ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ KÄSIKIRJOITTAMINEN. Oppimateriaalit

Transkriptio

1 1 ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ Oppimateriaalit KÄSIKIRJOITTAMINEN Sodankylän kunta puh Elokuvakasvatus Sodankylässä fax Vasantie SODANKYLÄ

2 2 1. TARINANKERRONTA Elokuvassa on kyse tarinankerronnasta. Tämän vuoksi elokuvassa on oltava tarina ja rakenne. Tarinassa on aina oltava ALKU, KESKIKOHTA ja LOPPU. Tämä pätee erilaisiin mediateksteihin, kuten lyhyeen uutisraporttiin, mainokseen, dokumenttielokuvaan tai fiktiivisiin tarinoihin. Alku-keskikohta-loppu -rakenne on vakiintunut valtaelokuvan tyypilliseksi tarinankerrontamuodoksi. Tavallisesti elokuvan kerronta jaetaan rakenteen mukaisesti kolmeen näytökseen: Alku Keskikohta Loppu I näytös II näytös III näytös I näytös: Ominaisia piirteitä ovat henkilöhahmojen esittely sekä tarinan pääongelman esittely. Pääongelma on tarinassa se asia, jonka elokuvan päähenkilö yrittää elokuvan kuluessa ratkaista. Kahden tunnin mittaisessa elokuvassa I näytöksen pituus on n. 30 minuuttia. II näytös: Ominaisia piirteitä ovat henkilöhahmojen ja tarinan syventäminen. Pääongelman selvittämisessä päähenkilö kokee useita pienempiä ristiriitoja, jotka pyrkivät estämään päähenkilöä saavuttamasta tavoitettaan. Kahden tunnin elokuvassa II näytös kestää n. 60 minuuttia. III näytös: Ristiriidat kärjistyvät ja tapahtumat huipentuvat loppuratkaisussa. Loppuratkaisu on yleensä selkä, tavoitteet joko saavutetaan tai niitä ei saavuteta. Loppuhuipentuman jälkeen elokuvissa on vielä lyhyehkö palautumisjakso (sekä tarinan henkilöille että katsojalle). Kahden tunnin elokuvassa III näytös on pituudeltaan n. 30 minuuttia. I ja II näytöksen lopussa sijaitsevat tarinan juonipisteet eli käännekohdat. Niiden avulla tarinaan saadaan uutta mielenkiintoa kääntämällä tarinan kulku katsojalle uuteen ja odottamattomaan suuntaan.

3 3 2. KÄSIKIRJOITUSPROSESSI Käsikirjoitus on kohtausluettelo. Kohtaus kertoo tapahtumat, jotka tapahtuvat samassa ajassa tai paikassa esim. oppitunnin kuvaus luokkahuoneessa. Käsikirjoitus kertoo, mitä katsoja näkee ja kuulee valkokankaalla tai televisioruudulla. Käsikirjoituksessa ei tuoda esille henkilöiden sisäisiä ajatuksia tai kuvarajauksen ulkopuolisia tapahtumia ellei niihin viitata dialogilla tai kertojaäänellä. Käsikirjoitus kirjoitetaan aina preesensmuodossa ilman tarkkoja yksityiskohtia esim. henkilöiden pukeutumisessa ja ulkonäössä. Ylimääräiset koristeellisuudet ja adjektiivit tulee jättää pois. Käsikirjoittajalla ei ole tarkoituksena kirjoittaa kaunokirjallista teosta. Kohtauksessa tulee aina määrittää tapahtuuko toiminta sisällä INT.(interiööri) vai ulkona EXT. (exteriööri), tapahtumapaikka ja -aika. Lisäksi tapana on kertoa henkilöiden ikä. Kun henkilö mainitaan ensimmäistä kertaa, henkilö erotetaan tekstistä isoilla kirjaimilla. Esimerkkikohtaus: INT. RAUTATIEASEMA - PÄIVÄ TERO (30) istuu rautatieaseman odotushallin penkillä ja lukee sanomalehteä. Taustalla kuulemme kuulutuksia ja ihmisten hälinää. Tero vilkaisee aseman kelloa. Kello näyttää aikaa Tero laskee lehden syliinsä ja katsoo tallelokeroille päin. Hän kaivaa taskustaan avaimen. Tero nousee ja kävelee kohti lokeroita. Poliisi astelee häntä vastaan. Tero pudottaa avaimen lattialle. Hän kumartuu nostamaan avainta ja odottaa, että poliisi ohittaa hänet ennen kuin nousee ylös. Tero asettaa avaimen lukkoon. Hän katsoo ympärilleen huolestuneena. Hän kääntää avainta. Lokeron ovi aukeaa. Tero etsii katseellaan poliisia. Tätä ei näy ihmisvilinän keskellä. Tero pistää kätensä lokeroon. NAINEN Tero! Mitä sinä täällä? Tero vetää kätensä nopeasti pois ja kääntyy katsomaan naista. TERO Pirkko. Tämäpä yllätys.

4 4 3. KUVAKÄSIKIRJOITUS Käsikirjoituksen valmistuttua yleensä ohjaaja ja kuvaaja suunnittelevat elokuvan kuvallisen ilmaisun ja tyylin. Usein välineenä käytetään kuvakäsikirjoitusta (storyboard). Kuvakäsikirjoituksessa käsikirjoituksen kohtaukset esitetään kuvina. Kuvakäsikirjoitukseen voidaan merkitä: 1. Kameran liike panorointi (pan), tilttaus (tilt), kamera-ajo, zoomaus. Panorointi on kyseessä, kun kameraa käännetään sivuttaissuunnassa. Tilttaus tarkoittaa kameran kääntämistä pystysuunnassa. Kamera-ajolla ja zoomauksella kohde voidaan tuoda lähemmäs tai etäännyttää. Kuvakäsikirjoituksessa liike ja suunta esitetään nuolilla. Kameran liikkeen tulisi aina olla perusteltua. Usein kamera liikkuu, kun halutaan esimerkiksi esitellä jokin asia kuvarajauksen ulkopuolella (panorointi) tai kun huomio kohdistetaan tiettyyn asiaan (ajo, zoomaus). 2. Kuvakoot: ELK (erkoislähikuva) LK (lähikuva) PLK (puolilähikuva) PK (puolikuva) LPK (laaja puolikuva) KK (kokokuva) LKK (laaja kokokuva) YK (yleiskuva) Kuvakokojen vaihtelu rikastuttaa kerrontaa ja tehostaa henkilöiden ilmeiden ja eleiden vaikutusta. Lisäksi kuvakoon vaihdoksella voidaan tuoda uutta informaatiota katsojalle samaan tapaan kuin kameran liikkeellä. 3. Kuvakulmat: Alakulma, neutraali, yläkulma Kuvakulmia voi käyttää kerronnan tehostamiseen. Alakulmasta kuvattaessa henkilö näyttäytyy suurena ja voimakkaana. Yläkulma tekee kohteesta pienen ja avuttoman. Neutraalikuvakulma on kyseessä, kun kamera asetetaan henkilöiden silmien tasolle.

5 5 4. DOKUMENTTIELOKUVA Dokumentti kuvaa todellisuutta tekijänsä näkökulmasta. Näkökulma tulisi valita niin, että se on sopiva käsiteltävään aiheeseen. Erilaisia aiheen käsittelytapoja voivat olla: 1. TUTKIVA Tuodaan perustellusti esille esim. yhteiskunnallisia epäkohtia. Käsitellään asiaa eri näkökulmista. 2. SELITTÄVÄ On luonteeltaan julistava. Tuodaan esille selkeä näkökulman asiaan kertomalla, miten asia ilmenee. 3. RATKAISU ONGELMAAN Esittää ongelman tai epäkohdan ja kehittää siihen soveltuvan ratkaisun. 4. KRIITTINEN Suhtaudutaan kriittisesti käsiteltävään aiheeseen. Kuvattavilta kohteilta haetaan perusteltuja vastauksia. 5. UUSIA KOKEMUKSIA ANTAVA, ESITTELEVÄ Kerrotaan esim. eri kulttuureista ja tapahtumista. 6. KESKUSTELUA HERÄTTÄVÄ Tuodaan esille jokin epäkohta tai väärinkäytös, ottamatta välttämättä kantaa asiaan. Dokumenttielokuva voi käyttää tai yhdistellä useita käsittelytapoja kerronnassa.

6 6 5. DOKUMENTIN TEKEMISEN TYÖVAIHEET Seuraavat työvaiheet pätevät sekä dokumentin että fiktiivisen elokuvan tekemiseen: 1. IDEA Kannattaa ideoida ryhmissä. Kaikki ideat ovat tässä vaiheessa hyviä ideoita. Mitä enemmän ideoita sitä helpompi on löytää mielenkiintoiset aiheet ja samanhenkiset kaverit toteuttamaan ideaa. Inspiraatiota voi etsiä sanomalehdistä, internetistä, musiikista. 2. TAUSTATUTKIMUS Aiheesta täytyy tietää ennen kuin siitä voi kertoa. Tietoa voi etsiä eri lähteistä: internet, kirjat, vanhemmat, opettaja jne. 3. SYNOPSIS Idea kannattaa kirjoittaa paperille. Jutun punainen lanka ja sanoma tulisi olla selvillä tässä vaiheessa. Yleensä sen saa kiteytettyä pariin lauseeseen, joka herättää lukijan mielenkiinnon (vrt. sanomalehden uutisotsikot). Synopsis kertoo lisäksi, mitä elokuvassa tapahtuu ja mihin kysymyksiin se yrittää hakea vastausta. Synopsiksen pituus voi vaihdella yhdestä lauseesta sivun tai kahden kuvauksiin. 4. KUVAUSSUUNNITELMA / KÄSIKIRJOITUS Dokumenttielokuvaa ei voida käsikirjoittaa niin tarkasti kuin fiktiivistä elokuvaa. Tekijä ei voi esimerkiksi laittaa sanoja haastateltavan suuhun. Kuvauksissa on aina jätettävä varaa spontaaniudelle. Ennen kuvausta tulisikin tehdä kuvaussuunnitelma, jossa esitetään aikataulut, kuvauspaikat ja henkilöt, joita aiotaan kuvata. Lisäksi voidaan tehdä kuvakäsikirjoitus siitä materiaalista, joka tekijän mielestä on pakko saada aiheen esittämisen tai tarinankerronnan kannalta. 5. KUVAUKSET Kuvaussuunnitelmasta tulisi tarkistaa, että kaikki suunniteltu on kuvattu ennen kuin pakataan tavarat ja poistutaan kuvauspaikalta. Kuvaustilanne on ryhmätyötä, jossa kannattaa suorittaa tehtävien ja vastuun jakamista. 6. EDITOINTI Kuvattu materiaali katsotaan läpi ennen varsinaista editointivaihetta. Näin onnistuneet otokset voidaan merkitä muistiin. Tämä nopeuttaa editointivaihetta huomattavasti. Onnistuneet otokset ladataan tietokoneen kovalevylle, jonka jälkeen kuvaussuunnitelmaa / käsikirjoitusta / kuvakäsikirjoitusta noudattaen asetetaan kuvattu materiaali oikeaan järjestykseen editointiohjelman avulla. 7. ENSI-ILTA Elokuvan valmistuttua kannattaa järjestää esitys, johon kutsutaan kaverit ja opettajat. Näin työstä saadaan palautetta ja motivaatiota tehdä uusia elokuvia. Muista kysyä lupa muulta tekijäryhmältä saatko esittää elokuvaasi.

7 7 6. HARJOITUKSIA 1. Käsikirjoittaminen Kohtauksen rakentamisen harjoitus: AIKA, PAIKKA, HENKILÖT, TOIMNTA, ÄÄNET Tavoite: Rakennetaan kohtaus. Mielikuvituksen käyttö. Jaetaan luokka ryhmiin, jonka jälkeen osa oppilaista keksii ajankohtia, milloin kohtaus tapahtuu (esim. keskiyö, iltapäivä, aamu) osa oppilaista keksii paikkoja, missä kohtaus tapahtuu (esim. linna, kauppa, linja-auto) osa oppilaista keksii henkilöitä, kenelle toiminta kohdistuu (päähenkilö(t), muut ihmiset, eläimet) osa oppilaista keksii toiminnan, mitä kohtauksessa tapahtuu (esim. takaa-ajo, riita, sovinto) osa oppilaista keksii äänet, mitä kohtauksen taustalla kuuluu (esim. pöllö, sade, kello) Kootaan eri ryhmistä arpomalla kokonainen kohtaus ja kirjoitetaan se taululle. Kehitellään kohtauksen dramaturgiaa ja lopuksi näytellään kohtaus. 2. Kuvakäsikirjoittaminen Kuvakulmien ja -kokojen harjoitteleminen Kamera Tehdään kamera leikkaamalla neliön tai suunnikkaan muotoinen reikä pahviin. Esim. 5cm x 5cm. Kamera voidaan tehdä myös laittamalla oikean käden peukalon pää kiinni vasemman käden etusormen päähän ja oikean käden etusormen pää kiinni vasemman käden peukalon päähän. Katsotaan reiästä yhdellä silmällä. Paperia tai käsiä voidaan liikuttaa syvyyssuunnassa (zoomaus). Otetaan kohteesta erilaisia kuvakokoja ja kuvakulmia. Parityö Toinen parista toimii kameramiehenä ja toinen kamerana. Kamera pistää silmät kiinni ja kameramies kuljettaa kameran paikkaan, josta haluaa ottaa kuvan. Hän säätää kameran liikuttelemalla tämän päätä eri asentoihin ja kulmiin. Kamera avaa silmät ja kertoo mitä näkee. 3. Dokumentti Selataan sanomalehtiä. Tavoitteena etsitä uutinen, joka herättää mielenkiinnon ja josta saisi tehtyä dokumentin. Kiinnitetään huomiota uutisotsikkoihin. Keksitään omasta aiheesta myyvä otsikko, joka herättää kuulijan mielenkiinnon. Kirjoitetaan lyhyt kuvaus otsikon aiheesta (synopsis).