60. Energiapolitiikka

60. Energiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Osana elinkeinopolitiikkaa energiapolitiikka nivoutuu myös talous- ja ympäristöpolitiikkaan. Kansallisessa toimintaympäristössä energiapolitiikalle asettavat reunaehtoja finanssipolitiikan tavoitteet, työllisyystavoitteet ja ympäristövaatimukset. Kansainvälisessä toimintaympäristössä korostuvat polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu, energia- ja ilmastopoliittiset tavoitelinjaukset ja niistä aiheutuvat toimenpiteet Euroopan unionissa sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen liittyvä Kioton pöytäkirjan toimeenpano. Euroopan unioni on sitoutunut yksipuolisesti vähentämään kasvihuonekaasujaan 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi EU on sitoutunut kasvattamaan uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Energian säästössä on myös 20 prosentin tavoite vuoteen 2020 mennessä verrattuna kehitykseen, joka toteutuisi ilman uusia toimenpiteitä. Osana EU:n yhteisiä tavoitteita Suomen on vähennettävä päästökaupan ulkopuolella olevien toimintojen (muun muassa maanpäällisen liikenteen ja maatalouden) päästöjä 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja lisättävä vastaavana ajanjaksona uusiutuvan energian käyttöä 28,5 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta laskettuna. Päästökaupan piiriin tulevien toimintojen päästöjen tulisi vähentyä EU:ssa keskimäärin 21 prosenttia. Lisäksi liikenteessä biopolttoaineen osuuden tulee olla vähintään 10 % vuonna 2020. Tavoitteet merkitsevät muun muassa sitä, että energiankäytön kasvu täytyy taittaa laskuun jo tällä vuosikymmenellä. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti energiapolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat konsernistrategian tavoitelinjauksista sekä muista tulosalueen strategioista johdetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : 2005 2009 / Suomen energiatalous pysyy monipuolisena ja energian toimitusvarmuus säilyy korkeana Suurimman energialähteen osuus, % 27 25 24 < 25 < 25 Häiriöt jakeluverkossa vähenevät, asiakkaan keskeytykset min/vuosi 177 86 110 < 100 < 100 Energiamarkkinat toimivat hyvin Sähkömarkkinat säilyvät yhtenäisinä eli Suomessa ja Ruotsissa yhtenäinen sähköhinta, % ajasta - 96 97,7 > 90 > 90 Sähkönkäyttäjät ovat aktiivisia, myyjää vaihtaneiden osuus asiakkaista/vuosi - 8,1 6,0 > 7,0 > 7,0 Suomi täyttää EU:n vuodelle 2020 asettamat tavoitteet vähentää päästöjä, lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja parantaa energiatehokkuutta Biopolttoaineiden osuus liikenteessä (%) (jätteistä, sivutuotteista, lignoselluloosasta tai ei-ruokapohjaisesta selluloosasta tehdyt biopolttoaineet lasketaan tuplana) - - - 6,0 6,0 Uusiutuvan energian käytön %-osuus loppukulutuksesta 28,5 30,5 30,4 30,4 30,4 Energian loppukulutus jaettuna bruttokansantuotteella on laskeva Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 104 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden toimintaa sekä tukea ilmastotavoitteiden saavuttamista. Energiamarkkinavirasto vastaa myös uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuen myöntämiseen, hallinnointiin ja valvontaan liittyvistä tehtävistä. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Energiamarkkinavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : tavoite tavoite Toiminnallinen tehokkuus Kokonaistuottavuusindeksi 83,8 90 92 Osuus työajasta, joka käytetään strategisiin painopistealueisiin (%) 75,6 80 80 Tuotokset ja laadunhallinta Sähkö- ja maakaasuverkkotoiminnan sekä päästökaupan valvonta on toimivaa (asiakaskysely asteikolla 1 5) Sähköverkkotoiminnan valvonnan toimivuus 3,7 > 3,6 > 3,6 Maakaasuverkkotoiminnan valvonnan toimivuus 3,8 > 3,6 > 3,6 Päästökaupan valvonnan toimivuus 3,7 > 3,6 > 3,6 Tuotantotukijärjestelmän toimivuus - > 3,3 > 3,5 Resurssien itu jakautuminen tulosalueittain (1 000 euroa) 1 000 % 1 000 % 1 000 % Määrärahat Sähkömarkkinavalvonta 566 32 464 23 595 28 Maakaasumarkkinavalvonta 73 4 215 11 185 9 Tuotantotuki 263 15 980 49 774 37 3. paketti ja sähkön alkuperätakuu - - - - 200 10 Päästökauppa 843 48 350 17 350 17 Yhteensä 1 745 100 2 009 100 2 104 100 Maksullinen toiminta (Tulot) Sähkömarkkinavalvonta 2 181 70 2 000 59 2 294 55 Maakaasumarkkinavalvonta 351 11 400 12 350 8 Päästökauppa 593 19 500 15 900 22 Tuotantotuki - - 500 14 600 15 Muut 13 0 - - - - Yhteensä 3 138 100 3 400 100 4 144 100 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen tavoite tavoite Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Henkilötyövuosien kehitys 37,9 51,0 53,0 Henkilöstön hyvinvointi paranee sairauspoissaolopäivät/htv 5,8 < 4,0 < 4,0 lyhytaikaiset (1 3 pv) sairauspoissaolotapaukset 96 98 98 työtyytyväisyysindeksi (1 5, naiset/miehet) 3,9 3,8/3,8 3,8/3,8 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot 4 883 5 409 6 248 Bruttotulot 3 138 3 400 4 144 Nettomenot 1 745 2 009 2 104 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 465 siirtynyt seuraavalle vuodelle 170 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Uudelleenkohdentamisen muutos 100 Palkkausten tarkistukset 28 Palkeet-hinnoittelun yhtenäistäminen -34 Tasomuutos 1 Yhteensä 95 talous 2 104 000 III lisätalous -11 000 talous 2 009 000 tilinpäätös 1 450 000 20. Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön sekä uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvään informaatio- ja neuvontatoimintaan, kehittämishankkeisiin ja selvityksiin 2) uuden säästöteknologian markkinoiden edistämiseen 3) energiasäästöä ja uusiutuvaa energiaa koskevien direktiivien toimeenpanoon 4) kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseen liittyvään tiedottamiseen 5) muuhun energia-alan tiedottamiseen ja tietohuollon järjestämiseen 6) kansainväliseen yhteistyöhön 7) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen. S e l v i t y s o s a : EU:n tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Myös uusiutuvien energialähteiden käytössä tavoitellaan EU:ssa huomattavaa lisäystä. Uusiutuvan energian käytön edistämisdirektiivi määrittää Suomelle velvoitteen uusiutuvan energian osuuden lisäämisestä nykyisestä vajaasta 30 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Meneillään olevia toimenpidekokonaisuuksia ovat mm. energiapalveludirektiivin toimeenpano, energiatehokkuussopimusten tehokas toimeenpano, energiakatselmusjärjestelmän laadukas toiminta, EU-laajuisten tuotteiden energiatehokkuusvaatimuksien aikaansaaminen suurelle joukolle tuoteryhmiä, bioenergian ja muun uusiutuvan energian edistäminen sekä asenteisiin, käyttötottumuksiin ja valintoihin vaikuttaminen. Toiminnalla kootaan, jalostetaan ja jaetaan tietoa sekä kehitetään menetelmiä ja vauhditetaan uuden teknologian käyttöönottoa hyödyntäen myös kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Laajoille käyttäjäryhmille suunnatussa energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvässä opastus-, neuvonta- ja tiedotustoiminnassa tehdään tiivistä yhteistyötä asiantuntijaorganisaatioiden sekä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Erityinen painopistealue ovat kuluttajien energianeuvontajärjestelmän vahvistaminen ilmasto- ja energiastrategian sekä kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Energian käyttö tehostuu ja uusiutuvan energian käyttö lisääntyy. talous 3 400 000 talous 3 900 000 tilinpäätös 3 400 000 28. Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeiluja informaatiotoimintaan 2) EU:n rahoittamien hankkeiden osarahoitukseen. S e l v i t y s o s a : Materiaalien tehokkaampi käyttö niin kulutuksessa kuin tuotannossakin säästää luonnonvaroja ja lisää energiatehokkuutta, parantaa ympäristön tilaa ja kilpailukykyä sekä luo tilaa uusille innovaatioille. Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vähennyksenä 200 000 euroa ympäristömerkintätoiminnan edistämiseen osoitetun määrärahan siirtona momentille 32.20.41. Momentin nimike on muutettu. talous 500 000 talous 700 000 tilinpäätös 500 000 40. Energiatuki (määräraha) Momentille myönnetään 125 800 000 euroa. Valtuus. Vuonna saa sitoumuksia tehdä enintään 80 000 000 euron arvosta. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna enintään 50 000 000 euron edestä. Määrärahaa saa käyttää: 1) investointeihin ja selvityksiin, jotka tukevat uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista, taikka niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa taikka kotimaisten energialähteiden tuotantoa tai käyttöä 2) liikenteen biopolttoaineiden tuotantoon tai käyttöön liittyvän teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä selvityksiin, jotka liittyvät liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kansantaloudellisiin vaikutuksiin 3) energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien taikka energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien selvitysten tukemiseen 4) osallistumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön energia-alan kestävän kehityksen kriteeristön aikaansaamiseksi ja liikenteen uusien polttoaineiden standardisointiin. Etusija annetaan uuden teknologian demonstrointia ja kaupallistamista edistäville hankkeille. Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille. Tukea ei myönnetä myöskään Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 12 13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea vain rajoitetusti. Tuen enimmäismäärää harkittaessa ei oteta huomioon kunnan tai muun yhteisön rakentamissa ja omistamissa energiahankkeissa kyseisten tahojen oman rahoituksen osuutta, jos se ei sisällä sellaista taloudellista etuutta, joka olisi katsottava EY:n lainsäädännössä tarkoitetuksi valtiontueksi. Sama koskee kunnan tai muun yhteisön omistamien kiinteistöjen katselmustoiminnan tukemista. Rahoituksella, jonka ei katsota olevan valtiontukea tai muuta julkista tukea, tarkoitetaan esimerkiksi markkinaehdoin myönnettävää rahoitusta tai muuta omarahoitusta. Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuensaajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % kokonaisrahoituksesta. Avustukset myönnetään valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Työ- ja elinkeinoministeriö voi antaa erikseen päätöksen muiden kuin valtioneuvoston asetuksessa mainittujen hankkeiden tai ohjelmien tukemisesta ja myönnettävän tuen enimmäismäärästä saatuaan valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan lausunnon asiasta. Määrärahaa saa käyttää lisäksi energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston päätösten (625/2002) nojalla aiemmin myönnettyjen tukien maksamiseen. Liikenteen uusiutuvan energian hyödyntämiseen liittyvät selvitykset ovat kulutusmenoja, joihin ei sovelleta avustuksia koskevia ehtoja. Teknologian ja in- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

novaatioiden kehittämiskeskus Tekesin myöntämissä biopolttoaineiden tuotannon pilot-laitosten avustuksissa ja selvityksissä noudatetaan Tekesin rahoitusehtoja. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Energiatuki on osa taloudellista ohjausta, jolla energiajärjestelmää pyritään ohjaamaan tehokkaampiin ja ilmaston sekä ympäristön kannalta parhaisiin ratkaisuihin. Samalla lisätään energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Energiatukea tarvitaan erityisesti uuden teknologian käyttöönoton ja kaupallistumisen edistämiseen, uusiutuvan energian tuotannon, mukaan luettuna kivihiilen korvaaminen hiilipölykattiloissa, lisäämiseen sekä energiatehokkuusinvestointien tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää EU:n strategisen energiateknologiasuunnitelmaan sisältyvien, Suomessa toteutettavien isojen demonstraatiolaitosten tukemiseen. Myös liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön edistäminen tavoitteiden mukaiselle tasolle Suomessa edellyttää energiatukipanosten kohdentamista uuden teknologian pilotointi- ja demonstraatiohankkeisiin sekä polttoaineiden hankinta-, tuotanto- ja käyttöketjujen vaikutusten intiin ja vaihtoehtoisten polttoaineiden standardointi- ja sertifiointityöhön. Tekesillä on työ- ja elinkeinoministeriön rinnalla keskeinen rooli liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelman toteutuksessa. Tekes vastaa kehitysohjelman puitteissa teknologian pilotointiin liittyvistä hankkeista ja työ- ja elinkeinoministeriö demonstraatiolaitoksille suunnattavista avustuksista. Liikenteen toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologiat ovat saavuttamassa vaiheen, jossa siirrytään ensimmäisten täyden mittakaavan demonstraatiolaitosten rakentamiseen. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti laitosten tukemiseen varataan riittävät määrärahat. Vuodelle on varattu liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitoksille myöntämisvaltuutta 50 milj. euroa edistämään liikenteen 2. sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä EU:ssa sovittujen uusiutuvan energian velvoitteiden mukaisesti. Suomi on parhaillaan hakemassa EU:lta tukea usealle biojalostamojen demonstraatiohankkeelle. EU-tuki näille hankkeille voi olla satoja miljoonia euroja. Ensisijainen tavoite on saada mahdollisimman suuri osa tarvittavasta tuesta NER300-ohjelmasta ja täydentää sitä kansallisella rahoituksella. NER300-ohjelman aikataulun viivästymisen vuoksi tukipäätökset ohjelman rahoituksesta ovat kuitenkin odotettavissa vasta vuoden jälkipuoliskolla. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että myös kansallisesti vuodelle varattu sitoumusvaltuus olisi käytettävissä vielä vuonna. Myöntämisvaltuuden itu käyttö Liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitokset 50 000 000 Liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelma 7 000 000 Muu energiatuki 23 000 000 Yhteensä 80 000 000 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Uuden teknologian käyttöönotto lisääntyy energian tuotannossa ja käytössä. Energiahuollon monipuolisuus säilyy hyvänä. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2013 2014 2015 2016 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 117 800 62 500 37 900 21 500-239 700 Vuoden sitoumukset 8 000 37 000 17 500 14 500 3 000 80 000 Menot yhteensä 125 800 99 500 55 400 36 000 3 000 319 700 Vuonna myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 77 milj. euroa. Määrärahan ja valtuuden mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Määräraha Valtuus Kertaluonteisen valtuuden tasokorotuksen poistuminen - -29 500 Valtuustason korotuksesta aiheutuvat maksatukset 66 000 - Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

Menosäästö, uusiutuvan energian tuet (HO) -4 000-40 000 Yhteensä 62 000-69 500 talous 125 800 000 talous 63 800 000 tilinpäätös 44 496 913 42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (määräraha) Momentille myönnetään 125 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Utsjoen Sähköosuuskunnan ja Inergia Oy:n sähköverkkoliiketoimintojen yhdistämisen johdosta perustetulle Tunturiverkko Oy nimiselle yhtiölle Utsjoen alueella tehtävistä sähköverkon korvausinvestoinneista aiheutuviin menoihin. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Pohjois-Lapin sähköhuollon varmistamiseksi on tarkoitus tukea Utsjoen alueella tehtäviä sähköverkon korvausinvestointeja. Avustuksella luodaan edellytykset laajemman sähköverkkoyhtiön syntymiselle ja varmistetaan Utsjoen sähköhuolto kestävällä tavalla siten, että sähkön siirtohinnat pysyvät kohtuullisina. Kyseessä on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 106.2 mukainen komission päätöksen 2005/842/EY edellytykset täyttävä ja notifiointivelvollisuuden ulkopuolelle jäävä EU-valtiontuki. talous 125 000 talous 100 000 43. Kioton mekanismit (määräraha) Momentille myönnetään 5 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) päästöyksiköiden hankkimiseen Kioton pöytäkirjan joustomekanismien avulla enintään 10 miljoonaa tonnia sopimuskaudelle 2008 ja sen jälkeiselle kaudelle 2013 2020 2) joustomekanismien hallinnoinnin kustannuksiin 3) päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukemiseen 4) valuuttakurssimuutoksista aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. Valtuus. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna yhteensä enintään 500 000 euron edestä. S e l v i t y s o s a : Suomi on sitoutunut osana Euroopan unionia täyttämään Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteensa. Kasvihuonekaasupäästöjen korkeat vähentämiskustannukset rasittavat kansantaloutta, minkä vuoksi valtio osallistuu päästöjen vähentämiseen käyttämällä Kioton mekanismeja. Näitä ovat yhteistoteutus (JI, Joint Implementation), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM, Clean Development Mechanism) ja valtioiden välinen päästökauppa. JI-hankkeet ovat teollisuusmaiden ja CDM-hankkeet teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä. Tarve hyödyntää Kioton mekanismeja ulottuu myös Kioton kaudesta eteenpäin, joten päästöyksiköiden hankinta sisältää myös kauden 2013 2020. Päästöyksiköiden hankinnan edellytysten tukeminen, ts. tietotaidon kehittäminen kohdemaissa, sekä mekanismien hallinnon kansainvälinen kehitystyö, edistävät päästömarkkinoiden toimivuutta ja kustannustehokasta päästöyksiköiden hankintaa. Päästöyksiköiden hankinnassa otetaan huomioon eri joustomekanismien keskinäinen kustannustehokkuus sekä hankintaan liittyvien riskien hallinta. Tämä edellyttää, että määrärahaa voidaan käyttää ja päästöyksiköiden hankintasitoumuksia voidaan tehdä etupainotteisesti, vaikka suuri osa hankittavista päästöyksiköiden kustannuksista realisoituu vasta lähempänä kauden loppua. Mekanismipolitiikan koordinointivastuu on työ- ja elinkeinoministeriöllä. Mekanismien käytöstä tehdyn hallinnollisen työnjaon mukaisesti momentilta rahoitetaan ulkoasiainministeriön CDM-projekteista syntyvien päästöyksiköiden hankintaa sekä ympäristöministeriön JI-projekteista ja kansainvälisestä päästökaupasta hankkimia päästöyksiköitä. Päästöyksiköiden hankinta sisältää vuosittaisia toimia, joista aiheutuvat menot voidaan kattaa vuoden käyttämättä jääneestä valtuudesta. Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa) 2013 2014 2015 Yhteensä vuodesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 5 300 5 800 4 800 5 000 20 900 talous 5 300 000 talous 11 500 000 tilinpäätös 7 401 792 44. Uusiutuvan energian tuotantotuki (määräraha) Momentille myönnetään 97 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetussa laissa (1396/) säädetyn 1) tuulivoimalla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen 2) biokaasulla tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen 3) metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen 4) puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin) maksamiseen 5) kiinteän sähkön tuotantotuen maksamiseen Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain nojalla tuetaan syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen tuulivoimaan, biokaasuun, metsähakkeeseen ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lain nojalla tuulivoiman, biokaasusähkön ja puupolttoainesähkön tuottajille maksetaan syöttötariffijärjestelmässä tukena laissa asetetun tavoitehinnan ja sähköpörssissä toteutuneen kolmen kuukauden Suomen aluehinnan keskiarvon erotus (syöttötariffijärjestelmä). Tukea maksetaan enintään 12 vuotta kullekin voimalaitokselle. Lisäksi maksetaan kiinteää sähkön tuotantotukea tuulivoimalla, metsähakkeella, biokaasulla ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä, jos voimalaitos ei kuulu syöttötariffijärjestelmään samaan polttoaineeseen perustuvan sähkön tuotannon perusteella. Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä sekä direktiivien 2001/77/EY ja 2003/30/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY on jäsenvaltiolle asetettu tavoitteet uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuudeksi kokonaiskulutuksesta vuonna 2020. Suomelle asetettu tavoite on 38 prosenttia. Tuotantotuki ja tavoitehinnat Tuulivoiman tavoitehinta, /MWh (korotettu hinta enintään 3 v./voimalaitos) 0 105,3 Tavoitehinta 1.1.2016 lähtien, /MWh 83,50 Biokaasusähkön tavoitehinta sähkön- ja lämmön yhteistuotannossa, /MWh 0 133,5 Puupolttoainesähkön tavoitehinta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, /MWh 0 103,5 enintään vuodessa/voimalaitos, 750 00 0 Metsähakesähkön tuottajille maksettava, päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuva tuotantotuki, enintään / MWh, kun 3 kuukauden päästöoikeuden keskihinta enintään 10 /t 18 Kiinteä sähkön tuotantotuki Tuulivoima ja metsähake, /MWh 6,9 Biokaasu ja vesivoima, /MWh 4,2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Tuuli- ja biokaasuvoimaloiden sekä metsäenergiaa käyttävien voimalaitosten kilpailukyky verrattuna muilla energialähteillä tapahtuvaan sähkön tuotantoon parantuu. Sähkön tuotanto monipuolistuu ja sähkön omavaraisuus parantuu. Määrärahan itu käyttö Tuulivoimalat (syöttötariffi) 59 300 000 Biokaasuvoimalat (syöttötariffi) 3 200 000 Metsähakevoimalat (syöttötariffi) 22 000 000 Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi) 6 800 000 Kiinteä sähkön tuotantotuki 6 500 000 Yhteensä 97 800 000 talous 97 800 000 talous 55 350 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

(50.) Energiataloudelliset avustukset yhdistyksille (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous 50 000 tilinpäätös 50 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8