ELÄMÄN LAATU, OSALLISTUMINEN JA ASENNE SAIRAUTEEN VT:N KANNALTA. Erna Kentala



Samankaltaiset tiedostot
Miten elämänhallintaa voi mitata?

SEURANTAKYSELY ELÄMÄNTAPARYHMÄLÄISILLE

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

TERVEYS Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY NUORET AIKUISET T4003_2

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Rajoitusten ja esteiden vähentäminen

Maatalousyrittäjän AVUKSI. TAUSTATIEDOT JA HALLINTAODOTUKSET TIETOJA

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

KYSELY HYVINVOINTIA VAHVISTAVISTA TEKIJÖISTÄ

Oppilaitos: Luokka: Vastaava opettaja:

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

CP Q L Cerebral Palsy Quality of Life

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

CP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Marja Leena Kukkurainen, TtT Täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Toivon tietoa sairaudestani

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Toivon tietoa sairaudestani

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement.

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Miten selvittää kuntoutuksellisen ryhmän dynamiikkaa ja koherenssia?

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Quality of Life Questionnaire

Nuorten syöpäpotilaiden elämänlaadun ja selviytymisen seuranta mobiilisovelluksella

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

eniere-posti Vuosikerta XI Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

Parenting practices, family characteristics and daily health behaviours and their changes in year old children

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Työ kuuluu kaikille!

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Suomen Meniere liitto Vertaistukiohjelma lähimmäisen avun merkityksestä

Saa mitä haluat -valmennus

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Psyykkinen toimintakyky

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

Hyvä taksinkuljettaja,

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

Suomalaisen suurimmat huolenaiheet ovat

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Toimintakykyä arvioitava

Arvojen tunnistaminen

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

VARUSMIESTEN VAPAA-AJAN MELUALTISTUS JA VAIKUTUKSET KUULOON

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Transkriptio:

ELÄMÄN LAATU, OSALLISTUMINEN JA ASENNE SAIRAUTEEN VT:N KANNALTA Erna Kentala

E-QoL 5D Liikkuminen Minulla ei ole vaikeuksia kävelemisessä o Minulla on jonkin verran vaikeuksia kävelemisessä o Olen vuoteenomana o Itsestään huolehtiminen Minulla ei ole vaikeuksia huolehtia itsestäni o Minulla on jonkin verran vaikeuksia peseytyä tai pukeutua itse o En kykene peseytymään tai pukeutumaan itse o Tavanomaiset toiminnot (esim. ansiotyö, opiskelu, kotityö, vapaa-ajan toiminnot) Minulla ei ole vaikeuksia suorittaa tavanomaisia toimintojani o Minulla on jonkin verran vaikeuksia suorittaa tavanomaisia toimintojani o En kykene suorittamaan tavanomaisia toimintojani o Kivut/vaivat Minulla ei ole kipuja tai vaivoja o Minulla on kohtalaisia kipuja tai vaivoja o Minulla on ankaria kipuja tai vaivoja o Ahdistuneisuus/Masennus En ole ahdistunut tai masentunut o Olen melko ahdistunut tai masentunut o Olen erittäin ahdistunut tai masentunut o

Elämän laatu ja Menieren tauti Huimausta ei kysytä QoL:ssa Elämän laatu heijastuu QoL:ssa Liikkumisessa Menieren tauti eristää Depressiossa Menieren tauti masentaa Kuulossa kommunikaatio häiriytyy

ELÄMÄN LAATU JA MENIEREN TAUTI Tutkija otoskoko mittari Meniere (QoL) Normaali QoL Andersson ja Harris 2001 19 SF-12 0.561 0.787 Kato ym 2004 159, Saccus leikattua MDOQ-QoL 68.7 parannus 26 pistettä 32.1 Söderman ym 112 SF12 0,490 0,528 Yardley ym 2003 509 SF-36, ero Henkinen 15,8 Fyysinen 7.0 Mitattu eroa

ELÄMÄN LAATU JA TERVEYS ERI IKÄRYHMISSÄ (KIND YM 1994)

95% CI kuumemittari ELÄMÄN LAATU 5-D 120 KUULOVAM- MAINEN 100 80 60 SEX 40 Female 20 N = 25 13 29 28 64 74 166 122 97 43 4 6 <=50 y 51-60 61-70 71-80 81-90 >90 Mail AGEGRP

Vertaistuki tähtää uudelleen selviytymiseen (enablement) mihin voisi vaikuttaa tietty rakenne, jonka avulla edetään. osallistuvaa kokemusten jakamista vaaditaan hyvät perustiedot taudista.

Menieren taudin kulku ja elämän laatu Alussa. huimauskohtaukset invalidisoivia Elämän muutosten ja laadun alenemisen pelko harrastukset, työ ja seura-elämä uhattuna vaikka kuulo menisi niin huimaus pois

Menieren taudin kulku ja elämän laatu Menieren taudin keskivaiheilla oireet vaihtelevat; huimaus, tinnitus ja kuulonalenema ongelmat ammatissa jaksamisessa, sosiaalisesti sopeutunut samoin kuin harrastusten ja perhe-elämän suhteen hoitomyönteisyys hyvä

Menieren taudin kulku ja elämän laatu Loppuvaiheessa Menieren tautia Huimauskohtaukset harvassa, kuulo heikentynyt, tinnituksen kanssa tulee toimeen. Väsymys voimakasta Eristäytyminen silmiinpistävää, itse hyväksyy tämän piirteen (ei jaksa) Hoitokielteisyys korostunut mikäli siihen liittyy riskejä. Pelko oireiden vaikeutumisesta?

VT tavoitteita lisätä aktiviteetteja ja osallistumista parantaa elämän laatua hyväksyä tautiin liittyviä haittoja

Oman toiminnan rajoitukset

Koherenssi Menieren taudissa Koherenssi on salutogeeninen termi, ja kuvaa sopusointaisuutta, mukautuvuutta ja harmoniaa. Antonovsky kehitti tätä kuvaavan mittarin 1987 ja selvittää sitä miten ihmisen henkinen ajattelu heijastuu terveyden tilaan

KOHERENSSI KYSELYLOMAKE Tehtävänäsi on valita mahdollisimman oikea vaihtoehto kuvaamaan todellisuutta. Vastauksessa on seitsemän vaihtoehtoa, joista pyydämme sinua rengastamaan sopivimman. 1 ja 7 ovat äärivaihtoehtoja. Keskellä numero 4 kuvaa tilannetta, jossa kumpikaan äärivaihtoehto ei ole sopiva. 2 ja 3 tai 5 ja 6 valitaan, jos vastauksesi on lähellä, mutta ei tarkalleen äärivaihtoehdon mukainen. 1= aina 7=ei koskaan

No Kysymys arvo 1 Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, ettet oikeastaan välitä siitä, mitä ympärilläsi tapahtuu? 2 Kuinka usein olet ollut yllättynyt sellaisten henkilöiden käyttäytymisestä, jotka olet uskonut tuntevasi hyvin? 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 3 Oletko joskus pettynyt ihmisiin, joihin olet luottanut? 1 2 3 4 5 6 7 4 Millainen on tähänastinen elämäsi ollut? 1 2 3 4 5 6 7 5 Kuinka usein sinusta tuntuu, että sinua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti? 1 2 3 4 5 6 7 6 Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, että olet oudossa tilanteessa etkä tiedä, mitä tehdä 1 2 3 4 5 6 7

7 Koetko että päivittäisten tehtäviesi hoitaminen on tuskallista tai ikävää 8 Kuinka usein tunteesi ja ajatuksesi ovat oikein sekaisin? 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 9 Koetko joskus tunnetiloja, joita et haluaisi tuntea? 1 2 3 4 5 6 7 10 Monet ihmiset jopa lujaluonteiset kokevat joskus tietyissä tilanteissa olevansa vain toisten tiellä. Kuinka usein sinä olet kokenut näin? 11 jotakin on tapahtunut, oletko yleensä todennut, että olit yli- tai aliarvioinut asian merkityksen 12 Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, että päivittäiset tekemisesi ovat jokseenkin merkityksettömiä 13 Kuinka usein sinulla on sellainen tunne, ettet voi olla varma, kykenetkö pitämään asian hallinnassasi? 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7 1 2 3 4 5 6 7

Tekijät, jotka vaikuttavat koherenssin kautta elämän laatuun + Joustavuus + Sopeutuvuus + Tunnekontrolli - viha Koherenssi Ymmärrettävyys Toimintatapa Mielekkyys - ahdistus - kyynisyys

Koherenssi ja vertaistuki Koherenssi terveystieteissä tarkoittaa sopeutumista sairauteen. Vertaistuessa on samat rakenneosat kuin koherenssin rakentamisessa; YMMÄRRETTÄVYYS oireet ja niiden aiheuttama toiminna rajoittuminen, TOIMINTATAPA kohtausten välttämiseksi ja selviämiseksi sairaudesta TOIMINNAN MIELEKKYYS miksi hoito ja toimintamallit sairaudessa ovat tärkeitä Vertaistukitoiminta on positiivisen koherenssin rakentamista.

Koherenssi ja elämän laatu

95% Confidence interval for quality of life healthmeter Koherenssi ja oma terveysmittari 80 75 70 65 60 55 1 = Weak 2 = Moderate SOC class 3 = strong

Koherenssi ja muut muuttujat SOC1 (weak) SOC2 (moderate) SOC3 (high) All Gender (%); male 4 (10%) 13 (20%) 10 (21%) 35 (19%) female 36 (90%) 53 (80%) 38 (79%) 146 (81%) Mean age (Sd) 60.9 (11.2) 61.4 (10.1) 63.8 (11.6) 62.2 (10.6) Mean SOC score (Sd) 51.8 (6.9) 68.4 (4.1) 81.2 (4.1) 68.1 (12.2) Duration of MD yrs (Sd) 17.6 (13.8) 12.1 (9.7) 16.9 (11.5) 15.3 (11.2) Mean Healthmeter (Sd) 64.9 (19.0) 72.6(16.0) 73.0(17.4) 71.0 (17.2) Other diseases avr(sd) 0.9 (1.0) 0.8 (0.9) 0.7 (1.0) 0.8 (1.0) Other diseases=average number of reported illnesses Table 3. Parameters according to SOC-glass

Vertaistukiohjelma Ohjelman keskeiset periaatteet ovat seuraavien seikkojen tunnistaminen ja omaksuminen: Tunnistamaan sairauden oleelliset osatekijät ja kohdistamaan huomion niiden aiheuttamaan haittaan ja fokusoimaan näiden kuntoutukseen Havaitsemaan taudin vaikeusastetta kuvaavat mittarit ja seuraamaan parantumisen astetta Auttaa ymmärtämään positiivisen asenteen rooli ja tähän tähtäävän hoitomuodon periaatteet ja hyväksyä perusteet.

Kiitos

Evaluation Integration and decision making Short-term Remediation On-going Remediation Activity and Participation Functional Status Contextual Factors Related Functions and Activities Ranking of symptoms Integration and Triage Goal setting Hearing instrumentation: Ti instrumentation Physiotherapy Strategies Ancilliary Help Continuing Remediation A model of Menière s Enablement

Contextual Factors - ympäristötekijät teknologia Natural Environment and Human made changes to Environment tuki ja ihmissuhteet asenteet palvelut, th- järjestelmä etniset taustatekijät

AIKAISEMMIN DISORDER = Sairauden tai vamman aiheuttama muutos terveydentilassa (esim kuulonalennus, huimaus tinnitus) IMPAIRMENT = Haitta on sairauden aiheuttama toiminnan rajoittuminen (kuulemisen vaikeus, tinnituksesta johtuva keskittymisvaikeus, huimauksesta johtuva tasapainon horjuminen) HANDICAP = Vammaisuus on haitasta jotuva elämisen rajoittuminen kuten kuulovaikeuksein vuoksi elokuvissa käunti, asiointi, tinnituksen vuoksi suoriutumiskyvyn lasku töissä, huimauksen aiheuttama sulkeutuneisuus ja asioinnin rajoittuminen