Tieto- ja viestintätekniikan opetuskokonaisuus (8-10 tuntia) 5.-6.lk äidinkieli, Kalevala Helene Broman & Sonja Veijonen

Transkriptio

1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskokonaisuus (8-10 tuntia) 5.-6.lk äidinkieli, Kalevala Helene Broman & Sonja Veijonen Opetuskokonaisuuden tarkoituksena on tutustua Kalevalaan ja sen tarinoihin toiminnallisesti tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntäen. Oppilaat näyttelevät ja kuvaavat Kalevalan tarinoita pienissä ryhmissä. Tuotoksiin lisätään taustamusiikki ja valmiit lyhytelokuvat editoidaan. Oppilasryhmät suunnittelevat omille elokuvilleen julisteet ja valmiit tuotokset katsotaan koko luokan kanssa. Opetuskokonaisuuden arvioinnissa käytetään itsearviointia, vertaisarviointia sekä opettajan palautetta ja arviointia. Kalevalaan tutustuttaessa hyviä työvälineitä ovat mm. älytaulu ja dokumenttikamera. Opettaja voi esitellä oppilaille internetistä löytyviä materiaaleja (esimerkiksi Tarinan käsikirjoitus kirjoitetaan tietokoneella, esimerkiksi Word-ohjelmalla. Käsikirjoituksen tuottamisessa huolehditaan siitä, että kaikki pääsevät kirjoittamaan koneella. Elokuvat kuvataan ipadeilla ja editoidaan imovie-sovelluksella. Taustamusiikki sävelletään ipadin GarageBand-sovelluksella. Elokuvan juliste toteutetaan muokkaamalla oppilaiden itse ottamia tai internetistä poimittuja kuvia tietokoneen Gimp-ohjelmalla. Valmiit tuotokset voidaan katsoa heijastamalla ne tietokoneen ja dataprojektorin avulla luokan seinälle tai valkokankaalle. 1. tunti. Tutustuminen Kalevalaan. Aloitetaan opetuskokonaisuus tutustumalla Kalevalaan yhteisesti koko luokan kanssa. Opettaja voi esitellä Kalevalaa yleisesti, kirjailija Elias Lönnrotia sekä esitellä esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Kalevalasta maalaamia teoksia. Kalevala on ollut inspiraationa myös modernille taiteelle ja sen aiheita on käytetty paljon mainonnassa. Esimerkkinä mm. teos Aino-taru. Tunnin lopuksi oppilaat jaetaan pieniin ryhmiin ja jokainen ryhmä saa käsiteltäväkseen yhden Kalevalan tarinoista. Suomen lasten Kalevala (Kirsi Mäkinen) on alakouluun sopiva versio Kalevalasta. Tarinat on kerrottu siinä selkeämmällä suomella, vaikka mukana on myös alkuperäisestä Kalevalasta runoja. Opettaja voi itse päättää mitkä tarinat haluaa valita oppilasryhmälle. On hyvä muistaa, että esimerkiksi Kullervon tarina ei välttämättä sovellu alakouluikäisten näyteltäväksi. Ehdotamme seuraavia tarinoita dramatisoitavaksi:

2 1. Väinämöisen ja Joukahaisen kilpalaulanta 2. Sammon taonta 3. Pohjolan häät 4. Kalevalan miesten samporetki Sammon ryöstö ja taistelu 5. Louhen kosto 2. tunti. Tarinan dramatisointi. Oppilasryhmät tutustuvat heille annettuun tarinaan ja dramatisoivat sen. Tarkoituksena on kirjoittaa käsikirjoitus, jonka pohjalta oppilaat näyttelevät ja kuvaavat kyseisen Kalevalan tarinan. Käsikirjoitus kirjoitetaan tietokoneella. Käsikirjoitusta tehdessä harjoitellaan vuorosanojen kirjoittamista sekä vuorosanaviivoilla että lainausmerkeillä. Lasten Kalevalassa vuorosanoja esiintyy hetkittäin, mutta oppilaat voivat halutessaan muuttaa koko tarinan dialogiksi. Toki oppilaat voivat liittää käsikirjoitukseensa myös kertojan. Tehtävänannossa voidaan määritellä, onko käsikirjoituksesta tarkoitus tehdä Kalevalan aikaa, kieliasua ja juonta mukaileva vai hyvinkin moderni ja nykyaikaan verrattavissa oleva mukaelma. Käsikirjoitukseen voidaan kirjoittaa kohta, jossa puhetta ei käytetä lainkaan, vaan tarina etenee taustamusiikin avulla. Taustamusiikki on tarkoitus tehdä 6. tunnilla. 3. tunti. Harjoittelu. Tunnilla voi jatkaa vielä tarinan dramatisointia. Tällä tunnilla on tarkoitus jakaa ryhmän kesken roolit. Kaikki oppilaat osallistuvat käsikirjoittamiseen, mutta tämän jälkeen on hyvä jakaa oppilaille roolit seuraavia vaiheita varten. Osa oppilaista näyttelee, yksi voi olla ohjaaja ja yksi tarvitaan kuvaajaksi. Kun käsikirjoitus on saatu valmiiksi, on kolmannella tunnilla aikaa näytelmän harjoittelemiseen. 4. tunti. Näytelmien kuvaaminen. Oppilaat saavat vapaasti käyttää hyväkseen koulun ympäristöä ja rekvisiittaa. Kuvaus tapahtuu ipadeilla. Kuvaamiseen kannattaa käyttää ipadin kameran videotoimintoa. Kun kohtaukset on kuvattu, ne siirretään imovie-sovellukseen, jossa niitä voidaan esimerkiksi leikata, siirrellä ja lyhentää. Liitteestä 1 löytyy kuvaamisen tueksi muistilista, joka voi samalla olla myös arvioinnin pohja. Valmiiseen muistilistaan opettaja voi itse lisätä lisää vinkkejä siitä, mitä kuvaamisessa tulisi ottaa huomioon.

3 5. tunti. Editointi. Oppilaat editoivat kohtaukset elokuvaksi imovie-sovelluksella. Seuraavasta linkistä löytyy opasvideot imovien käyttöön ipadilla. On hyvä käydä yhdessä koko luokan kanssa sovelluksen perustoiminnot, jotta jokainen ryhmä pääsee editoinnissa alkuun. Liitteestä 2 löytyy tarkemmat ohjeet editointiin. 6. tunti. Taustamusiikki. Taustamusiikin tekemiseen voi käyttää esimerkiksi GarageBand-ohjelmaa. Valmiin taustamusiikin voi siirtää GarageBand-tiedostona suoraan imovie-ohjelmaan. GarageBandin käyttöön löytyy suomenkielinen opas internetistä ( ). Jos oppilaat eivät ole käyttäneet GarageBandia aikaisemmin, on hyvä käydä yhdessä läpi ohjelman perustoiminnot kuten äänittäminen. 7. tunti. Elokuvan juliste. Jokaiselle lyhyt-elokuvalle tehdään oma juliste. Julisteen tekemiseen voidaan käyttää joko Microsoft Publisher -ohjelmaa tai Gimp -ohjelmaa. Gimp -ohjelmalla voidaan julisteesta tehdä kollaasi. Jotta ei rikota tekijänoikeuksia, olisi suositeltavaa, että oppilaat ottaisivat toisistaan kuvia roolivaatteissa, jolloin kuvien oikeudet ovat oppilailla. Jos julisteeseen halutaan Kalevala-aiheisia kuvia, on mahdollista käyttää tekijänoikeusvapaita kuvia esimerkiksi Flickr-palvelusta. Googlen kuvahakua voi myös käyttää, kunhan muistaa valita asetuksista oikeanlaiset kuvien käyttöoikeudet. 8. tunti. Elokuvien katsominen. Valmiit tuotokset katsotaan koko luokan kanssa yhteisesti. Elokuvat voidaan heijastaa luokan seinälle tai valkokankaalle tietokoneen ja dataprojektorin avulla. Katselusta voidaan tehdä mukava koko luokan yhteinen hetki ja oppilaat voivat ottaa tunnille mukaan pientä naposteltavaa. Katsomisen lomassa oppilaat arvioivat toistensa elokuvia. Arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että tietty ryhmä arvioi toista ryhmää, joka edelleen arvioi seuraavaa.

4 Näin kaikkien oppilaiden ei tarvitse arvioida kaikkia elokuvia. Toki opettaja voi toteuttaa arvioinnin myös niin, että jokaisesta elokuvasta saadaan mahdollisimman paljon arviointeja. Vertaisarviointiin voidaan laatia yksinkertainen moniste, jonka arvioijat täyttävät joko yhteisesti ryhmässä tai jokainen erikseen. Arvioinnin kriteerit tulee kerrata vielä ennen arviointia. Arvioinnin pohjana voidaan käyttää kuvaajan, ohjaajan ja näyttelijöiden muistilistoja. Oppilaat voivat arvioida erikseen elokuvan ja julisteen toteutuksen. Itsearvioinnissa jokainen oppilas arvioi panostaan elokuvaprosessissa. Opettaja arvioi elokuvan kuvaamisen ja tuotoksen lisäksi näytelmien käsikirjoitukset, mikäli halutaan arvioida myös äidinkielen sisältöjen oppimista, kuten vuorosanojen kirjoittamisen oppimista. Liite 1. Kuvaaminen Kuvaajan ja ohjaajan muistilista Ennen kuin aloitat kuvaamisen, kannattaa kuvaajan harjoitella myös kuvaamista. Kun muut harjoittelevat näytelmää, voi kuvaaja yhdessä ohjaajan kanssa kokeilla mistä eri kuvakulmista eri kohtauksia kannattaa kuvata. 1. Ota testiotoksia. Kuuntele, että kaikkien näyttelijöiden äänet kuuluvat videolla. Katso myös, että kuvan rajaus ja valaistus on onnistunut. 2. Kuvaa yksi kohtaus kerrallaan. Kuvaajan on hyvä antaa jonkinlainen merkki näyttelijöille, kun kuvaus on alkanut (esimerkiksi pään nyökkäys). 3. Voit kuvata saman kohtauksen eri kuvakulmista, jos haluat lopullisessa versiossa, että saman kohtauksen aikana kuvakulma muuttuu. 4. Kuvaa sekä läheltä että kaukaa. 5. Pidä kädet vakaana, ja vältä äkkinäistä kameran liikuttelua.

5 Näyttelijöiden muistilista 1. Puhu selkeällä ja kuuluvalla äänellä. 2. Harjoittele vuorosanasi niin, että osaat ne ulkoa. 3. Älä käännä selkääsi kameralle, jollei kohtauksen kuvakulma ole selkäsi takana. 4. Kuuntele ohjaajan ohjeita. Muista, että voit myös itse pyytää ohjaajalta palautetta. 5. Voit pyytää ohjaajalta ja kuvaajalta, että kohtaus kuvataan uudelleen. 6. Heittäydy ja nauti näyttelemisestä! Liite 2. Editointi 1. Katso kaikki kuvaamasi kohtaukset ja valitse niiden joukosta kohtaukset, jotka tulevat lopulliseen elokuvaan. 2. Avaa imovie-sovellus. Paina + ja valitse uusi projekti. 3. Siirrä valitsemasi kohtaukset aikajanalle. Jos olet kuvannut saman kohtauksen eri kuvakulmista, siirrä molemmat kohtaukset janalle. 4. Aloita editointi: leikkaa ja siirrä kohtauksia. Eri kuvakulmista kuvatut kohtaukset pitää leikata niin, että kohtaus etenee oikeassa järjestyksessä. 5. Lisää efektejä halutessasi. 6. Liitä elokuvaan oma tekemäsi taustamusiikki. Voit myös lisätä tehosteääniä ja taustamusiikkia eri kohtauksiin. 7. Lisää elokuvan alkuun elokuvan nimi. Lisää myös muihin kohtauksiin tekstejä, jos haluat. 8. Katso koko elokuva läpi ja tee vielä tarvittavat muutokset ennen kuin elokuva katsotaan. Liite 3. Elokuvan juliste Publisher-ohjelma 1. Avatessa ohjelma automaattisesti ehdottaa uutta julisteen tekemistä. New -sivulta voidaan valita julisteen pohjaksi esimerkiksi Blank A4 joko pysty- tai vaakasuunnassa.

6 2. Halutulle tekstille tulee rajata tietty alue Draw text box -toiminnolla. Vasta tämän jälkeen julisteeseen päästään kirjoittamaan tekstiä. Sekä tekstilaatikkoa että tekstiä päästään muokkaamaan automaattisesti aukeavista muokkaus-ikkunoista. 3. Kuvia päästään lisäämään Lisää tai Insert kohdasta. 4. Kuvan/kuvien lisäämisen jälkeen kuvia päästään muokkaamaan automaattisesti aukeavasta muokkaus-ikkunasta. Kuvien ja tekstien suhdetta, kuten sitä, onko kuva tekstin alla, voidaan säädellä Arrange -kohdasta, Wrap text, Bring Forward ja Send Backward -toiminnoilla. 5. Väriä julisteeseen saadaan Page Desing -välilehdeltä, jossa oikealla kädellä oleva toiminto Background maalaa taustan yksiväriseksi. Väriteemaa voi muokata Schemes kategoriasta. 6. Microsoft Publisher on melko helppokäyttöinen ja toiminnot sijaitsevat samoissa kohdissa kuin Microsoft Word -ohjelmassa. Kokeile rohkeasti ohjelman erilaisia toimintoja ja muista tallentaa työsi aika ajoin! Gimp 1. Pääset aloittamaan uuden julisteen tekemisen kohdasta File ja New. Uutta julistetta aloittaessa automaattisesti aukeavaan ikkunaan tulee ensin määritellä julisteen mitat. 2. Kuvia saadaan tuotua ohjelmaan toimintoketjulla File Open valitse tiedosto Insert ja Convert. Kuva aukeaa erilliseen ikkunaan, josta se siirretään julisteeseen halutulla tavalla. 3. Siirretystä kuvasta voidaan leikata vain osa Toolboxin sakset -toiminnolla. Sakset toimivat niin, että hiirtä napsauttelemalla piirretään kuvasta leikattava alue. Huomioi, että ensimmäinen ja viimeinen leikkauspiste napsautetaan samaan kohtaan! Kun olet leikannut halutun alueen, napsauta hiirellä alueen keskelle, jolloin alueen ääriviivat alkavat liikkua. Tämän jälkeen hiiren oikealla painikkeella napsautetaan jälleen kuvan keskeltä ja leikattu kuva kopioidaan tyhjälle juliste-alustalle. 4. Juliste-alustalla yhä ääriviivoista liikkuva kuva saadaan kiinnitettyä alustalle painamalla jälleen hiiren oikeaa painiketta ja painamalla Layer ja To new layer. Gimp muodostaa jokaisesta alustalle tuodusta kuvasta oman kerroksen, joiden keskinäistä suhdetta (mikä on päällimmäisenä, mikä alla) päästään muokkaamaan Layer -välilehdeltä, Stack -toiminnosta. 5. Kuvia voidaan suurentaa tai pienentää Toolboxin Scale -toiminnolla.

7 6. Kun juliste on valmis, kerrokset lukitaan paikoilleen. 7. Juliste saadaan tallennettua jpg-kuvaksi valitsemalla File Export valitaan haluttu kuvamuoto ja tallennustila Export.