OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/ MUISTIO

1 (3) Seinäjoen kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 17.9.2014 OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/ MUISTIO Aika: Tiistai 16.9.2014 klo 16.00 17.50 Paikka: Alavus Fasadi, Taitotie 1, Alavus Läsnäolijat: Liite: Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Jouko Luukkonen avasi kokouksen toivottaen osanottajat tervetulleiksi. 2. Hankkeen tilannekatsaus kuntajakoselvittäjien kuntakäynnit toteutuneet Ilmajoen kuntaa lukuun ottamatta kuntajakoselvittäjät ovat tavanneet mm. ministeri Risikon, Vaasan seudun kuntajakoselvittäjät ja Kuortaneen urheiluopiston edustajia tulossa tapaamiset mm. sairaanhoitopiirin johtajan ja Janne Antikaisen kanssa työryhmien työskentely käynnistynyt, edetään aikataulussa kuntajakoselvittäjien vaihtoehtoiset ehdotukset esillä seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa 3. Elinvoima, kilpailukyky ja maankäyttö Pohjustus: Raimo Harjunen; Liite 3: Elinvoiman SWOT-analyysi ensiksi jokaisessa kunnassa valmistelun pohjaksi seuraavaan ohjausryhmän kokoukseen Kuntajakoselvittäjät suorittavat yrityksille kyselyn yritysten näkemyksistä kuntaliitoksiin 4. Muut asiat Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9

2 (3) 5. Seuraava kokous Keskiviikkona 8.10.2014 klo 17.00 Isossakyrössä.kunnanvirastolla. Teemana kuntatalous ja palvelut. Seuraavat kokoukset: 4.11.2014 klo 17.00 Kuortane 2.12.2014 klo 17.00 Seinäjoki 21.1.2015 klo 17.00 Alavus 6. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.50 MUISTION VAKUUDEKSI Raija Ranta sihteeri

3 (3) Liite: Alavus Alavus Alavus Alavus henkilöstön edustaja Alavus kaupunginjohtaja Jorma Lamminmäki Tiina Alasaari Anu Katajamäki Eila Koskinen Pekka Ala-Mäenpää Isokyrö Isokyrö Isokyrö henkilöstön edustaja Isokyrö kunnanjohtaja Kuortane Kuortane Kuortane Kuortane henkilöstön edustaja Kuortane kunnanjohtaja Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki Seinäjoki henkilöstön edustaja Jaakko Rinta (vara) Erkki Kuusikko Katri Kemppainen Eino Toivola Satu Mäkelä Annu Ridanpää-Taittonen Seppo Palomäki Paula Isoketo Pentti Turunen Kati Ojaniemi Kimmo Heinonen Aarne Heikkilä Kari Nieminen VM VM Sihteeri Poissa: Raimo Harjunen Jouko Luukkonen Raija Ranta Jaakko Pukkinen Helena Tuuri-Tammela Jorma Rasinmäki

Elinvoima, kilpailukyky, maankäyttö Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys

Jutun juoni 1. Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? 2. Millainen on elinvoimainen alue? 3. Kuntien elinvoimapolitiikka 4. Mistä alueiden elinvoima syntyy? 5. Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? 6. Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina 7. Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta 8. Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 9. Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi

Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? Selvitystyö lähtee alueen mahdollisuuksien hyödyntämisestä, ei vaikeuksien selättämisestä Sote-uudistuksen jälkeinen uusi kunta uudistaa kuntaliitosten tavoitteet Palvelujen turvaamisesta ja talouden vakauttamisesta elinvoiman vahvistamiseen Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 17.9.2014 3

Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain 2000-2011 Lähde: Yrittäjät -300-200 -100 0 100 200 Seinäjoki 160 Yhteensä Tilastokeskus Kuntajako 2013-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 Seinäjoki 5 395 Kuortane -122 Ilmajoki 111 Isokyrö -132 Isokyrö -108 Ilmajoki -176 Kuortane -151 Alavus -202 Alavus -200 Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Mukana työnantajayrittäjät ja yksinäisyrittäjät, kuten freelancer tai ammatinharjoittaja, myös maatalousyrittäjät. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.

Millainen on elinvoimainen alue? Elinvoiman peruspilarit kunnossa Tunnettuus, väestökehitys, yritystoiminta, työllisyys, tulevaisuudenusko, infra, KESKINÄINEN LUOTTAMUS Hyvä alue asukkaille elää niin keskuksessa kuin kylissäkin Laadukkaat ja helposti saavutettavissa olevat yksityiset ja julkiset palvelut, vaihtoehtoja asumiseen ja työllistymiseen Paikka, joka tuntuu kotiseudulta ja jossa ovat arjessa selviytymisessä auttavat tukiverkostot

Millainen on Alue, joka tarjoaa yrityksille parhaan toimintaympäristön Kannustava yritysilmasto, osaavaa työvoimaa, toimivat yrityspalvelut, toimitiloja yritysten erilaisiin tarpeisiin, alihankkijoita Alue, joka on vetovoimainen opiskelupaikkana Monipuolinen koulutustarjonta, vapaa-ajan pöhinää Alue, jonne halutaan tulla ostoksille ja jossa halutaan käydä matkailijana Monipuoliset asiointimahdollisuudet, kiinnostavia matkailukohteita, kulttuuritarjontaa moneen makuun

Kuntien elinvoimapolitiikka (Jari Kolehmainen) Yleinen elinvoimapolitiikka Pitää yllä alueen yleisiä kehittymisedellytyksiä: infra, peruspalvelut, elinkeinoelämän yleiset toimintaedellytykset Kohdennettu elinvoimapolitiikka Vahvistaa alueelle ominaisten erityispiirteiden kehittymistä alueen muista alueista erottaviksi ylivoimaisiksi kilpailutekijöiksi Kokeileva elinvoimapolitiikka Tarttuu vasta idulla oleviin mahdollisuuksiin 7

Kuntien elinvoimapolitiikka Onko kunnan koolla ja sen harjoittamalla elinvoimapolitiikalla jokin yhteys? Pienen kunnan resurssit ja osaaminen riittänevät vain yleisen elinvoimapolitiikan harjoittamiseen? Kohdennettu ja kokeileva elinvoimapolitiikka vaativat resursseja ja osaamista Tällä hetkellä tällaisia resursseja on kattavasti vain Seinäjoella Ilmajoen Seamk, Kuortaneen urheiluopisto ja Alavuden Fasadi ehkä ainoita poikkeuksia 8

Mistä alueiden elinvoima syntyy? Elinvoima on seudullista; harvoin jos koskaan yhden kunnan, edes ison, alueelle rajoittuvaa Yleisen elinkeinopolitiikan oltava kunnossa alueella: maankäyttö, palvelut, asuminen, väylät, tietoliikenneyhteydet 9

Mistä alueiden Yleisen elinvoimapolitiikan kunnossa olo ei vielä tuo alueelle kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin, koska perusasiat ovat yleensä kunnossa kilpailevillakin alueilla Alueen elinvoima syntyy siitä, että se pystyy kohdennetulla elinkeinopolitiikalla erottautumaan muista alueista ja vahvistamaan alueen ylivoimaista kilpailukykyä ja vetovoimaa 10

Mistä alueiden Elinvoiman keskeisiä synnyttäjiä ovat klusterit Klusteri on verkosto, jonka muodostavat veturiyritykset, alihankkijat, raakaaineentuottajat, logistiikkayritykset, kone- ja laitevalmistajat, koulutusorganisaatiot, osaamiskeskukset ja muut innovaatiotoimijat Klusterin kilpailukykyä rakennetaan eri toimijoiden tiiviillä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä 11

Mistä alueiden Klusterin ydintoimijoita ovat sen veturiyritykset Veturiyritykset eivät välttämättä organisoi klusterin kehittymiselle välttämätöntä yhteistyötä. Yhteistyö käynnistyy useimmiten hanketoiminnalla, johon veturiyrityksillä ei ole resursseja Yhteistyön organisointi on hallinnon vastuulla Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 17.9.2014 12

Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? Elintarvikeklusteri ilmeinen ykkönen: Vahva alkutuotanto Atria, Valio, Altia Epanet, Seamk, Sedu, Foodwest, Ely Kehittämistyöllä pitkät perinteet, myös kokeilevan elinvoimapolitiikan piiriin kuuluvia hankkeita Selvitysalueen ulkopuolella merkittäviä toimijoita: alkutuotantoa, jalostusta, kone- ja laitetoimittajia 13

Mitkä voisivat olla Matkailuklusteri kärkkyy kakkospaikkaa Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot, Ilmajoen musiikkijuhlat Rytmikorjaamo, Aalto-keskus Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa Seinäjoki yksi maa johtavia tapahtumajärjestäjiä Selvitysalueen ulkopuolella useita vetovoimaisia matkailukohteita Potentiaaliset nousijat tunnistettava 14

Mitkä voisivat olla Kuntakohtaisen elinvoiman lähteinä yksittäisiä toimijoita ja miniklustereita Seinäjoki: kauppa, julkinen hallinto, keskussairaala Alavus: ovi- ja ikkunateollisuus Ilmajoki: Isokyrö: autokauppa Kuortane: puutuoteteollisuus, metalliteollisuus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 17.9.2014 15

Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina Etelä-Pohjanmaan asutus ja yritystoiminta sijoittuu vahvasti valtateistä ja kantateistä muodostuville usean kunnan kautta kulkeville kehityskäytäville Valtasuoni V 19 selvityksessä amputoituna V 18 kokonaisuudessaan mukana Vaasa-Seinäjoki rata ja Vaasan lentoasema mukaan tarkasteluun Kantatie 66 myös mukaan tarkasteluun Järkevä kehityskäytävätarkastelu vaatii selvitysalueen rajojen ylittämistä 16

SYKE: KAUPUNKISEUTUJEN RAJAUS SEINÄJOKI Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen 17.9.2014 17

Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta Seinäjoen vahvistuva elinvoima vahvistaa myös muiden kuntien elinvoimaa ja toisaalta ympäryskuntien elinvoiman ehtyminen syö myös keskusalueen elinvoimaa Vain Seinäjoki ja ympäristökunnat yhdessä on kilpailukykyinen alue keskusalueiden välisessä kilpailussa Elinvoimaa synnyttävät klusterit ja kehityskäytävät ylittävät selvitysalueen rajat Ylitetäänkö selvityksessä rajat ja mitä siitä seuraa?

Huomioita ja Alueen yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii huipputason osaamisen ja tutkimustiedon siirtämistä yritysten käyttöön Kansainvälisen tason osaamista ja osaajia ei voi olla joka niemessä ja notkossa, vaaditaan keskittämistä Keskittäminen luo myös edellytykset tutkimusalojen rajat ylittäville ja tutkimusalat yhdistäville innovaatioille Toisaalta kunnissa on oltava toimijoita, jotka avaavat ovia yrityksille tutkijoiden kammioihin Keskusalueen osaamiskeskittymän (kuten esimerkiksi Epanet-verkoston) ja alueen yritysten löydettävä yhteisen edun vuoksi toisensa

Huomioita ja Selvitettävä, onko kuntien yleisessä elinvoimapolitiikassa joitakin kipupisteitä Estääkö kuntien mahdollisesti erilainen kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka kehityskäytävien ja klustereiden kehitystä? Esiintyykö epäreilua kilpailua yrityksistä? Ovatko jotkin koulutustarjonnan muutokset johtaneet ongelmiin työvoiman saatavuudessa?

Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 1. Mitä elinvoima ja elinvoimapolitiikka ovat? Millainen on elinvoimainen alue Elinvoimapolitiikan kolme tasoa Mistä alueiden elinvoima syntyy 2. Mistä Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoima rakentuu? Perusta: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, innovaatiotoiminta, luottamus Klusterit ja kehityskäytävät, kuntakohtaiset elinvoimatekijät Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 17.9.2014 21

Luonnos 3. SWOT-analyysi Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimapolitiikasta Nykytila: vahvuudet ja heikkoudet Tulevaisuus: mahdollisuudet ja uhat 4. Mikä olisi oikea kuntarakenne tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttumiseksi ja uhkien välttämiseksi?

Luonnos SWOT-analyysin näkökulmat (Erkki Välimäkeä soveltaen) Yleisarvio yhteisestä elinvoimapolitiikasta ja sen vaatimasta luottamuksesta Maankäyttö ja kaavoitus: kaavayhteistyö Asuminen: asuntopoliittinen yhteistyö Liikenne: saavutettavuus, tie-, rata- ja tietoliikenneväylät Palvelut: sote, toisen asteen koulutus, jätehuolto Elinkeinopolitiikka: yhteinen elinkeinopolitiikka, työnjako yrityspalveluissa Innovaatiopolitiikka: innovaatiostrategia, innovaatiotoimijoiden keskinäinen yhteistyö ja jalkautuminen yrityksiin

Luonnos Miten elinvoiman SWOT-analyysi olisi suotavaa valmistella? Yhtä tärkeää kuin lopputulos, on se prosessi, jolla lopputulokseen on päästy (Raimo Harjunen) Jos valmistelun pohjaksi tehtäisiin ensiksi jokaisessa kunnassa analyysi kunnan näkökulmasta, voisi se olla yksi askel kohti yhteistä elinvoimapolitiikkaa

Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi Kunnissa ei palavaa intoa kuntaliitoksiin Turnausväsymystä Myös tulevaisuuden epävarmuus jarruttaa liitoshaluja Toisaalta tiedämme kohtalaisen varmasti, mitä uuden kunnan ykköshaaste, elinvoiman vahvistaminen, vaatii kunnalta Kuntaliitossuma pitäisikin saada puretuksi nyt, kun vielä voimme keskittyä uuden kunnan elinvoiman vahvistamiseen kuntien pelastamisen sijaan

Yritykset Yritykset voisivat olla se voima, joka laukaisisi suman Yritykset suhtautuvat yleensä kuntapäättäjiä myönteisemmin kuntaliitoksiin. Tulisi selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yritykset näkevät kuntaliitoksissa ja millaisia liitoksia ne priorisoivat Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 17.9.2014 26

Yritykset Seuraavien tyyppisten yritysten mielipiteillä erityistä merkitystä: Yritykset, joilla on koko Suomi markkina-alueena tai jotka ovat kansainvälistyneet: tuleeko vetovoimaisesta, kasvavasta kunnasta apua markkinointiin, avainhenkilöiden rekrytointiin tai edunvalvontaan Yritykset, jotka toimivat useassa kunnassa tai ovat usean kunnan alueelle ulottuvan verkoston toimijoita: aiheuttaako kuntien mahdollisesti erilainen maankäyttö- tai elinkeinopolitiikka haittaa yritystoiminnalle, olisiko kuntaliitoksilla jotakin vaikutusta yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöhön

Yritykset Lähiyritykset, joilta kunta ostaa palveluita tai tavaroita Isommassa kunnassa on isompi asiakaspotentiaali. Voi kuitenkin olla pienelle yritykselle liiankin iso. Asioiden hoito voi byrokratisoitua. Kattavan kuvan saaminen yritysten näkemyksistä vaatisi ilmeisesti kyselyn tekemistä Tehdäänkö ja millaisille yrityksille?

ELINVOIMATOIMIJAT KUNTIEN ELINKEINOPALVELUT - Alavuden Kehitys Oy - Ilmajoen elinkeinotoimi - VASEK Oy (Isokyrö) - Kuortaneen elinkeinotoimi - Into Seinäjoki Oy (SEEK+Frami) ALKAVAN YRITTÄJÄN PALVELUT - Uusyrityskeskus Neuvoa- Antava (muut kunnat) - Uusyrityskeskus STARTIA (Isokyrö) - Yritys Suomi (ELY) YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT - Foodwest Oy - Fasadi Oy (Alavus) - ELY-keskus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys MUUT TOIMIJAT - Seinäjoen yliopistokeskus - EP korkeakouluyhdistys - SEAMK (Seinäjoki + Ilmajoki) - Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy - Rytmikorjaamo Oy - EP Liitto - Pro Agria Etelä-Pohjanmaa - Kuortaneen Urheiluopisto 17.9.2014 29

Vaasa VASEK Oy Isokyrö Startia Epky Kuortane Eptek Foodwest Oy Elinkeinotoimi Urheiluopisto Pro Agria Seinäjoki ELY Yritys Suomi Ilmajoki Rytmikorjaamo Yliopistokeskus Into Seinäjoki Oy EP Liitto Alavus Elinkeinotoimi SEAMK SEAMK Neuvoa antava EP Matkailu Oy Alavuden Kehitys Oy Fasadi Oy Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 17.9.2014 30

Muuttoliike Selvitysalue ja vertailuseutukunnat Vertailuseuduista Seinäjoen selvitysalueen muuttovoitto on ollut kolmanneksi suurinta Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

Pidemmän aikavälin väestökehitys Koko väestö 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa 4 787 778 4 893 748 4 954 359 5 054 982 5 132 320 5 181 115 5 236 611 5 326 314 5 426 674 5 529 971 5 631 017 5 726 245 5 810 620 5 881 152 5 938 266 5 984 898 Seinäjoen sa. 78 392 80 996 82 268 84 309 84 708 85 245 86 975 89 607 92 654 95 725 98 671 101 393 103 795 105 864 107 616 109 076 Alavus 13 580 13 858 13 720 13 744 13 341 13 135 12 880 12 706 12 341 11 994 11 793 11 659 11 546 11 454 11 370 11 282 Ilmajoki 11 928 12 063 12 019 12 124 11 944 11 832 11 517 11 680 12 022 12 339 12 706 13 062 13 349 13 576 13 763 13 919 Isokyrö 5 383 5 386 5 342 5 409 5 272 5 151 5 074 4 991 4 886 4 873 4 848 4 838 4 831 4 830 4 826 4 817 Kuortane 5 004 5 088 4 906 4 894 4 694 4 457 4 230 4 019 3 849 3 667 3 528 3 413 3 312 3 238 3 181 3 133 Seinäjoki 42 497 44 601 46 281 48 138 49 457 50 670 53 274 56 211 59 556 62 852 65 796 68 421 70 757 72 766 74 476 75 925

Pidemmän aikavälin väestökehitys Työikäiset (17-64 -vuotiaat) 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa 3 094 647 3 200 467 3 228 230 3 258 719 3 291 076 3 336 829 3 361 435 3 409 437 3 394 321 3 342 951 3 304 664 3 290 940 3 287 406 3 290 910 3 324 459 3 367 496 Seinäjoen sa. 49 660 51 639 51 866 52 643 52 606 53 275 54 259 55 850 56 534 56 511 56 463 56 815 57 504 58 217 59 403 60 670 Alavus 8 572 8 790 8 537 8 242 7 826 7 666 7 580 7 438 7 029 6 481 6 041 5 766 5 578 5 411 5 347 5 373 Ilmajoki 7 443 7 464 7 387 7 355 7 150 7 054 6 888 7 111 7 115 7 069 7 073 7 100 7 196 7 302 7 445 7 596 Isokyrö 3 304 3 310 3 223 3 266 3 150 3 039 2 973 2 922 2 804 2 687 2 569 2 499 2 441 2 392 2 398 2 419 Kuortane 3 144 3 151 2 933 2 870 2 699 2 610 2 459 2 288 2 129 1 918 1 781 1 714 1 645 1 590 1 580 1 574 Seinäjoki 27 197 28 924 29 786 30 910 31 781 32 906 34 359 36 091 37 457 38 356 38 999 39 736 40 644 41 522 42 633 43 708

Pidemmän aikavälin väestökehitys 65+ vuotiaat 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa 577 382 606 270 650 941 695 251 743 155 777 198 830 940 892 068 1 018 193 1 157 474 1 272 818 1 369 257 1 457 211 1 528 478 1 559 030 1 566 511 Seinäjoen sa. 9 254 10 051 11 081 11 981 12 764 13 423 14 392 15 142 17 054 19 382 21 590 23 365 24 914 26 186 26 780 26 952 Alavus 1 779 1 865 2 023 2 239 2 397 2 506 2 593 2 644 2 814 3 103 3 361 3 561 3 679 3 789 3 798 3 699 Ilmajoki 1 501 1 644 1 731 1 842 1 947 2 027 2 053 1 989 2 209 2 433 2 662 2 873 3 039 3 146 3 197 3 204 Isokyrö 876 955 984 981 1 008 1 038 1 071 1 067 1 126 1 233 1 314 1 375 1 424 1 472 1 467 1 440 Kuortane 766 832 892 952 993 998 1 004 1 013 1 043 1 101 1 135 1 122 1 114 1 109 1 070 1 031 Seinäjoki 4 332 4 755 5 451 5 967 6 419 6 854 7 671 8 429 9 862 11 512 13 118 14 434 15 658 16 670 17 248 17 578

Työpaikat Selvitysalue Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 luvulla Ilmajoella ja Seinäjoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

Asuinkunta % työllisestä työvoimasta vuonna 2011 Työssäkäyntikunta Ilmajo Isokyr Kuort Seinäjo Jalasj Kauh Kurik Lapu Vaas Selv.al Alavus ki ö ane ki ärvi ava ka a a ue Muut Alavus 78 % 0 % 0 % 2 % 8 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 88 % 12 % Ilmajoki 0 % 46 % 0 % 0 % 37 % 2 % 1 % 5 % 1 % 2 % 84 % 16 % Isokyrö 0 % 1 % 46 % 0 % 14 % 0 % 2 % 0 % 1 % 25 % 60 % 40 % Kuortane 14 % 0 % 0 % 63 % 12 % 0 % 1 % 0 % 3 % 0 % 89 % 11 % Seinäjoki 1 % 2 % 0 % 0 % 82 % 1 % 2 % 1 % 2 % 2 % 86 % 14 % Jalasjärvi 0 % 1 % 0 % 0 % 15 % 70 % 0 % 3 % 0 % 1 % 17 % 83 % Kauhava 0 % 0 % 0 % 0 % 8 % 0 % 80 % 0 % 4 % 1 % 8 % 92 % Kurikka 0 % 4 % 0 % 0 % 11 % 2 % 0 % 66 % 0 % 5 % 15 % 85 % Lapua 0 % 0 % 0 % 1 % 21 % 0 % 9 % 0 % 62 % 2 % 23 % 77 % Vaasa 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 87 % 1 % 99 %

Elinvoima, kilpailukyky, maankäyttö Seinäjoen seudun erityinen kuntajakoselvitys Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys

Jutun juoni 1. Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? 2. Millainen on elinvoimainen alue? 3. Kuntien elinvoimapolitiikka 4. Mistä alueiden elinvoima syntyy? 5. Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? 6. Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina 7. Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta 8. Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 9. Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi

Miksi elinvoima on nostettu Seinäjoen kaupunkiseudun selvitystyön kärjeksi? Selvitystyö lähtee alueen mahdollisuuksien hyödyntämisestä, ei vaikeuksien selättämisestä Sote-uudistuksen jälkeinen uusi kunta uudistaa kuntaliitosten tavoitteet Palvelujen turvaamisesta ja talouden vakauttamisesta elinvoiman vahvistamiseen Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 18.9.2014 3

Millainen on elinvoimainen alue? Elinvoiman peruspilarit kunnossa Tunnettuus, väestökehitys, yritystoiminta, työllisyys, tulevaisuudenusko, infra, KESKINÄINEN LUOTTAMUS Hyvä alue asukkaille elää niin keskuksessa kuin kylissäkin Laadukkaat ja helposti saavutettavissa olevat yksityiset ja julkiset palvelut, vaihtoehtoja asumiseen ja työllistymiseen Paikka, joka tuntuu kotiseudulta ja jossa ovat arjessa selviytymisessä auttavat tukiverkostot

Millainen on Alue, joka tarjoaa yrityksille parhaan toimintaympäristön Kannustava yritysilmasto, osaavaa työvoimaa, toimivat yrityspalvelut, toimitiloja yritysten erilaisiin tarpeisiin, alihankkijoita Alue, joka on vetovoimainen opiskelupaikkana Monipuolinen koulutustarjonta, vapaa-ajan pöhinää Alue, jonne halutaan tulla ostoksille ja jossa halutaan käydä matkailijana Monipuoliset asiointimahdollisuudet, kiinnostavia matkailukohteita, kulttuuritarjontaa moneen makuun

Kuntien elinvoimapolitiikka (Jari Kolehmainen) Yleinen elinvoimapolitiikka Pitää yllä alueen yleisiä kehittymisedellytyksiä: infra, peruspalvelut, elinkeinoelämän yleiset toimintaedellytykset Kohdennettu elinvoimapolitiikka Vahvistaa alueelle ominaisten erityispiirteiden kehittymistä alueen muista alueista erottaviksi ylivoimaisiksi kilpailutekijöiksi Kokeileva elinvoimapolitiikka Tarttuu vasta idulla oleviin mahdollisuuksiin 7

Kuntien elinvoimapolitiikka Onko kunnan koolla ja sen harjoittamalla elinvoimapolitiikalla jokin yhteys? Pienen kunnan resurssit ja osaaminen riittänevät vain yleisen elinvoimapolitiikan harjoittamiseen? Kohdennettu ja kokeileva elinvoimapolitiikka vaativat resursseja ja osaamista Tällä hetkellä tällaisia resursseja on kattavasti vain Seinäjoella Ilmajoen Seamk, Kuortaneen urheiluopisto ja Alavuden Fasadi ehkä ainoita poikkeuksia 8

Mistä alueiden elinvoima syntyy? Elinvoima on seudullista; harvoin jos koskaan yhden kunnan, edes ison, alueelle rajoittuvaa Yleisen elinkeinopolitiikan oltava kunnossa alueella: maankäyttö, palvelut, asuminen, väylät, tietoliikenneyhteydet 9

Mistä alueiden Yleisen elinvoimapolitiikan kunnossa olo ei vielä tuo alueelle kilpailukykyä suhteessa muihin alueisiin, koska perusasiat ovat yleensä kunnossa kilpailevillakin alueilla Alueen elinvoima syntyy siitä, että se pystyy kohdennetulla elinkeinopolitiikalla erottautumaan muista alueista ja vahvistamaan alueen ylivoimaista kilpailukykyä ja vetovoimaa 10

Mistä alueiden Elinvoiman keskeisiä synnyttäjiä ovat klusterit Klusteri on verkosto, jonka muodostavat veturiyritykset, alihankkijat, raakaaineentuottajat, logistiikkayritykset, kone- ja laitevalmistajat, koulutusorganisaatiot, osaamiskeskukset ja muut innovaatiotoimijat Klusterin kilpailukykyä rakennetaan eri toimijoiden tiiviillä ja keskinäiseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä 11

Mistä alueiden Klusterin ydintoimijoita ovat sen veturiyritykset Veturiyritykset eivät välttämättä organisoi klusterin kehittymiselle välttämätöntä yhteistyötä. Yhteistyö käynnistyy useimmiten hanketoiminnalla, johon veturiyrityksillä ei ole resursseja Yhteistyön organisointi on hallinnon vastuulla Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 18.9.2014 12

Mitkä voisivat olla Seinäjoen kaupunkiseudun menestysklustereita? Elintarvikeklusteri ilmeinen ykkönen: Vahva alkutuotanto Atria, Valio, Altia Epanet, Seamk, Sedu, Foodwest, Ely Kehittämistyöllä pitkät perinteet, myös kokeilevan elinvoimapolitiikan piiriin kuuluvia hankkeita Selvitysalueen ulkopuolella merkittäviä toimijoita: alkutuotantoa, jalostusta, kone- ja laitetoimittajia 13

Mitkä voisivat olla Matkailuklusteri kärkkyy kakkospaikkaa Tangomarkkinat, Provinssirock, Vauhtiajot, Ilmajoen musiikkijuhlat Rytmikorjaamo, Aalto-keskus Kuortaneen urheiluopisto, Tuurin kyläkauppa Seinäjoki yksi maa johtavia tapahtumajärjestäjiä Selvitysalueen ulkopuolella useita vetovoimaisia matkailukohteita Potentiaaliset nousijat tunnistettava 14

Mitkä voisivat olla Kuntakohtaisen elinvoiman lähteinä yksittäisiä toimijoita ja miniklustereita Seinäjoki: kauppa, julkinen hallinto, keskussairaala Alavus: ovi- ja ikkunateollisuus Ilmajoki: Isokyrö: autokauppa Kuortane: puutuoteteollisuus, metalliteollisuus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 18.9.2014 15

Kehityskäytävät Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoiman valtasuonina Etelä-Pohjanmaan asutus ja yritystoiminta sijoittuu vahvasti valtateistä ja kantateistä muodostuville usean kunnan kautta kulkeville kehityskäytäville Valtasuoni V 19 selvityksessä amputoituna V 18 kokonaisuudessaan mukana Vaasa-Seinäjoki rata ja Vaasan lentoasema mukaan tarkasteluun Kantatie 66 myös mukaan tarkasteluun Järkevä kehityskäytävätarkastelu vaatii selvitysalueen rajojen ylittämistä 16

SYKE: KAUPUNKISEUTUJEN RAJAUS SEINÄJOKI Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen 18.9.2014 17

Huomioita ja kysymyksiä selvitysalueen elinvoimasta Seinäjoen vahvistuva elinvoima vahvistaa myös muiden kuntien elinvoimaa ja toisaalta ympäryskuntien elinvoiman ehtyminen syö myös keskusalueen elinvoimaa Vain Seinäjoki ja ympäristökunnat yhdessä on kilpailukykyinen alue keskusalueiden välisessä kilpailussa Elinvoimaa synnyttävät klusterit ja kehityskäytävät ylittävät selvitysalueen rajat Ylitetäänkö selvityksessä rajat ja mitä siitä seuraa?

Huomioita ja Alueen yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen vaatii huipputason osaamisen ja tutkimustiedon siirtämistä yritysten käyttöön Kansainvälisen tason osaamista ja osaajia ei voi olla joka niemessä ja notkossa, vaaditaan keskittämistä Keskittäminen luo myös edellytykset tutkimusalojen rajat ylittäville ja tutkimusalat yhdistäville innovaatioille Toisaalta kunnissa on oltava toimijoita, jotka avaavat ovia yrityksille tutkijoiden kammioihin Keskusalueen osaamiskeskittymän (kuten esimerkiksi Epanet-verkoston) ja alueen yritysten löydettävä yhteisen edun vuoksi toisensa

Huomioita ja Selvitettävä, onko kuntien yleisessä elinvoimapolitiikassa joitakin kipupisteitä Estääkö kuntien mahdollisesti erilainen kaavoitus- ja maankäyttöpolitiikka kehityskäytävien ja klustereiden kehitystä? Esiintyykö epäreilua kilpailua yrityksistä? Ovatko jotkin koulutustarjonnan muutokset johtaneet ongelmiin työvoiman saatavuudessa?

Luonnos selvityksen elinvoimaluvun rakenteeksi 1. Mitä elinvoima ja elinvoimapolitiikka ovat? Millainen on elinvoimainen alue Elinvoimapolitiikan kolme tasoa Mistä alueiden elinvoima syntyy 2. Mistä Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoima rakentuu? Perusta: maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut, innovaatiotoiminta, luottamus Klusterit ja kehityskäytävät, kuntakohtaiset elinvoimatekijät Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 18.9.2014 21

Luonnos 3. SWOT-analyysi Seinäjoen kaupunkiseudun elinvoimapolitiikasta Nykytila: vahvuudet ja heikkoudet Tulevaisuus: mahdollisuudet ja uhat 4. Mikä olisi oikea kuntarakenne tulevaisuuden mahdollisuuksiin tarttumiseksi ja uhkien välttämiseksi?

Luonnos SWOT-analyysin näkökulmat (Erkki Välimäkeä soveltaen) Yleisarvio yhteisestä elinvoimapolitiikasta ja sen vaatimasta luottamuksesta Maankäyttö ja kaavoitus: kaavayhteistyö Asuminen: asuntopoliittinen yhteistyö Liikenne: saavutettavuus, tie-, rata- ja tietoliikenneväylät Palvelut: sote, toisen asteen koulutus, jätehuolto Elinkeinopolitiikka: yhteinen elinkeinopolitiikka, työnjako yrityspalveluissa Innovaatiopolitiikka: innovaatiostrategia, innovaatiotoimijoiden keskinäinen yhteistyö ja jalkautuminen yrityksiin

Luonnos Miten elinvoiman SWOT-analyysi olisi suotavaa valmistella? Yhtä tärkeää kuin lopputulos, on se prosessi, jolla lopputulokseen on päästy (Raimo Harjunen) Jos valmistelun pohjaksi tehtäisiin ensiksi jokaisessa kunnassa analyysi kunnan näkökulmasta, voisi se olla yksi askel kohti yhteistä elinvoimapolitiikkaa

Yritykset kuntaliitossuman purkajiksi Kunnissa ei palavaa intoa kuntaliitoksiin Turnausväsymystä Myös tulevaisuuden epävarmuus jarruttaa liitoshaluja Toisaalta tiedämme kohtalaisen varmasti, mitä uuden kunnan ykköshaaste, elinvoiman vahvistaminen, vaatii kunnalta Kuntaliitossuma pitäisikin saada puretuksi nyt, kun vielä voimme keskittyä uuden kunnan elinvoiman vahvistamiseen kuntien pelastamisen sijaan

Yritykset Yritykset voisivat olla se voima, joka laukaisisi suman Yritykset suhtautuvat yleensä kuntapäättäjiä myönteisemmin kuntaliitoksiin. Tulisi selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yritykset näkevät kuntaliitoksissa ja millaisia liitoksia ne priorisoivat Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 18.9.2014 26

Yritykset Seuraavien tyyppisten yritysten mielipiteillä erityistä merkitystä: Yritykset, joilla on koko Suomi markkina-alueena tai jotka ovat kansainvälistyneet: tuleeko vetovoimaisesta, kasvavasta kunnasta apua markkinointiin, avainhenkilöiden rekrytointiin tai edunvalvontaan Yritykset, jotka toimivat useassa kunnassa tai ovat usean kunnan alueelle ulottuvan verkoston toimijoita: aiheuttaako kuntien mahdollisesti erilainen maankäyttö- tai elinkeinopolitiikka haittaa yritystoiminnalle, olisiko kuntaliitoksilla jotakin vaikutusta yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyöhön

Yritykset Lähiyritykset, joilta kunta ostaa palveluita tai tavaroita Isommassa kunnassa on isompi asiakaspotentiaali. Voi kuitenkin olla pienelle yritykselle liiankin iso. Asioiden hoito voi byrokratisoitua. Kattavan kuvan saaminen yritysten näkemyksistä vaatisi ilmeisesti kyselyn tekemistä Tehdäänkö ja millaisille yrityksille?

ELINVOIMATOIMIJAT KUNTIEN ELINKEINOPALVELUT - Alavuden Kehitys Oy - Ilmajoen elinkeinotoimi - VASEK Oy (Isokyrö) - Kuortaneen elinkeinotoimi - Into Seinäjoki Oy (SEEK+Frami) ALKAVAN YRITTÄJÄN PALVELUT - Uusyrityskeskus Neuvoa- Antava (muut kunnat) - Uusyrityskeskus STARTIA (Isokyrö) - Yritys Suomi (ELY) YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELUT - Foodwest Oy - Fasadi Oy (Alavus) - ELY-keskus Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys MUUT TOIMIJAT - Seinäjoen yliopistokeskus - EP korkeakouluyhdistys - SEAMK (Seinäjoki + Ilmajoki) - Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy - Rytmikorjaamo Oy - EP Liitto - Pro Agria Etelä-Pohjanmaa - Kuortaneen Urheiluopisto 18.9.2014 29

Vaasa VASEK Oy Isokyrö Startia Epky Kuortane Eptek Foodwest Oy Elinkeinotoimi Urheiluopisto Pro Agria Seinäjoki ELY Yritys Suomi Ilmajoki Rytmikorjaamo Yliopistokeskus Into Seinäjoki Oy EP Liitto Alavus Elinkeinotoimi SEAMK SEAMK Neuvoa antava EP Matkailu Oy Alavuden Kehitys Oy Fasadi Oy Seinäjioen seudun erityinen kuntajakoselvitys/ Raimo Harjunen ja Jouko Luukkonen www.seinajoki.fi/erityinenkuntajakoselvitys 18.9.2014 30

Muuttoliike Selvitysalue ja vertailuseutukunnat Vertailuseuduista Seinäjoen selvitysalueen muuttovoitto on ollut kolmanneksi suurinta Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

Pidemmän aikavälin väestökehitys Koko väestö 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa 4 787 778 4 893 748 4 954 359 5 054 982 5 132 320 5 181 115 5 236 611 5 326 314 5 426 674 5 529 971 5 631 017 5 726 245 5 810 620 5 881 152 5 938 266 5 984 898 Seinäjoen sa. 78 392 80 996 82 268 84 309 84 708 85 245 86 975 89 607 92 654 95 725 98 671 101 393 103 795 105 864 107 616 109 076 Alavus 13 580 13 858 13 720 13 744 13 341 13 135 12 880 12 706 12 341 11 994 11 793 11 659 11 546 11 454 11 370 11 282 Ilmajoki 11 928 12 063 12 019 12 124 11 944 11 832 11 517 11 680 12 022 12 339 12 706 13 062 13 349 13 576 13 763 13 919 Isokyrö 5 383 5 386 5 342 5 409 5 272 5 151 5 074 4 991 4 886 4 873 4 848 4 838 4 831 4 830 4 826 4 817 Kuortane 5 004 5 088 4 906 4 894 4 694 4 457 4 230 4 019 3 849 3 667 3 528 3 413 3 312 3 238 3 181 3 133 Seinäjoki 42 497 44 601 46 281 48 138 49 457 50 670 53 274 56 211 59 556 62 852 65 796 68 421 70 757 72 766 74 476 75 925

Pidemmän aikavälin väestökehitys Työikäiset (17-64 -vuotiaat) 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa 3 094 647 3 200 467 3 228 230 3 258 719 3 291 076 3 336 829 3 361 435 3 409 437 3 394 321 3 342 951 3 304 664 3 290 940 3 287 406 3 290 910 3 324 459 3 367 496 Seinäjoen sa. 49 660 51 639 51 866 52 643 52 606 53 275 54 259 55 850 56 534 56 511 56 463 56 815 57 504 58 217 59 403 60 670 Alavus 8 572 8 790 8 537 8 242 7 826 7 666 7 580 7 438 7 029 6 481 6 041 5 766 5 578 5 411 5 347 5 373 Ilmajoki 7 443 7 464 7 387 7 355 7 150 7 054 6 888 7 111 7 115 7 069 7 073 7 100 7 196 7 302 7 445 7 596 Isokyrö 3 304 3 310 3 223 3 266 3 150 3 039 2 973 2 922 2 804 2 687 2 569 2 499 2 441 2 392 2 398 2 419 Kuortane 3 144 3 151 2 933 2 870 2 699 2 610 2 459 2 288 2 129 1 918 1 781 1 714 1 645 1 590 1 580 1 574 Seinäjoki 27 197 28 924 29 786 30 910 31 781 32 906 34 359 36 091 37 457 38 356 38 999 39 736 40 644 41 522 42 633 43 708

Pidemmän aikavälin väestökehitys 65+ vuotiaat 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028 2032 2036 2040 Koko maa 577 382 606 270 650 941 695 251 743 155 777 198 830 940 892 068 1 018 193 1 157 474 1 272 818 1 369 257 1 457 211 1 528 478 1 559 030 1 566 511 Seinäjoen sa. 9 254 10 051 11 081 11 981 12 764 13 423 14 392 15 142 17 054 19 382 21 590 23 365 24 914 26 186 26 780 26 952 Alavus 1 779 1 865 2 023 2 239 2 397 2 506 2 593 2 644 2 814 3 103 3 361 3 561 3 679 3 789 3 798 3 699 Ilmajoki 1 501 1 644 1 731 1 842 1 947 2 027 2 053 1 989 2 209 2 433 2 662 2 873 3 039 3 146 3 197 3 204 Isokyrö 876 955 984 981 1 008 1 038 1 071 1 067 1 126 1 233 1 314 1 375 1 424 1 472 1 467 1 440 Kuortane 766 832 892 952 993 998 1 004 1 013 1 043 1 101 1 135 1 122 1 114 1 109 1 070 1 031 Seinäjoki 4 332 4 755 5 451 5 967 6 419 6 854 7 671 8 429 9 862 11 512 13 118 14 434 15 658 16 670 17 248 17 578

Työpaikat Selvitysalue Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000 luvulla Ilmajoella ja Seinäjoella Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2013 kuntajako

Asuinkunta % työllisestä työvoimasta vuonna 2011 Työssäkäyntikunta Ilmajo Isokyr Kuort Seinäjo Jalasj Kauh Kurik Lapu Vaas Selv.al Alavus ki ö ane ki ärvi ava ka a a ue Muut Alavus 78 % 0 % 0 % 2 % 8 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 88 % 12 % Ilmajoki 0 % 46 % 0 % 0 % 37 % 2 % 1 % 5 % 1 % 2 % 84 % 16 % Isokyrö 0 % 1 % 46 % 0 % 14 % 0 % 2 % 0 % 1 % 25 % 60 % 40 % Kuortane 14 % 0 % 0 % 63 % 12 % 0 % 1 % 0 % 3 % 0 % 89 % 11 % Seinäjoki 1 % 2 % 0 % 0 % 82 % 1 % 2 % 1 % 2 % 2 % 86 % 14 % Jalasjärvi 0 % 1 % 0 % 0 % 15 % 70 % 0 % 3 % 0 % 1 % 17 % 83 % Kauhava 0 % 0 % 0 % 0 % 8 % 0 % 80 % 0 % 4 % 1 % 8 % 92 % Kurikka 0 % 4 % 0 % 0 % 11 % 2 % 0 % 66 % 0 % 5 % 15 % 85 % Lapua 0 % 0 % 0 % 1 % 21 % 0 % 9 % 0 % 62 % 2 % 23 % 77 % Vaasa 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 87 % 1 % 99 %