Melu ja tärinä tänään ja huomenna - poimintoja ajassa 2017 Urapolkuja Rauno Pääkkönen Tmi Rauno Pääkkönen Työhygienian koulutuspäivät Kuopio 1-2.2.2017 Kesätöitä Opettaja TTOL TTKK ym. Työterveyslaitos KHO A-insinöörit suunnittelu Armeija Puolustusvoimat Yrittäjä konsultti Maa- ja metsätalous 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Vuosi 2015 2020
Sisältö Being overly sensitive to sound could be the key to intellectuals' creativity. Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2985665/sshh-s-genius-work-overly-sensitive-sound-keyintellectuals-creativity.html#ixzz4ukabsnvn Melutilanne tänään Meluherkkyys Viestintä Meluntorjuntaohjelmat Tärinä tänään Tärinän arviointi ja hallinta Työhygieenikko: melu ja tärinä Poimintoja eri ulottuvuuksista
Melutilanne nyt ja orastavia trendejä Teollisuus ja rakentaminen palvelualat
Äänitaso, kuulon optimointi ja apuvälineet 90 80 luonto, asuminen toimistot tuotannollinen ja teollinen työ ihmisen optimitaso, % 70 60 50 40 30 20 10 0 liian hiljaista, ahdistavaa Hiljaiset alueet asumisalue, tavoitetaso Akustiikkasuunnittelu työalue, tavoitetaso kuulokojeet ja kuulon apuvälineet 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 äänitaso, db viestintäalue, taustamelu häiritsee viestintäsuojaimet Meluntorjunta kuulovaurio, riskialue kuulonsuojaus 4 28.1.2017 Rauno Pääkkönen
Ammattitaudit ja epäilyt 2013, Työterveyslaitos 2015 Fysikaaliset tekijät 1112 melu 1040 tärinä 64 muut 7 Kemialliset tekijät 1462 Kuulovammaa aiheuttava varhainen ikäkuuloisuus kuulovamma (0,75 milj), työssä noin 200 000 kuulovammaista +lievät: tinnitus, viestintävirheet, häiritsevyys, tuottavuus (17 min/pv), ärsyyntyminen yli 85 db altistuvia 200 000 ja yli 80 db altistuvia 480 000 yli 40 % kokee melun haittaavaksi työssään 20 vuotiailla miehillä kuulomuutoksia 20 %, kun niitä oli 1984 vain 14%
Melun vaikutukset ihmisiin välittömät, kuulon vaurioituminen aistit ja kuuleminen; häiritsevyys viestinnän laatu ja puheen häirintä psykofysiologiset ja henkiset vaikutukset suorituskyky, käyttäytyminen ja häiriöt Berglund & Lindvall: Community noise; Document for the WHO, 1995 6 28.1.2017 Rauno Pääkkönen
Mittaaminen Melu Pitkät aikaseurannat; viikkoja kuukausia Viestinnän seuraaminen STI, SI, D2, RT ym. Alkeellisia virheitä näkee; aikavakio, kalibrointi, ohjearvovertailu Mittaukset suojaimien alta ei kehitystä? Impulssimelu? Häiritsevyyden arviointi ja kyselyt? Puhelinmittaukset ainakin pitää kalibroida, halvat mittarit? Ympäristössä; esim. tuulivoimamelun haittojen arviointi ja mittaus? Tärinä Pitkäaikaisseurannat; Ykä Marjanen, ym. Rutiininomaisuus Ympäristötärinän mittaus lisääntyy Häiritsevyyden arviointi? Älyä siirtyy mittareihin, muistitila kasvaa
Melun torjunta tekniset meluntorjuntatoimenpiteet, melua koskevat hallinnolliset määräykset, töiden muuttuminen ja ihmisten asenteiden muutos melua kohtaan Tavallisten työympäristöjen akustiikkasuunnittelu Toimistot SFS5907, asumisterveysohje, viihdeteollisuus, harrastusammattilaiset, palveluammatit merkittävin kuulovammojen vähentymiseen vaikuttava tekijä on ollut kuulonsuojainten lisääntynyt käyttö. työpaikkojen eriarvoisuus melun suhteen näyttää lisääntyneen Pk-sektori, toimialaerot Kuulovammoja lisääviä tekijöitä ovat olleet korkeasuhdanteet ja tuotannon tehostuminen koneiden tehostuessa koneiden akustinen hyötysuhde nousee nopeammin Meluntorjuntaohjelmien merkitys? Asenteet välinpitämättömyys kuulovammasta sekä elämäntapatekijät 8 28.1.2017 Rauno Pääkkönen
Riskien hallinta ja priorisointiperiaatteet Riskin suuruus - Vakavuus - Altistuvien määrä, Aikatekijät - Onnettomuusluonne EHSQ
Erilaisia herkkyyden osa-alueita ja melu Ympäristöherkkyys -sisäilma -kemikaalit -sähkö Muita vaikuttavia tekijöitä -lääkkeet -perimä -ravinto -kunto -sairaudet Aistiherkkyys -haju -tunto -näkö -kuulo -maku -tasapaino Tunneherkkyys -EVÄS -emotionaalinen reaktiokyky -vivahteiden vaistoaminen -ärsykkeiden liiallisuus -syvällinen käsittely Herkkä hermosto -neurologiset asiat
Taulukko 1. Erilaisten herkkyyksien yleisyys Suomessa altistava tekijät yleisyys, % lähde melu 20-50 % ihmisistä Heinonen-Guzejev, M, Ympäristö ja terveys 2/2015 hajut (kemikaalit) 10-40 % ihmisistä Hannuksela, terveyskirjasto Duodecim 2012 sisäilma, homeet? 5-10 % rakennuksista Reijula, ym. Eduskunnan tarkastusvaliokunta 2012 sähkömagneettiset kentät 1-5 % ihmisistä Korpinen, ym., Bioelectromagnetics 2009, Hagström, ym. Pathophysiology 2013 Vain osa altistuneista reagoi!
Sound pressure level, db Pientaajuinen melu 120 100 80 60 40 20 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 Frequency, Hz kuulokynnys 10 % parhaiten kuulevat 50 % keskimääräinen kuulokynnys 90 % huonoimmin kuulevat
Herkkyysvaste ja mittaaminen Ääniherkkyyden suhteen yksilöllisen herkkyyden todentaminen on vaikeaa. Ääntä voidaan mitata, mutta yksilöllisten tuntemuksien tai fysiologisten vasteiden objektiivinen mittaaminen tai arviointi on vaikeaa. Herkkyysvaste voi muuttua erilaisten syiden takia koko ajan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi oppiminen, fyysinen kunto, lääkkeet, sairaudet tai jopa mieliala. Näistä syistä ääniärsykkeiden kokeminen ja näiden suureiden mittaustulos voivat huomattavastikin erota toisistaan.
Viestintä Viestintä eli kommunikaatio voidaan ymmärtää sekä sanomien siirtämiseksi että merkitysten tuottamiseksi. Lisäksi viestintä on määritelty yhteisyyden tuottamiseksi, jolloin olennaista ei ole tiedon tai informaation välittäminen vaan yhteisen ymmärryksen tuottaminen (Wikipedia). Psykoakustiikka Psykoakustiikka määritellään usein kuulon kautta tapahtuvaksi kokemukseksi tai usein vain kuulemiseksi, vaikka kuuleminen on oikeastaan fysiologinen tapahtuma. Äänen kuuleminen ei vielä tee siitä häiritsevää niin kuin monesti valitustapauksissa halutaan tuoda esiin. Monia ääniä kyetään kuulemaan, vaikka ollaan ohjearvojen mukaisessa tilanteessa. Kuulijan ahdistuneisuuden tai häiritsevyyden tunne tekee melusta häiritsevää, mutta mahdollisten ohjearvojen mukaan päätökset tehdään.
Viestintä Viestintä kriittisissä oloissa: Taija Lahtinen, väitös 2016 Oulun yliopisto, ilmavoimien lentäjät Viestintä suojaimia käytettäessä Viestintä koulussa ja avotoimistoissa (Jaanan alustus) Viestintä pitää ottaa huomioon entistä enemmän meluarvioinneissakin
Taustamelun merkitys viestinnässä How often does background noise effect on communication? Taija Lahtinen väitöskirja 2016
Melun häiritsevyys Pääkkönen R, Kylliäinen M & Mikkilä A: Melun häiritsevyydestä. Ympäristö- ja terveys lehti 5/2016, 82-87
Tärinä työssä ja ympäristössä
Käsitärinän avainviestit Oireet ovat ehkäistävissä, mutta vammaa ei voi parantaa. Oireet ovat vakavia ja ne huonontavat toimintakykyäsi. Vammat voivat tehdä sinusta työkyvyttömän hienomotorisesti tarkkaan työhön ja kylmä voi aiheuttaa tuskallisia valkosormisuuskohtauksia. Kustannukset voivat olla merkittävät sekä työntekijälle että työnantajalle. On helppoja ja halpoja tapoja ehkäistä oireita. Tavoitteena on välttää uudet tärinäsairaudet ja mahdollistaa työuran jatkuminen. Tehokas tapa tärinäaltistumisen hallintaan on vaihtaa tai muuttaa työmenetelmiä. Työterveyshuollon tärinäoireiden seuranta on tärkeää. Consultnet Limited 19
http://ttk.fi/files/4639/kasiin_kohdistuva_tarina_pdf.pdf Rauno Pääkkönen 28.1.2017 20
Tärinäaltistukseen vaikuttavia tekijöitä käsitärinä: työstettävä materiaali terän ja työkalun kunto työstövoima puristusvoima kehotärinä: epätasainen ajoalusta ajonopeus ajoneuvon jousitus istuin tärinän haitallisuutta lisäävät: kylmyys, kosteus, tupakointi, melu, taukojen puuttuminen 21 Oireet ja vaivat
Suositukset Asko Talja VTT
Työhygieenikko sekä melu ja tärinä
Työhygieenikon temmellyskenttä Teolliset työolot Ympäristö Toimistot Suunnittelijat Viranomaiset Viihdeteollisuus, harrastetyöt, satunnaistyöt Terveysasiantuntijat Ihminen ja elintavat Kokemisen asiantuntijat, psykofysiikka Työhygieenikko
Työhyvinvoinnin lisääminen sekä melu ja tärinä Psykososiaaliset tekijät Fysikaaliset tekijät; melu ja tärinä Kemialliset tekijät Biologiset tekijät Ergonomia Tapaturmat Työaika Erityisryhmät Persoonallisuus Taloudellinen Terveydentila tilanne Arjen Vapaa-aika kuormitus Harrastukset Elämäntilanne Perhetilanne Tapaturmavaarat Sisäilma Fysikaalinen ympäristö Kemikaalit Asenne Työtavat Osaaminen Motivaatio Elämäntavat Ergonomia Viihtyisyys Prosessit Työtilat Aistit: näkö, kuulo, tunto, maku ja haju Kokeminen, perception Ikä Työntekijä Työnjako Mielekkyys Pätkätyö Työmäärä Irtisanomiset Muutokset Kuormitus Työ Johtaminen Vaihtelevuus Työn hallinta Vaativuus Työympäristö Työhyvinvointi Työsuhteen varmuus Johtamistyyli Oikeudenmukaisuus Päätöksenteko Palkitseminen Kohtelu Tasa-arvo Tukeminen Vuorovaikutussuhteet Kannustaminen Talous Viestintä Imago Kulttuuri Asiakkaat Omistajat Muutokset Kilpailijat Työpaikan toiminta Työyhteisö Kansainvälisyys Visio Työyhteisön tuki Yhteistyö Käyttäytyminen Ihmissuhteet Kohtelu Reviirit Konfliktit Klikkiytyminen Eri kulttuurit
Melu ja tärinä tänään ja huomenna Psykoakustinen ote lisääntyy Herkät ja häiriintyvät otettava huomioon Palvelualojen tukeminen (70 % ihmisistä!) EHSQ ajattelu työelämässä Työolojen parantaminen yhteys suunnittelijoihin Epämiellyttävät värähtelyt Perusasioiden ymmärrys ja kouluttaminen Tiedottaminen
KIITOS Minun tieni