I lost many assumptions about the simple nature of right and wrong. Batman elokuva modernin ja postmodernin aikakauden taitekohdassa,

Transkriptio

1 Ilostmanyassumptionsaboutthesimplenatureof rightandwrong Batman elokuvamoderninja postmoderninaikakaudentaitekohdassa, PekkoIso Koivisto Tampereenyliopisto Yhteiskunta jakulttuuritieteidenyksikkö Sosiologia Progradu tutkielma Helmikuu2015

2 TAMPEREENYLIOPISTO Yhteiskunta jakulttuuritieteidenyksikkö PEKKOISO KOIVISTO:BATMAN ELOKUVAMODERNINJAPOSTMODERNIN AIKAKAUDENTAITEKOHDASSA, Ilostmanyassumptionsabout thesimplenatureofrightandwrong Progradu tutkielma,102s. Sosiologia Helmikuu2015 TässäaikalaisanalyyttisessatutkielmassaesitänBatman elokuvienilmentävän teknologis taloudellis kulttuuris poliittistenmurrostenjohdostatapahtunutta postmoderninkokemusmaailmanmuutostalänsimaistenyhteiskuntien hallitsevaksikokemusmaailmaksi. AnalysoinlänsimaisenkokemusmaailmanmuutostatulkitsemallaBatmanelokuvienkerronnassatapahtuvaamuutosta.Aineistonikoostuuseitsemästä vuosien välillätuotetustaelokuvasta.TutkinBatman elokuvia genreteoreettisestanäkökulmastayleisönkäsityksiäilmentävinägenreelokuvina. TulkitsenBatman elokuviamyyttisinähyvänjapahankategorioitasymboloivina kertomuksina.tutkielmassaesitänmyytinolevankertomuksensosiaalisesti jaettutulkinnallinenulottuvuus.käsityksenimyytistäpohjautuuennenkaikkea ClaudeLévi Straussin,RolandBarthesinjaPaulRicoeurinteorioihinmyytistä. Myytinjagenrenkäsitteidenlisäksihyödynnänelokuva aineistontulkinnassa valtavirtaelokuvanesittämiskonventioitasekäaristoteleentragedistakerrontaa käsittelevääkirjallisuutta. Avainsanat:Batman,elokuva,genre,postmoderni,kokemusmaailma,kertomus, myytti

3 Sisällysluettelo 1.Johdanto Modernikokemusmaailma Postmodernikokemusmaailma Elokuvataidejaaikalaiskokemus Länkkäreistäkauhuelokuvaan sosiologinenelokuvagenreanalyysi Elokuvagenre Genre elokuvantulkintaosanaelokuvagenreä Elokuvagenrenideologinenulottuvuus Elokuvagenresosiokulttuurisenkonfliktinkäsittelijänä Myyttisenkerronnananalyysi Kertomus Myytti Valtavirtaelokuvantulkinta Aristotelinenkerronta Valtavirtaelokuvanesittämiskonventiot Fiktioelokuvankatselukokemus Batman:sarjakuvastablockbusteriksi Batman elokuva TimBurton:Batman(1989);Batman paluu(1992) Batman(1989) Batman Paluu(1992) Yhteenveto:Hyväjapahasisäsyntyisinäilmiöinä JoelSchumacher:BatmanForever(1995);Batman&Robin(1997) BatmanForever(1995) Batman&Robin(1997) Yhteenveto:Tragediastapastissiin ChristopherNolan:BatmanBegins(2005);Yönritari(2008);Yönritarinpaluu (2012) BatmanBegins(2005) Yönritari(2008) Yönritarinpaluu(2012) Yhteenveto:AmbivalenttiBatman elokuva Moderninjapostmoderninaikakaudentaitekohta Lähdeviitteet...93

4 1. Johdanto PostmodernismioliSuomessaaikaansaedellä.Sosiologienoliturha piipittäämoderninhajoamisestaniinkauankuinmaanasiatpäätettiin tupopöydässätaivaltionvarainministeriössä.( )Nyttilanneon muuttunut. 1 Globaalinyhteiskunnanmyötäsosiologiasaauuttamerkitystä,UlrichBeckin sanoin(1999), sentutkimisena,mitäinhimillinenelämämerkitseesellaisessa ansassa,millainenmaailmastaontullut (46).Tässätutkielmassaanalysoin inhimillisenelämänmerkitystänykyajanglobaalissayhteiskunnassa tulkitsemallabatman elokuvianykyaikaisina,aikansakokemusmaailmaa heijastavinamyyttisinäkertomuksina. Tutkielmassaniesitän,ettämoderninjapostmoderninaikakaudentaitekohdassa tuotettujenbatman elokuvienmyyttisessäkerronnassatapahtuvamuutos ilmentääpostmoderninkokemusmaailmanmuutostalänsimaistenyhteiskuntien piilevästäkokemusmaailmastaniideneksplisiittiseksijahallitsevaksi kokemusmaailmaksi. Kokemusmaailmaonhabituksen(Bourdieu,1990)kaltainenobjektiivisenja subjektiivisenmaailmanyhdistäväintersubjektiivinenkäsite.vaikkamaailmaon olemukseltaanjatkuva,ymmärrämmejakoemmemaailmansiitäluotujen kategorioidenvälityksellä.tämämaailmaajäsentävienkategorioidensosiaalinen luomisprosessitapahtuuobjektiivisenmaailmankognitiivisestihavaittujen erojenyhdistämisenjaerottelunkeinoin.(zerubavel1996.) Kokemusmaailmantutkiminenonolennaistaihmistenjayhteisöjentoimien ymmärtämiseksi.niinkutsuttujatosiasioitavoidaankäsitteellistääloputon määrä.ihmistentoiminnanjahistoriallistenkehityskulkujenymmärtämiseksion kuitenkinymmärrettävä tosiasioiden lisäksitosiasioidenjatodellisuuden 1 SaskaSaarikoski(HS ) 1

5 sosiaalistakokemusta. 2 Maailmanhavainnointiajakokemistajäsentävät kategoriatmuuttuvathistoriallistenmuutostenmyötä,jasitenmyös ihmisyhteisöjentoimintajakokemusmaailmastamuuttuu.kokemusmaailman analyysionsosiaalisentodellisuuden,jasiten,machiavellinsanoin,vaikuttavan todellisuudenanalyysia.kutenantoniogramscivankilavihkoissamikkolahtisen (1994)mukaankorostaa: ( )joukkoilmiöiden(fenomenidimassa)kohdallaonepäviisasta ymmärtää keinotekoinen ja sopimuksenvarainen kielteisiksija turhanpäiväisiksiasioiksi.vaikuttaessaanmonientietoisuudessane ovatmitävaikuttavintahistoriallistatodellisuutta,neovatmonille totta. Postmoderninmäärittelyedellyttäämoderninkäsitteentarkastelua,sillä postmodernimerkitseesananmukaisestimoderninjälkeistä.postmodernion sitenmoderniinkytkeytyväkäsite,mihinsuhteutettunasesaamerkityksensä. Yleisessäkielenkäytössämoderniakäytetäännykyaikaisuudensynonyymina. Moderninkäsitejuontuukinnykyhetkeätarkoittavastalatinankielentermistä modo.moderninkäsiteilmaantuitässämerkityksessäjo400 luvulla(habermas, 1999[1981]). Nykyajan merkityksessäsanamodernionkäsitteenä suhteellinen,silläkäsitysnykyajastajanykyaikaisuudestaonluonnollisesti jatkuvastimuuttuva. Modernillaviitataankuitenkinmyös1700 luvulta1900 luvunloppupuoliskolle ulottuvaanhistorialliseenajanjaksoon,jolloinlänsimaisetyhteiskunnat kapitalisoituivat,rationalisoituivatjateollistuivat.tätähistoriallistaajanjaksoa merkitsevänäkäsitteenämodernillajamodernisaatioprosessillaviitataan kattokäsitteenänykyaikaistenlänsimaistenyhteiskuntientunnuspiirteiden syntyyn. Modernillaonkuitenkinmyöskolmas,läheistäsukualänsimaisenyhteiskunnan modernisaatioprosessilleolevamerkitysyhteys.tässämerkityksessämodernin 2 Sosiaalisentoiminnantulkinnannäkökulmastavoidaansanoa,ettäluolanseinäänheijastuvat varjotjasinnekantautuvatäänetovatmerkityksellisempiäkuinniidenlähde. 2

6 käsitettäkäytetäänilmaisemaankapitalismin,tieteen,teknologianjamuiden nykyaikaiseenyhteiskuntaanjohtaneidenkehityskulkujentuottamaaaiemmista aikakausistaeroavaakokemusmaailmaajasitäheijastavaakulttuuria. Kokemusmaailmaanjakulttuuriinviittaavanakäsitteenämodernilla(ja postmodernilla)onsuhteellisenmerkityksentaikattokäsitteensijastaerityinen jahistoriallisestipaikannettavamerkitys. 1.1 Modernikokemusmaailma Inourdayseverythingseemspregnantwithitscontrary. 3 Vaikkasanamoderniilmaantuijo400 luvulla,jürgenhabermas(1999)jäljittää moderninsynnyn projektina 1700 luvunvalistuksenaikakauteen.ranskalaiset valistusajanajattelijatuskoivattiedonikuiseenedistykseenjasosiaalisensekä moraalisenkehityksenmahdollisuuteen,edistyvänrationaalisentiedonjasen soveltamisenmyötä.uskolineaariseenedistykseenonmodernin kokemusmaailmanominaispiirre.(5 16.) Valistuksestaperiytyväkäsitysihmiskunnanlineaarisestaedistyksestäon kuitenkinmoderninkolikontoinenpuoli.moderninaikakauden kokemusmaailmaaluonnehtiisendialektisuus.valistuksenprojektinrinnalla modernilleaikakaudelletunnusomaistaonmyösuudenlainenajanjatilan kokemus;moderninkokemusmaailmantoinenpuolikoostuuepävarmuudesta, muutoksestajaohikiitävyydestä.marshallberman(1988)kuvaamodernin kokemusmaailmandialektisuuttaseuraavasti: Moderniihminenlöytääitsensäympäristöstä,jokalupaa seikkailua,valtaa,iloa,kasvua,muutostameissäitsessämmesekä maailmassa jasamanaikaisestiuhkaatuhotakaikenmitämeillä on,kaikenmitätiedämme,kaikenmitäolemme. (15.) 3 OteKarlMarxinLontoossavuonna1856pitämästäpuheesta(sit.Berman1988,20.) 3

7 Habermasinmukaanmuutosajankokemisessakuvastuumodernistisessa estetiikassa(habermas1999,6 8).Moderninajanjatilankokemusvälittyykin niinmoderninkulttuurinjafilosofianklassikoissa,kuin1900 luvun politiikassakin(mm.berman1988;giordano2005;2010;harvey1989). CharlesBaudelaire,jokaBermanin(1988)mukaanoli1800 luvunmerkittävin moderninkokemusmaailmankuvaajajajotavaleriagiordano(2010)kuvailee kaikkienaikojenmerkittävimmäksimoderninkokemusmaailmankertojaksi, kuvasituotannossaanmuutostamoderninajanmaailmassajasiihenkohdistuvaa intoasekämoderninkokemusmaailmanohikiitävyyttä,fragmentaarisuuttaja senpakenevaaluonnetta.baudelairekatsoimodernintaiteilijantehtäväksi moderninajanräjähtävyydenkuvaamisen.(berman1988, ;Giordano 2010,9 36.) Baudelairenvisiotaiteestasaivastauksen1900 luvunkuvataiteessa.georges BraquejaPabloPicassohylkäsivätkuvataidetta1400 luvultaastihallinneen lineaarisenperspektiivinjaturvautuivatkubistiseentyyliin.giorgiodechirico kuvasimoderninajanjatilankokemustamaalaamallatöihinsäkellojajajunia. Italialaisetfuturistitpyrkivätpuolestaankuvaamaanliikettäjailmiöiden samanaikaisuuttataiteessaan.lefigaro lehdessävuonna1909julkaistussa futuristisessamanifestissajulistettiin: AikajaTilakuolivateilispäivänä.Elämme joabsoluuttisessa,silläikuinenjakaikkiallaläsnäolevanopeusonjoluotu luvullakäytyjenmaailmansotienvälissäarkkitehtuurissasyntynyt modernistinensuuntauspuolestaanheijastivalistusaatteestaperiytynyttäuskoa ihmiskunnanedistykseenrationaaliseensuunnittelunjateknologisenkehityksen keinoin.modernistisetarkkitehdit,kutenludwigmiesvanderrohejale Corbusier,eivättyytyneetluomaanvaintoimivaaarkkitehtuuriavaanpyrkivät luomaanihanteellistasosiaalistaelämänmuotoasenkeinoin. ModerninaikakaudenfilosofiassaerityisestiKarlMarxintuotantokuvaa Bermaninmukaanmoderniakokemusmaailmaa.Marxkuvasikapitalisminjasen synnyttämänporvaristonolevanmaailmanhistorianedistyksellisinvoima,joka kehityksenohellakuitenkinloijatkuvanmullistuksentilan,jossa kaikkihajoaa ennenluutumistaan.marxkatsoi,valistusaatteenhengessä,kapitalisminkaiken 4

8 mullistavassaprosessissajasenluomassaporvaristossaolevankuitenkin sisäänrakennettumekanismi,jokamahdollistaalopultasosiaalisesti oikeudenmukaisenyhteiskunnanjaihmisenluomisen.neljännesvuosisata myöhemminfriedrichnietzschekirjoittijumalankuolleenjajäljellejääneen vainnihilismin.nietzscheesittikirjoituksissaantarpeenuudelleihmiselleja tämänkyvylleluodauusiaarvoja.martinheideggerkokiniinikäänmodernin ajankokemuksenjauniversalisminarvottomanajakatsoikansakunnanolevan olemisenarvopohja.(berman1988,15 36,87 129;Harvey1989, ) Maailmansotienvälissäkaipuuuusillearvoillesaimuotonsapoliittisena toimintananiinitaliassakuinsaksassakin.sekäfasistitettänatsitvastustivat Valistusaatteenjateknologisenkehityksenluomaauniversalismiaja mytologisoivatkansakunnanarvojenlähteenä.etenkinfasisminsuhde moderniinolikuitenkinristiriitainen.futuristitjalecorbusiermuunmuassa käsittivätteknologiseenmodernisaatioonjayhteiskunnanorganisointiin tähdänneenfasistisenitalianmoderninmuutoksenairueeksijatoimivat yhteistyössämussolininkanssa.(harvey1989,33 36, ;Heywood2007, ) DavidHarvey(1989)katsoomoderninkokemusmaailmanjuontuvanajanjatilan objektiivisistamuutoksista.harveykuvaileetätämuutostaaika tilatiivistymäksi.harveynmukaanvalistuksenprojektinperustaluotiin renessanssinaikana,jolloinkehittyiajatusperspektiivistä.perspektiivimuutti käsityksenihmisenymmärryksestä ihminensaattoinyttarkastella todellisuuttaobjektiivisesti.löytöretketjakehittynytkartografialoivat puolestaanuudenkäsityksenmaailmastajatilastaobjektiivisestihallittavana todellisuutena.( ) Modernintoinensuurivirtaus ohikiitävyys,fragmentaarisuusjasenpakeneva luonne periytyyharveynmukaanensimmäisestä,vuosina koetustakapitalisminvarsinaisestakasautumiskriisistä.tällöinkoettiinharveyn mukaanensimmäistäkertaataloudellinenkriisi,jostaeivoitusyyttääjumalaatai luontoa.tapahtumatyhtäälläsaattoivatvaikuttaasamanaikaisestitoisaalla. Absoluuttisentilankäsityssaiväistyäsuhteellisenjamuuttuvantilankäsityksen 5

9 tieltä.kysymysajanluonteestanousiharveynmukaanfilosofiselleagendalle vuoden1848jälkeen.(harvey1989, ) Harveykatsooteknologisenmodernisaationjasentuloksenakiihtyvänaika tilatiivistymänolevankapitalistisentalousjärjestelmäntulosta.kapitalismin sisäänrakennettujatkuvakasvu jakilpailupainepakottaakapitalistejaetsimään voittojaajan jatilankäyttöäkiihdyttämällä,uusiateknologisiaratkaisuja kehittäenjaniitähyödyntäen.transportaatio jakommunikaatioteknologioita kehittämälläkapitalismivaltaayhäuusiaalueitavoitontavoittelullejamuuttaa ajanulottuvuutta, pyrkiessäänvoittoihinsilmänräpäyksessä (Harvey ) Vuosien kapitalisminkasautumiskriisijohtimuunmuassasellaisten uusienkeinojen,kutenimperialistisenlaajentumispolitiikansekäuusienluotto jayhtiömekanismien,käyttöönottoonajanjatilanhallinnassa.1910 luvulla HenryFordkiihdyttiajankäyttöäottamallakäyttöönliukuhihanautotuotannossa jaloimallintuotannonjärjestämiseksiympärimaailmaa,mikäloivaurautta omistajienlisäksiennennäkemättömällätavallamyöstyöläisille.harveyn mukaanfordistis keynesiläinentoisenmaailmansodanjälkeinentalouden vakaankasvunaikakausijatkuiainavuoteen1973,jolloinkapitalismin kasautumiskriisipakottijälleenetsimäänuusiavoittojaajan jatilankäytön kiihdyttämisenkeinoin.(harvey1989, , ) 6

10 1.2 Postmodernikokemusmaailma Enääeipuhutaedessilmänräpäyksistä( )aikaaeivoi luultavastiedesmitata. 4 Postmodernikokemusmaailmaonlikeisempääsukuamodernille kokemusmaailmallemitäsanapostmoderniantaaymmärtää.baudelairen kuvailemamodernikokemusajanfragmentaarisuudestajaohikiitävyydestäon postmodernillekokemusmaailmalleyhtälaillaominaista.teollisenyhteiskunnan väistyminensekätransportaatioja kommunikaatioteknologisenkehityksen myötäjatkuvastikiihtyväaika tilatiivistymäonkuitenkinhelganowotnyn (1994)mukaanjohtanut laajennetunnykyhetken ajankokemukseenja tulevaisuudensyrjäyttämiseenajallisenakategoriana.laajennetunnykyhetken ajankokemusonnowotnynmukaanlineaarisensijastasyklinen,minkävuoksi tulevaisuuteensuuntautunutedistysmenettää viehättävyyttään.(45 74.) FredericJameson(1999[1984])kuvaileepostmoderniaajankokemista rinnastamallasenlacaninkuvaukseenskitsofreniastamerkitysketjun katkeamisena.jamesoninmukaanskitsofreenikkokokeeajassa puhtaita, toisiinsaliittymättömiänykyhetkiä.( )ItaloCalvinoepäileevuonna 1979julkaistussaromaanissaanJostalviyönämatkamiespitkienkirjojen kirjoittamisenmielekkyyttä: ( )kunajanulottuvuusonmennytpirstaleiksi,meemmevoi eläätaiajatellakuinajansirpaleitajoistajokainenetääntyy lentoradallaanjakatoaaheti. Valistuksestaperiytyvätulevaisuuteensuuntautuvaedistysusko semitä Habermasnimittäämoderninprojektiksi muodostaakatkoksenpostmodernin jamoderninkokemusmaailmanvälille.postmoderniakokemusmaailmaa luonnehtiikehityksenjaedistyksenmerkitystenirtaantuminentoisistaan. ZygmuntBaumanin(1999[1991])mukaanpostmoderniavoidaankinkuvata 4 EntinensuursijoittajaRainerVosskuvaileedokumenttielokuvassaMasterofTheUniverse (2013)voitonteonaikaulottuvuutta2000 luvulla 7

11 väärästätietoisuudestavapautuneenamodernina.moderniavisiotapäämäärää kohtikulkevastaliikkeestäeibaumaninmukaanvoidapostmodernissa kokemusmaailmassaenääylläpitää.(84 85.)Jean FrançoisLyotard(1999 [1984])katsootiedonmenettäneensenlegitimoineen suurenkertomuksen ja tiedonluonteenmuuttuneenpluralistiseksijaspekulatiiviseksi( ). Hypermodernista 5 puhuvangiordanon(2010)mukaannykyaikainensubjektion kykenemätönmuodostamaantyydyttäviävastauksiamaailman monimutkaisuudelle (9). Harveykirjoittaaajanjatilankokemuksenmuuttuneenjaluottamuksen tieteelliseenjamoraaliseenarvostelukykyynromahtaneen.hänenmukaansa estetiikkaonottanutvoitonetiikastasosiaalisenjaälyllisen mielenkiinnonkohteena,kuvathallitsevatkertomuksia, ohikiitävyysjasirpaloituminensyrjäyttävätikuisettotuudetja yhtenäisenpoliittisentoiminnan. (Harvey1989,328) Harveykytkeepostmoderninkokemusmaailmankapitalisminmuutokseen 1970 luvunalkuvuosina.harveynmukaanjäykkärakenteinenfordistiskeynesiläinenmassatuotantoonperustuvatalousmallijohtikapitalismin kasautumiskriisiinvuonna1973.vastauksenafordistisentaloudenjäykkyyteen syntyiharveynmukaanjoustavakapitalismi,jokaperustuujoustavuudelle suhteessatuotantoon,markkinoihin,kulutukseenjatuotteisiin.joustavaa kapitalismialuonnehtiiharveynmukaansääntelynpurkamisen,uusien markkinoidenjauudenlaistenfinanssityökalujenluomisenohellaennenkaikkea kiihtynytkaupallinen,teknologinenjaorganisatorineninnovointi,jonka tuloksenajoustavallekapitalismilleominaistaontuotannonulkoistaminenja maantieteellinenliikkuvuusjatkuvastipäivittyväätietovirtaahyödyntäen.nämä joustavankapitalisminominaisuudetpuolestaankiihdyttävätharveynmukaan aika tilatiivistymää.(harvey1989, ) 5 Giordanopuhuuhypermodernistapostmoderninsijaan,korostaakseenjatkuvuuttamodernin kokemuksentoisenpuolen senambivalenssinjaohikiitävyyden kanssa,johongiordano kirjoituksissaanmodernistakeskittyy(mm.giordano2005;2010). 8

12 Lash&Urry(1999[1987])esittävätpuolestaankapitalisminmuuttuvan organisoidustakapitalismistaorganisoimattomaankapitalismiin.muutos tapahtuuheidänmukaansaepätasaisellavauhdillavaltioidenkapitalistisen organisoitumisenasteestariippuen.organisoimattomankapitalismin erityispiirteisiinkuuluuheidänmukaansamuidenmuassaaika tilaulottuvuuden tiivistyminenjapostmodernistisenkulttuuris ideologisenrakenteen ilmaantuminen,mikäkirjoittajienmukaanvaikuttaa niinkorkea kuin populaarikulttuuriinkinjajokapäiväisenelämänsymboleihinsekä diskursseihin.( ) BestjaKellner(2001)rinnastavatmoderninjapostmoderninaikakaudenvälisen siirtymänrenessanssinaikakauteen,jonkaalkuajaloppuaonvaikeamäärittää tarkastijälkikäteenkintarkasteltuna.kirjoittajienmukaanolemme, kolmannen vuosituhannenalussa siirtymävaiheessa moderninjapostmodernin aikakaudentaitekohdassa.harveynmukaan, yhdenaikakaudenpiilevienja hallittujenkäsitystentullessatoisenaikakaudeneksplisiittisiksijahallitseviksi käsityksiksi,voiherkkyydessätapahtuatodellisiavallankumouksia (Harvey 1989,14). Tutkielmanihypoteesion,ettämoderninjapostmoderninaikakauden taitekohdassa,1990 ja2000 luvulla,globaalikapitalismijateknologiset innovaatiotovatyhäkiihtyentiivistäneetaika tilaulottuvuutta,minkälisäksi 1990 luvullatapahtuneetmerkittävätmaailmanpoliittiset,sosiaalisetja ekologisetmuutoksetovatjohtaneetuseiden,moderninaikakaudeltajuontuvien maailmaajäsentäviendiskurssienjakertomustenliudentumiseenja häviämiseen.nämämateriaalisetjadiskursiivisetmurroksetovatvahvistaneet postmoderniakokemusmaailmaalänsimaistenyhteiskuntieneksplisiittisenäja hallitsevanakokemusmaailmana. 9

13 1.3 Elokuvataidejaaikalaiskokemus Whenafilmachievesacertainsuccess,itbecomesasociologicalevent, andthequestionofitsqualitybecomessecondary. 6 Taidejakulttuuriheijastavatjakäsitteellistävätaikakautensa kokemusmaailmaa,minkävuoksiniinhistoriallistenaikakausienkuinmodernin japostmoderninaikakausienkokemusmaailmaakuvataanjahahmotetaan tavallisestinäidenaikakausientaiteenjakulttuurinkautta.kulttuurituotteissa kiinnostavaaeioleainoastaanniidenesteettinenjakäsitteellinensisältö,vaan myösjaennenkaikkeaniidenvastaanotto.aikakautensaklassikoteivätsynny sattumalta;ollakseenymmärrettäväjasaadakseenhyväksytynvastaanoton, kulttuurituotteellaonoltavakaikupohjaasitätulkitsevanyleisön kokemusmaailmassa.historiatunteelukuisiataiteilijoita,joidentöitäon ymmärrettyjaylistettyvastanäidenkuolemanjälkeen.aikakaudenmuutoksille herkimmättaiteilijatovatuseinedelläaikaansa. Tutkielmassanianalysoinseitsemäävuosien aikanatehtyäBatmanelokuvaa.Batman elokuvatjamuutblockbuster elokuvat 7 luovatkielenoman aikansatodellisuudelle,silläsaavuttaakseensatojenmiljoonienlaajuisenyleisön suosion,niidenonresonoitavalaajanyleisönsäkokemusmaailmankanssa (Wright1975,1,12;Kellner19989,13).Joskulttuurianalyysintueksiotetaan aikakaudentapahtumatjaarkielämä,viihdettäjafantasiaatutkimallaondouglas Kellnerin(1998)mukaanmahdollistalaatia diagnoosejanykyisestä aikakaudestamme (147). SenlisäksiettäBatman elokuvatovatblockbuster elokuvia,neovatmyösgenreelokuvia.elokuvagenretsyntyvätelokuvastudioidenjamassayleisön vuorovaikutuksessa:elokuvatovatelokuvastudioidenluomuksia,mutta massayleisönvastaanottoluogenren.genresisältääkäsitteenäsitensekä 6 FrançoisTruffaut(Harper s1977) 7 Blockbuster elokuvallatarkoitetaanelokuvaajokaonsaavuttanutsuurensuosionyleisön keskuudessa 10

14 kulttuurituotteentuotannonettävastaanoton.thomasschatz(1981)rinnastaa genre analyysintekijänkansantarinoitaanalysoivaanantropologiin:molempien päämääränäonymmärtää,mitenpopulaaritkertomuksetjäsentävätperustavien sosiokulttuuristenilmiöidenkokemista( ). Elokuvagenretpohjautuvatuseinkirjalliseenperinteeseen,kuten supersankarielokuvagenre,jokaperustuusupersankarisarjakuvakirjallisuuteen. Tätäsarjakuvakirjallisuudenlajiaonanalysoitumelkolaajalti. SupersankarisarjakuviaonanalysoitumuunmuassaYhdysvaltaingeopolitiikan (Miettinen2012);ideologian(Hughes2006);demokratian(Blackmore2004)ja myytinnäkökulmista(eco1972;lang&trimble1988). Supersankarielokuvagenreonkuitenkin,temaattisestayhteydestäänhuolimatta, sarjakuvakirjallisuudestapoikkeavaaineisto.supersankarielokuvien tuotantobudjetitsekäyleisö jatuotto odotuksetovattähtitieteellisissä lukemissasarjakuvamaailmanvastaaviin,mikäkannustaaelokuvastudioita tuottamaanmahdollisimmanlaajaanyleisöönvetoaviaelokuvia. Romaanikirjallisuuteenvertautuvassasarjakuvakirjallisuudessaonsiten merkittävästienemmäntilaakokeellisuudellejariskinotollekuin elokuvateollisuudessa. Sarjakuvanpuolellamuutokset( )ovathelpommin toteutettavissa.jopakahdensuurensupersankareitatuottavan yhtiönsarjakuvistavoilöytääkerronnallisiakokeilujaja hermeettisistäsankarimaailmoistaulosrimpuileviateemoja. Amerikkalainenkaupallinenelokuvaontässäsuhteessajähmeämpi ilmaisuväline.kokeilujentuottamattappiotvoivatkoitua kohtalokkaaksi (Salminen1989,18) Supersankarielokuvagenreonelokuvagenrenäerityinensenmyyttisen ulottuvuudenvuoksi.batmaneiolekukatahansasakke arjen sankarivaan supersankari.erwinwongin(1991/92)mukaanbatmaninulkomuoto,kyvytja tämänkohtaamatsupervihollisetkorostavatbatmaninpuolijumalallista, herkulesmaistaolemusta.michaelnichols(2011)puolestaanjäljittääbatmanelokuviensuursuosionsupersankarienmyyttiseenulottuvuuteen.williamindick 11

15 (2004)analysoisupersankarielokuvienvaltavienherooistentaisteluidensekä sankarinmaallistenhenkilökohtaistenhuolienjaongelmienmahdollistavan elokuvaaneläytymisenniinmytologisellakuinhenkilökohtaisellakintasolla. ShaunTreat(2009)puhuuvuoden2001jälkeenalkaneestasupersankarizeitgeistista:vuosien2001ja2009välilläsupersankari elokuviaolituotettu enemmänkuintätäajanjaksoaedeltävänäaikanayhteensä. Supersankarizeitgeistin skitsofreeniset superantisankarit ovattreatinmukaan nykyaikaistenideologistenantagonismienruumiillistumia.barbarawopperer (2011)kirjoittaaYönritari elokuvan(2008)käsittelevänajattomiaja abstraktejafilosofisiakysymyksiä,vaikkasepintatasoltatarkasteltuna vaikuttaisikinkäsittelevänvainterrorismiajaterrorisminvastaistataistelua. SlavojZizek(2012)puolestaantoteaaYönritarinpaluu elokuvan(2012) ilmentävänaikammeideologistaahdinkoa. Tutkielmaeteneekarkeastijaettunakolmessaosassa.Tutkielman ensimmäisessäosassa,kappaleissakaksijakolme,käsittelensosiologistagenreelokuva analyysiajaelokuvagenreteoriaa.tutkielmantoinenosa,kappaleet neljäjaviisi,keskittyvätmyyttisenkerronnanjavaltavirtaelokuvantulkinnan teoriaan.tutkielmanviimeinenosa,kappaleetkuusi,seitsemänjakahdeksan, koostuubatman elokuva aineistonesittelystä,senanalyysistajaanalyysia seuraavistajohtopäätöksistä. 12

16 2. Länkkäreistäkauhuelokuvaan sosiologinen elokuvagenreanalyysi TässäkappaleessaesittelenelokuvagenrejäjaniidensosiologistaanalyysiaWill Wrightin,ThomasSchatzinjaDouglasKellnerinelokuvagenreanalyysienmyötä. WrightinjaSchatzinelokuvagenreanalyysitovatsosiologisen elokuvagenreanalyysinsarallamerkittävimmätjasiteeratuimmatteoksetniiden teoreettistenjaanalyyttistenansioidenvuoksi.kellneronpuolestaan tunnustettuyhteiskunnallisenmediakulttuurianalyysinkehittäjä. Elokuvagenretpohjaavataikakaudenhallitseviinilmiöihinjamuiden kulttuurilajienperinteisiin.gangsterielokuvagenrekehittyi1930 luvulla aikakaudenrikoksistakertovistauutisotsikoista,kovaksikeitettyetsiväelokuvagenreperustuuklassiseenetsiväkirjallisuuteenjahollywoodin musikaalielokuvagenrenjuuretovatpuolestaanvaudevillessajateatterissa. (Schatz1981,82, ,186.) Elokuvagenreistäyleisestitunnetuinjapitkäikäisinonlännenelokuvagenre (Schatz1981,45;Wright1975,1).Senalkuperäon1800 luvun lännentarinakirjallisuudessa.lännenelokuvatolivatgenrenalkuaikoina tarkkuuteenpyrkiviähistoriallisiadraamoja,joidenhistoriallinenfunktiosai ajankuluessatehdätietäniiden myyttisellefunktiolle.lännenelokuvakehittyi vuosiensaatossasekägenrenomiensääntöjenuudelleenluomisenettä yhteiskunnanmuuttuvienarvojenjauskomustenmyötä.(schatz1981,45 46, 58;Wright1975.) Vuosien1931ja1972välillätuotettujalännenelokuviaanalysoivaWright tulkitseelännenelokuvienheijastavanmarkkinataloudenjasosiaalistenarvojen konfliktiasekäniidenmuutostayhdysvalloissa.wrightpohjaatulkintansamuun muassajürgenhabermasinjakarlpolanyinanalyyseihinmarkkinatalouden muutoksestajamarkkinataloudensekäporvarillisenhyvänyhteiskunnan arvojenristiriidasta.(wright1975, , ) Wrightjaotteleelännenelokuvatklassisenjuonen,kostovariaation, transitioteemanjaprofessionaalisenjuonenkategorioihin.wrightintulkinnalle 13

17 keskeisiäkategorioitaovatklassinenjuonijaprofessionaalinenjuoni. KostovariaatiotaWrightpitääklassisenjuonenvariaationa.Transitioteema puolestaanjohdattiwrightinmukaanlännenelokuvientematiikan professionaaliseenjuoneen.(wright1975,32 85.) Lännenelokuvanklassisessajuonivariaatiossaelokuvansankarionyhteisön ulkopuoleltasaapuvatoimija,jokaerottuuyhteisönjäsenistäerityistaidoillaan. Heikkomuttahyviäarvojatoteuttavayhteisöeikuitenkaanhyväksysankaria osakseen.joukkoomaaetuaanajaviapahantekijöitäuhkaasenedessä voimatontayhteisöäjasenhyviäpäämääriä.ainoastaanyhteisönulkopuolelle hylättysankaripärjääroistoillekukistaenheidätlopulta.voitonmyötäyhteisö tunnustaasankarinerityisyydenjahyväksyyhänetosaksiyhteisöä.sankari kuitenkinjättääyhteisöntailuovuttaaerityisasemansa.(wright1975, ) LännenelokuvanklassinenjuonivariaatiokäsitteleeWrightinmukaankysymystä siitä,kuinkatoimiakilpailulleperustuvankapitalisminedellyttämänä riippumattomanajayksilöllisenätoimijanajasovittaatämätoiminta kapitalisminedellytystenkanssaristiriitaisiinyhteiskunnanhyvänelämän (yhteisöllisiin)arvoihinjatoimiaosanayhteiskuntaa.klassinenjuonivariaatio heijastaawrightinmukaanyhteiskunnan institutionaalistenrajoitustenja markkinataloudenkulttuuristenarvojenvälistäkonfliktia.(wright1975,132, 137.) Wrightinanalyysintoisessapääkategoriassa,professionaalisessajuonessa, hyvänjapahankategoriatovatklassistajuontaambivalentimpia.toisinkuin klassisessajuonivariaatiossa,professionaalisessajuonivariaatiossasankareitaon ainauseampiajahetoimivatryhmässä professionaalisessajuonivariaatiossa sankariryhmänvoivatmuodostaamyösrosvot.myösprofessionaalisessa juonivariaatiossayhteisötaisteleearvojensapuolesta,muttaerotuksena klassisestajuonivariaatiostaprofessionaalisessajuonivariaatiossaelokuvan sankarionyhteisönvastustaja.(wright1975, ) Yhteiskuntaesiintyyprofessionaalisessajuonivariaatiossaepäkiinnostavanaja merkityksettömänä,jasankarijoukkotoimiiyhteiskunnanosanaainoastaan professionaalisessasuhteessa;sankarijoukontoiminnanmotiivionyksilöllisiä 14

18 arvojaedustavatehtävästämaksettavapalkkio,eivätklassisenjuonivariaation mukaisetsosiaalisetarvot.kertomuksenkeskiössäonkinsankarijoukkoja heidänvälinentoveruutensasekäheidänkeskinäinenlojaaliutensakylmänja arvottomanyhteiskunnanvastakohtana.professionaalisenjuonivariaation sankarionroistonroolissaesiintyvänahdasmielisenjakorruptoituneen yhteisönulkopuolellatoimivavahvajaitsenäinentoimija.(wright1975, ) ProfessionaalinenjuonivariaatioheijastaaWrightinmukaanYhdysvaltojen taloudentoisestamaailmansodastalähtienalkanuttamuutostakilpailuun perustuvastamarkkinataloudestasuunniteltuunkorporatiiviseentalouteen. (Wright, ). MyösSchatzanalysoilännenelokuvagenreäHollywoodinklassisenaikakauden 8 elokuvagenrejäkäsittelevässäteoksessaan.schatzkeskittyyelokuvaanalyysissäänelokuvagenrelleominaisimpinapitämiensäohjaajienteoksiin. WrightinlaillaklassisenjuonenjasenkostovariaationtunnistavaSchatzanalysoi Wrightintransitioteemaksikategorisoimanjuonivariaationpsykologiseksi juonivariaatioksijakohdistaasiihenwrightiaenemmänhuomiota.schatzin mukaankyseinenjuonivariaatiokehittyitoisenmaailmansodanjälkeenyleisön sosiaalipoliittistenrealiteettienmuutoksenjohdosta.schatzinmukaan psykologinenlännenelokuvakysyy, mitenmoraalisestiylevä,sosiaalisesti autonominensankarivoipuolustaataantumuksellisen,institutionalisoituneen, pelkurimaisenjakiittämättömänyhteisönarvojatulemattahulluksi. ProfessionaalinenjuonivariaatioonSchatzinmukaanlännenelokuvagenren kehittämävastauspsykologisenjuonivariaationesittämäänkysymykseen: lännenmiehenontoimittavatyösuhteessayhteisölletaimuututtava lainsuojattomaksi.(schatz1981,45 80,58 59.) Siinämissälännenelokuvakuvastaakamppailuasosiaalisenjärjestyksen luomiseksi,1930 luvullasyntynytgangsterielokuvapuolestaankäsittelee Schatzinmukaanyhteiskunnanpyrkimystäsosiaalisenjärjestyksen 8 Hollywoodinklassinenaikakausikesti1920 luvunloppupuolelta1960 luvunalkuvuosiin 15

19 säilyttämiseksi.gangsterielokuvassagangsterinon,kaupungistumisenja modernisaationmyötä,sopeuduttavasivilisoituneeseenympäristöön,toisinkuin lännenmiehen,jokapitääsiihenvälimatkaa.klassinengangsterielokuva käsitteleeschatzinmukaanluonnonmuuttumistakulttuuriksiyhteiskunnan sivilisoitumisenmyötä.(schatz1981,83 84.) 1930 luvunaikakaudenilmiöt,kutenkaupungistuminen,lamajakieltolaki,loivat Schatzinmukaanamerikkalaistenkulttuuristenarvojenuudelleenmäärittelyn tarvetta.gangsteriedustaapositiivistaamerikkalaisuudenihmistyyppiä,oman onnensaseppää.urbaaniinstitutionalisoitunutelinympäristöonkuitenkin riistänytgangsteriltalegitiiminkeinonvauraudenjavallankartuttamiseenja kukistaalopultagangsterinollen yksinäistäsutta vahvempi.(schatz1981,84 85.) Schatzkatsooklassistengangsterielokuvienkuvastavanaikakaudenristiriitaisia arvojajaeksistentialististaangstia gangsterielokuvientärkeinantagonismion elokuvissaschatzinmukaangangsterinmaailmankuvassa;gangsterielokuvien keskiössäongangsterinyksilöllinensuoriutuminensuhteessayhteiseenhyvään. Gangsterielokuvassa lännenmiehenkokemastauhastaontullutgangsterin päivittäinenangsti.(schatz1981,85,110.) Lännenmiesjagangsteritoimivatristiriitaistenkulttuuristenarvojenvälillä. SamaongelmavaivaaSchatzinmukaan1940 ja60 sekä70 lukujenaikana seikkailluttakovaksikeitettyäetsivää.kovaksikeitetynetsivänarvomaailma kumpuaasosiaalisestajärjestyksestä,muttavainhänenyksilöllisettaitonsa mahdollistavathänenselviytymisensärikollisuudentäyttämässädekadentissa yhteiskunnassa.(schatz1981, , ,128.) Kovaksikeitettyetsivä elokuvagenrekuvaaschatzinmukaanturmeltuneisuutta toisenmaailmansodanjälkeisessäyhteiskunnassa.elokuvagenrenesittämä yhteiskunnallinenongelmaonschatzinmukaanvieraantuminen,väärin suunnattukunnianhimojaseksuaalinenhämmennys.siitähuolimattaettä lännensankariratsastilännenelokuvienlopussakauaspreerialle,esittiklassinen lännenelokuvasivilisoituneenyhteiskunnanpotentiaalisestihyvänä kovaksikeitettyetsiväsensijaaneristäytyytehtävänsähoidettuaan sekävillistä 16

20 ettäsivilisoituneesta,koskaeiaikakautensamiljöössäpystyerottamaanniitä toisistaan.(schatz1981, , ,136.) Kovaksikeitettyetsivä genrekatosi1940 luvunjälkeen,muttailmaantui takaisin1960 ja70 lukujenaikana.amerikkalainensosiaalinenilmapiiri muuttuischatzinmukaan1950 luvunjälkeenjakyynisyyssekävieraantuminen palasivat1960 luvunaikana.1960 ja70 luvunkovaksikeitetynetsivänmaailma olikuitenkinmonimutkaisempiaikana,jolloinyhdysvallatkävivietnaminsotaa jakaduillaolirotumellakoita;etsivätoimiympäristössä,jotahäneivoinut ymmärtäätaikontrolloida.1970 luvunkovaksikeitettyetsiväsaattoitarinan loppuratkaisunajopakuolla.(schatz1981, ) ItaloCalvinonkerrotaantodenneen,että kaikkitarinatviittaavatjokoelämän jatkumiseentaikuolemanvälttämättömyyteen (Bacon2004,114).Lännenmies, gangsterijakovaksikeitettyetsiväkamppailevatkaikkivastustajankanssa asetelmassa,jossatoisenontuhouduttava.elokuvagenrevoikuitenkinrakentua sankarinjavihollisenvälisennollasummapelinsijastamyösromanttiselle suhteelle,jolloinsekäsitteleesosiaalistaintegraatiota. Hollywood musikaaliontällainenromanttisellesuhteellerakentuva elokuvagenre.schatzinmukaanmusikaalielokuvankertomussovittaayhteen yksilöllisyydenjaspontaaniudensekäyhteiskunnanintegroivienyhteisöllisten odotustenristiriidan.hollywood musikaalitoimiischatzinmukaan seurusteluriittinä,jossamiespääosanesittäjävapauttaavarautuneen naispääosanesittäjänsuhtautumisenitseensä.vaikkamiespääosanesittäjä joutuukintietyssävaiheessakertomustahänen primitiivisempiin ominaisuuksiin vetoavanvampinpauloihin,naispääosanesittäjäkuitenkinhioo lopultaviriilinmiespääosanesittäjänluonnettajayhteiskunnallistaahänen taipumuksensa.(schatz ) Screwball komedia elokuvagenresyntyiyhdysvaltojakoetelleen1930 luvun lamanaikana.sekäsitteleesosioekonomistakonfliktiajaseksuaalista vastakkainasettelualama ajanyhdysvalloissa.1930 luvunscrewball komedia pyrkischatzinmukaantasoittamaankoettujaluokkaerojajapalauttamaanuskon amerikkalaiseenluokkarajoistavapaaseenutopistiseenyhteiskuntaan. 17

21 LamakaudenväistyttyäYhdysvalloissayleisönmielenkiintososioekonomista konfliktiakohtaankuitenkinvähenijascrewball komediankertomusta varioitiin.1930 luvunloppupuolellaelokuvankertomuksellinenkonflikti käsitteliseksuaalistakonfliktiaavioparinvälilläjaelokuvagenren sosioekonominenkertomussaiväistyä.(schatz1981, , ) KauhuelokuvagenreäanalysoivanKellnerinmukaanyhteiskunnallistenja taloudellistenkriisienaikoina yliluonnollisestatuleetehokasideologinen apuväline,jokaauttaaselittämäänvaikeitaolosuhteitataikäsittämättömiä tapahtumiamystistentaiuskonnollistenmytologioidenavulla.hänenmukaansa kauhuelokuvankaltaisetgenretmahdollistavatyhteiskunnallistenpelkojen käsittelyn,silläliianrealistisetelokuvakuvauksetvoisivatollayleisölleliian tuskallisiakohdata(kellner1998, ,165). KellneresittääPoltergeist elokuva analyysissäänpoltergeist elokuvienja1980 luvunkauhuelokuvagenrenheijastaneenamerikkalaisenyhteiskunnanpelkoja työttömyydestäjaalempaanyhteiskuntaanputoamisesta.kellnerinmukaan Yhdysvalloissa 1980 lukuoliennenkokematontayhteiskuntaluokkienvälisen sodankäynninaikaa,jolloinsuuretmäärätvaurauttasiirrettiinkeski ja työväenluokaltarikkaille.(kellner1998, ) Hollywoodinkeskittyminenyliluonnollisiinelokuviinvuoden1973Manaajaelokuvanjälkeenkertoohänenmukaansaamerikkalaisenyhteiskunnan ideologisestakriisistä,koska niissäesitetäänkriisiäläpikäyväyhteiskunta, jonkainstituutioitakohtaanhyökkäävätmonenlaisetvoimat.joselokuvissa kuvattuihinpelkoihinlöytyyelokuvassaratkaisu, useimmissahollywoodin kassamagneeteissaseilmestyyyliluonnollisenamuukalaisena( )taibatmanin, ConanintaiIndianaJonesinkaltaisenasupersankarina,mikäviittaaKellnerin mukaanamerikkalaisenyhteiskunnanlegitimaatiokriisiin(kellner1998, ). 18

22 3. Elokuvagenre Elokuvagenreonsosiologisenilmiönarkkityyppi.Elokuvagenreeiole arbitraarinenkielellinenkategoriavaanteollisenelokuvatuotannonjasen sosiaalisenvastaanotonseuraustaolevasekäniihinvaikuttava,teollista tuotantoajavastaanottoaohjaavakategoria.(altman2002,25 27;Neale1995, 160;Schatz1981,16;Todorov1990,18 19;Tudor1995.)Elokuvagenretovat paitsitieteellisestipääteltyjätaiteoreettisestirakennettuja,myösteollisesti vahvistettujajayleisestihyväksyttyjäkategorioita (Altman2002,29). Elokuvagenrenhyödyllisyystieteellisenäkategorianaonsen monimuotoisuudessajamonensuuntaisuudessasekäsenyhteydessäsiihen vaikuttavaanjasiitävaikuttuvaansosiaalisentodellisuuteen.senivooyhteen elokuvantuotanto jakulutusprosessinelokuvantuotannostajamarkkinoinnista senvastaanottoonjavastaanotonsekätuotannonväliseenvuorovaikutukseen. Elokuvagenretovatrituaalisiajaideologisiatuotanto jatulkintakaavoja.ne pitävätyllä tasapainoayleisönjavaltaisanteknologisen,merkityksiätuottavan jaideologisenelokuvakoneistonvälillä (Schatz,1981,14). AristoteleseritteleeRunousopissaan(1997[320eaa.])useitagenrejäjaniiden erityispiirteitä.elokuvagenreteroavatkuitenkinkirjallisistagenreistäelokuvien huomattavientuotantokustannustenjatuotto odotustenpuolesta;kalliiden valtavirtaelokuvien 9 onvedottavamassayleisöön,jottanekattavat tuotantokustannuksensajavoivattuottaavoittoaelokuvastudioille. Elokuvagenrenonsitentavoitettavakirjallistataimuutakulttuurigenreä laajempiyleisötaatakseenolemassaolonsa. Elokuvagenremuotoutuuelokuvastudioidenjayleisönvuorovaikutuksessa. Vaikkayleisölläeiolesuoraavaikutuskanavaaelokuvantuotantoon,yleisön aktiivinenmuttaepäsuoraosallistuminenmuokkaaelokuvagenren muodostumista.yleisönvastaanottojaelokuvansaavuttamasuosiotai 9 ValtavirtaelokuvallatarkoitetaanHollywoodissavuosina kehittyneitäelokuvanteon konventioita,jotkakorostavatkerrontaajasenselkeyttäelokuvassa(bacon2004,70). 19

23 vastaavastisenkohtaamaepäsuosiokannustaaelokuvatuottajiamuokkaamaan elokuvagenrenkonventioitakumuloituvastikohtitunnistettavaa kertomuksellistajärjestelmääyleisöltäsaamansakulutuspalautteenmukaisesti. (Schatz1981,12 13.) Elokuvagenreonsamanaikaisestisekästaattinenettädynaaminenjärjestelmä. Vaikkaelokuvagenrentietytosatsäilyvätmuuttumattominajajatkavattietyn sosiaalisenperusongelmankäsittelemistä,elokuvagenremyöselääjamuuttuu. Elokuvagenrevoimuuttuasensosiaalisenkontekstinmuuttuessa, vaikutusvaltaisengenre elokuvanvaikutuksestataivaikkatuotantotekijöiden muutoksenvuoksi;elokuvagenreonyhteydessäsitäympäröiväänmaailmaanja yleisönmuuttuviinkäsityksiinjareagoiniidenmuutokseen.(schatz1981,16 18;Wright1975,186.) Kaikkivaltavirtaelokuvateivätolegenre elokuvia,eikäkaikista valtavirtaelokuvistaoleluomaanelokuvagenreä.synnyttääkseenelokuvagenren täytyyelokuvatarinassaollaerityisiäsosiaalisiajaesteettisiäominaisuuksia. (Altman2002,277;Schatz1981;Tudor1995.)Vaikkaelokuvagenrekehittyy sekäelokuvansosiaalistenettäesteettistenominaisuuksienperusteella,on elokuvagenrenensisijainenolemusschatzinmukaansensosiaalisessa ulottuvuudessajasitäkuvastavassaelokuvagenrenkertomuksellisessa järjestelmässä(schatz1981,15 16,23).Elokuvagenrenkertomuksellinen järjestelmäonkoherenttijatietynarvomaailmanmukainenjasekäsitteleejotain perustavanlaatuistakulttuuristakonfliktia.genre elokuvaajaelokuvagenreä voidaansiksitulkitasosiokulttuurisestanäkökulmastatekijänjayleisön kollektiivistenarvojenjaihanteidenvälittäjänä.(kellner1982;schatz1981,15 16,23,264;1995,93,97;Wright1975,4 15.) MyöselokuvangenrenmuodostumisenteoriaakehitelleenRickAltmanin mukaanelokuvagenrensyntymiseenvaikuttavatyhtäaikaisestisekäelokuvan semanttinenettäsensyntaktinenulottuvuus(altman2002, ;myös Todorov1990,18).Altmanin,Schatzingenrekäsitystähienosyisemmän elokuvagenrensyntyäkoskevanteorian,peruslähtökohtaelokuvagenren muodostumisestasemanttisenjasyntaktisenulottuvuudenvaraanvastaa 20

24 pääpiirteittäinschatzinedelläkäsiteltyätypologiaaelokuvagenrenesteettisten jakertomuksellistenominaisuuksienvälillä. 3.1Genre elokuvantulkintaosanaelokuvagenreä Theridersride,intothenight,intothewest Toseewho'sgun'sthebest, They'reallfools,tolivebyrules, Theriderwearingblack, Youknowhe'sgonnaShootYouInTheBack ( )Inthewesternmovies! 10 TzvetanTodorovanalysoikirjallistenjamuidendiskursiivistengenrejenolevan historiallisiatulkinta jatuotantokehyksiä.analyysintekijänlöytämätabstraktit genreteivättodorovinmukaanolegenrejälainkaan,vaanneovatmoodeja, muotojataityylejä.genreontodorovinmukaanainahistoriallineninstituutioja suhteessaaikakautensavallitseviinideologioihin.(todorov1990,17 19.) Elokuvagenretovattällaisiatuotettujajatulkintaasekätuotantoaedelleen ohjaaviahistoriallisiatulkinta jatuotantokehyksiä.elokuvagenreon merkityksellinentulkinta jatuotantokehyskuluttajienjatuottajien vuorovaikutuksessajoennensennimeämistäsellaiseksi(altman2002,29; Schatz1981,16;Todorov1990,19;Tudor1995).Elokuvagenrenolemassaoloei sitenoleriippuvainenabstraktistanimeämisprosessista,vaankutenaltman toteaa: Mikäeioleteollisuudengenreksimäärittelemäjamassayleisön sellaiseksitunnistamaeiolegenreollenkaan (Altman2002,29). Yleisöymmärtääelokuvagenrenkertomuksellisenjärjestelmänjasen merkityksentoistuvanaltistumisenmyötäjaoppiitunnistamaangenren hahmojen,tapahtumienjatapahtumapaikkojentyypityksiä.(schatz1981,16; Tudor1995.)Genrekonventioilletoistuvanaltistumisenmyötäyleisöllekehittyy narratiivis elokuvallinen mielenlaatu,jokaonstrukturoitumentaalinenkuva 10 Motörhead(1980)ShootYouInTheBack 21

25 elokuvagenrentyypillisistätapahtumistajasuhtautumistavoista.lopulta elokuvagenretunnistetaanyleisesti,sesaanimenjasiitätuleerelevantti käsitekategoriakatsojien,tuottajienjakriitikoidenparissa.(schatz1981,16.) Genre elokuvaeisiiseroamuustavaltavirtaelokuvastaainoastaantuotannon osalta,vaanseeroaaei genre elokuvastamyöstulkinnannäkökulmasta.siinä missäyksittäisenvaltavirtaelokuvanjuoni,asetelma,hahmotjaniinedelleen saavatmerkityksensäelokuvanedetessä,genre elokuvassaelokuvan elementeilläonjoelokuvagenrenluomaaaiempaamerkitystä,jayksittäisen genre elokuvankertomustasekäikonografiaatulkitaantätätaustaavasten. Genre elokuvaaeisitentulkitayksittäisenäteoksena,vaansesuhteutuuainasen edustamanelokuvagenrenesittämiskonventioihin(schatz1981,10,22;tudor, 1995.). Juonenkulkugenre elokuvassaonennaltaarvattavajapäättyyainakonfliktin ratkeamiseen.juonenkulkuatärkeämpäägenre elokuvassaonkinhahmojenja asetelmankehittyminen,mitäjuonentehtäväonkehystää.(altman2002,40 41, Schatz1981,30.)Schatzinmukaangenre elokuvanjuonikoostuuneljästäosasta: (1)yhteisönjayhteisöäuhkaavankonfliktinesittely;(2)konfliktin elävöittäminen;(3)konfliktinkärjistyminen;(4)konfliktinratkaisuuhan eliminoinnilla.genre elokuvankeskiössäonennaltaarvattavanjuonensijaan konfliktinkärjistyminenjatämäntemaattisenkonfliktinvastaavuus kulttuuristenarvojenkanssa.(schatz1981,30.)henrybaconinmukaan elokuvagenrenennaltaarvattavuus tuntuuvainlisääväntarinannautittavuutta (Bacon2004,22). 3.2Elokuvagenrenideologinenulottuvuus JudithHessWrightinmukaangenre elokuvatovatideologisiaapparaatteja.hän katsooniidenuusintavanomistavanluokanetujaajavaatietoisuuttaja vahvistavanvallallaolevanjärjestyksenylläpitämistäekonomistenja sosiaalistenkonfliktienhelppoonratkaisuunpäätyvällätarinankerronnallaan. Genrefilmienyksinkertainenkonfliktinratkaisuperustuuhänenmukaansa 22

26 kolmeentekijään:(1)genre elokuvateivätkäsittelesuoraanajankohtaisia poliittisiajasosiaalisiaongelmia;(2)niidentapahtuma aikaja paikkaeisijoitu nykyhetkeen;(3)yhteisö,jossaelokuvatapahtuueitoimidramaattisena voimanaelokuvassa.(wright,1995.) SekäSchatzettäAltmankatsovatgenre elokuvientoimivansamanaikaisestisekä rituaalisellaettäideologisellatasolla(altman271,277;schatz1981,31,35). Genre elokuvateivätheidänmukaansavainsokeastiuusinnavallitsevaa kulttuuria,vaannetoimivatkahdensuuntaisesti:nesekävahvistavatettä kyseenalaistavatjakritisoivatkulttuurisiaarvoja.vaikkagenre elokuvapäätyy ainakonfliktinratkaisemiseen,vahvistaennäinvallitsevaaideologiaa,voise samanaikaisestinostaaesillekysymyksiälopussaratkaistavienkonfliktien dramatisoinnillajaniidenratkaisuntyylillä.(schatz1981,31,35.) Ainakunsaavutetaankestäväsovituksentila( )syynäonse,että onlöydettyyhteinenmaaperä,alue,jollayleisönrituaalisetarvot yhtyväthollywoodinideologisiin.( )Menestyvängenrensuosio eiperustuvainyleisöihanteenheijastamiseen,eikäliioinvain genrenasemaanhollywoodinyritteliäisyydenpuolestapuhujana, vaansenkykyyntoteuttaamolempiatehtäviäsamanaikaisesti. Juuritämäsilmänkääntötemppu,tämästrateginen ylimääräytyminen,onamerikkalaisellestudiokauden elokuvatuotannollekaikkeinluonteenomaisinta.(altman2002, 277.) Elokuvagenrenrituaalisentaiideologisenulottuvuudennouseminenanalyysistä riippuuanalyysitavasta.elokuvagenrejämyytteinätarkastelevatstrukturalistiset analyysitnostavatesilleniidenrituaalisenulottuvuudenjakatsovatniiden vastaavanyleisönodotuksiinjamaailmankäsityksiin,kuntaasdiskursiivisiin seikkoihinkeskittyvätutkimusnäkeegenre elokuvatpikemminkinideologisina apparaatteina,jotkapyrkivätmuokkaamaankatsojienmaailmankuvaaniiden tuottajienedunmukaiseksi.(altman2002,271.) 23

27 3.3Elokuvagenresosiokulttuurisenkonfliktinkäsittelijänä Schatzinmukaanjokainenelokuvagenrekäsitteleejotainyhteiskunnallista järjestystäkoskevaaongelmaajaedustaaelokuvatuottajienja yleisönyhteistä pyrkimystäsenratkaisemiseksi(schatz1981,264).todorovinmukaangenret valaisevatkinsenyhteiskunnankonstitutiivisiatekijöitäjavallitsevaaideologiaa johonnehistoriallisestikuuluvat(todorov1990,19). Genre elokuvantapahtumapaikkatoimiieräänlaisenaareenana sosiokulttuurisenkonfliktinkäsittelylle,jossakärjistyvädramaattinenkonflikti ratkeaatunnistettavienjatuttujenhahmojenvakiintuneidentoimintatapojen myötä,mikäthomasshobackinmukaanjohtaaaristoteliseenkatharsikseen 11. Elokuvagenrenhahmotovatpsykologisestiyksiselitteisiäjajonkinkulttuurisen käsityksentaimaailmankatsomuksenruumiillistumiajasaavatmerkityksensä niidenfunktionjasosiaalisenstatuksenmyötä.(schatz1981,24 27;Shoback 1995.) Elokuvagenretsijoittuvatjokomääriteltyyntaimäärittelemättömäänpaikkaan. Määritellyssäpaikassa(kutenvillissälännessä)tapahtuvagenre elokuva käsitteleetavallisestisosiaalistajärjestystäjasosiaalinenkonfliktitapahtuu sankarinjavihollisenvälillä.määrittelemättömässäpaikassatapahtuvangenreelokuvankonfliktitaasrakentuuyleensäkahdennetunsankarin(romanttinen suhde)välillä,jasekäsitteleesosiaalistaintegraatiota.(schatz1981,26 29.) Jokaisenelokuvagenrenkertomukseenkuuluuolennaisestikonfliktin (väliaikainen)ratkeaminen.genre elokuvienkonfliktienratkaisuperustuu oppositiotaedustavanhahmonhävittämiseen.sankarijokotuhoaavihollisensa taimuodostaayhtenäisyydenkahdennetunsankarinkanssa.kummassakin ratkaisumallissajäljellejäälopultavainyksisankari.(schatz1981,26 32) Genre elokuvatkorostavatsekäindividualismiaettäsosiaalistakoheesiota,ja Schatzinmukaangenre elokuvatkompensoivatkinindividualisminjasosiaalisen 11 Aristotelinenkatharsistarkoittaapuhdistumisenkokemusta,jokaseuraakertomuksen täydellistymisenjajännitteenpurkautumisenmyötä. 24

28 järjestyksenvälilläsyntyvänkertomuksellisenristiriidansankarin eristäytymiselläyhteisöstä.väkivaltaisenratkaisumallinsankarisamaistuu harvoinyhteisönarvomaailmaan,javoitettuaanyhteisöäuhanneenvihollisen sankarijokovetäytyyyhteisöstätaikuoleesäilyttäentätenindividualisminsa. (Schatz1981,32.) Vaikkaelokuvagenrenkäsittelemäperustavasosiaalinenongelmaja elokuvagenrenongelmanratkaisunlopputulospysyymuuttumattomana,sen kerronnallinenratkaisumallimukautuuaikakaudenmuutoksiin.elokuvagenret voivat estetisoitua (Schatz1981,41)niidenalunperinkäsittelemän kulttuurisenilmiönvanhentumisenmyötä,jolloinneeivätenäävastaa kollektiivistatajuntaa.elokuvagenrensuosioperustuulopultasiihen,miten kiinnostavajamerkittäväelokuvagenrenkäsittelemäsosiaalinenkonfliktionja mitenonnistuneestielokuvagenrereagoiyleisönmuuttuviinasenteisiinja makuun.(cawelti1995;schatz31,36 41;Wright1975, ) 25

29 4.Myyttisenkerronnananalyysi SchatzjaWrightpuhuvatamerikkalaisistaelokuvagenreistänykyaikaisina mytologioina.heperustavatkäsityksensägenre elokuvistamyytteinäennen kaikkeakulttuuri antropologiclaudelèvi Straussinstrukturalistiseenteoriaan myytinrakenteesta.(schatz1981, ;Wright1975,16 28). Tässätutkielmassamyyttikäsitteellistetäänkertomuksentulkinnallisena ulottuvuutena.esittelentässäkappaleessakäsitystänimyyttisestäkerronnastaja senanalyysista.kappaleenaluksiesittelenlyhyestikertomuksenkäsitettä, minkäjälkeenkäsittelenmyyttiäjasensuhdettakerrontaanjamyyttisen kertomuksentulkintaa. 4.1Kertomus ( )naapurimaanmiehittämisessäonkysetarinasta,koskaelämässäja myöskuolemassaonkysemerkityksestä. 12 Kerronnallinentutkimusonkerronnallistaanalyysimenetelmäälaajempi teoreettinenviitekehys.mattihyvärisen(2006)mukaankertomusonihmisten välisenkommunikaationjavuorovaikutuksenvälineenlisäksi tietämisen muoto.hyvärinenesittääkertomuksillaolevan kulttuurisestijaetutmallit, perinteetjalajityypit (1 2).Kertomuksiatulisikinsosiologisestanäkökulmasta tulkitaniidensosiaalisenjainstitutionaalisenkehyksenpuitteissa,sensijaanettä niitätulkittaisiinyksilöllistenkokemustenilmaisuina. Kertomussekäkuvaileeettäselittää.Kertomuksenominaispiirreonkuitenkin muutosjasenvälttämätönosajuuriselittäminen.kuvaillessaanmuutosta asioidentilassakertomusselittää,miksitämämuutosontapahtunut.kertomus luoomantodellisuutensa,jonkaeitarvitsevastataarkitodellisuuttamme,kunhan 12 JanneSaarikivi(Parnasso2/2014) 26

30 setarjoaasentulkitsijalletarpeelliseninformaationmuutoksenymmärtämiseksi. (Hyvärinen2006,3;Wright1975, ) Kertomuksetkäsittelevättapahtumienkausaalisiasuhteitajäsentämällätarinan tapahtumiasuhteessatoisiinsa(hyvärinen2006,3).tarinatkoostuvatkin harvemminvainyhdestälineaarisestakertomuksesta;tyypillisestinerakentuvat kertomuksellisistasekvensseistä.nämäsekvenssiteivätuseinkaankulje lineaarisessajärjestyksessä,vaanlimittyvättarinankulkiessakohtilopullista ratkaisuaan.(wright1975, ) Hyvärinenetal.(2010)esittävätkertomuksellistensekvenssienvoivantoimia, aristotelisestakerronnastaperiytyvänkoherentinkertomuskäsityksen vastaisesti,myösepäkoherentissasuhteessa.kertomuksenanalyysissaonsiten otettavahuomioonmyöskertomuksissamahdollisestiesiintyväepäkoherenttius sensijaan,ettäanalyysintekijäpakottaisikertomuksentulkintansaennalta määrätynkoherentinnäkökulmanmukaiseksi. 4.2Myytti Euroopantarina,taiYhdysvaltojen,ontarinavapaistaihmisistä, avoimuudesta,ihmisoikeuksistajatasa arvosta.venäjäntarinataason tarinavenäjästä,venäläisille. 13 Lévi Straussinmukaanmyyttirakentuusamankaltaisten,binaarioppositioiden varaanrakentuvienuniversaalienelementtienvaraan.myytinmerkityseilévi Straussinmukaanolekuitenkaansenyksittäisissäelementeissä,vaanmyytin rakentavienelementtienmuodostamissayhteyksissä,minkävuoksi myytin toisistaanhiemaneroaviavariaatioitavoidaanluodateoriassaloputonmäärä. (Lévi Strauss1955.) Lévi StraussinteoriamyytinrakenteestarakentuuhänenFerdinandde Saussurenstrukturalistisestakieliteoriastaammentamalleenkäsitykselle 13 JanneSaarikivi(Parnasso2/2014) 27

31 kulttuuristenkäsitteidenperustumisestavastakohtapareille.tämäkäsitteiden vastakohtaisuusheijastaalévi Straussinmukaanihmisenajattelunrakennetta. (Lévi Strauss1963,91.)Systemaattisimpanaosoituksenatästähänpitää kiinalaisenfilosofiankäsitystävastakohtapareistayininjayangingmuodossa, jotkakiinalaisessafilosofiassaedustavatvalonjavarjon,naisenjamiehen, kylmänjakuumanjne.vastakohtapareja.(lévi Strauss1963,89.) KaikkienkulttuurienonkuitenkinkohdattavaMaryDouglasin(1966)mukaan tilanteitajotka uhkaavatniidenolettamuksia jakäsiteltäväambivalentteja kategorioita,silläkategorisetjärjestelmätsynnyttävätainapoikkeamia.ellei kulttuurinsynnyttämiäpoikkeamiakohdatajakäsitellä,onriskinähänen mukaansa luottamuksenrapautuminen.(39.)lévi Straussinmukaanmyytin tarkoitusonkinluoda looginenmalliristiriidanylitsepääsemiseksi (Lévi Strauss1955,443). RolandBarthes(1994)katsoomyytinolevan toisenasteensemiologinen järjestelmä.barthesmääritteleemyytinmuodoksijasenmuodonviestiväksi puheeksi.hänsoveltaamyytintoimintaakäsitteleväänteoriaansaferdinandde Saussurensemiologistakieliteoriaa,jonkamukaankäsitteidenkielellisetilmaisut kutsuvatnäidenkäsitteidenideaalityypinmieleen.bartheskatsoomyytin toimivansamaalogiikkaanoudattaen,jakutsuumyyttejä metakieleksi.barthes eikatsomyytinrajoittuvanvainteksteihin,vaanhänenmukaansamyytinvoi kutsuamyösesimerkiksikuva,jokakirjoituksentavoinedellyttäälexistä. Barthesinajattelussamyyttionsitenkielenkonnotatiivinenulottuvuus,joka nouseesenyhteiskunnallisestakäytöstä.( ) PierreBourdieu(1990)kritisoiSaussurenkieliteoriaanpohjautuvaa strukturalismiasenkyvyttömyydestäymmärtäästrukturalististenteoreettisten malliensuhdettaniidenanalysoimienilmiöidenkäytännönilmenemismuotoihin jamerkityksiin.bourdieujäljittäästrukturalisminongelmanteorianja käytännönsuhteestasaussurenkieliteoriaanjasenkäsitykseenpuheen olemuksestaainoastaankielenvälittämismekanismina.paulricoeur(1976) puolestaankatsoostrukturalistisenluennanolevanperusteltua,mutta kykenevänselittämäänvainosatotuuden.ricoeurinmukaanstrukturalistinen 28