ei voida vielä sisällyttää kovin konkreettisia ehdotuksia. Uudistusta valmisteleva johtoryhmä kokoontuu kahden viikon välein. Kevään työohjelmassa keskitytään erityisesti aikuiskoulutuksen hallintoa ja työnjakoa koskeviin kysymyksiin, korkeakoulujen aikuiskoulutukseen sekä koulutuksen aikaiseen toimeentuloon liittyviin kysymyksiin. SAK on lisäksi ehdottanut, että johtoryhmän työohjelmaan otetaan näyttötutkintojärjestelmän ja tutkintotoimikuntatyön kehittäminen vastavalmistuneen järjestelmän arvioinnin tulosten pohjalta. Arvioinnin tulokset antavat hyvän pohjan järjestelmän uudistamiseksi vastaamaan tulevaisuuden kasvavia koulutustarpeita.

16 SAK Kolmikantavalmistelu Työikäisille aikuisille tarvitaan lisää koulutusmahdollisuuksia Ammatillisesta osaamisesta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä työmarkkinoilla. Koulutuksella ja osaamisella on vaikutuksia yksilön työllistymiseen, ammatilliseen liikkuvuuteen, mutta myös yritysten tuottavuuteen. Suomi on monella mittarilla mitattuna koulutuksen mallimaa. Peruskoulun jälkeen kansalaisten koulutusurat kuitenkin eriytyvät ja koulutus kasautuu ennestään hyvin koulutetuille. Koulutuksen kasautuminen jatkuu työelämässä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia. Työelämässä on edelleen iso joukko henkilöitä, joilta puuttuu kokonaan ammatillinen koulutus. Vasta valmistuneen EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun mukaan kuitenkin yrityksiin palkatuista henkilöistä yli 90 prosenttia oli suorittanut jonkin perusasteen jälkeisen tutkinnon. Kouluttamattomien mahdollisuudet työllistyä näyttävätkin heikkenevän vuosi vuodelta. Erityisesti vailla koulutusta olevat joutuvat vaikeuksiin työelämän muutostilanteissa, esimerkiksi menettäessään pitkäaikaisen työpaikan. Ammatillista aikuiskoulutusta on laajennettava niin, että osaavan työvoiman saatavuus voidaan turvata ja työmarkkinoiden toimivuutta parantaa. SAK:n keskeisimpiä tavoitteita ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksessa on lisätä aikuiskoulutuksen tasa-arvoa, lisätä vähän koulutettujenmahdollisuuksia osaamisen parantamiseen, lisätä koulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja työelämävastaavuutta. Työssä tapahtuvaa oppimista, myös oppisopimuskoulutusta on lisättävä, samalla kuitenkin laadusta huolehtien. Alueilla työ- ja elinkeinoelämän koulutus- ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin kolmikantayhteistyötä tiivistämällä ja alueellista hallintoa kokoamalla. SAK ehdottaa seuraavia toimia ammatillisen aikuiskoulutuksen laajentamiseksi: ammatillisen lisäkoulutuksen paikkoja lisätään ja oppisopimuskiintiöitä nostetaan koulutuksen järjestäjille maksettavaa yksikköhintaa korotetaan vailla ammatillista tutkintoa olevien kohdalla edellä mainitusta kohderyhmästä koulutukseen hakeutuvia ei huomioida ammatillisen lisäkoulutuksen oppisopimuksen kiintiöissä työnantajille voidaan tietyin edellytyksin maksaa nykyistä suurempaa koulutuskorvausta. Vähäisen koulutustaustan omaavilla on usein korkea kynnys hakeutua koulutukseen. Noste-ohjelmasta saadut kokemukset osoittavat, että työnantajan sitoutuminen madaltaa työntekijän osallistumiskynnystä koulutukseen. Siksi erityisesti aikuisten oppisopimuskoulutusta on laajennettava. Oppisopimuskoulutuksen laajentamisen rinnalla on varmistettava työpaikkojen kyky tarjota laadukas oppimisympäristö ja ohjaus tarvittavan ammattitaidon saavuttamiseksi. Oppisopimuskoulutusta järjestäville työpaikoille on luotava kattava laadunseurantajärjestelmä. Samalla on myös lisättävä vahvan työkokemuksen omaavien työntekijöiden kouluttamista työpaikkaohjaajiksi.

SAK Kolmikantavalmistelu 17 Koulutusta vaille jääneiden osaamisvajeita poistetaan Vailla ammatillista koulutusta olevien erityistoimia osaamisen parantamiseksi on jatkettava. Viisivuotinen Noste-ohjelma päättyi vuoden 2007 lopussa, eikä jatkotoimista ole päätöksiä. SAK ehdottaa, että vailla ammatillista tutkintoa olevien kohderyhmää laajennetaan koskemaan henkilöitä, joiden ammatillinen osaaminen on vanhentunut. Näiltä henkilöiltä ei perittäisi maksuja koulutukseen osallistumisesta ja koulutuksen järjestäjille on osoitettava tätä tarkoitusta varten riittävästi rahoitusta. Noste-ohjelmassa kehitetty koulutukseen hakeutumista edistävä toiminta on laajennettava kaikkeen ammatilliseen aikuiskoulutukseen koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyön vahvistamiseksi. Ennakoivaa muutosturvaa Koko henkilöstön osaamisen parantamisesta on tultava kiinteä osa yritysten strategista kehittämistä. SAK ehdottaa, että Suomeen rakennetaan ennakoivan muutosturvan malli, jossa: tuetaan pk-yrityksiä kasvun tukemiseksi koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille suunnataan tähän tarkoitukseen rahoitusta, jolla tuetaan yritysten osaamistarpeiden selvittämistä ja työntekijöiden osaamisen parantamista siirretään merkittävä osa oppimisesta työpaikoilla tapahtuvaksi parannetaan työntekijöiden taloudellisia kannustimia osaamisen parantamiseen osoitetaan lisärahoitusta ammatillisten oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään Maahanmuuttajille lisää koulutusmahdollisuuksia Maassa jo oleskelevien maahanmuuttajien työttömyysaste on edelleen erittäin korkea. Heidän työllistymisensä tukemiseksi tarvitaan lisää toimia koulutukseen. Myös maahanmuuttajien kohdalla on edistettävä oppisopimuskoulutuksen käyttöä työelämään kiinnittymisen tukemiseksi. Työnantajien kannustimia ottaa maahanmuuttajia oppisopimuskoulutukseen on lisättävä. Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien oppisopimuskoulutuksen houkuttelevuuden parantamiseksi työnantajille on maksettava korkeinta korotettua palkkatukea samoilla perusteilla kuin muille erityisryhmille. Toimivan työperäisen maahanmuuton yksi keskeinen edellytys on kotouttava kielikoulutus. Tähän liittyen on ratkaistava kolmikantaisesti kuinka maahanmuuttajatyövoimaa rekrytoivat työnantajat osallistuvat kieliopetuksen ja ammatillisen perehdyttämisen kustannuksiin. Parannetaan oppimisen aikaista toimeentuloa Työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen on yhä useamman palkansaajan todellisuutta. Kaikki opiskelevat aikuiset eivät kuitenkaan ole työsuhteessa tai heidän opintonsa eivät suoranaisesti liity nykyiseen työhön. Siksi on tärkeää, että omaehtoiseen ammatilliseen kouluttautumiseen on tarjolla riittävästi mahdollisuuksia ja aikuiskoulutusetuuksia on kehitettävä sekä työttömien ja työttömyysuhan alaisten että omaehtoisesti kouluttautuvien osalta. Erityisesti on kehitettävä koulutuksen aikaisen toimeentulon turvaavia tukia, niin että myös pidempikestoinen ammatillinen koulutus on ai-

18 SAK Kolmikantavalmistelu kuisiällä mahdollista. Toisaalta on myös syytä kehittää sellaisia toimeentulon turvaavia koulutusmuotoja, joilla vältytään pitkiltä poissaoloilta työelämässä. Työttömien koulutusmahdollisuuksia rajoittavat osittain vanhentuneet ja epäjohdonmukaiset säännökset erityisesti sivutoimisen opiskelun ja työttömyysturvan yhteensovittamisesta. Koulutuksen on aina oltava kannattava vaihtoehto passiiviselle työttömyydelle. Erityisesti vähän koulutusta saaneiden työttömien omaehtoisen opiskelun mahdollisuuksia on lisättävä. Muutosturvan toimintamallia on laajennettava niin, että vähäisen koulutustaustan omaavilla on taloudelliset edellytykset pidempikestoiseen ammatilliseen koulutukseen. Työntekijöiden, työttömien ja työttömyysuhan alaisten kannustimia hakeutua koulutukseen on parannettava seuraavin toimin: aikuiskoulutustuen tasoa nostetaan aikuisten koulutuksen aikaisia tukia uudistetaan niin, että myös alle kahden kuukauden mittaiset opinnot, esimerkiksi palkattomat työssäoppimisjaksot ja näyttötutkintotilaisuudet oikeuttavat tukeen aikuiskoulutustukea kehitetään tukemaan osa-aikatyössä olevien osa-aikaista kouluttautumista työttömien ja työttömyysuhan alaisten koulutukseen pääsyä on helpotettava ja koulutuksen aikaisia tukia yhdenmukaistettava näiden ryhmien osalta. Jos työvoimatoimistossa työnhakijalle tehtävässä suunnitelmassa (esim. työllistymisohjelma tai työnhakusuunnitelma) sovitaan koulutustarpeesta, on tällöin koulutuksen aikaiset etuudet oltava yhdenmukaiset riippumatta siitä onko koulutus työvoimapoliittista vai omaehtoista koulutusta muutosturvan työllistymisohjelmassa sovittu koulutus tulee oikeuttaa aina korotettuun työllistymisohjelmalisään vähäisen koulutustaustan omaaville on voitava maksaa työllistymisohjelmalisää nykyistä pidempään ammatillisen tutkinnon suorittamiseksi omaehtoisen koulutuksen irtisanomisaikanaan aloittavan henkilön on päästävä työsuhteen päättymisen jälkeen työllistymisohjelmalisän piiriin Työehtosopimukset tukemaan oppimista Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämiseen on luotava uusia kannustimia työehtosopimuksia uudistamalla. Mahdollisuudesta oman osaamisen parantamiseen on sovittava työehtosopimuksissa. Esimerkiksi Tanskassa tehdasteollisuuden sopimuksessa on sovittu, että työntekijöillä on oikeus osallistua työhön liittyvään koulutukseen kaksi viikkoa vuodessa täydellä palkalla. On arvioitu, että ammattitaitoinen metallityöntekijä osallistuu Tanskassa koulutukseen vuoden aikana noin viikon ajan. Suomessa yli puolet työntekijätason tehtävissä toimivista ei osallistu vuoden aikana koulutukseen lainkaan. Ammatillisten tutkintojen suorittaminen olisi myös huomioitava työntekijän palkkauksessa. Työpaikoilla tarvittaisiin myös osaamisvaltuutettuja, jotka toimivat henkilöstön edustajina osaamisen kehittämistä koskevissa kysymyksissä ja joiden asemasta on sovittu työehtosopimuksissa.

SAK Kolmikantavalmistelu 19 Koulutuksen työelämävastaavuus huomioitava myös hallinnossa SAK katsoo, että työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen kuuluu olennaisena osana osaavan työvoiman saatavuuteen ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseen ja parantamiseen liittyvät kysymykset. Ammatillista aikuiskoulutusta on tarkasteltava osana työvoimapolitiikkaa, eikä vain koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Tämä näkökulma on syytä ottaa huomioon myös koulutuksen hallintoa ja ohjausta koskevia ratkaisuja tehtäessä. Erityisesti ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta hallinnon kehittämistä on syytä tarkastella työelämän yhteistyö- ja palvelutarpeiden kannalta. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on otettava askel tilaaja-tuottaja-mallin suuntaan. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriö tiivistä yhteistyötä. Opetusministeriön vastuulla olisi jatkossakin huolehtia tutkintojärjestelmän toimivuudesta ja opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteista, koulutuksen laadusta, oppilaitosten perusrahoituksesta sekä tutkintoon johtavan koulutuksen riittävästä tarjonnasta. Työ- ja elinkeinoministeriö taas vastaisi ensisijaisesti työmarkkinoilla olevien osaamisesta. TEM tukee työ- ja elinkeinoelämää osaavan työvoima rekrytoinnissa ja työssä olevien osaamisen vahvistamisessa sekä tukee yrityksiä ja yksilöitä äkillisissä muutostilanteissa. Samalla uusi ministeriö vastaisi ensisijaisesti haastavien kohderyhmien kuten vähän koulutettujen ja maahanmuuttajien koulutusedellytysten parantamisesta. Valtion aluehallintoa olisi tarpeen koota niin, että molemmat ministeriöt ovat jatkossa mukana työ ja elinkeinokeskusten organisaatiossa. Alueellinen koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi ja ammatillisen aikuiskoulutuksen hankinta keskitettäisiin TEkeskuksiin, esimerkiksi erilliselle osaamisosastolle. Työelämäosapuolten osallistumista ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, organisointiin, tavoitteiden asettamiseen ja laadun varmistukseen erityisesti alue- ja maakuntatasolla on lisättävä. Näin voidaan varmistaa, että koulutus vastaa työmarkkinoiden, yritysten ja yksilöiden tarpeisiin ja että eri tahot sitoutuvat osaamisen parantamiseen. SAK ehdottaa, että TE-keskuksiin perustetaan työllisyys-, elinkeino- ja koulutusvaliokunta. Valiokunnan keskeinen tehtävä olisi ennakoida alueen työvoima- ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotukset ja päättää alueen ammatillisen aikuiskoulutuksen suuntaamisesta.

20 SAK Kolmikantavalmistelu Aikuiskoulutukseen osallistuminen vuonna 2006 sosioekonomisen aseman mukaan (18--64--vuotiaat) Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Maatalousyrittäjät Muut yrittäjät Lä hde: Aikuiskoulutustutkimus 2006 0 20 40 60 80

SAK Kolmikantavalmistelu 21 Työhön tai ammattiin liittyvään aikuiskoulutukseen osallistuminen vuonna 2006 pohjakoulutuksen mukaan (18-64-vuotiaat työvoima) Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 20 40 60 80 Lähde: Aikuiskoulutustutkimus 2006 ennakkotiedot Italia Tanska Suomi Saksa Ruotsi Ranska Työpaikkakoulutuksen tuntimäärän odote työssäoloaikana (Lähde: OECD, Education at a Glance) 0 250 500 750 1000 1250 vaille toisen asteen koulutusta olevat korkeakoulututkinnon suorittaneet toisen asteen koulutuksen suorittaneet

22 SAK Kolmikantavalmistelu MENEILLÄÄN OLEVIA KOLMI- JA KAKSIKANTAISIA TYÖELÄMÄHANKKEITA Vuokratyö (TEM) Työministeriön kolmikantainen työryhmä sai työnsä päätökseen marraskuussa 2007. Lakiesitykset muun muassa työsopimuslain ja tilaajavastuulain muuttamisesta ovat valmisteilla työ- ja elinkeinoministeriössä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa, Anu-Tuija Lehto ja Lauri Lyly. Määräaikaisia työsuhteita selvittävä työryhmä (TEM) Työministeriön työryhmä sai esitykset valmiiksi toukokuussa. Lakiesitykset ovat tulleet voimaa vuoden 2008 alusta. Työsopimuslain muutoksella parannettiin määräaikaisissa työsuhteissa olevien henkilöiden tiedonsaantioikeutta määräaikaisuuden perusteista sekä parannettiin työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto. Määräaikaisten työsuhteiden käyttöön liittyvä selvitys (TEM) Kolmikantaisesti selvitetään määräaikaisten sopimusten käyttöön liittyviä syitä tekemällä selvitys erityisesti niille aloille ja niihin tehtäviin, joissa määräaikaisten sopimusten käyttö on keskimääräistä yleisempää. Työryhmä aloitti työnsä 2008 alussa. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Erkki Laukkanen. Samapalkkaisuusohjelma (STM) Kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä palkkaeroa vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Ohjelma sisältää noin 30 eri hanketta liittyen tasa-arvon edistämiseen laajemminkin. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä. Vuorotteluvapaa (TEM) Kolmikantainen työryhmä, joka sai työnsä valmiiksi keväällä 2007, esitti vuorotteluvapaata vakinaistettavaksi. Rahoitus jäi auki. Se käsitellään sosiaalikomitean ansioturvaa koskevassa työryhmässä. Laki on tullut määräaikaisena voimaan. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Jari-Pekka Jyrkänne ja Anu-Tuija Lehto. Vuokratyöopas (TEM) Kolmikantainen työryhmä, joka laatii vuokratyöstä kattavan oppaan vuokratyöntekijöille ja vuokrayrityksille sekä käyttäjäyrityksille. Työryhmä on aloittanut työnsä tammikuussa 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Nikolas Elomaa ja Anu-Tuija Lehto. Tilaajavastuulain toimivuus (TEM) Kolmikantainen työryhmä, joka selvittää ns. tilaajavastuulain toimivuutta ja tekee tarvittaessa muutosehdotukset. Tutkimus aloitetaan keväällä 2009.

SAK Kolmikantavalmistelu 23 Vuokrattuja kuljettajien listaaminen (TEM) Kolmikantainen selvitys siitä, voidaanko kuljetusliikkeille säätää velvollisuus ilmoittaa palveluksessaan olevista vuokratyöntekijöistä valvovalle viranomaiselle. Tilanteissa, joissa ne käyttävät vuokrattuja työntekijöitä. Työryhmää ei ole vielä asetettu. Väkivaltaa ja yksintyöskentelyä koskevien asetusten valmistelu sekä EU-tason sopimuksen täytäntöönpano (STM) Kolmikantainen työryhmä selvittää tarvetta ja toteutusvaihtoehtoja säätää uusi asetus/laki koskien työhön liittyvää väkivaltaa ja yksintyöskentelyn riskejä. Määräaika selvitystyölle 5/2008, jonka jälkeen SAK:n tavoitteena on saada käyntiin tarkempi säädösvalmistelu. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää. Luottotietojen käsittely työelämässä työryhmä Kolmikantaisesti on valmisteltu säännösehdotukset työntekijöiden luottotietojen saanti- ja käsittelyoikeudesta työelämässä työelämän tietosuojalakiin. Asian käsittely on meneillään eduskunnassa. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen ja Nikolas Elomaa. MASTO -hanke; Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävä hanke 2008 2011 (STM) STM:n käynnistämän kolmikantaisen hankkeen tavoitteena puolittaa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä. Tavoitteena edistää ja tukea työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässä, varhaista puuttumista työssäselviytymisongelmien ilmaantuessa sekä masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jatkamista ja työhön paluuta. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Lauri Ihalainen ja Marja Erkkilä. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistustarve ja - vaihtoehdot (OM) Kolmikantainen työryhmä, jonka tavoitteena on tehdä ehdotus uudeksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi siten, että lainsäädäntö selkiytyisi, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vahvistuisivat ja viranomaisvalvonta selkiytyisi. Toimikunta on antanut välimietintönsä 8.2.2008, jossa se on esittänyt työn jatkamista sekä erilaisia uudistamismalleja ja - vaihtoehtoja ottamatta kantaa minkään erityisen mallin puolesta. Lisäksi työryhmä on esittänyt työryhmän laajentamista SAK:n ja EK:n edustajilla sekä työelämäjaoston ja kansalaisjaoston perustamista. Työryhmä on myös esittänyt lisäaikaa 30.9.2009 saakka. Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista valmistelevaan toimikuntaan on nimetty 03/2008 SAK:n edustaja. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Anu-Tuija Lehto. Parempaa sääntelyä työryhmä (ns. Parsa) (OM) Kolmikantainen työryhmä, jossa selvitetään ja laaditaan toimenpide-ehdotuksia kehittää laadullisesti lainsäädännön valmistelua. Osana työtä selvitetään säädöstasolla mahdollisuuksia vähentää/järkeistää yrityksiin kohdistuvaa byrokratiaa (esim. ilmoitusmenettelyjä). Työ alkuvaiheessa. Työryhmän pj. Tuija Brax, OM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.

24 SAK Kolmikantavalmistelu Palvelukseen kutsuttujen virka- ja työsuhteen jatkuminen (TEM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee esitystä asevelvollisen työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain uudistamisesta. Määräaika syksy 2008 mennessä. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Ei-työsuhteessa olevien asema suhteessa työsuhteisiin (TEM) Kolmikantainen työryhmä selvittää miten ei-työsuhteessa tehtävissä töissä olevien asema eroaa työsuhteessa olevien oikeudellisesta asemasta työ- ja sosiaalilainsäädännön osalta. Selvitystä on edellytetty Eduskunnan lausumassa liittyen mm. työharjoitteluun, työelämävalmennukseen sekä perhe- ja omaishoitoon. Toimeksianto 2008 alkaen. Työryhmän pj. Päivi Kantanen, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää ja Pirjo Väänänen. EU:n komission työturvallisuus- ja työterveysstrategian 2007-2012 kansallinen toimeenpano (STM) STM aloittaa työmarkkinaosapuolten kanssa yhteisten konkreettisten toimenpiteiden määrittelyn ja työturvallisuus- ja työterveysstrategian valmistelun. Strategiassa on tavoitteena mm. työtapaturmien vähentäminen 25 % vuoteen 2012 mennessä. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Raili Perimäki. Tekijänoikeuslainsäädännön kehittäminen (OPM) Selvitysmies laatii selvitystä mahdollisista tekijänoikeuslainsäädännön uudistamistarpeista. Selvitystä on asetettu koordinoimaan kolmikantainen työryhmä, jossa on laaja edustus työmarkkina- ja työelämäosapuolista. Selvitys valmistuu 2008, jonka jälkeen arvioidaan uudistamistarpeet ja -mahdollisuudet. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää sekä SAK:laiset tekijänoikeusasioita sivuavat liitot. Henkilöstörahastolain uudistaminen (TEM) Kolmikantainen työryhmä selvittää henkilöstörahastolain toimivuutta ja uudistamistarpeita. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Juha Antila, Nikolas Elomaa. Omaishoitajien hoitovapaa (TEM) Eduskunnan lakialoitteen pohjalta kolmikantainen työryhmä selvittää omaishoitajina toimivien oikeutta saada vapaata työstä omaishoitajana työskentelyn ajaksi. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen, Nikolas Elomaa. Yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmän uudistaminen (TEM) Työryhmä selvittää työpaikan yhteistoimintaa ja työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskevan lainsäädännön valvonnan nykytilaa ja tekee ehdotukset tarvittaviksi säännösmuutoksiksi, toimikausi 06/2007 05/2008. Työryhmän pj. Raila Kangasperko, TEM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen.

SAK Kolmikantavalmistelu 25 Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön ja kuntotussäännösten uudistaminen (STM) Kolmikantainen työryhmä selvittää ja valmistelee tapaturma- ja ammattitautilainsäännön kokonaisuudistusta. Määräaika on kaksivaiheinen: 2007 5/2008 laaditaan selvitysmuistio uudistustarpeista, 6/2008-2009 tarpeelliset säännös-muutosehdotukset. Pj. Jaakko Hannula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Pirjo Väänänen ja Timo Koskinen, lääkäri-ryhmässä Kari Haring. Työssä jatkaminen ja sairauslomakäytännöt (ns. JATS-työryhmä) (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee työssä jatkamisen tukemiseen ja ennalta ehkäisyyn suuntautuvia toimenpidemalleja ja käytännön toimintaohjeita sairauslomakäytäntöjen kehittämiseksi (liittyy osasairaspäivärahaan ja korvaavaan työhön). Määräaika 2006 2008. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Kari Haring. Työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja selvittävä työryhmä (STM) STM:n kolmikantainen työryhmä selvittää tarvetta täydentää työpaikkojen majoitus-, lepo- sekä henkilöstötiloja koskevia säännöksiä, mm. liikkuvan työn lisääntymisen myötä. Toimikausi 2007-2008. Työryhmän pj. Leo Suomaa/STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää. Asetus sähkömagneettisesta säteilystä (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen sähkömagneettista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Määräaika 2005 - syksy 2008 (määräaikaa jatkettiin, koska ongelmia implementoinnissa säteilypoikkeusten osalta mm. hoidollisiin laitteisiin liittyen). Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Timo Koskinen. Asetus optisesta säteilystä (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee uuden asetuksen työpaikkojen optista säteilyä koskevaksi säädökseksi. Kansalliselle voimaansaattamiselle määräaikaa syksyyn 2011. Työryhmän pj. Leo Suomaa, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa: Tuula Sillanpää. Työvälineiden käyttöpäätösten uudistaminen (STM) Kolmikantainen työryhmä valmistelee työssä käytettävien työvälineiden ja koneiden hankintaa, käyttöä ja tarkastusta koskevan säädöksen (ns. käyttöpäätös) muutosta. Ehdotus valmistunee kevät 2008 ja sisältänee ehdotuksia mm. ns. kunnonvalvontajärjestelmän käyttöönotosta ko. laitteisiin liittyen. Pj. Tuiri Kerttula, STM. Valmisteluvastuu SAK:ssa Timo Koskinen.