Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Samankaltaiset tiedostot
Luento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Luento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

DEE Sähkötekniikan perusteet

DEE Sähkötekniikan perusteet

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Sähkövirran määrittelylausekkeesta

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 2(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

S PIIRIANALYYSI 1

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

ELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - kevät 2016

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2013

DEE Sähkötekniikan perusteet

521302A PIIRITEORIA 1 Laskuharjoitukset - syksy 2015

Kirchhoffin jännitelain perusteella. U ac = U ab +U bc U ac = U ad +U dc. U ac = R 1 I 12 +R 2 I 12 U ac = R 3 I 34 +R 4 I 34, ja I 34 = U ac

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

DEE Sähkötekniikan perusteet Tasasähköpiirien lisätehtäviä

521302A PIIRITEORIA 1. Laskuharjoitukset - syksy 2014

järjestelmät Luento 8

Harjoitus 5 / viikko 7

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio. 2.2 Gaussin eliminaatio

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Lineaarikombinaatio, lineaarinen riippuvuus/riippumattomuus

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

TA00AB71 Tasasähköpiirit (3 op) Syksy 2011 / Luokka AS11

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala


Omnia AMMATTIOPISTO Pynnönen

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 5, Syksy 2015

Luku Ohmin laki

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Théveninin teoreema. Vesa Linja-aho (versio 1.0) R 1 + R 2

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

1 Kertaus. Lineaarinen optimointitehtävä on muotoa:

FysE301/A Peruskomponentit: vastus, diodi ja kanavatransistori

s = 11 7 t = = 2 7 Sijoittamalla keskimmäiseen yhtälöön saadaan: k ( 2) = 0 2k = 8 k = 4

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

5 DIFFERENTIAALIYHTÄLÖRYHMÄT

2. Vastuksen läpi kulkee 50A:n virta, kun siihen vaikuttaa 170V:n jännite. Kuinka suuri resistanssi vastuksessa on?

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Johdatus verkkoteoriaan 4. luento

DEE Sähkötekniikan perusteet

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

DEE Sähkötekniikan perusteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Gaussin ja Jordanin eliminointimenetelmä

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Ominaisarvo ja ominaisvektori

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

Fy06 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. 3. Luennon sisältö

6 Vektoriavaruus R n. 6.1 Lineaarikombinaatio

ELEKTRONIN LIIKE MAGNEETTIKENTÄSSÄ

Iteratiiviset ratkaisumenetelmät

2. DC-SWEEP, AC-SWEEP JA PSPICE A/D

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

Talousmatematiikan perusteet: Luento 10. Lineaarikuvaus Matriisin aste Determinantti Käänteismatriisi

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Transkriptio:

DEE-11000 Piirianalyysi Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä 1

Verkon systemaattinen ratkaisu Solmupisteiden lukumäärä n (node) Haarojen lukumäärä b (branch) 2

Verkon systemaattinen ratkaisu Muodostetaan suljettuja silmukoita siten, että jokaisessa uudessa silmukassa on vähintään yksi uusi haara mukana ja että lopulta jokainen haara kuuluu vähintään yhteen silmukkaan. 3

Piiriyhtälöiden lukumäärä Muuttujia yhteensä (kunkin haaran virta ja jännite) Jokaiselle haaralle U x = f (I x ) 2b b Virtayhtälöitä n-1 Jänniteyhtälöitä b-n+1 4

Silmukkavirtamenetelmä Valitaan silmukat (b-n+1 kpl) ja muuttujiksi kuvitellut kiertävät silmukkavirrat. b-n+1 yhtälöä riittää. Kaikkien haarojen virrat voidaan lausua edellä mainittujen silmukkavirtojen avulla. Elementtiyhtälöistä haarojen jänniteet. Täydellinen ratkaisu. 5

Esimerkki Muodosta lineaarinen yhtälöryhmä oheisen kytkennän silmukkavirroille. Minkälainen systematiikka kyseisiin yhtälöihin liittyy? 6

Matriisiyhtälö RI = E R ii silmukan i resistanssien summa, kaikki positiivisina. R ij silmukoiden i ja j yhteisen haaran resistanssi positiivisena, jos silmukoiden kiertosuunnat kulkevat samaan suuntaan resistanssin kautta, muutoin negatiivisena. I i silmukan i virta. E i silmukkaan i kuuluvien lähdejännitteiden, kiertosuunnan määräämä, oikealla etumerkillä varustettu summa. 7

Matriisiyhtälö RI = E Riippumattomia lähteitä ja resistansseja sisältävän piirin resistanssimatriisi on symmetrinen. 2 3 4 3 5 6 4 6 7 8

Silmukkavirtamenetelmä (Cont.) Muunnetaan verkon mahdolliset virtalähteet ekvivalenttisiksi jännitelähteiksi. Poistetaan ylimääräiset rinnankytkennät. Kiinnitetään silmukat. Kirjoitetaan lineaarinen yhtälöryhmä silmukkavirroille. Suoritetaan ratkaisu. Esimerkki 9

REVIEW QUESTION 6 Oheissa kytkennässä vastuksen R 2 kautta kulkeva virta on 0 A. Onko virtalähteen J arvo tällöin A) B) 1 A 2 A C) 3 A D) 4 A 10

Solmupistemenetelmä Valitaan referenssisolmu, jonka potentiaali voidaan ajatella nollaksi. Valitaan muuttujiksi muiden solmujen potentiaalit referenssisolmuun nähden. Ns. solmujännitteitä näin ollen n-1 kappaletta. Kaikkien haarojen jännitteet voidaan lausua em. solmujännitteiden avulla. Tällöin haaravirrat voidaan laskea, koska elementtiyhtä-öt tunnetaan. Täydellinen ratkaisu. 11

Esimerkki Muodosta lineaarinen yhtälöryhmä oheisen verkon solmujännitteille. Minkälainen logiikka / systematiikka on todennettavissa kyseisistä yhtälöistä? 12

Matriisiyhtälö GU = J G ii solmuun i liittyvien konduktanssien summa, kaikki positiivisina. G ij solmujen i ja j välinen konduktanssi negatiivisena. U i solmun i potentiaali referenssisolmuun nähden J i solmuun i kuuluvien lähdevirtojen summa, läh-de positiivisena jos sen virta on solmuun päin. 13

Review Question 7 Onko oheisessa kytkennässä solmun 1 yhtälö A) 6U 1-2U 2-4U 3 =3 B) 3U 1-2U 2 -U 3 =12 C) 6U 1-6U 2-12U 3 =-3 14

Solmupistemenetelmä (Cont.) Muunnetaan jännitelähteet virtalähteiksi. Poistetaan ylimääräiset rinnankytkennät. Numeroidaan solmut ja valitaan referenssisolmu. Kirjoitetaan yhtälöt. Suoritetaan ratkaisu. Mitoita oheisessa piirissä lähdejännite E siten, että kuvaan merkitty jännite v 2W on 4 V. 15

Ennakkotehtävä 5 Mitoita solmupistemenetelmää hyväksikäyttäen kytkennän jännitelähteen E arvo siten, että virta I 3 saa arvon 0.1 A. 16

Silmukkavirta- vs solmupistemenetelmä Valitaan se menetelmä, jolla työmäärä minimoituu. Verkko, jossa b haaraa ja n solmua. Esimerkiksi silmukkavirtamenetelmä on edullisempi, mikäli b n 1 n 1 n b 2 1 17