Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Samankaltaiset tiedostot
LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari , Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Low Carbon Finland 2050 platform

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys PITKO

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Low Carbon Finland 2050 platform VTT:n, VATT:n, GTK:n ja METLA:n yhteishanke

Avauspuheenvuoro. Rakennusautomaatioseminaari Metropolia, Vanha Maantie 6, Espoo Teollisuusneuvos Petteri Kuuva,

Liikenteen CO2 päästöt 2030 Baseline skenaario

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Sähköjärjestelmien ja -markkinoiden kehitys vuoteen Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät ATS jäsentilaisuus 12.2.

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Liikenteen energiahuollon uudet arvoketjut TOP-NEST hanke. TransSmart-seminaari 2014 Nina Wessberg, erikoistutkija (Anna Leinonen, Anu Tuominen) VTT

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Low Carbon Finland 2050 platform

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos

Elinkeino-ohjelman painoalat

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS STRATEGIA

Low Carbon Finland 2050 platform 3. työpaja , Dipoli, Espoo Tiina Koljonen & Lassi Similä, VTT

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Kiertotalouden merkittävimmät materiaalivirrat Pohjois- Karjalassa (TRANSCIRC)

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

KAIVOSTEOLLISUUDEN NÄKYMÄT

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta

VNS 7/2017 vp Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen Janne Peljo

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Suomen rakennettu ympäristö vuonna Bio Rex Miimu Airaksinen, VTT

Hiilineutraali kiertotalous

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Katse tulevaisuuteen: Kooste I työpajasta Jaakko Paasi VTT

Talouskasvu ja ilmastonmuutos. Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Kiertotalouden innovatiiviset mahdollisuudet. Olli Koski Johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

EU:n energiaunioni ja liikenne

Matkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Energiapoliittisia linjauksia

VTT & TAMK. Rakennuskannan tila ja tiekartta

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

Edessä väistämätön muutos

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Taakanjakosektorin päästövähennysten kustannukset ja joustot

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Pirkanmaan liiton EAKR haku mennessä

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Vihreää energiaa tankkiin. Nils-Olof Nylund, VTT

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Ympäristö- ja luonnonvara-ala Mitä osaamista megatrendit edellyttävät? Asiantuntija Jouni Lind

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Transkriptio:

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1

Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen Antti Lehtilä Leena Grandell 10.11.2014 2

Yleistä kaivostoiminnan kehittymiseen vaikuttavista tekijöistä 1. Kaivostoiminnan kehittymispotentiaali erilaisten mineraalien ja metallien suhteen on Suomessa yleisesti ottaen hyvä 2. Kaivostoiminnan kehittyminen tulee jatkossakin painottumaan perusmetalleihin, mutta kriittisten metallien merkitys tullee kasvamaan 3. Maailmanmarkkinahintojen kehitys vaikuttaa paljon alan kehitykseen myös Suomessa 4. Uusien kaivosten kehittämisen aikajänne on alalla usein pitkä ja moni tutkimushanke johtaa kaivostoimintaan vasta vuosikymmenien päästä, jos koskaan 10.11.2014 3

Kriittisten metallien määrittely EU komissiossa Lähde: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-materials/files/docs/report-b_en.pdf 10.11.2014 4

Kriittisten metallien määrittely EU komissiossa Lähde: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/raw-materials/files/docs/report-b_en.pdf 10.11.2014 5

Kaivostoiminnan tulevan kehityksen arvioiminen Skenaario Pääkohdat Suomen näkökulmasta 1. Kaivostoiminnan ilmastovaikutuksen kehittymistä arvioitiin LCFin -hankkeen kehityspolkujen reunaehdoilla 2. Erityishuomio kriittisissä metalleissa Jatkuva kasvu Pysähdys Säästö Muutos Äly-yhteiskunta : Globaali 2 asteen ilmastosopimus toteutuu, taloudellinen menestys, kansainvälistyvä, avoin yhteiskunta, nopea teknologian kehitys, teollisuuden rakennemuutos, tiivistyvä yhdyskuntarakenne Ilmastokriisi : Ilmakehän lämpötilan nousu yli 4 astetta => taloudellinen kriisi, sulkeutuva yhteiskunta, teknologian kehitys hidasta, nykyinen teollinen ja yhdyskuntarakenne Moderni öljykriisi : Globaali 2 asteen ilmastosopimus toteutuu viivästyneesti => EU:n ilmastopoliittinen etunoja, konservatiivinen teknologiankehitys, energia- ja resurssitehokkuus korostuu, hidastuva talouskasvu, sulkeutuva yhteiskunta, nykyinen teollinen ja yhdyskuntarakenne Älykäs kuluttaja : Globaali 2 asteen ilmastosopimus toteutuu, korostaa radikaaleja innovaatioita, talousjärjestelmä erilainen => palvelut korostuvat, työ ja vapaa-aika sekoittuvat, kansainvälistyvä, avoin yhteiskunta, hieman hajaantuva yhdyskuntarakenne, teollisuuden rakennemuutos? 10.11.2014 6

Kaivostoiminnan suhteutuminen LCFin skenaarioihin Jatkuva kasvu Kaivosteollisuus on kasvava teollisuudenala, johon kuitenkin kohdistuu muutospaineita markkinoilta: Oletettiin: 1. Kriittisten metallien kysyntä kasvaa 2. Perusmetallien kysyntä maltillistuu: kasvava kierrätys ja korvaavuus Pysähdys Suomen ja EU:n alueella vallitsee talous, joka ei pysty tukeutumaan kansainväliseen kauppaan samalla tavalla kuin aiemmin. Oletettiin: 1. Metalliteollisuuden raakaaineet on hankittava omalta markkina-alueelta, jotta toimintaedellytykset voidaan turvata. 10.11.2014 7

Kaivostoiminnan suhteutuminen LCFin skenaarioihin Säästö Yhteiskunnan konservatiivinen teknologiakehitys korostuu, samoin resurssitehokkuus Oletettiin: 1. Perusmetallien kysyntä vähenee 2. Kriittisten metallien kysyntä ei kasva 3. Kullan kysyntä kasvaa (investointiarvo) Muutos Hi-tech yhteiskunnan uudenlaiset materiaaliset vaatimukset ja tehostunut kierrätys ja korvaavuus Oletettiin: 1. Kriittisten mineraalien kysyntä on korkea 2. Perusmetallien ja kullan kysyntä laskee 10.11.2014 8

Tulokset: Malminlouhinnan vuosimuutos v. 2010 2013 toteutunut louhintataso 70 60 50 40 30 20 10 0 Miljoonaa tonnia 2010 2020 2030 2040 2050 Base Pysähdys JatkuvaKasvu Muutos Säästö 10.11.2014 9

Tulokset: Suorien päästöjen muutos (polttoaineet, prosessipäästöt) Huomioitu 1. Koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantuminen 1000 800 600 400 200 0 1000tn CO 2 ekv 2010 2020 2030 2040 2050 Base Pysähdys JatkuvaKasvu Muutos Säästö 10.11.2014 10

Tulokset: Epäsuorien päästöjen muutos (sähkö) Huomioitu 1. Koneiden ja laitteiden energiatehokkuuden parantuminen 2. Suomen sähköntuotannon profiilin muutos 350 300 250 200 150 100 50 0 1000tn CO 2 ekv 2010 2020 2030 2040 2050 Base Pysähdys JatkuvaKasvu Muutos Säästö 10.11.2014 11

Mallinnuksen ydinjohtopäätökset 1/2 1. Perusmetalleihin pohjautuva etsintä- ja kaivostoiminta vaikuttaa kaivostoiminnan kokonaiskehittymiseen enemmän kuin kriittisten metallien esiintymien kehittäminen 2. Suomen kallioperässä on kuitenkin hyvä potentiaali myös kriittisten metallien osalta, jos niiden kysyntä tulevaisuudessa kasvaa 10.11.2014 12

Mallinnuksen ydinjohtopäätökset, 2/2 1. Energiankulutus voi alalla kasvaa 2-3 kertaiseksi (useita TWh/a) 2. Metallikaivostoiminnan päästöt jäävät kansantalouden tasolla kuitenkin suhteellisen vähäisiksi 3. Kaivosten ilmastovaikutusta voitaisiin edelleen vähentää energiatehokkuutta parantamalla, toimintoja sähköistämällä, biopolttoaineiden käytöllä, tuotantoprosessien optimoinnilla ja CCS-teknologioita hyödyntämällä 10.11.2014 13

Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Laura S. Lauri, Erikoistutkija laura.lauri@gtk.fi Mari Kivinen, Tutkija mari.kivinen@gtk.fi 10.11.2014 14