MÄTÄOJANLAAKSON SUOJELUALUEIDEN JA LUO-ALUEIDEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2009-2019

MÄTÄOJANLAAKSON SUOJELUALUEIDEN JA LUO-ALUEIDEN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2009-2019 LUONNOS 28.4.2009 Vantaan Ympäristökeskus Vantaan kaupunki / Viheralueyksikkö STUDIO TERRA OY Kirstinkatu 12 00510 Helsinki 1

SISÄLLYSLUETTEL SLUETTELO 1. Johdanto... 3 2 Tausta ja nykytila... 4 2.1 Mätäojanlaakson luontoarvojen kuvaus... 4 2.2 Suojelu- ja luo-alueet... 5 2.2.1 Erityisesti suojeltavan lajin alue Mätäojansuo, sääskenvalkun esiintymä... 5 2.2.2 Louhelan tervaleppäkorpi... 5 2.2.3 Halavasepikän ehdotettu suojelurajaus... 5 2.2.4 LUO-alue... 6 2.3 Alueen historia ja maankäytön vaiheet... 6 2.3.1 Vantaanjoen entinen lasku-uoma... 6 2.3.2 Viljelymaisema keskiajalta 1900-luvun loppupuolelle... 6 2.3.3 Virkistys- ja suojelualue lähiöiden keskellä... 7 2.4 Toimenpide- ja käyttörajoitukset suojelu- ja luo-alueilla... 7 3. Luonnonhoidon tavoitteet ja toimenpiteet kuvioittain... 8 4. Reitistö ja kulunohjaus...17 5. Uudet reitit...17 6. Hulevesien käsittely...18 7. Siivous...18 8. Hoidon vaikutusten seuranta ja jatkoselvitykset...18 9. Aikataulu ja kustannusarvio...18 10. Lähteet ja taustamateriaali:...19 Liitteet: Luontoarvot Roskaisuus ja kuluneisuus kevät 2009 Luonnonhoitokartta Kustannusarvio: luonnonhoito, käytävät 2

1. Johdanto Mätäojanlaakso sijaitsee Länsi-Vantaalla, Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosien rajalla. Alue on rakennettujen alueiden ympäröimä. Laakson keskellä on Mätäojan uoma, joka rantoineen on monimuotoista, rehevää luhtakasvillisuutta. Suunnittelualueena ovat laakson suojelu- ja LUO-alueet. Näitä ovat Mätäojasuon erityisesti suojeltavan lajin esiintymä, tervaleppäkorven suojelualue, LUOalue ja halavasepikän suojelualue. Hoito- ja käyttösuunnitelma on jatkoa vuonna 2007 valmistuneelle Mätäojanlaakson viheryleissuunnitelmalle. Yleissuunnitelmassa tunnistettiin alueen luontoarvot ja -rajaukset. Tarkempi hoitosuunnitelma luo- ja suojelualueille rajattiin seuraavaan vaiheeseen. Yleissuunnitelman laadinnan aikana alueelta löydettiin uhanalainen halavasepikkä. Tämän seurauksena laakson kosteikkoa ollaan kokonaisuudessaan ehdottamassa suojelualueeksi. Hoito- ja käyttösuunnitelman taustalla on myös valmistumassa oleva Metsäsuunnitelma 2008-2017, jossa alueelle suunniteltuja toimenpiteitä tarkennetaan tässä työssä. Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on uhanalaisten lajien ja niiden elinolosuhteiden sekä biologisen monimuotoisuuden säilyminen. Tiivistyvän kaupunkirakenteen myötä myös käyttäjämäärät alueella nousevat, joten toimenpiteillä pyritään ohjaamaan kulkua ja viestimään alueen arvoista. Ympäristön siisteys, kulunohjaus ja kulumisen konservointi ovat alueen arvostamisessa keskeisiä toimenpiteitä. Lisäksi huomioidaan maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti keskeisten näkymien avaaminen ja puuryhmien esiintuonti, kun toimenpiteistä ei ole haittaa luontoarvoille. Hoitotoimenpiteet esitetään kuvioittain. Suojelualueelle valuvan veden puhdistamisella hulevesirakenteiden avulla pyritään parantamaan alueen veden laatua ja siten hidastamaan vesistön rehevöitymistä. Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu talven ja kevään 2008-2009 aikana. Suunnitelman on laatinut Studio Terra Oy, jossa työhön osallistuivat Sarianne Silfverberg/maisema-arkkitehti MARK, Mervi Hokkanen/maisema-arkkitehti MARK ja Anna Ryymin/suunnitteluhortonomi AMK. Suojeluasiantuntijoina työryhmässä ovat olleet Keijo Savola/suojeluasiantuntija ja Jyrki Muona/yli-intendentti. Hulevesirakenteiden asiantuntijana on työryhmässä ollut Marika Orava/DI /Ramboll Oy. Geoteknisestä suunnittelusta on vastannut Vesa Oksanen/ DI/Geomap Oy. Raittisuunnitelmien asiantuntijana on ollut Paavo Ollikainen/insinööri/FINMAP Infra Oy. Rakenteiden asiantuntija on ollut Kari Kangasniemi/insinööri/Finnmap Consulting Oy Työ on tehty Vantaan Ympäristökeskukselle, jossa työtä ovat ohjanneet Jaakko Vähämäki/johtava ympäristösuunnittelija ja Sinikka Rantalainen/ympäristösuunnittelija. Vantaan kaupungin viheralueyksikön edustajana työtä on ohjannut Ismo Häkkinen/maisema-arkkitehti. Uudenmaan ympäristökeskuksen edustajan työtä on ohjannut Leena Eerola/ylitarkastaja FM. Ohjausryhmään on limyös kuulunut Anna Hasari/suunnitteluinsinööri ja Urpo Asikainen/suunnittelurakennusmestari Vantaan vesihuollon yleissuunnittelusta. Lisäksi rakennuttamista on edustanut Bo Backman ja ylläpitoa Pirjo Kosonen Vantaan viheralueyksiköstä. 3

2 Tausta ja nykytila 2.1 Mätäojanlaakson luontoarvojen kuvaus Mätäojanlaakson kosteikko on yksi Vantaan 49 luo-alueesta. Alueella on valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä luhtametsiä ja pensaikkoja, tulvaniittyjä sekä soistumia. Lisäksi alueella on luontodirektiivin mukaista erityisen tärkeää luontotyyppiä: Fennoskandian metsäluhtaa. Se on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää ympäristöä, jossa tavataan valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaista lintu-, kasvi- ja hyönteislajistoa. (Ojala, 2005). Mätäojan yläjuoksu on toiminut aikoinaan Vantaanjoen lasku-uomana. Nykyisin Mätäojan pääuoma saa alkunsa Hämeenlinnan väylän kupeesta Kaivokselan pohjoisosasta. Mätäoja laskee Myyrmäen ja Kaivokselan kaupunginosien kautta Helsingin puolelle ja lopulta Huopalahden kautta mereen. Vantaan puolella Mätäoja kulkee soistuneessa laaksossa, josta on paikoin vaikea huomata sen varsinaista pääuomaa. Tulvien aikana uoma täyttyy ja siitä muodostuu pitkänomainen tulva-allas. Tämä pienentää selvästi Mätäojan tulvahuippuja ja tasaa virtaamaa. Mätäojaan juoksutetaan myös lisävettä, mikä parantaa sen virkistyskäyttöarvoa kesäaikaan. (Ojala, 2005). Mätäojan varsilla on hienoja paju-, koivu- ja tervaleppävaltaisia luhtia. Sekapuuna kasvaa harmaaleppää, tuomea sekä haapaa. Havupuita luhdassa ei kasva juuri lainkaan. Puusto on pääosin käsittelemätöntä ja joissain kohdin erittäin tiheää. Luhdan ulkopuolella on järeää kuusta sekä koivua kasvavia kapeita metsänreunuksia. Mätäojan reunuksilla on lähteisyyttä ja paikoin myös avoimempia vesilampareita. Mätäojan uoman tulvavyöhykkeellä ja avovedessä tavataan sekä Vantaalla että Etelä-Suomessa harvinaisia lajeja. Vantaalla harvinaisia lajeja ovat leväkkö, juurtosara ja tylppälehtivita. Lisäksi Etelä-Suomessa harvinainen laji on isohierakka. (Ojala, 2005). Mätäojan varsilta on löydetty yhteensä 39 kääpälajia ja yksi orakaslaji. Lajeista punakerikääpä on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Lajimäärä on melko alhainen, mikä johtuu suurimmalta osin siitä, että lahopuustossa esiintyi runsaana ja monipuolisena vain raitaa ja muita pajuja sekä koivua, paikoin myös harmaaleppää. Kääpälajistossa löytyi kuitenkin kohtalaisesti jossakin määrin harvinaisia lehtipuiden lahottajalajeja. Alueen vetisimpien luhtien lahopuita ei pystytty inventoimaan. (Ojala, 2005). Mätäojanlaakson alueella tehdyissä lintulaskennoissa on havaittu alueella olevan yhteensä 53 lintulajia, joista 46 tulkittiin alueella pesiviksi. Linnuston monimuotoisuutta kohottaa elinympäristön monimuotoisuus. Tätä kuvastavat erityisesti kosteikkoalueen houkuttelemat vesilinnut sekä yölaulajat ja yleisten ja vaateliaampien metsä- ja avomaalintujen runsaus. Kosteikkoalueen arvokkainta lajistoa edustaa valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltu pikkutikka, jolla on alueella kolme pesimäaikaista reviiriä. Erityisen tärkeitä pikkutikan pesinnän ja ravinnon hankinnan kannalta ovat lahoavat lehtipuut. Silmälläpidettäviin lajeihin kuuluu pensastasku, joka pesii alueella kahdessa paikassa. Mätäojan ympäristössä on myös tavattu pohjanlepakko. (Ojala, 2005). Halavasepikän lisäksi alueella on tavattu 23 huomionarvoista kovakuoriaislajia. Lajisto on monipuolista ja joukossa on harvinaisuuksia. Esiselvityksen mukaan Mätäojan ympäristössä voisi elää kaksi vaarantuneeksi luokiteltua ja viisi silmälläpidettävää perhoslajia. Lisäksi kohteesta löytyy sopivaa elinympäristöä joillekin harvinaisille lahopuilla eläville koiperhoslajeille. Mätäojan alueen arvo hyönteisten osalta perustuu lähinnä lahopuun määrään ja vanhojen lehtipuiden säilyttämiseen. Myöskään perhoslajiston kannalta alueella ei ole erityistä hoitotarvetta. (Ojala, 2005). 4

2.2 Suojelu- ja luo-alueet Suunnittelualueella sijaitsee kaksi suojelualuetta, yksi ehdotus suojelualueeksi sekä yleiskaavassa määritetty luonnon monimuotoisuudeltaan merkittävä ympäristö. 2.2.1 Erityisesti suojeltavan lajin alue Mätäojansuo, sääskenvalkun esiintymä Luonnonsuojelulain 47 :n 1 momentissa ja luonnonsuojeluasetuksen 22 :ssä tarkoitetun erityisesti suojeltavan lajin, sääskenvalkun (Malaxis monophyllos), esiintymispaikka sijaitsee Hämeenlinnanväylän länsipuolisella Mätäojansuolla. Sääskenvalkku on erittäin harvinainen kämmekkä, jolla on Etelä-Suomessa vain muutamia kasvupaikkoja. Erityisesti suojeltavan kämmekkälajin esiintymispaikan rajauksen pinta-ala on 5,9 hehtaaria. (Uudenmaan ympäristökeskus, Päätös LUO 171, 2002). Vantaan uhanalaisten kasvien kartoituksen yhteydessä vuonna 2000 Mätäojansuolta löytyi vaarantuneen sääskenvalkun (Malaxis monophyllos) esiintymä. Sääskenvalkkua pidetään kalkinvaatijana, jonka tyypillisiä kasvupaikkoja ovat letot, märät niityt ja kosteat kalliosammalikot. Sääskenvalkku kasvaa alkuperäisellä kasvupaikalla yhdessä muiden Vantaalla harvinaisten suokasvien kanssa. Muita alueella kasvavia lajeja ovat muun muassa rauhoitettu suovalkku (Hammarbya paludosa), harajuuri (Corallorhiza trifida), liereäsara (Carex diandra), rahkasara (Carex pauciflora), pitkälehtikihokki (Drosaera Longifolia), valkopiirtoheinä (Rhynchospora alba), kilpukka (Hydrocharis morsusranae) ja villapääluikka (Trichoporum caespitosum). Suo on lajistollisesti Vantaan parhaita. (Uudenmaan ympäristökeskus, Päätös LUO 171, 2002). Mätäojansuo on yleiskaavassa 2007 luonnonsuojelualuetta. (Yleiskaava 2007) 2.2.2 Louhelan tervaleppäkorpi Louhelan tervaleppäkorpi on luonnonsuojelulain 29 :ssä tarkoitettu suojeltu luontotyyppi. Louhelan tervaleppäkorpi on luonnontilaiseen verrattava alue, jolla on tyypillinen kasvillisuus. Vantaan Louhelassa sijaitsevan rajatun alueen pinta-ala on 0,7 hehtaaria. Alue on rajattu edustavimman luontotyypin esiintymän mukaisesti. (Uudenmaan ympäristökeskus, Päätös LUO 1032, 2007). Mätäojan yläjuoksulla, joenuoman molemmin puolin sijaitsevan Louhelan tervaleppäkorven puuston valtalaji on tervaleppä (Alnus glutinosa). Tervalepät ovat paikoin järeitä ja monihaaraisia, alueella on myös jonkin verran lahopuuta. Pensaskerroksessa kasvavat muun muassa tuhkapaju (Salix cinerea), kiiltopaju (S. phylicifolia), raita (S. caprea), terva- ja harmaaleppä (A. incana). Kasvillisuus on hiirenporras-vehkatyypin tervaleppäkorpea, jossa on selvää mätäs-, välikkö- ja rimpipintojen vaihtelua. Kenttäkerroksessa on runsaasti luhtaisuutta ilmentäviä lajeja. Kasvillisuus on ydinalueella luonnontilaista ja edustavaa. (Uudenmaan ympäristökeskus, Päätös LUO 1032, 2007). 2.2.3 Halavasepikän ehdotettu suojelurajaus Halavasepikkä on Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva kovakuoriainen, joka oli luokiteltu maastamme hävinneeksi lajiksi, koska viimeiset tiedot siitä olivat Lounais-Suomesta 1920-luvulta. Kun hävinneeksi luokiteltu laji löydetään uudelleen, sen uhanalaisluokitus on äärimmäisen uhanalainen. Samalla lajista tulee myös luonnonsuojelulain 47 :n erityisesti suojeltava laji, jonka esiintymispaikan alueellinen ympäristökeskus voi rauhoittaa. (Muistio 18.1.2007). 5

Halavasepikän elinympäristönä ovat valkolahovat halavat ja mustuvapajut. Lajityypilliset reiät ja käytävät ovat lahossa puussa. Luultavasti se vaatii pystyssä olevia puita, joiden juuristo on säännöllisesti tulvivalla alueella, esimerkiksi kevättulvat. Lajin säilymiselle on tärkeää sopivan elinympäristön jatkuvuus, eli säilyy riittävästi sopivia elinpuita. Ojan perkaus ja ojankaivut eivät vaaranna elinympäristöä, ellei niistä seuraa esim. pajukkovyöhykkeen kuivumista. Kuitenkin varovaisuus on järkevä lähtökohta alueen suunnittelussa ja toteutuksessa, koska lajin elintapoja kosteikkoympäristössä tunnetaan niukasti. (Muistio 18.1.2007). 2.2.4 LUO-alue Vantaan yleiskaavan 1992 sl = luontosuhteiltaan arvokas alue merkintä on korvattu yleiskaavassa 2007 tapauskohtaisesti ympäristöministeriön merkintätapaohjeiden mukaisella luo= luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue päällekkäismerkinnällä. Tällä merkinnällä voidaan yleiskaavassa osoittaa esimerkiksi (Yleiskaavamerkinnät ja määräykset 2003) ekologisten yhteyksien kannalta merkittävät tai lajirikkaat luontoalueet, kosteikot, perinnebiotoopit, uhanalaisten lajien esiintymisalueet, metäslain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, luonnonsuojelulain 29 mukaiset luontotyypit ja eri luontotyyppien vaihettumisvyöhykkeet, kuten metsän ja pellon reunavyöhykkeet. Luo-alueilla elää esimerkiksi uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja, joiden elinolosuhteet on mahdollista turvata alueen hoidossa määrittämällä toimenpiteet luvanvaraisiksi. Luoalueilla voi olla myös esimerkiksi ympäröivää luontoa runsaammin metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä. (Ojala, 2005). 2.3 Alueen historia ja maankäytön vaiheet 2.3.1 Vantaanjoen entinen lasku-uoma Mätäojanlaakson muodostama merenlahti oli esihistoriallisena aikana merkittävä ravinnon antaja ja kulkureitti, jonka varrelle muodostui kivikautista kulttuuria. Alueella asuttiin tuhansien vuosien ajan ja kulttuurimaisema muodostui jo tuolloin. (Muukka, 2006). Jääkauden jälkeen maa kohosi, meri pakeni ja Vantaanjoen ja Mätäojan laaksot syntyivät aluksi Litorinameren lahtina ja sitten jokilaaksoina. Vantaanjoki laski nykyisen Mätäojan kautta mereen. Maankohoaminen muutti vähitellen vedenjakajien paikkaa ja ajanlaskun alun tietämillä Vantaanjoki vaihtoi lasku-uomaansa nykyiselle paikalleen. (Muukka, 2006). 2.3.2 Viljelymaisema keskiajalta 1900-luvun loppupuolelle Kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäänteitä löytyy laakson ympäristöstä. Gruvan, Husbacka II:n ja Kuparimäen jäänteet on todettu olevan edelleen tuhoutumattomia. Laaksosta on todettu olevan myös keskiaikainen kylätontti, Husbacka. Oletettavasti osa tonttia ympäröivät etelä- ja lounaisrinteillä olevat hieta- ja hietasavimaat ovat olleet peltoina ajalle tyypilliseen tapaan. Vuosina 1699 ja 1711 laadituissa kartoissa on havaittavissa Kaarelassa Mätäojan ympäristössä peltoja ja puroon saakka ulottuvia niittyjä. Kuninkaan kartasto 1700-luvun lopulta osoittaa laajojen niittyalueiden levinneet kaikkialle Mätäojanlaaksossa. Myös viljelykset ovat laajenneet Husbackan mäen ympärillä. Senaatinakartassa 1871 on purolaakson pohjalle merkitty suota ja pensaikkoa. Hieman pohjoisempana suo vaihettuu niityksi. Laaksoa on varmaan laidunnettu. Laakson pohjalle, jopa soiselle alueelle, on merkitty runsaasti rakennuksia, todennäköisesti latoja. Vuoteen 1933 mennessä on lähes kaikki niityt raivattu pelloiksi. Laakso on kartoissa merkitty suoksi, mutta sen puustoisuus ei käy ilmi. Vuoden 1932 ilmakuvassa se näyttää lähes täysin avoimelta, joten sitä on todennäköisesti niitetty tai laidunnettu. (Muukka, 2006). 6

2.3.3 Virkistys- ja suojelualue lähiöiden keskellä Laakson muutos viljelymaisemasta kaupungiksi tapahtui nopeasti 1960-70-lukujen aluerakentamisen myötä. Laakson pohja jätettiin kuitenkin viheralueeksi. Kaupunkirakenne on tämän jälkeen täydentynyt ja tiivistynyt ja tämä suuntaus jatkuu edelleen. (Muukka, 2006). 2.4 Toimenpide- ja käyttörajoitukset suojelu- ja luo-alueilla Mätäsuon ja tervaleppäkorven suojelualueilla on luonnonsuojelulain 47 nojalla esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen kielletty. Toimenpiteet, jotka voivat hävittää esiintymispaikan tai heikentää sitä ovat: - rakennusten, rakennelmien tai teiden rakentaminen - ruoppaaminen - ojittaminen tai muu alueen vesitalouden muuttaminen - maa-ainesten ottaminen tai maa- tai kallioperän vahingoittaminen - luontaisen kasvillisuuden poistaminen, hävittäminen tai vahingoittaminen - moottoriajoneuvolla ajo - maastopyöräily - leiriytyminen - kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan säilymiseen alueella. (Uudenmaan ympäristökeskus, Päätös LUO 171, 2002 ja päätös LUO 1032, 2007). 7

3. Luonnonhoidon tavoitteet ja toimenpiteet kuvioittain Hoitotoimenpiteiden muutokset ja tarkennukset pohjautuvat Metsäsuunnitelmaluonnokseen 2008-2017 (2007) ja Mätäojanlaakson viheryleissuunnitelmaan. Suluissa oleva numero viittaa metsäsuunnitelmaluonnokseen. Esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet on käyty asiantuntijoiden kanssa maastossa läpi. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä pidetään maastokatselmus, jossa tarkistetaan halavien ja mustuvapajujen sijainnit. Näitä puulajeja ei saa poistaa alueelta. Kuviot kts. karttaliite. Kuvio 1 (1964 ( 1964): Luonnontilainen suo, joka on erityisesti suojeltavan lajin, sääskenvalkun, suojelualue. Kasvillisuustyypiltään kuvio on lehtoa ja vastaavaa suota, kasvupaikka on liejumaata. Vallitsevina puulajeina ovat hieskoivu, harmaaleppä ja paju. Kuviolla on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö puro sekä arvokkaina elinympäristöinä tervaleppiä sekä tulvaniittyä ja luhtaa. Kasvillisuuden seassa on järviruokoa, jonka on todettu laajentaneen kasvualuettaan suolla. Tämä näkökulma on nostettu esiin myös luonnonsuojelujärjestöjen yhteislausunnossa, joka koski Vantaan metsäsuunnitelmaa 2008-2017. Säilyttää erityisesti suojeltavan lajin esiintymä ja alueen monimuotoisuus. Alueen ruovikoitumisen todentamiseksi ja sen laajentamisen estämiseksi tai vähentämiseksi on tarpeen tehdä erillinen tarkka kartoitus ja arvio ja laatia niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Kuvio 2(196 1963) 3): Kuviolla on varttunutta metsää. Pääpuulajina on haapa. Sen lisäksi on hieskoivua, pajua ja raitaa. Alikasvoksena on haapaa ja pajua. Kuvion pohjoislaidalla kulkee ulkoilutie, joka on hoidon piirissä. Tällä laidalla on kulttuurilehtoa, jonka kasvillisuus on mm. vuohenputkea, mesiangervoa ja lehtokortetta. Länsiosan maaperä on vettynyttä. Kuvio kuuluu erityisesti suojeltavan lajin, sääskenvalkun, suojelualueeseen. Säilyttää erityisesti suojeltavan lajin esiintymä Ulkoilutien varressa niitetään. Muuten ei toimenpiteitä. Kuvio 3 (196 1966 6 osa): Kuvion itä- ja eteläreunoilla on varttunutta metsää, keskiosa on avointa. Pääpuulajina on haapa. Muina valtalajeina ovat hieskoivu, paju ja raita. Alikasvoksena on haapaa, pajuja ja raitaa. Kuvion pohjoislaidalla kulkee ulkoilutie, joka on hoidon piirissä. Tällä laidalla on kulttuurilehtoa, jonka kas- 8

villisuus on mm. vuohenputkea, mesiangervoa ja lehtokortetta. Kuvion luoteisosassa on avointa kosteaa niittyä. Kuvion koilliskulmalla ja eteläsivulla kulkee avo-ojat. Maaperä on vettynyttä. Kuvion etelälaidalla on täyttömaita. Kuviolle suunnitellaan osaa hulevesirakenteesta. Säilyttää puustoa kuvion itäreunalla vahvistamassa suojelualueen suojavyöhykettä. Kuviolle rakennetaan hulevesirakenne. Rakentamisesta aiheutuvia maastonmuokkaustoimenpiteitä ja raivauksia pehmennetään kuvion kaakkoisreunalla olevaa suojelurajaa kohden. Kuvio 4 (196 1966) 6): Kuviolla on varttunutta metsää. Pääpuulajina on rauduskoivu, muina lajeina haapa, raita ja pajut. Kuvio on harvahkopuustoinen koivikko, jossa on kulttuurivaikutteita. Kuvion puuston elinvoimaisuuden ja suojavyöhykevaikutuksen säilyttäminen. Puuston harvennushakkuut kaudella 2014-16 puuston pitämiseksi elinvoimaiseksi. Käsittelyä pehmennetään suojelualuetta kohti. Kuvio 5 (19 1976) 76): Kuviolla on nuorta metsää. Pääpuulajina on rauduskoivu. Muina valtalajeina ovat haapaa, harmaaleppää ja raitaa. Alikasvoksena on harmaaleppää. Kuviolla on ohutta lahopuuta runsaasti, lähinnä harmaaleppää. Aluskasvillisuudessa on mm. mesinagervoa, nokkosta ja vuohenputkea. Kuvio rajautuu idässä suojelualueeseen. Kuviolla erityispiirteinä ovat metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt puro ja rehevä korpi sekä arvokkaat elinympäristöt tulvaniitty ja luhta. Kuvio kuuluu luoalueeseen ja ehdotettuun halavasepikän suojelurajauksen sisään. Kuvion läpi suunnitellaan laituripolkua. Kuvion puuston elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Puustoa poistetaan mahdollisimman vähän pitkospuiden tieltä. Käytävän tieltä kaadettuja puita siirretään lahopuuksi suojelualueen rajalle. Kuvio 6 (19 1977) 77): Kuviolla on varttunutta metsää. Pääpuulajina on rauduskoivu. Muina valtalajeina ovat hieskoivua, haapaa, halavaa, raitaa ja pajuja. Alikasvoksena on raitaa ja tuomea. Puistokäytävän vieressä metsikkö on puoliavointa. Kuvio on monimuotoisuusarvoltaan suurta lehtokorpea sekä luhtaista tulvaniittyä, joka on paikoin hyvin vaikeakulkuista. Lisäksi kuviolla on erinomaisia suoja- ja pesäpaikkoja linnustolle ja piennisäkkäille. Kuviolla erityispiirteinä ovat metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt puro ja rehevä korpi sekä arvokkaat elinympäristöt tulvaniitty ja luhta. Kuvio kuuluu luoalueeseen ja alueen halavissa sekä pajuissa on erityisesti suojeltavan halavasepikän elinpuita. Kuvio sisältyy halavasepikän ehdotettuun suojelualueeseen. Säilyttää kuvion luonnon monimuotoisuus ja suojeluarvot. 9

Ei toimenpiteitä. Kuvio 7 (1978): Kuviolla on varttunutta metsää. Pääpuulajina on paju. Muita vallitsevia lajeja ovat hieskoivu, haapa, harmaaleppä, pihlaja, halava, raita ja tuomi. Alikasvoksena kasvaa haapaa ja pajua. Muu puusto kuin paju, sijaitsee ulkoilutien ja Mätäojan välisellä kapealla kaistalla. Kuvion erityispiirteitä ovat metsälain erityisen tärkeä elinympäristö puro ja rehevä korpi ja arvokkaina elinympäristöinä tulvaniitty ja luhta. Kuvio kuuluu luo-alueeseen ja halavasepikän ehdotetun suojelurajauksen piiriin. Kuvion pesimälinnustossa on mm. uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut pikkutikka sekä satakieli, pensaskerttu, tavi ja mustapääkerttu. Säilyttää kuvion luonnontilaisuus monimuotoisuussyistä. Ei toimenpiteitä. Kuvio 8. Kuviolla on varttunutta puustoa ja pääpuulajina on koivu. Kuvio on puistomainen. Kuvio on osa luoaluetta. Säilyttää puuston elinvoimaisuus. Puustoa harvennetaan niin, että parhailla yksilöillä on tarpeeksi kasvutilaa ja kuviosta muodostuu tilallisesti puoliavoin, joka mahdollistaa näkymät käytävien risteysalueella. Kuvio 9 (1980). Kuviolla on varttunutta metsää. Pääpuulajina on kuusta. Toisena vallitsevana lajina on haapa. Sen seurana on rauduskoivua, pihlajaa ja raitaa. Alikasvoksena on pihlajaa ja vaahteraa. Erityispiirteenä kuviolla on tuomea ja vaahteraa. Kuvio on puistomainen metsärinne Haltiatien ja ulkoilupolun välissä. Kuvio on osa luo-aluetta. Antaa kasvutilaa lehtipuille ja parantaa näkymiä risteysalueella. Kuviolta poistetaan yksittäisiä kuusia poimintahakkuuluonteisesti, jolloin annetaan tilaa haavoille sekä muille lehtipuille. Pohjoiskulmalla harvennetaan haavikkoa muutamalla puulla, jolloin näkymät risteysalueella paranevat. Kuvio 10 (1981). Kuviolla on nuorta metsää. Pääpuulajina on paju. Muina vallitsevina lajeina ovat kuusi, hieskoivu, harmaaleppä, tervaleppä, paju ja raita. Alikasvoksena on kuusta, pihlajaa ja haapaa. Isompi puusto sijaitsee kuvion länsilaidalla, itälaidalla on rehevä ja märkä luhta-alue. Kuvion erityispiirteinä ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä puro ja rehevä korpi sekä arvokkaita elinympäristöjä tervaleppiä sekä tulvaniitty ja luhta. Kuvion pesimälinnustossa on mm. uhanalaisuusluokituksessa vaarantunut pikkutikka sekä satakieli, pensaskerttu, tavi ja mustapääkerttu. Kuvion pohjoisosissa on hienoja tervaleppiä. Ulkoilutien vartta on harvennettu. Kuvion eteläosassa on roskaisuutta ja tervalepissä on majoja. Kuvio kuuluu luo-alueeseen ja halavasepikän ehdotetun suojelurajauksen sisään. 10

Säilyttää kuvion luonnon monimuotoisuus ja reunassa kuusikon suojavaikutus tielle. Ei toimenpiteitä. Roskat ja majat poistetaan erillisen suunnitelman mukaan. Mätäojanlaakson yleissuunnitelmasta poiketen ei näkymää tilakeskukselle avata kuusia poistamalla. Kuvio 11 Kuvio on varttunutta metsää Mätäsuon ja Kaivokselan pellon välissä. Kuvion valtalajeina ovat tervaleppä, haapa, koivut ja pajut. Alueen halavissa sekä pajuissa on erityisesti suojeltavan halavasepikän elinpuita. Kuvio on osa halavasepikän ehdotettu suojelualuetta. Säilyttää halavasepikän elinolosuhteet. Ei toimenpiteitä. Kuvio 12 Kuvio on varttunutta metsää. Kuvion valtalajeina ovat koivu, pajut ja halava. Alueen kasvillisuus on paikoin aukkoista. Kuvio on osa luo-aluetta ja halavasepikän ehdotettu suojelualuetta. Kuviolla on ollut vedenpuhdistamo 1960-luvulla ja sen rakenteet ovat vielä näkyvissä. Alue on yksityisessä omistuksessa. Kuvio 13.. (198( 1982) 2): Kuviolla on varttunutta metsää. Pääpuulajina on tervaleppä. Muina vallitsevina lajeina hieskoivu ja paju. Kasvillisuudessa on mukana mm. kurjenmiekkaa, punakoisoa, suokortetta ja ranta-alpia. Kuvion erityispiirteinä ovat metsälain erityisen tärkeä elinympäristö puro sekä arvokkaat elinympäristöt tulvaniitty ja luhta. Kuvio on luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi, tervaleppäkorpi. Säilyttää luonnonsuojelulailla suojeltu luontotyyppi. Ei toimenpiteitä. Kuvio 14 (1983 1983): Kuvio on kypsää metsää. Kuvion pääpuulajina on kuusta. Muina vallitsevina lajeina on hieskoivu ja haapa. Alikasvoksena on kuusta ja vaahteraa. Kuvion erityispiirteinä ovat tuomet ja vaahterat. Käytävän reunassa on pari mäntyä. Kuvio kuuluu halavasepikän ehdotetun suojelurajauksen sisään. Antaa kasvutilaa nuoremmille kuusille ja näyttäville yksittäispuille. Nuoren kuusikon kasvutilaa lisätään yksittäisiä kuusia poistamalla. Samalla esiin otetaan mäntyjä. Harvennukset tehdään niin, että näkösuoja Louhelantielle säilyy. Erikoishakkuut ajoitetaan kaudelle 2009-2013. Kuvio 15 (1986): Kuvio on nuorta metsää. Pääpuulajina on paju. Muina vallitsevina lajeina ovat hieskoivu ja tervaleppä. Kuvion erityispiirteinä ovat metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt puro ja rehevä korpi se- 11

kä arvokkaat elinympäristöt tulvaniitty ja luhta. Kuvio on hienoa luhtakorpea ja se on vetinen sekä vaikeakulkuinen. Kasvillisuudessa on mm. mesiangervoa ja ranta-alpia rehevänä. Länsiosassa on järeitä tervaleppiä. Lisäksi kuviolla on lahopuuta ja pökkelöitä. Etelässä on avovettä, jonka etelärannalla on puistohoidon toimenpiteitä. Kuvio on luo-aluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Säilyttää kuvion luonnon monimuotoisuus. Ei toimenpiteitä. Kuvio 16 (1985 1985): Kuvio on varttunutta metsää. Pääpuulajina on haapa. Muina vallitsevina lajeina ovat rauduskoivu ja hieskoivu. Alikasvoksena on haapaa. Kuvion erityispiirteinä ovat raidat ja vaahterat sekä metsälain erityisen tärkeä elinympäristö puro. Kuvio on mukana halavasepikän ehdotetussa suojelurajauksessa. Säilyttää halavasepikän tarvitsemat elinolosuhteet ja puuston elinvoimaisuus. Puustoa harvennetaan pienimuotoisesti. Raivaus koskee aliskasvoshaapaa. Kaadetut puut sijoitetaan lähelle luo-alueen rajaa lahopuiksi. Kuvio 17 (1987 ja 1988): Kuvio on nuorta metsää. Kuvion pääpuulajina on paju. Muina valtalajeina on hieskoivu ja tervaleppä. Kuvio on hienoa luhtakorpea, joka on vetinen ja vaikeakulkuinen. Kuviolla on lahopuuta ja pökkelöitä. Erityispiirteinä ovat metsälain erityisen tärkeä elinympäristö puro ja rehevä korpi sekä arvokkaat elinympäristöt tulvaniitty ja luhta. Säilyttää kuvion luonnon monimuotoisuus ja korostaa luhdan vyöhykkeisyyttä Vaskivuorentielle. Luhdan vyöhykkeet ovat vesipinta, pensasvyöhyke ja puuvyöhyke. Vesipintavyöhykkeen kohdalta poistetaan runkopuusto ja pensaikko kadun pientareelta. Sillan vieressä olevat tervalepät säilytetään. Pensasvyöhykkeeltä poistetaan runkopuustoa, etupäässä koivua. Puuvyöhykkeeltä harvennetaan pensaikkoa. Itäsivulla olevan käytävän varrelta harvennetaan pensaikkoa voimakkaammin puoliavoimemmaksi ja polveilevareunaiseksi. Kuvion länsireunaa, halavasepikän suojelurajauksen ulkopuolella, hoidetaan puistomaisena eli harvennetaan ensivaiheessa olevaa puustoa ja myöhemmin istutetaan tulevan puistosuunnitelman mukaan puistopuita. Kuvio 18 (19 1990) 90): Kuviolla on nuorta metsää. Pääpuulajina on hieskoivu. Muina vallitsevina lajeina ovat harmaaleppä, tervaleppä, halava ja pajut, joista esimerkkinä mainittakoon mustuvapaju. Halavaa on tiheikköinä. Alikasvoksena on tervaleppää. Aluskasvillisuutena on mm. mesiangervoa, lehtokortetta, ojakellukkaa, märimmillä kohdilla kurjenmiekkaa, vehkaa ja kurjenjalkaa. Lisäksi esiintyy Vantaalla harvinaista tylppälehtivitaa ja leväkköä. Kuviolla vaihtelevat tälle kosteikkoalueelle laajahkot vesipinnat ja mätäsmäinen kasvillisuus. Kuviolla on vaikeakulkuista maastoa, jolla on rikas pesimälinnusto: mm. satakieliä, kerttusia, kultarintaa ja valtakunnallisesti vaarantuneeksi luokiteltua pikkutikkaa. Kuvion erityispiirteinä ovat metsälain erityisen tärkeä elinympäristö puro sekä arvokkaat elinympä- 12

ristöt: kostea lehto, tulvaniitty ja luhta sekä tervaleppiä. Kuvio on luo-aluetta ja se kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Säilyttää kuvion luonnon monimuotoisuus. Ei toimenpiteitä. Kuvio 19 (1991 1991): Kuviolla on nuorta metsää, joka on puoliavointa. Kuvion pääpuulajina on haapa. Muina lajeina ovat koivut, pajut ja kuuset Kuvio on luo-aluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Valoisa haapametsikkö kuvion pohjoisosassa käytävien risteysalueella. Kuvion puustoa harvennetaan käytävän risteysalueella. Ensiharvennuksen ajankohta 2009-2011. Kuvio 20 (19 1999): Kuviolla on varttunutta metsää. Kuvion pääpuulajina on kuusta. Muina valtalajeina ovat rauduskoivu, haapa, harmaaleppä ja pihlaja. Alikasvoksena kasvaa pihlajaa ja tuomea. Kuvio on kallionalusrinnettä, jossa on erirakenteista metsää ja lehtolaikkuja. Erityispiirteenä kuviolla on koiranheisiä ja tuomea. Kuviolla on runsaasti maalahopuuta mm. kuusta ja koivua. Rinnemetsä on osa Vaskivuorta, joka on luokiteltu Uudellamaalla paikallisesti arvokkaaksi alueeksi. Eteläosassa on silmälläpidettävää ja vaateliasta kääpälajistoa: hammaskurokkaa, haapamaapullaa, korokääpää. Kuviolla on myös pesimälinnustoa. Kuvio on luo-aluetta. Kuviolla on lisäksi metsikön lakialueille johtavaa polustoa. Kuvion länsi- ja eteläreunalla on puistokäytävät. Säilyttää kuvion monimuotoisuus. Lisäksi turvallinen liikkuminen käytävillä turvataan. Käytävien ympäriltä poistetaan vaarallisen huonokuntoiset puut. Kaadetut rungot jätetään kulunohjaukseksi ja lahopuuksi. Kuvio 21 (2000): Kuvio on nuorta metsää. Kuvion pääpuulajina on rauduskoivu. Toisena vallitsevana lajina on haapa. Alikasvoksena on kuusta ja pihlajaa. Kuvion erityispiirteenä ovat vaahterat ja tuomet. Kuviolla on tehtyjä majoja. Kuvio on luo-aluetta. Kuviota kehitetään puoliavoimeksi metsänreuna koivikoksi, jolla lehtomainen kasvillisuus pääsee edukseen. Koivikon harvennus mahdollisimman pian. Puustoa harvennetaan ryhmittäin ja avataan näkymiä pellon suuntaan. Puusto harvennetaan kahteen kertaan suunnitelmakaudella tuulituhojen välttämiseksi. Toinen harvennus on kauden lopussa. Pienpuuston hoidossa harvennetaan kuusen taimikkoa ja estetään pihlajan pusikoituminen läpipääsemättömäksi tiheiköksi. Aliskasvoksesta jätetään osia käsittelemättä ja raivaus tehdään ryhmittäin. Metsänreunassa säästetään lahopuustoa. 13

Kuvio 22 (1989 1989): Kuvio on varttunutta metsää. Valtalajeina ovat koivu ja tervaleppä. Alikasvoksena on kuusta. Kuvio on puoliavoin ja puut sijaitsevat ryhmittäin. Kuvion eteläosassa on sadevesiputken suu avoojineen. Kuvio on luo-aluetta. Antaa puuyksilöille kasvutilaa ja muodostaa tilallisesti puoliavoin metsikkö. Puuryhmiä harvennetaan niin, että parhaimmat yksilöt saavat kasvutilaa. Kuvio 23 (1989 1989): Kuvio on varttunutta metsää. Pääpuulajina on rauduskoivu. Muina vallitsevina lajeina ovat hieskoivu, haapa, tervaleppä ja raita. Kuvion pohjoisosassa on kuusta. Alikasvoksena on pajua. Aluskasvillisuutena on mesiangervoa, nokkosta, vuohenputkea. Kuvio on aukkoinen. Kuvion erityispiirteenä on eteläosassa oleva noro. Kuvio on luo-aluetta. Säilyttää luonnon monimuotoisuus ja mahdollistaa halavasepikän leviäminen kuviolle tulevaisuudessa. Kuviolla ei toimenpiteitä. Kuvio 24 (1989 1989): Kuvio on varttunutta metsää. Valtalajeina ovat koivu ja leppä. Lisäksi kuviolla on istutettuja vuorijalavia. Kuvio on luo-aluetta. Antaa puille kasvutilaa ja muodostaa tilallisesti puoliavoin metsikkö. Puustoa harvennetaan poistamalla koivuja. Kuvio 25 (200 2004) 4): Kuvio on varttunutta metsää. Pääpuulajeina ovat pajut. Muina vallitsevina lajeina ovat hieskoivu, harmaaleppä, pihlaja ja tuomi. Alikasvoksena on hieskoivua ja harmaaleppää. Kuviolla on lehtopensaistoa: koiranheittä ja tuomea. Kuvio on tiheikköinen, pohjoisosassa on aukkoisuutta. Kuvio on tärkeä suojavyöhyke Mätäojan kosteikolle. Kuvio on luo-aluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Säilyttää kuvion monimuotoisuus ja suojaominaisuudet kosteikon suuntaan. Kuvion eteläosassa kaadetaan järeä kuollut pihlaja. Puu jätetään lahopuuksi. Ei muita toimenpiteitä. Kuvio 26 (2006 2006): Kuvio on nuorta metsää. Kuvion pääpuulajina on rauduskoivu. Lisäksi vallitsevina lajeina ovat pajut. Kuvio on tiheä. Kuvio on luo-aluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. 14

Säilyttää kuvion monimuotoisuus ja suojaominaisuudet kosteikon suuntaan. Koivikkoa harvennetaan kaksi kertaa kauden aikana tuulituhojen välttämiseksi. Toinen harvennus ajoitetaan kauden loppupuolella. Koivunrungot katkaistaan parin metrin mittaisiksi ja pinotaan siisteiksi lahoaviksi puupinoiksi lähelle kosteikkoa. Kuvio 27 Kuvio on nuorta metsää, joka on tilallisesti puoliavointa. Kuvion pääpuulajina on rauduskoivu. Lisäksi vallitsevina lajeina ovat pajut. Kuvio on puoliavoin ja puistomainen. Lisäksi sen läpi kulkee pari käytävää. Kuvio on luo-aluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Säilyttää puoliavoimuus puistokäytävän ympäristössä. Parantaa näkyvyyttä käytävien risteysalueella. Käytävien risteysalueella puuryhmän harvennus, jolla parannetaan näkyvyyttä risteysalueella ja annetaan kasvutilaa parhaille puuyksilöille. Kuvio 28 (2007): Kuviolla on nuorta metsää. Kuvion pääpuulajina on rauduskoivu. Lisäksi kuviolla on raitoja. Kuvion pohjoisosassa puusto on pienempää ja tiheämpää kuin eteläosassa. Kuvio on luo-aluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Pitää puusto elinvoimaisena. Koivikkoa harvennetaan, jotta yksilöt saavat kasvutilaa. Pohjoisosan harvennus ajankohtaista heti. Koivunrungot katkaistaan parin metrin mittaisiksi ja pinotaan siisteiksi lahoaviksi puupinoiksi lähelle kosteikkoa. Kuvio 29 (2008): Kuviolla on varttunutta metsää. Kuvion pääpuulajina on rauduskoivu. Toisena vallitsevana lajina on raita. Alikasvoksena on rauduskoivua ja pajua. Kuvion länsireunalla on ulkoilutie. Kuvio on luoaluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Pitää puusto elinvoimaisena. Koivuryhmiä harvennetaan kevyesti. Koivunrungot katkaistaan parin metrin mittaisiksi ja pinotaan siisteiksi lahoaviksi puupinoiksi lähelle kosteikkoa. Kuvio 30 (2009): Kuviolla on varttunutta metsää. Kuvion pääpuulajina on rauduskoivu. Muina valtalajeina ovat harmaaleppä ja pajut. Alikasvoksena kasvaa pihlajaa ja tuomea. Kuvion eteläosassa on vanha raken- 15

nuksen paikka, jonka kohdalla on syreenipensaita ja järeitä rauduskoivuja. Kuviolla on runsaasti lehtilahopuuta. Aluskasvillisuutena on lehtokortetta, kyläkellukkaa, mesiangervoa ja karhunköynnöstä. Kuvio on luo-aluetta ja kuuluu halavasepikän ehdotettuun suojelurajaukseen. Säilyttää puustoisena suojavyöhykkeenä Mätäojan kosteikolle rehevän lehtopohjan monimuotoisuusseikkojen vuoksi. Ei toimenpiteitä. 16

4. Reitistö ja kulunohjaus Suunnittelualueella on havaittavissa metsänpohjan kuluneisuutta Vaskivuoren metsässä ja Mätäsuon eteläpuoleisen metsän alarinteellä. Metsänpohjakasvillisuus on kulunutta tai se puuttuu kokonaan pääosin eroosion vuoksi, joka johtuu tallaantumisesta ja pintavesien valumisesta. Vaskivuoren metsään on muodostunut melko selkeä pääpolusto, joka elää ja haarautuu kaatuneiden runkojen ja vettyneen maan lomassa. Useat alas rinnettä johtavat polut ovat pintavesien kuluttamia painaumia, joita kuivana aikana käytetään polkuina. Mutta myös toisin päin eli pintavedet etsivät uoman tallatuista poluista, jotka ovat ympäristöään alempana. Osin puunjuurien näkyminen voi johtua myös siitä, ettei juurille ole tarpeeksi kasvualustaa lähellä pintaa olevan kallion vuoksi. Osin oleva havupuusto varjostaa maanpintaa niin paljon, ettei pohjakasvillisuuden muodostumiselle ole tarpeeksi valoa. Vaskivuoren lounaisrinteelle on vuonna 2008 (?) perustettu uusi kivituhkakäytävä. Tällä alueella on aiemmin kulkenut useampi samansuuntainen polkuyhteys. Selkeä, uusi, kuivana pysyvä yhteys todennäköisesti vähentää käytävän reunametsässä kulkua. Kulumisen vaurioiden ehkäisyyn ja konservointiin ehdotetaan ratkaisuksi kulunohjausta. Kulunohjaus perustamalla kestävä polku- tai käytäväverkosto Olevien reittien kuivatuksen parantaminen Estetään kulkua puunrungoilla ja kivilohkareilla Käytäväverkostosta tiedottaminen Vaskivuoren metsää tulisi tarkastella kokonaisuutena, koska ylempänä metsässä tehdyt ratkaisut vaikuttavat alempana rinteessä. Rinnettä pitkin valuu vettä osin siksi, että ylempänä ei ole vettä pidättävää aluskasvillisuutta. Vain alarinteeseen kohdistetut maanpinnan konservointitoimenpiteet eivät ole pitkäikäisiä, koska pintavesistä muodostuva rasitus ei poistu. Kulunohjauksen perustamisen jälkeen on tarve seurannalle, kuinka aluskasvillisuus elpyy. Jos parin vuoden seurannan jälkeen ei kenttäkerros ole elpynyt, levitetään metsän reunan näkyville alueelle maatunut kuorikate-hiekka seos ja lisätään tarvittaessa kulunestoa puunrungoilla ja kivilohkareilla. Juuriston ja maanpinnan suojausta ensi vaiheessa ei suositella tehtävän edes maatuneella kuorikate-hiekka seoksella, koska pintavedet jyrkimmillä kohdilla huuhtoisivat sen pois. Mätäsuon vieressä oleva kulunut alue on pääosin kulkemisesta muodostunut. Ratkaisuna alueella olisi kivituhkapolun tai pitkospuiden rakentaminen. Alue on yksityisessä omistuksessa, minkä vuoksi tarkempiin toimenpiteisiin tässä yhteydessä ryhdytä. 5. Uudet reitit r Uusia perustettavia reittejä on suunnittelualueen pohjoisosassa, Jokiuomanpuiston ja Kaivokselan pellon välissä sekä pellon laidassa. Kosteikon läpi johtava käytäväyhteys on osin laituripolkuna. Uudet käytäväyhteydet sijaitsevat tallattujen polkujen kohdalla. Yhteyksien perustamisella halutaan ohjata kulkua ja kulutusta. Käytävät ovat 2,5 m leveitä kivituhkapintaisia, jolloin ne mahdollistavat huoltoajon. Laituripolku ovat metalliritilästä ja siinä on varaus valaisimien kaapeleille. Käytävät eivät ole talvikunnossapidettäviä. 17

6. Hulevesien käsittely 7. Siivous Suunnittelualueella on roskaisuutta käytävien ja Mätäojan välisillä alueilla ja ennen kaikkea siltojen ympäristöissä. Ainoastaan alueen pohjoisosissa, jossa kulkua on tähän mennessä ollut muita osia vähemmän, oli maasto roskatonta. Pääosin roskat ovat melko pieniä; pulloja, styroksin paloja ja muovituotteita, mutta seassa on hieman isompiakin esineitä kuten autonrenkaita. Alueella on lisäksi joitakin hylättyjä kalusteita, jotka sijaitsevat lähinnä vaikeapääsyisessä maastossa vesialueilla. Maastossa on useita majarakennelmia, jotka sijaitsevat pääasiassa ojan ranta-alueilla, mutta myös kauempana. Majoja on kahta eri tyyppiä; isoista oksista ja karahkoista koottuja kotia, sekä puihin tai maahan rakennettuja, lähinnä vanerista ja puutavarasta koottuja majoja. Alueen siivous kannattaa järjestää siten, että mahdollisimman lähelle siivottavaa kohdetta tuodaan roskalava, jonne roskat ja majarakenteet kannetaan maastosta. Käytännössä lavat kannattaa sijoittaa käytävien varrelle, jonne ne saadaan helpoiten kuljetettua. Käytäväverkosto on tällä hetkellä kattava ja yhtenäinen ojan länsipuolella. Pohjoisosissa käytäväverkosto tulee jatkossa laajentumaan, mutta itäpuolella ongelmana on käytäväverkoston katkonaisuus. Näillä käytävättömillä alueilla tulee varsinkin isompien roskien keräys suorittaa käyttäen apuna traktoria ja perävaunua, jotka ajetaan pellon reunaan mahdollisimman lähelle siivottavaa kohdetta. Näille alueilla liikuttaessa on aina sovittava kulusta maanomistajan kanssa. Kevään 2009 maastokatselmuksen perusteella ei tarvetta traktorille kuitenkaan ollut. Paremmin rakennettujen majojen hajoittamiseen tarvitaan todennäköisesti työkaluja. Kotarakennelmien materiaaleja ei kannata siirtää pois suunnittelualueelta, sillä ne ovat pääosin maastosta kerättyä luonnonmateriaalia. Vesialueilla ja muuten vaikeakulkuisessa maastossa olevat suuremmat roskat on käytännössä jätettävä siivouksen ulkopuolelle, sillä niiden kerääminen näiltä alueilta on melkein mahdotonta. Alueen siivouksesta kannattaa tiedottaa alueella tarpeeksi laajasti ja ajoissa, sillä ainakin yksi majoista oli selkeästi asuttu. Roskaisuuteen ja majojen rakentamiseen voitaisiin pyrkiä vaikuttamaan paikallisten, varsinkin lasten ja nuorten valistuksella. Roska-astioiden määrän lisäämisellä tuskin pystytään ongelmaa poistamaan. Alueen pohjoisosan uusien ja olevien käytäväyhteyksien risteyksiin tulee roska-astiat kuitenkin sijoittaa. Olisi hyvä järjestää siivousta säännöllisemmin roskaisuuteen alttiille alueille. Vuosittainen kattavampi maastokatselmus roskaisuuden suhteen ja yleisen siisteyden jatkuvampi seuranta esimerkiksi roska-astioiden tyhjentämisen yhteydessä olisivat myös avuksi. On kuitenkin todennäköistä, että ainakin kotamaisia rakennelmia tulee alueella jatkossakin olemaan, sillä rakennusmateriaalia niihin on tarjolla ympäristössä paljon. 8.. Hoidon vaikutusten seuranta s ja jatkoselvitykset Toteutuneiden hoitotoimenpiteiden dokumentointi Seurataan arvokkaiden esiintymien kehittymistä inventoinnein. Seuraavan inventoinnin ajankohta suunnittelukauden lopussa. 9.. Aikataulu ja kustannusarvio Luonnonhoidon ja kivituhkakäytävien alustavat kustannusarviot liitteessä. 18

10. Lähteet ja taustamateriaali: Luonnonsuojeluselvitys, YK0019. Muukka, Laura: Mätäojanlaakson maisemahistoriallinen selvitys. Vantaan kaupunkisuunnittelu, 2006. Metsäsuunnitelma 2008-2017 Myyrmäen aluesuunnitelmaluonnos. Vantaan kaupunki, maankäytön ja ympäristön toimiala, Viheralueyksikkö 2007. Luonnonsuojelujärjestöjen yhteislausunto Myyrmäen, Kivistön ja Hakunilan metsäsuunnitelmaluonnoksesta. 29.2.2008. + Liite 1. Kuviokohtaiset kommentit Myyrmäen aluesuunnitelmaluonnokseen. Vantaan kaupungin vastaus Länsi-Vantaan metsäsuunnitelmaluonnoksen kommentteihin. Metsätähti Oy: Vantaan uhanalaiset ja harvinaiset kasvit. Vantaan kaupunki, ympäristökeskus, julkaisematon raportti 2000. Mätäojan laakso, viheralueiden yleissuunnitelma ja kasvillisuuden kehittämis- ja hoitosuunnitelma. Studio Terra Oy 2008. Ojala, Anna: Vantaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. Vantaan kaupunki: ympäristökeskus ja kaupunkisuunnittelu. 2005. Ruth, Olli: Mätäjoki nimeään parempi. Kaupunkipuron virtaama, aineskuljetus ja veden laatu sekä valuma-alueen virkistyskäyttö. Helsinki 1998. Savola & Wikholm: Inventointiraportti Mätäojan varren kääpälajistosta.2004. Savola & Wikholm: Raportti Vaskivuoren kääpälajistosta. 2004. Savola & Wikholm: Vantaan kääpätutkimus 2003/2004. Ympäristökeskus 2005. Sääskenvalkku (Malaxis monophyllos) Vantaalla. Moniste. Tikkanen & Ruth: Origins and development of the ancient outflow channel of the river Vantaanjoki, southern Finland, asindicated by fluvial sediments. Uudenmaan ympäristökeskus: PÄÄTÖS LUO 171, Erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajojen määrittäminen. 2002. Uudenmaan ympäristökeskus: PÄÄTÖS LUO 1032, Suojellun luontotyypin rajojen määrittäminen. 2007. Vantaan kaupunki: Yleiskaava 2007. Muistio 18.1.2007. Mätäojan viheralueen suunnittelu ja uhanalaisen haapasepikän esiintyminen alueella. 19

KUSTANNUSRAPORTTI Laskentaversio 2/2008 (15.9.2008) Hankkeen nimi: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Kustannuslaskija: Asiakas: Mätäojanlaakso suojelu- ja luo-alueet LUONNOS 28.2.2009 Uudishanke Studio Terra Oy, Hankkeen sijainti: Vantaa Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä: 110 141,4 24.4.2009 Tunnusluvun määrä: Tunnusluvun yksikköhinta: Hankeosa: Luonnonhoito Kustannukset yhteensä: 19 779 Littera Tark. Luok. Nimi Yks. Määrä Yks.hinta Kustannus 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet 1300 Perustusrakenteet 1400 Pohjarakenteet 1500 Kalliontiivistys- ja lujitusrakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2300 Kasvillisuusrakenteet 2400 Ratojen päällysrakenteet 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät 3200 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 3400 Lämmön ja kaasunsiirtojärjestelmät 4000 Rakennustekniset rakennusosat 4100 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat 4200 Sillat 4300 Laiturit 4400 Perustus- ja tukirakenteet 4500 Ympäristörakenteet 4600 Rakennelmat ja kalusteet 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet 4900 Muut rakennusosat 5800 Omistajan hoito- ja ylläpitopalvelut 14 015 5866.1 Luonnonhoito m2 93 430 0,15 14 015 1000-4000 Rakennusosat 5800 Hoito- ja ylläpitopalvelut 14 015 Yhteensä 14 015 5100-5500 Urakoitsijan kustannukset: % 2 943 5100 Rakentamisen johtotehtävät 5,0 % 701 5200 Urakoitsijan yritystehtävät (sis. katteen) 10,0 % 1 542 5300 Rakentamisen työmaatehtävät 2,0 % 280 5400 Työmaapalvelut 2,0 % 280 5500 Työmaan kalusto 1,0 % 140 5600 Suunnittelutehtävät: % 1 272 5610 Suunnittelu lähtötiedot 1,0 % 170 5620 Yleissuunnittelu 2,5 % 424 5630 Tie-/Katu-/Ratasuunnittelu 2,5 % 424 5640 Rakennussuunnittelu 1,0 % 170 5650 Rakennusaik. täydentävä ja muutosten suunnittelu 0,5 % 85 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät: % 1 549 5711 Suunnittelun kilpailuttaminen ja ohjaus 1,0 % 182 5712 Rakentamisen valmistelu ja kilpailutus 1,0 % 182 5713 Rakennushankkeen kustannusohjaus 0,5 % 91 5714 Rakennustöiden sopimuksenmukainen valvonta 2,0 % 365 5715 Tilaaja ja sidosryhmäraportointi 0,5 % 91 5720 Hanketietotehtävät 5730 Omistajatehtävät 0,5 % 91 5740 Maa-alueet 5750 Toimintainvestoinnit 5761.1 Hankerahoitus 5761.2 Markkinointi

5761.31 Hintatason muutokset 5761.311 Suunnittelun aikaiset muutokset 5761.312 Rakennusaikaiset muutokset 5761.313 Ylläpidon aikaiset muutokset 5761.32 Muut varaukset 2,0 % 365 5761.321 Lisä- ja muutostyöt 1,0 % 182 1000-5500 Investoinnin urakkakustannus 2 943 1000-5000 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 19 779

KUSTANNUSRAPORTTI Laskentaversio 2/2008 (15.9.2008) Hankkeen nimi: Työnumero: Hankkeen tyyppi: Kustannuslaskija: Asiakas: Mätäojanlaakso suojelu- ja luo-alueet LUONNOS 28.4.2009 Uudishanke Studio Terra Oy, Hankkeen sijainti: Vantaa Aluekerroin: Kustannusindeksi: Päivämäärä: 110 141,4 24.4.2009 Tunnusluvun määrä: Tunnusluvun yksikköhinta: Hankeosa: Käytävät Kustannukset yhteensä: 52 125 Littera Tark. Luok. Nimi Yks. Määrä Yks.hinta Kustannus 1000 Maa- pohja- ja kalliorakenteet 9 873 1100 Olevat rakenteet ja rakennusosat 2 482 1111 6 U Jätepuun ja kasvillisuuden poisto, normaali m2tr 1500 1,45 2 173 1112 2 U Hyötypuun hakkuu pienet määrät (alle 10 kpl) kpl 11 28,05 309 1200 Pilaantuneet maat ja rakenteet 1300 Perustusrakenteet 1400 Pohjarakenteet 7 391 1433.1 102 U Avo-ojat, massat läjitykseen, suuret määrät m3ktr 310 2,86 886 1433.1 107 U + Kuljetuksen osuus, sivu- / avo-ojat ( kun matka m3ktr 15-20 km ) 310 8,60 2 667 1434.3 1 U Muovinen putkirumpu 315 mm ( kuljetus > 15 km mtr) 62 61,90 3 838 1500 Kalliontiivistys- ja lujitusrakenteet 1600 Maaleikkaukset ja -kaivannot 1700 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit 1800 Penkereet, maapadot ja täytöt 2000 Päällys- ja pintarakenteet 26 377 2100 Päällysrakenteen osat ja radan alusrakennekerrokset 26 377 2112 1 U Suodatinkangas m2tr 1 500 1,21 1 820 2121 3 U Jakava-/välikerros murskeesta m3rtr 375 13,31 4 991 2121 10 U + Kuljetuksen osuus, jakava-/välikerros murskeesta m3rtr tai sorasta (kun 375 matka 15-20 km) 8,39 3 146 2131 3 U Sitomaton kantava kerros KaM 0-50 m3rtr 225 19,26 4 334 2131 8 U + Kuljetuksen osuus, sitomaton kantava kerros m3rtr (kun matka 15-20 km) 225 16,61 3 738 2146.1 1 U Kivituhkapäällyste m2tr 1 500 5,57 8 349 2200 Reunatuet, kourut, askelmat ja eroosiosuojaukset 2300 Kasvillisuusrakenteet 2400 Ratojen päällysrakenteet 3000 Järjestelmät 3100 Vesihuollon järjestelmät 3200 Turvallisuusrakenteet ja opastusjärjestelmät 3300 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 3400 Lämmön ja kaasunsiirtojärjestelmät 4000 Rakennustekniset rakennusosat 4100 Erittelemättömät rakennustekniset rakennusosat 4200 Sillat 4300 Laiturit 4400 Perustus- ja tukirakenteet 4500 Ympäristörakenteet 4600 Rakennelmat ja kalusteet 4700 Vesiliikenteen rakenteet ja padot 4800 Maanalaisten tilojen betonirakenteet 4900 Muut rakennusosat 5800 Omistajan hoito- ja ylläpitopalvelut 683 5866.1 Luonnonhoito m2 4 553 0,15 683 1000-4000 Rakennusosat 36 251 5800 Hoito- ja ylläpitopalvelut 683 Yhteensä 36 934 5100-5500 Urakoitsijan kustannukset: % 7 756 5100 Rakentamisen johtotehtävät 5,0 % 1 847 5200 Urakoitsijan yritystehtävät (sis. katteen) 10,0 % 4 063 5300 Rakentamisen työmaatehtävät 2,0 % 739 5400 Työmaapalvelut 2,0 % 739 5500 Työmaan kalusto 1,0 % 369 5600 Suunnittelutehtävät: % 3 352 5610 Suunnittelu lähtötiedot 1,0 % 447 5620 Yleissuunnittelu 2,5 % 1 117 5630 Tie-/Katu-/Ratasuunnittelu 2,5 % 1 117 5640 Rakennussuunnittelu 1,0 % 447 5650 Rakennusaik. täydentävä ja muutosten suunnittelu 0,5 % 223 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät: % 4 084

5711 Suunnittelun kilpailuttaminen ja ohjaus 1,0 % 480 5712 Rakentamisen valmistelu ja kilpailutus 1,0 % 480 5713 Rakennushankkeen kustannusohjaus 0,5 % 240 5714 Rakennustöiden sopimuksenmukainen valvonta 2,0 % 961 5715 Tilaaja ja sidosryhmäraportointi 0,5 % 240 5720 Hanketietotehtävät 5730 Omistajatehtävät 0,5 % 240 5740 Maa-alueet 5750 Toimintainvestoinnit 5761.1 Hankerahoitus 5761.2 Markkinointi 5761.31 Hintatason muutokset 5761.311 Suunnittelun aikaiset muutokset 5761.312 Rakennusaikaiset muutokset 5761.313 Ylläpidon aikaiset muutokset 5761.32 Muut varaukset 2,0 % 961 5761.321 Lisä- ja muutostyöt 1,0 % 480 1000-5500 Investoinnin urakkakustannus 44 007 1000-5000 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 52 125