Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen ARTTU kuntaseminaari Helsinki, 15.12.2011 Jarmo Vakkuri Kunnallistalouden professori Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu 03-3551 6356, 040-516 2479 jarmo.vakkuri@uta.fi
Tutkimuskysymykset Talousmoduulin tutkimusasetelma 1. Onko Paras -uudistus edistänyt talouden tasapainoa? 2. Onko Paras -uudistus hillinnyt kuntien menojen kasvua ja jos on, niin miten tämä näkyy menojen painottumisessa eri toimialoille? 3. Onko Paras -uudistus edistänyt kuntien tulojen kasvua? Kuntaryhmittelyt 1. ARTTU luokitus: liitoskunta, syvenevän yhteistyön kunta, muu kunta. 2. Tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimainen, taajaan asuttu, maaseutumainen. 3. Kuntakokoluokitus 2010: alle 5 001, 5 001-10 000, 10 001-20 000, 20 001-50 000, 50 001 100 000, yli 100 000 as. 4. Väestön muutos 2000-2010 luokitus: voimakkaasti vähenevä (yli -10 %), vähenevä (-2,5 - -10 %), stabiili (2,5 - - 2,5 %), kasvava (2,5 10 %), voimakkaasti kasvava (yli 10 %). Aineisto Tutkimuskuntien tilinpäätökset ja niistä tehdyt tietokannat (Tilastokeskus, Kuntaliitto). 2
Kuntatalouden tasapaino: alijäämäkuntien määrän vähentyminen ARTTU -kuntien lukumäärät 2000, 2006 ja 2010, joiden taseissa oli kertynyttä alijäämää. 2000 2006 2010 1 Liitoskunnat 8 4 4 2 Yhteistyö 7 3 2 3 Muut kunnat 6 4 3 Yhteensä 21 11 9 ARTTU -kunnat 40 40 40 ARTTU -kuntien ja niihin liittyneiden kuntien lukumäärät, joiden taseissa oli tilinpäätösten mukaan kertynyttä alijäämää 2000, 2006 ja 2010. 2000 2006 2010* Alijäämää 39 23 10 Kuntia yhteensä (N) 77 72 42 *Vuoden 2011 kuntajako; mukana vielä v. 2010 Karttula (alijäämää) ja Oravainen. Kuntaliitosten seurauksena poistuneet alijäämäkunnat sekä niiden viimeisen tilinpäätöksen kertyneet alijäämät N=24). Kunnat /as. 1 000 Liitos (vuosi) 917 Vehkalahti -29-348 Hamina (2003) 919 Vehmersalmi -281-580 Kuopio (2005) 589 Peräseinäjoki -396-1 438 Seinäjoki (2005) 212 Kangaslampi -738-1 176 Varkaus (2005) 940 Vuolijoki -2 293-5 935 Kajaani (2007) 770 Sumiainen -572-745 Äänekoski (2007) 774 Suolahti -1 402-7 524 Äänekoski (2007) 210 Kalvola -76-273 Hämeenlinna (2009) 401 Lammi -256-1 414 Hämeenlinna (2009) 277 Korpilahti -1 891-9 570 Jyväskylä (2009) 220 Karjaa -963-8 808 Raasepori (2009) 606 Pohja -1 723-8 503 Raasepori (2009) 835 Tammisaari -467-6 895 Raasepori (2009) 923 Västanfjärd -782-619 Kemiönsaari (2009) 506 Mänttä -719-4 555 Mänttä-Vilppula (2009) 933 Vilppula -60-318 Mänttä-Vilppula (2009) 973 Ylikiiminki -1 187-4 168 Oulu (2009) 252 Kiikala -638-1 157 Salo (2009) 308 Kuusjoki -447-770 Salo (2009) 586 Perniö -1 347-7 949 Salo (2009) 587 Pertteli -70-283 Salo (2009) 776 Suomusjärvi -147-196 Salo (2009) 537 Noormarkku -819-5 038 Pori (2010) 978 Ylämaa -1 906-2 680 Lappeenranta (2010) Yhteensä -80 942 3
ARTTU-kuntien tulojen kehitys vuosina 2000-2010 Kuvio. Käyttötalouden tuotot yhteensä (ilman rahoitustuottoja) 2000 2010 sekä vuotuiset keskimääräiset muutokset ennen Parasta (2001 06) ja Paras -kaudella (2007 10) ARTTU - luokituksen mukaan, /asukas. Verotulot kasvaneet ARTTU kunnissa a) kunnallisveroprosenttien noususta (2001-06 +0,61 ja 2007-10 +0,69 %-yksikköä) ja b) verotettavien tulojen kasvusta (2001-06 +2 100 /as. ja 2007-10 +1 559 /as.) johtuen. Valtionosuudet kasvaneet (2001-06 +377 /as. ja 2007-10 +344 /as.). Valtionosuuksien kasvu on ollut voimakkaampaa kuin verotulojen kasvu. 4
Menojen kehitys kokonaisuudessaan 2000-2010 Nettokustannusten kasvu on ollut kaikissa ARTTU luokituksen ryhmissä Paras -kaudella 2007 10 suurempaa kuin ennen Parasta 2000-06. Menojen kasvun hillinnästä ei ole toistaiseksi havaintoja. Poikkeuksena on perusterveydenhuolto, jossa menojen kasvu Paras-kaudella on hidastunut verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kuvio. Nettokustannukset 2000 2009 sekä ja keskimääräiset vuosimuutokset ennen Parasta ja Paras -kaudella ARTTU -luokituksen mukaan, /asukas. (N = 40). SOTE-menojen kasvun hillintää ei havaittavissa (syynä erikoissairaanhoito) Menojen kasvu Paras kaudella ollut voimakkainta syvenevän yhteistyön kunnissa; HUOM! Yhteistyökuntien ryhmän ongelma 5
Henkilöstömenot ja palvelujen ostot: kehitys 2000 2010 Painopiste asteittain siirtynyt palvelujen ostojen suuntaan Palvelujen ostot kasvaneet kaikissa ARTTU-kuntaluokissa henkilöstökuluja voimakkaammin Koko maan kohdalla muutoksen suunta on sama Kuvio. Henkilöstökulujen ja palvelujen ostojen suhde sekä keskimääräiset vuosimuutokset ennen Parasta (2001 06) ja Paras -kaudella (2007 10) ARTTU -luokituksen mukaan (N = 40). 6
Menojen kehitys 2000 2010: menokehityksen yhteys työssäkäyntialueeseen 5600 5100 4600 4100 3600 3100 2600 tk alueen keskus kehyskunta muu koko maa Taulukko. Nettokustannusten keskimääräinen muutos vuositasolla (%) Ennen Parasta 2000-2006 Paras kausi 2007-2010 TK -alueen keskus 5,5 5,3 Kehyskunta 5,9 5,5 Muu kunnat 6,1 4,9 Koko maa 5,7 4,9 Kuvio. Nettokäyttökustannukset 2000 2010 työssäkäyntialueluokituksen mukaan ( /asukas) Kehyskuntien nettokustannukset ( /as.) ovat keskimääräistä alempia; syitä esim. tehokkuuserot, palveluvariaatio, sijainti suhteessa keskukseen Keskuskuntien ja koko maan kustannukset ovat samalla tasolla Muiden kuntien kustannukset ovat selvästi korkeammat kuin kehyskuntien ja keskuskuntien 7
Viimeisten vuosien investointikäyttäytyminen Liitoskuntien talouden kehitykseen vaikuttaa eräiden poistuneiden kuntien viimeisten vuosien suuret investoinnit Investoinnit aiheuttavat kustannuksia pitkällä aikavälillä; vrt. rahoituksen hoito ja käyttötalouden menojen lisääntyminen Kuvio. Poistuneet kunnat, joiden nettoinvestoinnit kasvoivat voimakkaasti viimeisinä toimintavuosina 2007 2009 (N = 15). 8
Päätelmiä ja pohdintaa Menojen kasvun hillinnässä Paras -kauden aikana (2007 2010) ei ole toistaiseksi onnistuttu Erityisesti tämä koskee liitoskuntia. Tietoa pitemmän aikavälin talousvaikutuksista ei vielä ole Rakennemuutosten hyödyt ja kustannukset eri vaihtoehdoissa A) Liitos Liitos alkaa tuottaa kustannukset ylittävää kokonaishyötyä vasta kun uudet rakenteet ja toimintatavat ovat vakiintuneet (aluksi liitos aiheuttaa erilliskustannuksia). Palvelutuotannon tehokkuuden kannalta oleellista ei ole kunnan koko asukasluvulla mitattuna, vaan tapa järjestää ja organisoida toiminta ja kunnan vastuulla olevat palvelut. Palveluja tuottavien yksikköjen koolla on merkitystä Tulevaisuuden hyödyt ovat epävarmoja. Se, millä aikavälillä kokonaishyödyt mahdollisesti ylittävät kustannukset, on tapauskohtaista erot kuntaliitostapausten välillä ovat varsin suuria. 9
B) Syvenevä yhteistyö Päätelmiä ja pohdintaa Talousvaikutukset ovat sidoksissa yhteistyön laajuuteen ja yhteistyöjärjestelyn toimivuuteen Lyhyellä aikavälillä yhteistyö tarjoaa suhteessa liitosvaihtoehtoon eräitä etuja: päätöksenteon valmistelu on helpompaa ja alkuvaiheen neuvottelut yksinkertaisempia. Erilliskustannukset pienemmät Kyse on siitä, miten pitkän aikavälin hyödyt määritellään. Yhteistyö koskee vain tiettyä osaa kunnan tehtävistä, eli ei tuota paikallistalouden kehittämishyötyjä Yhteistyövaihtoehdossa on kuntaliitoksia vähemmän tuottavuuspotentiaalia mutta myös pienemmät riskit. Menojen kasvun hillintä ja tuottavuuden parantuminen riippuvat molemmissa vaihtoehdoissa kunnan kyvystä hyödyntää rakennemuutokseen sisältyvä tuottavuuspotentiaali. Potentiaali eroaa määrältään ja laadultaan liitos- ja yhteistyövaihtoehdoissa 10