PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

Samankaltaiset tiedostot
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. Kevään 2016 työpajojen tulokset

Säännöstelyyn liittyvien tavoitteiden. järvillä

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus

Ilmastonmuutoksen vaikutus

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

PIRSKE Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittäminen

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Alajärven säännöstelyn kehittäminen

Tulviin varautuminen

Kehittämissuositukset Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyille

MITÄ MITTARIT KERTOVAT INARIJÄRVEN TILASTA?

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus

Loppuuko Loimijoesta vesi? -tietoa säännöstelystä ja sen vaikutuksista

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Karjaanjoen säännöstelyn simuloinnit

Kevätkuoppa ja muut haasteet - suurten järvien säännöstelyn kehittämisen ympäristövaikutukset

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2017

Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,

Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Puulan säännöstelyn kehittäminen: vaihtoehtoisia säännöstelytapoja ilmaston muuttuessa

Sopeutumistarve ilmastonmuutokseen vesistöjen säännöstelyssä

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Säännöstelyluvan muuttaminen

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen HANKKEESTA VASTAAVAT

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta

Raportti 1 (13) Marja Savolainen HYDRO-772

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto

Mäntyharjun reitin vesitaselaskelmat - Ilmastonmuutoksen ja säännöstelykäytännön tarkastelu

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella

Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.

Päätös Nro 21/2019 Dnro LSSAVI/1442/2019 Länsi- ja Sisä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

BILKE-raportti Paimion-, Mynä- ja Sirppujoen ilmastonmuutostarkastelut, hydrologia Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus

Keskeneräiset alueiden johtokunnan aloitteet 1

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Vanajavesi Hämeen helmi

Gasum Oy Finngulf LNG LNG-terminaali Inkooseen

Pirkanmaan säännöstelykatsaus 2018

Inarijärven tilaa koskevat tarkastelut

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi

Siikajoen vesistöalueen tulvariskin hallinta

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

44 Lapuanjoen vesistöalue

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

Tulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Inarijärven tilan seuranta ja mittarityön tuloksia

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,

Juha Laasonen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kalle Reinikainen

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 21/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 218 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Nro 18/12/2 Dnro PSAVI/71/04.09/2011 Annettu

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen. Verkkokyselyn yhteenveto

ELY-keskuksen näkökulma pohjavedenoton luontovaikutusten arviointiin

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tilapäinen poikkeaminen Näsijärven säännöstelyn ylärajaa koskevista lupamääräyksistä, Tampere, Ylöjärvi, Ruovesi

PÄÄTÖS Nro 121/07/1 Dnro ISY-2007-Y-132 Annettu julkipanon jälkeen Stora Enso Publication Papers Oy Ltd

Säännöstelyjen vaikutukset vesiympäristöön. Kooste vuosien varrella tehdyistä selvityksistä

Rantavyöhykkeen kasvillisuuden seuranta

VAKUUTUSALAN ROOLI. Riskien identifiointi Riskitietoisuuden lisääminen vakuutettujen keskuudessa Riskien analysointi Vahingontorjunta Riskinkanto

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Hulevesitulvariskien alustava arviointi

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 40/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-239. jälkeen

Transkriptio:

PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016

2

Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia Ei esitetä toteutettavaksi sellaisenaan Malli säännöstelee järvet kunkin vaihtoehdon mukaisesti Järvet ketjuna: ylemmän järven säännöstely vaikuttaa alapuoliseen vesistöön Tarkastelussa päähuomio lähitulevaisuuden jaksolla (2020-49) 3

Vaihtoehto Korostettavat tavoitteet Toteutus pääpiirteissään NYKY *Vertailuvaihtoehto *Noudatetaan nykyisiä säännöstelylupia ja säännöstelysuosituksia mahdollisuuksien mukaan 4

Vaihtoehto Korostettavat tavoitteet Toteutus pääpiirteissään SOPEUTUVA *Sopeutuminen pieneneviin kevätvirtaamiin *Kevätkuoppaa loivennetaan vähälumisina vuosina 5

Vaihtoehto Korostettavat tavoitteet Toteutus pääpiirteissään EKO *Vesiluonto *Talvitulviin varautuminen *Kevätkuoppaa loivennetaan ja aikaistetaan vähälumisina ja aikaisina keväinä *Kesällä vedenkorkeuden laskeva suunta *Vedenkorkeus pidetään loppuvuonna matalammalla 6

Vaihtoehto Korostettavat tavoitteet Toteutus pääpiirteissään VIRKI *Virkistyskäyttö *Toissijaisesti talvitulviin varautuminen ja vesiluonto *Kevätkuoppaa loivennetaan ja aikaistetaan vähälumisina ja aikaisina keväinä *Virkistyskäyttökaudella virkistyskäytön kannalta hyvät vedenkorkeudet 7

8

Rautavesi W NN + m, vaihtoehto VIRKI, keski- ja ääriarvot KUIVIMMAT KESÄT TULEVAISUUS- JAKSOLLA 9

VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 10

VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kunkin vaihtoehdon, kunkin jakson (3 x 30 vuotta) vedenkorkeusja virtaamavaihtelusta on laskettu joukko numeerisia mittareita. Luontomittarit perustuvat eri järvillä tehtyihin tutkimuksiin säännöstelyn vaikutuksesta Mittarit auttavat hahmottamaan säännöstelyvaihtoehtojen vaikutusten suuntaa ja suuruusluokkaa Vaikutuksen todellinen laajuus ja merkitys vaihtelee eri järvillä. Luontoselvitykset tarkentavat Ilmastonmuutoksen vaikutuksen arvioinnissa erityisesti epävarmuutena ilmastonmuutoksen muut vaikutukset. Esim. Mihin aikaan linnut pesivät ja kalat kutevat tulevaisuudessa? 11

VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mittarit: Tarkastellaan erityisesti Lähitulevaisuuden jaksoa 2020-49 30 vuoden keskiarvoa Luokiteltuja tuloksia: + + + = Suuri myönteinen vaikutus + + = Kohtalainen myönteinen vaikutus + = Vähäinen myönteinen vaikutus 0 = Ei vaikutusta = Vähäinen kielteinen vaikutus = Kohtalainen kielteinen vaikutus = Suuri kielteinen vaikutus Luokat kuvaavat vaikutuksen suuntaa ja suuruusluokkaa, eivät kuitenkaan ole sellaisenaan täysin verrattavissa eri mittareiden eikä eri järvien välillä. 12

VAIHTOEHTOJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mittareiden lisäksi muita mahdollisia vaikutuksia, esim. Uhanalaiset lajit Lietetatar Esitetty, että vedenpinnan lasku kesällä jättäisi kasvin liiaksi kuivalle maalle? Kukinnan aikainen tulva olisi haitallinen. Kynäjalava Vieraslajit Esiintyy erityisesti Vanajaveden, myös Pyhäjärven ja Kuloveden rannoilla Hyviä elinympäristöjä ovat tulvivat alueet, joita säännöstely vähentänyt Tulvien merkittävä nostaminen aiheuttaisi säännöstelyrajan ylityksiä ja tulvavahinkoja Isosorsimo Säännöstely voinut edesauttaa leviämismahdollisuuksia Kevättulvan nostaminen ja laskeva vedenkorkeus kesällä (vaihtoehto EKO) todennäköisesti parantaisi alkuperäislajien olosuhteita mikä voisi rajoittaa isosorsimon leviämistä. Muita, esim. Natura-alueet? 13