Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Hollywoodin studiojärjestelmä & tsaarin Venäjä
Moraalikeskusteluista itsesensuuriin Elokuvaviihteen suosion kasvu herätti monien kansalaisryhmien huolestuneisuuden Erityisesti ranskalaiset tarinaelokuvat nähtiin moraalittomina Elokuvien lisäksi nickelodeonit olivat epäilyttäviä Maailmanparantajista hämyisiä paheen pesiä New Yorkin pormestari sulki kaikki kaupungin nickelodeonit jouluaattona 1908 MPPC:n tavoitteeksi tuli elokuva-alan maineen puhdistaminen sekä elokuvayleisöjen laajentaminen Amerikan laajan keskiluokan suuntaan National Board of Censorship perustettiin 1909 Elokuva-alan itsesensuurijärjestö 1912 Pennsylvaniassa lakisääteinen ennakkosensuuri Uusia hienoja elokuvateattereita ja taide-elokuvia
Kokoillanelokuvat Korkeakulttuuristen aiheiden sovittaminen valkokankaille pidentää elokuvien kestoa Käsite feature merkitsi aluksi mainonnassa esille nostettavaa elokuvaa - myöhemmin kokoillanelokuvaa 1910-luvun alussa Yhdysvalloissa alettiin tuottaa monikelaisia elokuvia Eurooppalaiset (erityisesti italialaiset) tuotannot esimerkkeinä MPPC:n levityspolitiikka tuki yksikelaisia elokuvia Elokuvakelojen oltava saman hintaisia Kokoillanelokuvat markkinoille kela kerrallaan Sarjaelokuvat kaikkia tyydyttävä väliratkaisu Euroopassa monikelaiset elokuvat sopivat elokuvaohjelmistoihin (käytännöt joustavampia) 1910-luvun puolivälissä kokoillanelokuvasta muotoutui standardi Yhdysvalloissa
Ensimmäiset elokuvatähdet Elokuvia myytiin katsojille tuotantoyhtiöiden nimillä Tekijöiden nimet pidettiin salassa 1910-luvun taitteessa katsojat alkavat tunnistaa elokuvakasvoja The Biograph Girl (Florence Lawrence) The Vitagraph Girl (Florence Turner) Ihailijat vaativat yhtiöitä paljastamaan näyttelijöiden nimet Jotkut yhtiöt vastasivat katsojien toiveisiin jo varhain: Kalem Company näytti tietä 1910 Pian näyttelijät alkoivat vierailla elokuvien ensi-illoissa The Motion Picture Story Magazine alkoi ilmestyä 1911 Ensimmäinen fanilehti (sai pian kilpailijoita) Näyttelijänimistä kehkeytyi elokuvien myyntivaltti Kiinnostus ei vielä kohdistunut näyttelijän yksityiselämään
Hollywood Elokuvateollisuus kasvoi Amerikan itärannikon suurkaupungeissa Alueen sääolot vaikeuttivat elokuvatuotantoja Monet yhtiöt lähettivät kuvausryhmänsä talvikuukausiksi etelän maisemiin Selig Polyscope Company perusti Kaliforniaan pysyvän studion vuonna 1910 1910-luvun alussa yhä useammat yhtiöt siirtävät studionsa Kaliforniaan Kaliforniassa sääolot olivat ihanteelliset, maasto vaihtelevaa ja kulttuuri-ilmapiiri liberaali Yhtiöiden pääkonttorit jäivät itärannikolle Hollywoodista amerikkalaisen elokuvateollisuuden synonyymi
Klassinen Hollywood-tyyli Noin vuodesta 1904 amerikkalaiset elokuvat kehittyivät yhä tarinavetoisemmiksi Vuoden 1906 jälkeen tarinaelokuva on normi Elokuvantekijät etsivät keinoja otosten yhdistämiseksi ja tarinoiden kertomiseksi mahdollisimman selkeällä tavalla Ongelmia tuotti kausaalisten, tilallisten ja ajallisten suhteiden esittäminen Klassisen tyylin premissejä Elokuvat ennen kaikkea viihdyttäviä tarinoita Tarina noudattaa syiden ja seurausten logiikkaa Tapahtumat motivoidaan henkilöhahmojen avulla Kaksi tarinalinjaa, joista toinen heteroseksuaalinen romanssi Kamera tarjoaa ihanteellisen näkymän tarinamaailman tapahtumiin Elokuvissa ei mitään, mikä ei veisi tarinaa eteenpäin Elokuvalliset vihjeet kertovat, mikäli kyseessä kerronnallinen poikkeama Klassinen Hollywood-tyyli amerikkalaisen elokuvan normi vuodesta 1917 (oli pääpiirteittäin kasassa jo 1912)
Välitekstit Aluksi elokuvissa ei ollut välitekstejä Amerikkalaisen elokuvan yhdet ensimmäisistä systemaattisista väliteksteistä elokuvassa Uncle Tom s Cabin (1903) Siirtyminen pidempien tarinoiden kertomiseen lisäsi välitekstien käyttöä Helppo tapa välittää informaatiota ja jäsentää kerrontaa Kahdenlaisia välitekstejä Selittävät välitekstit: Sateinen iltapäivä Dialogivälitekstit: Rakastan sinua Aluksi ongelmia tuotti dialogivälitekstin sijoittaminen elokuvaan suhteessa otokseen Ensin ennen otosta, mutta 1910-luvun alkupuolella yhä useammin otoksen keskellä oikeassa kohdassa
Ristiinleikkaus Elokuvantekijät ymmärsivät, että leikkaamalla ristiin kahden tapahtumasarjan välillä katsojat käsittävät näiden tapahtuvan samaan aikaan Porter oli esittänyt tapahtumaketjun kahteen kertaan, mutta eri perspektiiveistä Ristiinleikkausta kehitti vuodesta 1908 ennen kaikkea D.W. Griffith Race-to-the-rescue-kohtaukset The Lonely Villa (1909) Vuoteen 1912 mennessä ristiinleikkaamisesta kehittyi amerikkalaisen elokuvan normi
Analyyttinen editointi Tilakokonaisuuden esittäminen useassa erikokoisessa otoksessa on analyyttistä editointia Tekee tilan helpommin hahmotettavaksi Analyyttinen editointi ohjaa huomiota tarinan kannalta keskeisiin yksityiskohtiin ja tapahtumiin Normiksi muotoutui tilan esittäminen ensin yleiskuvassa, josta leikataan pienempiin kuvakokoihin Insertit (esimerkiksi tärkeät esineet kuten kirjeet) Normi 1910-luvun puolivälistä
Jatkuvuusleikkaus Jatkuvuusleikkaus ohjaa katsojien huomiota tarinamaailman tapahtumiin ohi elokuvan muodon Leikkauksien motivointi henkilöhahmojen liikkeiden kautta varhainen tapa luoda jatkuvuutta Vuosisadan alun takaa-ajo-elokuvat 180 asteen sääntö (sama kuin suojaviiva) Henkilöhahmojen suhde toisiin tai tilaan ei muutu leikkausten välillä, vaan tila-aikajatkumo pysyy yhtenäisenä Leikkausten motivointi henkilöhahmojen katseilla Näkökulmaotokset: näemme sen minkä henkilöhahmo Katselinjat: näemme sen minkä henkilöhahmo, mutta eri perspektiivistä
Kameran suhde näyttelijöihin Vielä 1900-luvun alkupuolella kamera oli sijoitettu noin 3,5-5 metrin päähän näyttelijöistä Henkilöhahmot nähtävillä päästä varpaisiin Vuoteen 1909 mennessä kamera sijoitettiin useimmiten 2,7 metrin päähän näyttelijöistä 9 foot line Hahmot nähtävillä noin vyötäröstä päälakeen Tämä korosti ilmeitä ja eleitä, joista oli muotoutumassa keskeinen tapa välittää informaatiota Alkuun näyttelijöiden rajaaminen kuva-alan ulkopuolelle herätti vastustusta, mutta siihen totuttiin nopeasti Näyttelijöiden kasvot ja rinta paljolti kohti kameraa D.W. Griffith suosi uutta tapaa asemoida kamera ja kehitti siihen nivoutuvaa vähäeleistä näyttelemistyyliä
Lavastus ja valaistus Varhaisista tarinaelokuvista puuttuu syvyyden tuntu Poikkeuksena ulkona kuvatut elokuvat Ensimmäisen vuosikymmenen lähetessä loppua elokuvantekijät luopuivat maalatuista lavasteista ja rakensivat aiempaa kolmiulotteisempia tiloja Tämän mahdollistivat pysyvät elokuvastudiot Lavastaminen syvyyssuunnassa loi tilantuntua Henkilöhahmot liikkuvat lavasteiden puitteissa Tasaisesta ylhäältäpäin laskeutuvasta valaistuksesta siirryttiin kolmen pisteen valaistukseen (päävalo, lisävalo ja takavalo) Valo usein diegeettisesti motivoitua Esim. valo lankeaa oviaukosta
D. W. Griffith (1874-1948) Fairbanks, Pickford, Chaplin & Griffith
David Wark Griffith (1875-1948) Vuonna 1908 Griffith seurasi epäonnistuneen teatteriuran jälkeen American Mutoscope and Biograph -yhtiön palvelukseen Ohjasi yhtiölle vuosien 1908 ja 1913 välillä yli 400 elokuvaa Vuonna 1913 itsenäiseksi tuottaja-ohjaaja-käsikirjoittajaksi Klassinen Hollywood-kerronta miellettiin pitkään Griffithin luomukseksi Griffith väitti keksineensä monet keskeiset kertovat keinot Hänen tiedetään kuitenkin ammentaneen eurooppalaisista elokuvista Hän oli luomassa omaksumistaan keinoista eheää synteesiä Ohjaajan elokuvat käsittelevät aikakauden keskeisiä kysymyksiä: naisten emansipaatio, rasismi, sisällissota ja sen perintö jne. The Birth of a Nation (1915) Suuri vaikutus sekä elokuvaestetiikkaan että yhteiskuntaan Elokuvista oli tullut tärkeä yhteiskunnallinen voima
Jevgeni Bauer (1867-1917)
Venäläinen tsaarinajan elokuva Ensimmäinen venäläinen tuotantoyhtiö perustetaan 1907 Drankov (1907), Hanzonkov (1908), Jermolev (1915) Stenka Rasin tulee ensi-iltaan 1908 Ulkomaiset tuotannot hallitsevat Venäjän elokuvaohjelmistoja ennen ensimmäistä maailmansotaa Venäjällä kulttuuripiirit suhtautuvat elokuvaan positiivisemmin kuin muualla Euroopassa Venäläinen elokuva kukoisti vallankumoukseen asti Ohjaajia: Jevgeni Bauer, Jakov Protazanov, Wladyslaw Starewicz Tähtiä: Ivan Mozzuhin, Vera Holodnaja, Vera Karalli Tsaarinajan elokuvan tyylipiirteitä Elokuvat melankolisia ja päättyvät surullisesti Aiheita: uskottomuus, rikos, luokkaerot, hullu rakkaus Tapahtumapaikkoina usein porvariskotien salongit Rauhallinen tempo ja pitkät kohtaukset Näyttelijäkeskeisyys ja henkilöhahmojen psykologinen syvyys
Maailmansota Eurooppalaiset elokuvateollisuudet olivat hallinneet maailman elokuvamarkkinoita ennen maailmansotaa Suurin elokuvayhtiö ranskalainen Pathé Frères Sotavuodet 1914-1918 olivat eurooppalaiselle elokuvalle kohtalokkaat (pienimuotoista elokuvatuotantoa) Monet elokuva-alan ammattilaiset rintamalle Studiorakennuksille uudet käyttötarkoitukset Euroopassa kysyntää viihteelle, muttei näytelmäelokuvia Hollywood ei kärsinyt sodasta lainkaan Elokuvia valmistettiin läpi sotavuosien Ne tuottivat voittoa jo kotimaan markkinoilla Sodan päätyttyä Hollywood valtaa eurooppalaisten aiemmin hallitseman markkina-alueet Elokuvien kytkykauppa (block booking) Hollywood kasvaa nopeaa vauhtia
Studiojärjestelmä MPPC oli yritys hallita Amerikan elokuvakenttää, mutta se kariutui riippumattomien yhtiöiden vastustukseen ja Edisonin patentin purkuun vuonna 1912 Riippumattomat viitoittivat tien studiojärjestelmään 1920-luvun taitteessa Yhdysvaltojen elokuvateollisuus oli organisoitunut oligopoliksi Kourallinen yhtiöitä hallitsi suurinta osaa elokuvakentästä Isot yhtiöt olivat vertikaalisesti integroituneita ja hierarkkisesti järjestäytyneitä Nämä ovat studiojärjestelmän tunnusmerkit Elokuvatuotanto tehdasmaista Kukin elokuva jakaa samat laatukriteerit Oligopoli esti uusia kilpailijoita murtautumasta kentälle
Studiojärjestelmä ennen 30-lukua Paramount Loew s/mgm Fox Warner Bros. RKO Universal, Columbia ja United Artists
Adolph Zukor (1873-1976)
Adolf Zukor ja Paramount Perusti Famous Players -tuotantoyhtiön vuonna 1912 Famous players in famous plays Elokuvien levityksestä vastaa Paramount vuodesta 1914 Levittää myös Jesse L. Lasky Feature Play Companyn elokuvia Vuonna 1916 Zukor ostaa haltuunsa sekä Paramountin että Jesse L. Lasky Feature Play Companyn Zukorilla nyt hallussaan sekä suuri Famous Players Lasky - tuotantoyhtiö että maanlaajuinen Paramount-levitysyhtiö Sodan loputtua Paramount levittää elokuvia Eurooppaan Vuonna 1919 Zukor ostaa Paramountin elokuville ensiluokkaisia elokuvateattereita Ostaa vuonna 1921 kerralla 300 tasokasta elokuvateatteria Vuoden 1921 lopulla peräti kolmannes maan elokuvateattereista esittää Paramountin elokuvia Zukor loi elokuva-alalle mallin, jonka kilpailijat omaksuivat