Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Samankaltaiset tiedostot
Espoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle ja )

Espoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1

Asunto-ohjelman valmistelu

Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutuminen. Anne Savolainen Tila- ja asuntojaosto

ASUNTO-OHJELMA

Asunto-ohjelma Kaupunginvaltuusto

Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta Anne Savolainen Tila- ja asuntojaosto

Talous- ja suunnittelukeskus

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1

Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki

Kotikaupunkina Helsinki 2016

ASUNTO-OHJELMA

ASUNTO-OHJELMA

Asunto-ohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Anne Savolainen Tila- ja asuntojaosto

ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

ASUNTO-OHJELMA 2013/ luonnos

Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE

Asuntotuotanto Vantaalla

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä Helsinki

ASUNTO-OHJELMA luonnos

HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja haasteet

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE

NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen

Valtion riski vs. asukkaan koti

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Mikä asuntostrategia?

OHJELMAKAUDEN ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. 6 Tontin varaaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli tontti 1

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

ARA-tuotanto Selvitys 3/2010. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ISSN

1. Asuntotuotanto. 1.1 Asuntotuotannon määrä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottoja Espoon Asunto ohjelmaan (versio )

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Hakunilan asuntotuotanto

Kohtuuhintainen asuminen asumisköyhyyden ehkäisijänä. Maria Ohisalo, yhteiskunta3eteiden tohtori tutkija, Y-Sää3ö

Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen

Asuntorakentamisen korkotukijärjestelmän toimivuus. Tomi Henriksson, asumisasioiden päällikkö Ympäristövaliokunta

Valtion tukema asuntotuotanto Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Espoon kaupunki Pöytäkirja Tonttivarauksen jatkaminen Kauklahdesta Fira Oy:lle senioriasuntojen suunnittelua varten, kortteli tontti 1

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.2. Asuinkiinteistöjen hallinnointi ylioppilaskunnassa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 251/ /2016

Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)

Strategia 2017 > Strategia 2018 Yhdyskuntatoimen toimenpiteet strategisiin tavoitteisiin 1-3 (muutokset punaisella)

ks.

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (6) Kaupunginvaltuusto Kaj/

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille

Tonttihakuohjelmointi

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

Palvelu- ja vuosisuunnitelman osavuosikatsaus. Asunto- ja kiinteistölautakunta

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta

Asunto ensin -periaate

Espoon kaupunki Pöytäkirja Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin tontti 1

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ELKJ 6 Valmistelija ja esittelijä: kehittämisjohtaja Sten Frondén

Maanomistajien maksama korvaus yhdyskuntarakentamisesta

Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T. Valmistelijan yhteystiedot Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholm, puh ,

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toimeenpanosuunnitelma

Kansallinen näkökulma asuntopolitiikkaan

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

LAKIALOITE Laki aravalain 15 a :n ja 15 d :n ja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 163. Valtuusto Sivu 1 / Valtuustokysymys autopaikoista ja niiden vaikutuksesta asuntojen hintoihin

Asumisen korkotukilainsäädännön uudistaminen

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

MAL sopimusmenettely. Tampere, Seutufoorumi Matti Vatilo, YM

H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

ARAn rahoituksen näkymät KEHAS toteutukseen liittyen Eskoo Saara Nyyssölä, erityisasiantuntija

Espoon kaupunki Pöytäkirja 238. Valtuusto Sivu 1 / 1

SELVITYS SYISTÄ, MIKSI ARA- JA VÄLIMUODON TAVOITTEITA EI OLE SAAVUTETTU SEKÄ TOI- MENPITEITÄ TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12

Transkriptio:

ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään alkuun. 2) Hyväksytään selostusosa osana ohjelmaa otsikolla Nykytilan kuvaus. 3) Johdanto muutetaan kuvaamaan ohjelman luonnetta. 4) Tavoiteosion perään lisätään kappale Toimeenpano ja seuranta. 5) Ohjelman käsittelyn pohjaksi kokouksessa otetaan puheenjohtajan esitys. ASUNTO-OHJELMA 2014-2017 1. Johdanto Valtuusto päätti 10.6.2013 Espoo tarinasta, joka on uusi strategia vuosille 2013-2017. Tämä asunto-ohjelma on laadittu Espoo tarinan asumiseen liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja toiminnan tarkemmaksi suuntaamiseksi. Sen tavoitteena on tuoda esille niitä asumiseen liittyviä tekijöitä, joiden avulla voidaan mm. torjua segregaatiota ja vastata espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin sekä tarjota edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Kestävä kehitys -kehitysohjelmassa on asetettu asuntotuotantoa koskevia tavoitteita. Asuntotuotannon on oltava kaupunkirakennetta tiivistävää. Asuinalueiden sosiaalisesti kestävästä kehityksestä huolehditaan uusilla asuinalueilla sekä täydennysrakentamisen kautta vanhoilla asuinalueilla siten, että samoille asuinalueille rakentuu hallinta- ja omistusmuodoiltaan erilaisia asuntoja. Asuntotuotannossa otetaan huomioon määrän ohella myös muita arvoja, kuten ekologisuus, tilatehokkuus, energiaratkaisut, sijainti sekä talon fyysiset ominaisuudet, kuten talotekniset ratkaisut, muuntojoustavuus ja arkkitehtuuri. Kestävän kehityksen kannalta tavoitteena on kuntalaisten aktivointi omatoimiseen yhteisöllisyyteen. Asunto-ohjelma koostuu tavoiteosasta ja nykytilan kuvauksesta. Tavoiteosassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten lähtökohtana on mahdollistaa monipuolinen ja kohtuuhintainen asuntotuotanto, tukea erilaisten väestöryhmien asumista, myötävaikuttaa aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehityksen sekä edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. Selostusosassa kuvataan Espoon nykyistä asuntokantaa, väestörakennetta ja erilaisten erityisryhmien asumista, esitetään asuntotuotannon tavoitteet ja asuntorakentamisen painopistealueet sekä tuodaan esille vanhoilla asuntoalueilla tarvittavia kehittämistoimia. Ohjelmaan ei ole sisällytetty maapolitiikkaan, kaupunkisuunnitteluun, rakennusvalvontaan, joukkoliikenteeseen ja kaupungin tarjoamiin palveluihin sisältyviä asioita, vaikka näillä asioilla on yhteys asuntopolitiikkaan. Niistä on tarpeen hyväksyä erilliset asunto-ohjelmaa täydentävät asuntopolitiikkaa koskevat linjaukset. Asunto-ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2014

2. Tavoitteet ja toimenpiteet 2.1 Tavoitteet ok, otettu huomioon 1. Varmistaa asuntotuotannon edellyttämät kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2. Varmistaa kysyntää vastaavan ja eri elämäntilanteisiin sopivan asuntotuotannon toteutuminen 3. Edistää monipuolista ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa 4. Tukea erilaisten väestöryhmien asumista 5. Myötävaikuttaa aluekeskusten ja olemassa olevien asuntoalueiden tasapainoiseen kehitykseen sekä turvata eri kaupunginosien elinvoimaisuus ja sosiaalinen eheys 6. Lisätä asumisen ekologista kestävyyttä ja vähentää asumisen ilmastovaikutuksia 2.2 Toimenpiteet 1. Kaupunki seuraa espoolaisten asumistoiveita ja ottaa ne asumista koskevan suunnittelun ja päätöksenteon keskeiseksi lähtökohdaksi. asumistoiveita seurataan, mutta niitä ei voida ottaa lähtökohdaksi 2. (ks. esittelijän kohta 1.) Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun asuntotuotantoa koskevan MAL-aiesopimuksen tavoitteita. 3. (ks. esittelijä kohta 2.) Espoo varmistaa kaavalliset ja kunnallistekniset edellytykset 2500 asunnon rakentamiselle vuosittain. Uudistuotannosta vähintään 20 % (500 asuntoa) toteutetaan valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina. 4. (ks. esittelijän kohta 3.) Asuntotuotannosta noin 10 % (250 asuntoa) toteutetaan asumisoikeusasuntoina. 5. (ks. esittelijän kohta 4.) Espoo kaavoittaa vuositasolla uutta asuntorakennusoikeutta vähintään 350 000 kem2. 6. Kaavoituskatsauksen yhteydessä esitetään arvio asumiseen tarkoitettujen tonttien riittävyydestä. ei konkreettinen toimenpide, tämä kuuluu kaupunkisuunnitteluun ja MAL aiesopimusseurantaan 7. Rakentamattomien asuintonttien saamista käyttöön edistetään aktiivisesti. rakentamattoman tontin vero on ylärajassa, joten keinoksi jäävät pakkolunastus ja rakentamiskehotukset, eivät ole tarkoituksenmukaisia keinoja, asia kuuluu maapolitiikkaan 8. Asemakaavoituksessa vältetään rakentamisen ja asumisen kustannuksia korottavia tekijöitä. tämä kuuluu kaupunkisuunnitteluun ja on itsestään selvä 9. Varmistetaan pienasuntojen syntyminen erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja mahdollistetaan myös pienten pientaloasuntojen rakentaminen. tämä kuuluu kaupunkisuunnitteluun, asia sisältyy jo muihin toimenpide-ehdotuksiin 10. (ks. esittelijän kohta 5.) Espoo sijoittaa valtion tukemaa asuntotuotantoa eri puolille kaupunkia erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Uusia alueita rakennettaessa torjutaan segregoitumista vapaarahoitteisen ja valtion tukeman tuotannon ajoituksella ajoituksella ei pystytä torjumaan segregaatiota. Uusien alueiden rakentumista pelkästään ara-tuotannolla voidaan rajoittaa.

11. (ks. esittelijän kohta 6.) Espoo sisällyttää maankäyttösopimuksiin ehdon tonttien kohdentamisesta valtion tukemaan asuntotuotantoon. ei ole tarkoituksenmukaista ja tarpeen sisällyttää kaikkiin maankäyttösopimuksiin 12. (ks. esittelijän kohta 7.) Espoon Asunnot Oy aloittaa vähintään 300 valtion tukemaa vuokraasuntoa vuosittain siten että määrä nostetaan 400 asuntoon vuodessa ohjelmakauden loppuun mennessä. Kaupunki varmistaa, että Espoon Asunnot Oy saa tarvitsemansa tontit. tonttitilanteen kannalta määrän nostaminen 400 asuntoon vuodessa on mahdollista aikaisintaan vuonna 2017, tonttien varmistaminen on itsestäänselvyys 13. Kaupungin vuokra-asunnot suunnitellaan ottaen huomioon asumistuen neliörajat. kulloinkin voimassa oleva asumistukijärjestelmä ei voi olla asuntosuunnittelun lähtökohta 14. (ks. esittelijän kohta 8.) Espoon Asunnot Oy pitää valtion tuella rakennetut käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvat asunnot vuokra-asuntoina. Asunto-osakeyhtiöissä olevia yksittäisasuntoja voidaan myydä. 15. (ks. esittelijän kohta 9.) Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. 16. (ks. esittelijän kohta 10.) Uusien asuntojen oman pääoman osuus osoitetaan ensi sijassa Espoon Asunnot Oy:n vapaasta pääomasta. Kaupunki ei peri tuottoa yhtiöön sijoittamastaan pääomasta. jos joudutaan sijoittamaan uutta pääomaa, siitä pitäisi periä tuottoa 17. Kaupungin vuokra-asuntojen tarjontaa kehitetään tarjoamalla vaihtoehtoina myös kytkettyjä ja ryhmäpientaloasuntoja. Pientalovuokra-asuntokysyntää vastaava tarjonta pystytään tyydyttämään nykyisen kannan puitteissa. Espoon Asuntojen asunnoista noin 20 % sijaitsee pientaloissa. Kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin. Espoon Asuntojen hakijoista 80 % on yhden ja kahden henkilön talouksia. Suurin kysyntä (yli 70 %) kohdistuu yksiöihin tai kaksioihin. Espoon Asuntojen olemassa olevasta asuntokannasta 60 % on yksiöitä ja kaksioita. ARA pientalorakentamista vaikeuttaa vuoden 2014 alusta voimaan tullut vaatimus hissin rakentamisesta myös kaksikerroksisiin pienkerrostaloihin. 18. (ks. esittelijän kohta 11.) Espoo edistää uudenlaisia tapoja toteuttaa asuntoja, esimerkkinä ryhmärakennuttaminen, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. 19. (ks. esittelijän kohta 12.) Luodaan edellytykset sille, että pientalorakentamisen vuosittainen määrä nousee valtuustokauden aikana kaksinkertaiseksi nykyisestä tasosta. (valtuustosopimuksen muotoilu) Pientalorakentamisen kaavavaranto on tälläkin hetkellä suuri. Kysynnän kohdistuminen pieniin asuntoihin sekä toisaalta asuntokuntien taloudellisten resurssien rajallisuus eivät tue vaatimusta pientalorakentamisen kaksinkertaistamiseksi. 20. (ks. esittelijän kohta 13.) Espoo nostaa omatoimisille pientalorakentajille luovutettavien tonttien määrän keskimäärin 100 tonttiin vuodessa. tavoite on luovuttaa 100 tonttia, tavoitteen saavuttaminen on kiinni kaavoituksesta.

21. (ks. esittelijän kohta 14.) Espoo keskittää muistisairaiden ja huonokuntoisten espoolaisten asumisen Elä ja asu seniorikeskuksiin. Elä- ja asu seniorikeskusten ympärille kaavoitetaan etenkin ikääntyneille tarkoitettuja asuinkerrostaloja. 22. (ks. esittelijän kohta 15.) Espoo järjestää asunnon ja riittävät tukipalvelut vuosittain 15-30 uudelle kehitysvammaiselle henkilölle. 23. (ks. esittelijän kohta 16.) Espoo toteuttaa valtion kanssa solmitun pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämistä koskevan aiesopimuksen tavoitteita varmistamalla 125 uuden asunnon toteutumisen sekä luovuttamalla sopimusaikana kolme tonttia nuorisoasuntojen rakentamiseen. Kaupunki selvittää tekijöitä, joilla voidaan edistää pitkäaikaisasunnottomien omaehtoista asumista. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista, asumisratkaisuja yms. on käyty läpi säännöllisesti kaupungin ja toimijoiden yhteisessä asunnottomuustyöryhmässä. 24. (ks. esittelijän kohta 17.) Espoo luovuttaa opiskelija-asuntotuotantoon vähintään yhden tontin vuodessa ja edellyttää samaa valtiolta. Espoo neuvottelee valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttien luovutuksen pelisäännöistä. HOAS on kerännyt kaupungeilta kommentteja esitykseen, jossa mm. ehdotetaan, että jos kaupunki luovuttaa yhden tontin opiskelija-asumisen tarpeisiin, Senaatti-Kiinteistöt sitoutuu luovuttamaan myös tontin opiskelija-asumiseen. 25. (ks. esittelijän kohta 18.) Espoo ehkäisee asunnottomuutta ja asukkaiden syrjäytymistä tarjoamalla asumisneuvontaa ja kehittämällä asumiseen liittyvää sosiaalityötä yhdessä Espoon Asunnot Oy:n kanssa. sosiaalityö on sosiaali- ja terveystoimen asia. Espoon Asuntojen kanssa toimitaan yhdessä siten, että Espoon Asunnot järjestää asumisneuvonnan, jonka kustannuksista kaupunki maksaa puolet. Kaupunki järjestää tarvittavan sosiaalisen tuen. 26. (ks. esittelijän kohta 19.) Espoo edistää ja tukee asuntoalueiden täydennysrakentamista, perusparantamista ja kehittämistä. 27. (ks. esittelijän kohta 20.) Espoo selvittää yhdessä Espoon Asunnot Oy:n kanssa täydennysrakentamismahdollisuudet Espoon Asunnot Oy:n kiinteistöissä. 28. (ks. esittelijän kohta 21.) Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja selvittää pysäköintinormien lieventämistä täydennysrakentamisalueilla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä asuntotuotantokustannusten hillitsemiseksi. Pysäköintinormien uudistuksessa varmistetaan, että asuntojen lukumäärään sidotulla pysäköintinormilla ei vaikeuteta pienten asuntojen rakentamista. pysäköintistrategian valmistelu on menossa. 29. (ks. esittelijän kohta 22.) Espoo myöntää käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa enintään 10 % hissiavustuksia hissien rakentamiseen vanhoihin asuinkerrostaloihin. 30. (ks. esittelijän kohta 23.) Espoo edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä asumisessa ja parantaa asumisen energiatehokkuutta. 31. Espoo huolehtii rakentamisen ja ylläpidon laadusta siten, että turvataan terveellinen asuminen. tämä kuuluu itsestään selvänä kaikkiin prosesseihin. 32. Kaupunki pitää yhteyttä kaupungissa toimiviin rakennuttajiin ja rakennusliikkeisiin ja käy näiden kanssa läpi asuntotuotannon kehittämistä koskevia kysymyksiä. tämä on itsestään selvää, että näin toimitaan.

2.3 Toimeenpano ja seuranta Asunto-ohjelman toteutumista seurataan vuosittain tila- ja asuntojaostossa/strategian seurannan yhteydessä ja seuranta tuodaan tiedoksi valtuustolle. MAL seuranta sisältää 14 pääkaupunkiseudun kunnan asuntotuotannon, kaavoituksen ja liikenteen infrastruktuuriin liittyvän seurannan. Lisäksi Espoo-tarinaan sisältyy asuntotuotantoon, asuinalueiden kehittämiseen sekä Espoon Asuntoihin liittyviä tavoitteita.