Sosiaaliturvan uudistaminen. Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta

Transkriptio

1 Sosiaaliturvan uudistaminen Taustaa sosiaaliturvauudistuksesta Elokuu 2008

2 Elokuu 2008 Lisätiedot: Sinikka Näätsaari puh SAK, PL Helsinki Tilaukset: SAK puh

3 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen SOSIAALITURVAN UUDISTAMINEN Sisällys SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITEA... 2 Komitean kokoonpano... 2 SAK:N LÄHTÖKOHTIA SOSIAALITURVAN UUDISTAMISEKSI... 3 Talouskasvun rinnalle tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa... 3 Köyhyyden vähentämisen keinoja... 4 Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu... 5 Verotus työllisyyttä tukevaksi... 5 Työllistymissopimus työhönpaluun turvaamiseksi... 6 SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi... 6 SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITEAN NYKYTILANNE... 8 Hallitus kiirehtii komitean aikataulua... 8 PALKANSAAJIEN KANNALTA KESKEISET LINJAVALINNAT... 8 Palkansaajien tavoitteita työttömyysturvan uudistamiseen... 9 LIITE: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät

4 2 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITEA Valtioneuvosto asetti kesäkuussa 2007 sosiaaliturvan uudistamiskomitean, jonka toimikausi kestää asti. Komitean perustamisesta päätettiin pääministeri Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa. Hallitusohjelman mukaan sosiaaliturvauudistus käynnistetään vaiheittain, ja ensimmäiset esitykset tuodaan eduskuntaan viimeistään syysistuntokaudella Sosiaaliturvan uudistamiskomitean asettamispäätöksessä todetaan muun muassa seuraavaa: Uudistustyössä on otettava huomioon ikärakenteen ja työmarkkinoiden muutokset sekä globaalin talouden vaikutukset. Tavoitteena on kattava, kannustava ja hallittava sosiaaliturva. Hallitusohjelman mukaisesti sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen ja riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä arvioidaan verotuksen, perusturvan (mukaan lukien asumistuki) sekä työttömyysturvan uudistaminen. Etuudensaajien asemaa parannetaan yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Uudistus toteutetaan siten, että sosiaaliturvan rahoitus on myös pitkällä tähtäimellä kestävällä pohjalla. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä selvitetään myös sosiaalietuuksien verotus ja asiakasmaksut. Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät ovat tarkemmin liitteessä. Komitean kokoonpano Komitean puheenjohtajana toimii valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Komiteassa ja sen jaostoissa on myös palkansaajien edustus. SAK:n edustajana komiteassa on Sinikka Näätsaari. Komitealla on neljä jaostoa. Niistä ansioturvajaostossa SAK:n edustaja on Janne Metsämäki. Kolmessa muussa jaostossa palkansaajilla on vain yksi yhteinen edustaja: rahoitus- ja kannustavuusjaostossa Kaija Kallinen SAK:sta, perusturvajaostossa Leila Kostiainen STTK:sta ja hallinto- ja prosessijaostossa Paula Ilveskivi Akavasta.

5 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen SAK:N LÄHTÖKOHTIA SOSIAALITURVAN UUDISTAMISEKSI Työelämää ja sosiaalivakuutusta on vuosien varrella uudistettu muuttuvien olosuhteiden mukaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kesken. Esimerkiksi pätkätyöläisten asemaan on tehty lukuisia parannuksia viimeisen kymmenen vuoden aikana, 1 ja työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa. SAK:n tavoitteena nyt työn alla olevassa sosiaaliturvauudistuksessa on työllisyyden parantaminen. Kansalaisten tulee voida elättää itsensä ja perheensä työllä. SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää, jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden perusteella (esimerkiksi työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen), ja jossa ansioturva ja vähimmäisturva muodostavat toimivan ja oikeudenmukaisen kokonaisuuden. Hyvinvointipalvelut ovat tärkeä osa suomalaisten sosiaaliturvaa. Niiden järjestämisen tulee jatkossakin olla enimmäkseen kuntien vastuulla. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi paremmin tarvitaan työaikajoustoja, työajan lyhentämismahdollisuuksia, taloudellisten tukien parantamista sekä lasten ja nuorten palvelujen kehittämistä. Palkansaajien sosiaaliturvaan tarvitaan parannuksia. Ansioturvan kehittäminen estää putoamisen köyhyyskoukkuun. Ansioturvalla on myös kannustinvaikutuksia. Ansiosidonnainen sosiaalivakuutus kannustaa työn tekemiseen ja takaa sen, että ihmisillä on kohtuullinen toimeentulo työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai vanhuuden kohdatessa. Talouskasvun rinnalle tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa Työttömyysturvan parantamisen rinnalla tulee kehittää työvoimapolitiikan sisältöä ja vaikuttavuutta. Työvoimapoliittisten toimien laatua on välttämätöntä parantaa, jotta voidaan estää työttömyyden pitkittyminen ja rakentaa polkuja takaisin työelämään. Pidempään työttöminä olleiden sekä toistuvaistyöttömien työhön ja koulutukseen osoitukset tulee tehdä ottaen huomioon työnhakijan aiempi työkokemus, koulutus ja terveydentila. Työllisyyden parantuessa työmarkkinoilla oleva työttömien joukko on muuttumassa aiempaa vaikeammin työllistyväksi. Heidän työllistymiseensä ei 1 Mm. työeläkeuudistus ja työeläkkeen kertyminen myös alle kuukauden työsuhteista, sairausajan palkanmaksu alle kuukaudenkin työsuhteissa, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsyn helpottaminen, vähimmäistyöaika, määräaikaisten työsuhteiden ketjuttamiskiellot

6 4 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 riitä pelkkä talouden nopean kasvun jatkuminen, vaan kasvun lisäksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Työttömyyden rakenteen kehittyminen edellyttää työvoimapolitiikan voimavarojen lisäämistä. Esimerkiksi Tanskassa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytetään kolme kertaa enemmän voimavaroja kuin Suomessa, vaikka työttömyyttä on siellä huomattavasti vähemmän. Työvoimapolitiikan määrärahoja on lisättävä työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi. Kaikille työttömille työnhakijoille on tehtävä työllistymisohjelma viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta, ja työllistymistä tukevia toimia on oltava tarjolla niitä tarvitseville. Työttömien työnhakijoiden aktivointiaste nostetaan näin prosenttiin. Työvoimapalveluja ja työttömyysturvaa tulee kehittää yhdessä. Työvoimapalveluihin tarvitaan lisää voimavaroja sekä eri tahojen saumatonta yhteistyötä, jotta työttömyys voidaan katkaista mahdollisimman aikaisin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää koulutuksen ja työpaikanvaihdon siirtymävaiheisiin sekä työelämässä jatkamiseen nykyistä pitempään. Vastentahtoista osa-aikatyötä tekeville on etsittävä kokoaikatyötä. Sosiaalista yritystoimintaa tulee edistää. Vajaakuntoisten, vammaisten ja vaikeasti työllistyvien tueksi on luotava kattavat välityömarkkinat laajentamalla työpajatoimintaa ja muita vastaavia toimintamuotoja. Työvoiman palvelukeskusten toimintamallia tulee laajentaa ja se tulee vakiinnuttaa koko maassa. Köyhyyden vähentämisen keinoja Köyhyyden ja syrjäytyminen ehkäiseminen edellyttää entistä enemmän varhaista puuttumista sekä räätälöityjä palveluja. Muutosturva on hyvä esimerkki varhaisesta puuttumisesta, ja sitä tulee edelleen kehittää mm. siten, että se mahdollistaa pitempiaikaisen koulutuksen. Työn saaminen ja kohtuullinen työstä saatava palkka on parasta köyhyyden torjuntaa. Jos työnteko on työttömyyden tai esimerkiksi sairauden takia estynyt, ansiosidonnainen sosiaaliturva on tarkoitettu paikkaamaan palkan menetystä. Monet joutuvat vaihtamaan työpaikkaa ja ammattia työuransa aikana. Koulutuksen aikaisia tukia on kehitettävä niin, että uuden ammatin hankkiminen on käytännössä mahdollista. Asumistuen ja muiden tukien yhteensovittamista tulee edelleen lieventää niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan.

7 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen Suomalaisen sosiaalipoliittisen mallin kannatus on laajaa, koska kaikki kansalaisryhmät ovat sen piirissä. Kaikki maksavat maksuja ja kaikki saavat sosiaaliturvaa sitä tarvitessaan. Jos siirryttäisiin siihen, että yhteisesti kustannettaisiin vain vähimmäisturva, yleinen maksuhalukkuus mm. verojen kautta vähenisi ja vähimmäisturvaankin olisi käytettävissä vähemmän rahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Niissä maissa, joissa lakisääteistä sosiaaliturvaa saavat vain huono-osaisimmat tai se perustuu täysin tarveharkintaan, etuuksien taso on matala ja riittämätön. Maissa, joissa puolestaan on laaja ja kattava sosiaaliturva koko väestölle, on myös paras vähimmäisturva. Sosiaalivakuutuksen rahoitus pääosin uudistettu Palkkaan sidotut sairaus-, työttömyys-, äitiys- ja vanhempainrahat sekä työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja työntekijöiden vakuutusmaksuilla. Tapaturmavakuutuksen rahoitus on kokonaan työnantajien vastuulla. Valtio vastaa pitkälti vähimmäisturvan kustannuksista, kun taas palvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio ja palvelujen käyttäjät. Monet sosiaalivakuutuksen rahoitusjärjestelmät on viime vuosina uudistettu, ja niitä on selkeytetty vakuutusperiaatetta korostaen. Sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksessa järjestelmä jaettiin työtulovakuutukseen ja sairaanhoitovakuutukseen. Jatkossa myös työnantajien tulee osallistua sairaanhoitovakuutukseen rahoitukseen, koska työnantajat hyötyvät välillisesti sairaanhoitovakuutuksen korvauksista. Vanhempainetuudet on syytä eriyttää sairausvakuutuksesta erilliseksi vanhempainvakuutukseksi. Mahdolliset perhevapaakustannusten lisätasaukset tulee rahoittaa työnantajien keskinäisillä maksuilla. Verotus työllisyyttä tukevaksi Hyvinvointiyhteiskunta edellyttää toimivaa verojärjestelmää. Hyvinvointipalvelut ja vähimmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla. Vuodesta 1996 lähtien työn verotuksen keventäminen on ollut veropolitiikan päälinjoja. Työn verotuksen keventäminen on selvitysten perusteella 2 vähentänyt merkittävästi ns. työttömyys- ja kannustinloukkuja. Työllisyyden parantamisessa matalapalkkaisen työn verotuksen keventämisen tulisikin yhä olla yksi keskeinen toimintalinja. 2 Ks. esim. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 5/2007: Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus.

8 6 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 Nykyisen hallituksen ohjelma sisältää suuren määrän veropoliittisia toimenpiteitä, joista suurin osa ei liity työllisyyden parantamiseen. Työllisyyttä edistävän veropolitiikan idean ei kuitenkaan pitäisi antaa hämärtyä pienempien osahankkeiden keskellä. Pienituloisille palkansaajille kohdistetut veronkevennykset ovat edelleen sekä oikeudenmukaisuuden että työllisyyden edistämisen vuoksi perusteltuja. Työllistymissopimus työhönpaluun turvaamiseksi Jos työttömyys uhkaa pitkittyä, tarvitaan työllistymissopimus, jonka avulla työttömille turvataan portti uuteen työhön. Portti takaisin työelämään luodaan työvoimapalvelujen, koulutuksen ja kuntoutuksen avulla. Työllistymissopimuksessa työnhakija sitoutuu osallistumaan koulutukseen ja muihin toimenpiteisiin, työvoimatoimisto sitoutuu järjestämään tarvittavan koulutuksen ja työnantaja sitoutuu siihen, että koulutuksen jälkeen henkilö pääsee yritykseen työhön. Työllistymissopimus sopii hyvin myös sukupolvenvaihdostilanteisiin, kun yrityksen osaajat ovat jäämässä eläkkeelle. Tekemällä hyvissä ajoin työllistymissopimuksen yritys voi saada uusia osaavia työntekijöitä tarvittavan koulutuksen jälkeen. SAK:n ehdotuksia sosiaaliturvan kehittämiseksi Väestön ikääntyminen, eläkeläisten ja vanhusten määrän lisääntyminen, muutosten vauhdin kiihtyminen työmarkkinoilla sekä työvoiman rekrytointiongelmat pakottavat yhteiskunnan hakemaan uusia ratkaisuja sosiaaliturvan kehittämisessä. - Asiakasmaksujen tulee pysyä sellaisella tasolla, että pienituloisten mahdollisuus käyttää palveluja ei vaarannu. Päivähoitomaksuja tulee kehittää niin, että osapäivähoito huomioidaan nykyistä paremmin. Päivähoidon ns. 0-maksuluokka on säilytettävä tulevaisuudessakin. - Terveydenhuollon palveluketjuja tulee parantaa nopean hoidon turvaamiseksi. Työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava ja saatava painopiste ennaltaehkäisyyn. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi on lisättävä sosiaali-, kuntoutus- ja päihdehuollon palveluja. - Vanhempainrahakautta tulee pidentää siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Työhön paluun edistämiseksi on kehitettävä osittaista hoitovapaata ja parannettava osittaista hoitorahaa. - Aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa sekä työttömyysturvaa on kehitettävä yhdessä. Edelleen on vahvistettava varhaista

9 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen puuttumista työttömyyteen sekä eri viranomaisten yhteistyötä mm. työvoiman palvelukeskuksissa. Muutosturvan toimivuutta on parannettava. Työttömyysturvan toimivuutta on parannettava tukemaan myös lyhytaikaisen työn vastaanottamista. Työttömyysturvan on tuettava omaehtoista ammattitaidon kehittämistä nykyistä paremmin. - Työttömyysturvan taso on pohjoismaisittain verrattuna vaatimaton. Sitä voidaan kehittää mm. tekemällä päivärahaan tasokorotus, lyhentämällä omavastuuaikaa eli alkukarenssia, poistamalla lomakorvausten jaksotus, lyhentämällä työssäoloehtoa ja paluuehtoa sekä parantamalla sovitellun päivärahan toimivuutta ja poistamalla sen enimmäisaika. Päivärahojen lapsikorotusten rahoitus on siirrettävä valtiolle myös ansiopäivärahoissa. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta on poistettava porrastus. - Uuden työllistymissopimuksen avulla työttömille on turvattava paluu työhön, kun työttömyys uhkaa pitkittyä. - Ikääntyville tulee tarjota työllisyystakuu, jossa tarjotaan aiempaan työkokemukseen nähden sopivaa työtä. Pitkän työhistorian jälkeen työntekijälle tulisi maksaa erorahatyyppinen sopeutumiskorvaus, joka maksettaisiin korotettuna muuttobonuksena työntekijän muuttaessa työhön toiselle paikkakunnalle. - Oikeus työttömyysturvaan työsuhteen aikaisten palkattomien jaksojen ajalta (mm. kausityöntekijät ja koulunkäyntiavustajat) on selkiytettävä. He ovat tosiasiassa työttömiä ja siksi heidät on rinnastettava lomautettuihin. Sivutoimisen opiskelijan käsitettä on täsmennettävä. - Osa-aikatyön ja osa-aikaisen koulutuksen yhdistämistä esimerkiksi koulutuspäivärahan avulla tulee selvittää. Vuorotteluvapaajärjestelmä ja nykyinen rahoituspohja tulee vakinaistaa. - Pitkäaikaistyöttömyyttä tulee edelleen vähentää. Asumistukea ja muita tukia tulee jatkaa jonkin aikaa niissä tapauksissa, kun pitkäaikaistyötön saa työpaikan. - Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutukseen tehtiin lamavuosina päivärahoja leikkaava prosenttivähennys. Siitä on luovuttava asteittain.

10 8 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 SOSIAALITURVAN UUDISTAMISKOMITE- AN NYKYTILANNE Sosiaaliturvan uudistamiskomitea on kokoontunut kuluneen vuoden aikana pääsääntöisesti joka toinen viikko. Komitealla on ollut myös yhteisseminaareja jaostojen kanssa sekä kansalaisjärjestöjen ja eduskuntaryhmien kuulemistilaisuudet. Komiteassa on käsitelty mm. jaostojen välisiä työnjakokysymyksiä, mietinnön alustavaa sisältöä sekä niitä kiireellisiä toimenpiteitä, joista tehtäisiin hallituksen esityksiä eduskunnalle jo syksyllä 2008 komitean toimeksiannon mukaisesti. Ns. kiirelistalla on ollut esillä perusturvan parantamiseen, työn kannustavuuteen sekä byrokratia-loukkujen purkamiseen ja järjestelmän selkeyttämiseen tähtäävät toimet. Sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa ei ole tehty päätöksiä siitä, mitkä olisivat kiireellisiä asioita, vaan kiirelistan asioita on kerätty jaostoista. Hallitus kiirehtii komitean aikataulua Sosiaaliturvakomitean työtä käsiteltiin Vanhasen II hallituksen iltakoulussa Iltakoulu kiirehti komitean työtä niin, että peruslinjaukset on valmisteltava vuoden 2008 loppuun mennessä, ja täsmennettyjen linjausten talous- ja työllisyysvaikutusten on oltava käytettävissä vuoden 2009 helmikuun lopussa. Vuoden 2010 alusta voimaan tulevien lakiehdotusten on oltava käytettävissä vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä. Muilta osin ehdotusten ja lainsäädännön kokonaisuudistuksen on oltava valmiina vuoden 2009 loppuun mennessä. PALKANSAAJIEN KANNALTA KESKEISET LINJAVALINNAT Palkansaajilla peruskysymys on aina ollut se, miten tullaan toimeen, jos jostain syystä ei ole mahdollista tehdä työtä. Ansioturva takaa ihmisille kohtuullisen toimeentulon mm. työttömyyden, sairauden, vanhemmuuden tai vanhuuden ajalta. Ansioturva kertyy työstä, ja sillä on myös kannustinvaikutuksia. Komitean linjavalinnat kilpistyvät palkansaajien kannalta seuraaviin - miten suhtaudutaan syyperusteiseen turvaan - mikä on ansioturvan ja vähimmäisturvan välinen suhde - miten voidaan yhtä aikaa lisätä kannustavuutta ja parantaa sosiaaliturvaa

11 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen Myös kysymykset sosiaaliturvan rahoittamisesta ja rahoituksen kestävyydestä ovat palkansaajien kannalta keskeisiä. Merkitystä on myös sillä, miten kannustavuus määritellään ja käytetäänkö kannustamiseen positiivisia vai negatiivisia keinoja. Palkansaajien tavoitteita työttömyysturvan uudistamiseen Palkansaajapuoli on esittänyt työttömyysturvan parantamista ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden aikaistamista. Työttömyysturvan uudistamisen pohjaksi EK ja eräät hallituksen edustajat ovat esittäneet eri yhteyksissä mm. työttömyyspäivärahan keston ja tason porrastamista, lapsikorotusten poistamista ja lisäpäivien poistamista. Palkansaajapuoli jätti sosiaaliturvan uudistamiskomitean ansioturvajaostossa toukokuun lopussa oman laskentamallinsa, joka sisältää seuraavia asioita: - Työvoimapoliittisia toimenpiteitä aikaistetaan; oikeus kohdennettuun koulutukseen ja muihin aktiivitoimiin. - Työttömyysturvan tasoa ja pätkätyöntekijöiden työttömyysturvaa parannetaan, työttömyysturvan omavastuuaikaa lyhennetään, lomakorvausten jaksotus poistetaan. - Muutosturvaa kehitetään erityisesti määräaikaisten työntekijöiden osalta. - Sovitellun päivärahan ehtoja parannetaan ja maksatusta nopeutetaan. - Työttömyysturvan aukkokohtia paikataan, lapsikorotukset säilytetään. - Lisäpäiväoikeus säilyy nykyisenä, ikääntyneiden irtisanomisia voidaan estää työnantajien omavastuuta korottamalla. - Työttömyysturvan rahoituksessa valtion on vastattava peruspäivärahan suuruisesta osuudesta myös lomautuksissa, lapsikorotuksissa ja lisäpäivissä.

12 10 SAK Sosiaaliturvan uudistaminen 2008 LIITE: Sosiaaliturvan uudistamiskomitean tehtävät Asettamispäätöksen ja hallitusohjelman mukaan komitean tehtävänä on laatia ehdotus perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen ja että järjestelmä on selkeä ja tekee mahdolliseksi työn ja sosiaaliturvan yhdistämisen nykyistä paremmin, kaikkein pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulon nykyistä paremmin turvaavasta mallista, hoitotukien, omaishoidon tuen ja kotitalousvähennyksen yhteensovittamisesta saumattomalla tavalla, sosiaalietuuksien verotuksesta ja asiakasmaksuista, ansioturvan ja erityisesti työttömyysturvan kehittämisestä siten, että sosiaaliturva tukee aktiivivaihtoehtoja ja työurien pidentämistä. Selvitettäviä asioita ovat mm. työttömyysturvan kehittämistarpeet, aikuiskoulutus- ja kuntoutusajan toimeentuloturva, työvuorottelu, työllistämistoimenpiteiden työttömyysturvan ja muutosturvan toimivuuden parantaminen ja välityömarkkinoiden toimeentuloturva, sosiaaliturvan kannustavuuden parantamiseksi ja työn vastaanottamisen helpottamiseksi tarkastelemalla erityisesti sosiaaliturvan, verotuksen, asiakasmaksujen sekä työstä saatavan ansiotulojen yhteisvaikutuksia, lainsäädännön, hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen yksinkertaistamisesta ja selkeyttämisestä erityisesti kansalaisten kannalta ja järjestelmän läpinäkyvyyden parantamisesta, sosiaaliturvan myöntämiskäytäntöjen ja maksatusten parantamiseksi ja yksinkertaistamiseksi siten, että kansalainen saa etuutensa viivytyksettä eikä toimeentuloon tule katkoksia, sen varmistamisesta, että sosiaaliturvan rahoitus on kestävällä pohjalla pitkälläkin tähtäimellä. Toimeksiannossa todetaan lisäksi, että komitean ensimmäiset esitykset valmistellaan siten, että ne on mahdollista tuoda eduskunnalle jo syysistuntokaudella 2008.

13 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI Helsinki puh fax