CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET



Samankaltaiset tiedostot
Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Eväitä muistisairaan saattohoitotilanteen tunnistamiseen

Laajennettu ajoterveystarkastus ikääntyville Markku Sainio, neurologian erikoislääk, dos

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

Ulla Vuori, terveydenhoitaja, projektikoordinaattori Suomen muistiasiantuntijat

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

DEMENTIA-ASTEEN KLIININEN ARVIOINTILOMAKE (CDR ) 1/10 N.CDR_WSHEET_1

MMSE Mini Mental State Examinationnumeroista. teoiksi. Äänekosken Arjen Tuki Testipatteristokoulutus Syksy 2015

Kuljetuspalvelut KHO:n uusimmassa käytännössä. Sanna Ahola Erityisasiantuntija

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

MUISTISAIRAANHOIDON ASIANTUNTIJAPÄIVÄT TIETEIDEN TALOLLA Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo

PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Psyykkinen toimintakyky

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Muistisairaudet

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous Toivakassa

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Huolehdi muististasi!

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Muistihäiriöt, muistisairaudet, dementia.

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

1. TOM-PERUSVALMENNUS

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Perusturva/hoivapalvelut LEPPÄVIRRAN KUNNAN KOTIHOIDON MYÖNTÄMISPERUSTEET

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Ikäihmisten toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi Etelä-Kymenlaaksossa

Suomennos: Arja Kinnarinen. Viitteet:

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

Toivon tietoa sairaudestani

Muistisairauden eteneminen ja sen edellyttämät muutokset

Muistisairauksien koko kuva Muistisairaudet käypä hoito suositus Kansallinen muistiohjelma 2012

Uudistuva muistisairauksien varhaisdiagnostiikka

Helsingin Alzheimer-yhdistys Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri.

Toivon tietoa sairaudestani

VAIKEASTI DEMENTOITUNEEN ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO. SAATTOHOITO 2013 PROFESSIO Jukka Virolainen Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri

ASUNTOHAKEMUS. Saapunut / 20 HAKIJAN TIEDOT. Puolison nimi. Kotiosoite. OMAISEN /YHTEYSHENKILÖN TIEDOT Osoite ja puh EDUNVALVOJA

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op


Muistisairauden kulku: vaikutukset yksilöön ja yhteisöön. Tampere Lauri Seinelä, LT, geriatrian erikoislääkäri

Joka kolmas 65-v. ilmoittaa muistioireita Suomessa hlöä, joilla kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyt lievästä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Kertausta aivovammojen oireista

Kaatumisten ehkäisy sairaalassa

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Quality of Life Questionnaire

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Sydän- ja verisuonitautien merkitys MUISTISAIRAUDEN SYNNYSSÄ

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LUOTTAMUSHENKILÖHALLINNOSSA

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Ikäneuvo-hanke Asiakasohjauksen kokeiluun osallistuvien kuntien yhteiset kotihoidon ja tukipalvelujen kriteerit

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

PERUSTIEDOT OPISKELU JA TYÖELÄMÄ

1(3) Timo Erkinjuntti Soveltava neurologian professori HYKS neurologian klinikka AIVOTERVEYS HAASTEENA MUISTI JA TIEDONKÄSITTELY

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Aivoviikko vk 11. Ohjelma. Seminaari ANNA AIKAA AIVOILLE

Sosiaalilautakunta NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

MUISTISAIRAAN KÄYTÖSOIREET JA TOIMINTAKYKY VANHUSPSYKIATRISESSA OSASTOHOIDOSSA

KÄYPÄ HOITO VASTAUS HAASTEESEEN

Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon OSSI-hanke

TYÖKOKEILUN ARVIOINTI

ICF tarkenteet. ICF-tarkenteet. 1. tarkenne 2. tarkenne 3 3. tarkenne. Osa-alue. Pääluokka 2. taso. 4. taso. 3. taso

Transkriptio:

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET MMSE MMSE (på svenska) Muistikysely läheiselle Minnesformulär till närstående Muistikysely Minnesformulär ADCS-ADL ADCS-ADL (på svenska) CDR ja GDS-Fast CDR och GDS-Fast (på svenska) Geriatrinen depressioasteikko Cornellin masennusasteikko Cohen-Mansfieldin levottomuusasteikko NPI

Ohjeita CDR-luokitukseen Kirjaa ruudukkoon haastattelun perusteella potilaan toimintakyky kussakin CDR-luokituksen osiossa siten, että otat huomioon toimintakyvyn laskun vain, mikäli se johtuu kognitiivisten kykyjen heikkenemisestä, ei muista syistä johtuvasta toimintakyvyn laskusta. Epäselvissä tapauksissa kirjaa vaikeamman vaihtoehdon mukaan. Määritä sitten varsinainen CDR-luokka. Tämän luokan määrää muistiosion vaikeusluokka (0 3), kuitenkin siten, että muiden osioiden keskimääräinen luokka voi lisätä tai vähentää muistiosion perusteella tehtyä luokitusta vain yhden askeleen verran, ei kuitenkaan nollaan. Jos esimerkiksi kolme tai useampi poikkeaa muistiosiosta samaan suuntaan, määräytyy CDR-luokka muistiosiosta yhden askelen verran poikkeavaksi. Jos kuitenkin kaksi osiota poikkeaa muistin luokasta vastakkaiseen suuntaan kuin em. kolme osiota, jää muistiosion luokka CDR-luokaksi. Asiantuntijat: Suomen Alzheimer-tutkimusseura Petteri Viramo Kari Alhainen Antero Leppävuori Timo Erkinjuntti Tiina Huusko Sirkka-Liisa Kivelä Keijo Koivisto Hannu Koponen Tuula Saarela Raimo Sulkava Risto Vataja CDR-luokitus Tee arvio parhaan kykysi mukaan käyttäen kaikkea olemassa olevaa tietoa. Määritä kukin osio niin itsenäisesti kuin mahdollista. Merkitse vain yksi kohta kustakin osiosta. Merkitse heikentyminen tason laskuna henkilön tavalliselta tasolta vain silloin, kun se johtuu kognitiivisesta heikentymisestä, älä silloin, kun se johtuu muista tekijöistä, kuten fyysisestä vammasta tai masennuksesta. Toisinaan käytettävissä oleva tieto on moniselitteistä ja jokin osio voidaan kliinikon parhaan arvion mukaan kirjata jompaan kumpaan kohtaan joko lieväksi (1) tai keskivaikeaksi (2) heikentymiseksi. Tällaisessa tilanteessa peruskäytäntö on kirjata kyseinen kohta vaikeamman heikentymisen mukaan. Afasia otetaan huomioon arvioimalla sekä kielellisiä että ei-kielellisiä toimintoja jokaisella kognitiivisella osiolla. Mikäli afasia ilmenee voimakkaampana kuin yleinen arvio dementiasta, kirjataan yksilön suoriutuminen yleisen dementian mukaan. Hanki ja käytä tietoa ei-kielellistä kognitiivisista toiminnoista. Yleinen CDR-luokka johdetaan kaikkien kuuden osion pisteytyksestä seuraavasti: Muisti (M) -osio katsotaan ensisijaiseksi osioksi ja muut ovat toissijaisia osioita. CDR = M, mikäli vähintään kolme toissijaisista osioista antavat saman pisteytyksen kuin muistiosio. Tilanteissa, joissa kolme tai useampi toissijainen osio antavat pistettä korkeamman tai matalamman pistemäärän kuin muistiosio, CDR = toissijaisten osioiden enemmistön pistemäärä sillä puolella muistiosiota, jolla toissijaisten osioiden enemmistö on. Kuitenkin, mikäli toissijaisista osioista kolme on kirjattu toiselle puolelle muistiosiota ja kaksi toiselle, CDR = M. Kun M = 0,5, niin CDR = 1, mikäli vähintään kolme muuta osiota antavat pisteytyksen 1 tai enemmän. Jos M = 0,5, ei CDR-luokka voi olla 0; se voi olla ainoastaan 0,5 tai 1. Jos M = 0, niin CDR = 0, ellei kahdella tai useammalla toissijaisella osiolla ole heikentymistä (0,5 tai enemmän), missä tilanteessa CDR = 0,5. Vaikka nämä ohjeet soveltuvat suurimpaan osaan Alzheimerin taudin tapauksia, eivät ne kata kaikkia mahdollisia pisteytysvaihtoehtoja. Epätavalliset tilanteet, joita satunnaisesti ilmenee Alzheimerin taudissa ja joita voidaan olettaa esiintyvän myös muissa etenevissä muistisairauksissa, kirjataan seuraavasti: 1. Kun toissijaiset kategoriat ovat tasoissa toisella puolella muistiosiota, valitse tasoissa olevista pisteytyksistä se, joka on lähinnä muistiosiota (esimerkiksi kun M ja yksi toissijainen osio = 3, kaksi toissijaista osiota = 2 ja kaksi toissijaista osiota = 1; CDR = 2). 2. Kun ainoastaan yksi tai kaksi toissijaista osiota antavat saman pistemäärän kuin M, niin CDR = M ellei useampi kuin kaksi toissijaista osiota ole samalla puolella muistiosiota. 3. Kun M = 1 tai suurempi, ei CDR-luokka voi olla 0. Tässä tilanteessa CDR = 0,5, jos toissijaisten osioiden enemmistö on 0. Lähde: Morris JC. The Clinical Dementia Rating (CDR): current version and scoring rules. Neurology 1993:43;2412 2414.

CDR-luokitus Pvm: Tutkittava: Tekijä: CDR-LUOKKA 0 = normaali 0,5 = mahdollinen 1 = lievä 2 = keskivaikea 3 = vaikea OSIO CDR 0 CDR 0,5 CDR 1 CDR 2 CDR 3 MUISTI Ei muistin huonontumista tai pientä muistamattomuutta toisinaan. Lievää jatkuvaa muistamattomuutta; tapahtumien osittaista muistamista; hyvänlaatuista muistamattomuutta. Kohtalaista muistin huonontumista, selvimmin koskien viimeaikaisia tapahtumia; vaikuttaa jokapäiväisiin toimintoihin. Vaikea muistihäiriö, vain hyvin opittu aines säilynyt; uusi aines unohtuu pian. Vaikea muistihäiriö; vain pirstaleita säilynyt. ORIENTAATIO Täysin orientoitunut. Täysin orientoitunut lukuun ottamatta pieniä vaikeuksia aikasuhteissa. Jonkin verran vaikeuksia aikasuhteissa; tutkimustilanteessa orientoitunut paikkaan; muuten voi olla maantieteellistä desorientaatiota. Suuria vaikeuksia aikasuhteissa; yleensä desorientoitunut aikaan ja usein paikkaan. Orientoitunut vain henkilöön. ARVOSTELUKYKY Ratkaisee jokapäiväiset ongelmat ja hoitaa taloudelliset asiansa hyvin; arvostelukyky hyvin säilynyt. Vain vähäistä huonontumista ratkaistaessa ongelmia, yhtäläisyyksiä ja eroja. Kohtalaisia vaikeuksia käsiteltäessä ongelmia, yhtäläisyyksiä ja eroja; sosiaalinen arvostelukyky yleensä säilynyt. Merkittäviä vaikeuksia käsiteltäessä ongelmia, yhtäläisyyksiä ja eroja; sosiaalinen arvostelukyky yleensä heikentynyt. Arvostelukyvytön ja kyvytön ratkaisemaan ongelmia. YHTEISÖLLISET TOIMINNOT Toimii itsenäisesti tavanomaisella tasollaan työelämässä, ostosten teossa sekä vapaaehtoistyössä ja sosiaalisissa ryhmissä. Vain vähäistä huonontumista em. toiminnoissa. Kyvytön toimimaan itsenäisesti em. toiminnoissa joskin saattaa silti olla mukana joissakin; voi edelleen vaikuttaa normaalilta satunnaisesta tarkkailijasta. Ei itsenäistä toimintaa kodin ulkopuolella, joskin kykenee saatettuna osallistumaan kodin ulkopuoliseen toimintaan. Ei itsenäistä toimintaa kodin ulkopuolella; ei saatettunakaan kykene osallistumaan tällaiseen toimintaan. KOTI JA HARRASTUKSET Eläminen kotona sujuu, älyllinen mielenkiinto ja harrastukset hyvin säilyneet. Eläminen kotona sujuu, älyllinen mielenkiinto ja harrastustoiminta korkeintaan lievästi heikentyneet. Lievää, mutta selkeää huonontumista toiminnoissa kotona; luopunut vaikeammista askareista; luopunut monimutkaisemmista harrastuksista ja toiminnoista. Vain yksinkertaisimmat askareet sujuvat; hyvin rajatut kiinnostuksen kohteet; keskittyy huonosti. Ei merkittävää toimintaa kotona. ITSESTÄ HUOLEHTIMINEN Täysin kykenevä huolehtimaan itsestään. Tarvitsee kehotuksia ja muistutuksia. Tarvitsee apua pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa ja henkilökohtaisten tavaroidensa hoidossa. Tarvitsee paljon apua itsestään huolehtimisessa; usein inkontinentti.

GDS/FAST Global Deterioration Scale (GDS) / Functional Assessment Staging (FAST) Alzheimerin taudin kliinisten oireiden etenemistä kuvaava arviointiasteikko. 1. Ei subjektiivista muistihäiriötä toimintakyky normaali Ei tutkimuksessa havaittavaa muistihäiriötä 2. Hyvin lievä subjektiivinen muistihäriö ei toimintakyvyn heikkenemistä Valittaa esineiden katoamista, unohtaa tuttuja nimiä, subjektiivisia vaikeuksia työelämässä. Ei objektiivisesti havaittavaa toimintakyvyn laskua. Asianmukaisesti huolissaan oireistaan. 3. Vähäinen kognitiivinen häiriö vähäinen toimintakyvyn Objektiivisia vaikeuksia työelämässä, unohtelua ja oppimisen vaikeutta, sanojen hakemista, arvoesineiden katoamista, saattaa eksyä vieraassa ympäristössä, ahdistuneisuutta. Organisointikyky heikentynyt. Taipumusta oireiden kieltämiseen. Häiriöt tulevat esiin vain perusteellisessa haastattelussa ja tutkimuksessa. 4. Kohtalainen kognitiivinen häiriö kohtalainen toimintakyvyn Kyvyttömyyttä monimutkaisissa arkitoimissa kuten raha- ja kauppa-asioiden hoitamisessa tai matkustamisessa vieraalle paikkakunnalle. Saattaa olla muistiaukkoja henkilöhistoriassa. Ei kykene kunnolla seuraamaan ajankohtaisia asioita. Oireiden kieltäminen yleistä, vetäytyy haasteista. Tunne-elämän latistumista. 5. Kohtalaisen vaikea kognitiivinen häiriö kohtalaisen vaikea toimintakyvyn Ei enää selviydy itsenäisesti arkitoimista. Tarvitsee apua asianmukaisten vaatteiden valinnassa (suhteessa säähän, tilaisuuden luonteeseen tms.), mutta muut päivittäistoimet yleensä itsenäiset. Ei kykene palauttamaan mieleen tärkeitä elämään liittyviä asioita, kuten osoitettaan, lastenlastensa nimiä, tms. Ajan ja paikan taju on hämärtynyt. 6. Vaikea kognitiivinen häiriö vaikea toimintakyvyn Tarvitsee yleensä apua päivittäistoimissa. On enimmäkseen tietämätön lähiajan tapahtumista ja omista kokemuksistaan. Vuorokausirytmi usein häiriytynyt. Harhaluuloja, pakko-oireita ja ahdistuneisuutta voi esiintyä. 6 a) Pukeminen ei onnistu ilman apua 6 b) Peseytyminen ei onnistu ilman apua 6 c) WC-käynnit eivät onnistu ilman apua 6 d) Virtsan karkailua (viikottain) 6 e) Ulosteinkontinenssia (viikottain) 7. Hyvin vaikea kognitiivinen häiriö hyvin vaikea toimintakyvyn Päivittäisissä toimissa täysin autettava. 7 a) Puhekyky rajoittuu 5 6 ymmärrettävään sanaan 7 b) Puhe rajoittuu yksittäiseen ymmärrettävään sanaan 7 c) Ei kykene kävelemään ilman apua 7 d) Ei kykene istumaan ilman tukea 7 e) Ei osaa hymyillä 7 f) Ei kykene kannattelemaan päätään GDS-FAST-LUOKKA Asiantuntijat: Suomen Alzheimer-tutkimusseura Petteri Viramo Kari Alhainen Antero Leppävuori Timo Erkinjuntti Tiina Huusko Sirkka-Liisa Kivelä Keijo Koivisto Hannu Koponen Tuula Saarela Raimo Sulkava Risto Vataja Lähteet: Reisberg B, Ferris SH, De leon MJ, Crook T. The Global Deterioration Scale for assessment of primary degenerative dementia. Am J Psychiatry 1982: 139; 1136 1139. Reisberg B. Functional assessment Staging (FAST) Psychopharmacol Bull 1988: 24; 653 659.

Novartis Finland Oy Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo puh. 010 6133 200 www.novartis.fi Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijatyöryhmä. Novartis Finland Oy on tukenut lomakkeiden julkaisemista ja ne ovat saatavilla CD:llä sekä tulostettavissa osoitteesta www.muistiasiantuntijat.fi.