Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen. Verkkokyselyn yhteenveto

Transkriptio

1 Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Verkkokyselyn yhteenveto

2 Verkkokysely Verkkokyselyn tavoitteena oli kerätä paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa Kauvatsajoen reitin vesistöjen tilasta ja ajatuksia reitin säännöstelystä sekä tulevaisuuden toiveista säännöstelyyn liittyen Kutsu verkkokyselyyn lähetettiin 2000 Kauvatsajoen reitin kotitalouteen Vastausaikaa oli kaksi viikkoa ( ) Vastauksia saatiin yhteensä 70 kpl Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/anu Peltonen/Luonnonvarayksikkö

3 Vastaajien taustoja Vastaajien jakautuminen Kauvatsan reitin osa-alueille Mihin seuraavista ryhmistä koette kuuluvanne tällä järvellä? Koivuniemenjärven alue Kirkkojärven alue Kourajärven alue Mouhijärven alue Kiikoisjärven alue Jokin muu alue, mikä? 2% 2% 22% 19% 55% Vakituinen asukas Vapaa-ajan asukas Rantatilan omistaja Osakaskunnan osakas / vesialueen omistaja Vapaa-ajan kalastaja Huviveneilijä / meloja Muu virkistyskäyttäjä (ulkoilu tms.) Maatalousyrittäjä Metsätalousyrittäjä Matkailuyrittäjä Ammattikalastaja Muu, mikä? 4% 4 42% % 29% 3 19% 17% Muu alue vastaukset käsittivät Jaarajoen ja Piilijoen alueet

4 Vastaajien taustoja Kuinka kauan olette viettäneet aikaa Kauvatsan reitin alueella? Vastaajan ikä Alle 5 vuoden ajan 9% Alle 20 vuotta vuotta 4% 5-15 vuoden ajan 9% vuotta vuoden ajan vuotta vuotta 19% vuoden ajan vuotta vuotta 17% Yli 50 vuoden ajan 3 Yli 80 vuotta 1%

5 Vesistön osan soveltuvuus vastaajien käyttötarkoituksiin Hyvin 45% Jokseenkin hyvin 29% Yli 70 % vastaajista koki vesistön soveltuvan hyvin tai jokseenkin hyvin heidän käyttötarkoituksiinsa. Ei hyvin eikä huonosti 1 Jokseenkin huonosti 1 Huonosti 4% Vaikea arvioida 1%

6 Kuinka suuri merkitys seuraavilla vesistön käyttömuodoilla on? (kaikki vastaajat) Uinti saunan yhteydessä Muu uinti Kalastus Veneily 1% 9% 1 59% 1 21% 57% 24% 2% 1 27% 34% 2 2% 2 35% Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu Pesu- tai saunavedenotto Elinkeino 1 2% 9% 6 31% 14% 2% 31% 12% 9% 35% 14% 19% 11% 9% 12%

7 Vesistön tilasta kerrottiin seuraavaa Vedenlaatua vesistössä, viimeisen vuoden aikana verrattuna viime vuosiin, arvioitiin seuraavasti: Jaarajoki Piilijoki Kiikoisjärvi Mouhijärvi Paljon parempi Paljon parempi Paljon parempi Jonkin verran parempi Jonkin verran parempi 1 Jonkin verran parempi 4 Ei muutosta 31% Ei muutosta 4 Ei muutosta 3 Jonkin verran huonompi 39% Jonkin verran huonompi 4 Jonkin verran huonompi 19% Paljon huonompi Paljon huonompi 7% Paljon huonompi Vaikea arvioida Vaikea arvioida Vaikea arvioida Muiden järvialueiden kohdalla vastauksia oli yksi tai ei ollenkaan.

8 Vesistön tilaa arvioitiin seuraavasti (kaikki vastaajat) Vesistöntila on parantunut sinä aikana, kun olen viettänyt aikaa sen äärellä Vesistön tila huolestuttaa minua Vedenlaatu vaihtelee kesäisin paljon 22% 2 4% % 3 1% 52% 4% 1 9% Olen tottunut veden sameuteen Veden pinta on liian matalalla Veden pinta on liian korkealla 7% 22% 2 4% 9% 14% 9% 19% 22% 9% 67% 5

9 Vesistön tilaa arvioitiin seuraavasti (kaikki vastaajat) Olen tottunut vedenpinnan/virtaaman vaihteluun Vesikasvillisuus on lisääntynyt () Levien massaesiintymät ovat lisääntyneet 25% 1 19% 4% 42% 4% 19% 12% 2 25% 12% 3 2 Kalapyydyksien likaantuminen on lisääntynyt Rantojen liettyminen on lisääntynyt Padot vaikeuttavat kulkua vesistöjen välillä Vesistöntila on heikentynyt sinä aikana, kun olen viettänyt aikaa sen äärellä 3 22% 12% 9% % 9% 3 4% 1 19% 17% 32% 12% 17% 12% 17% 2

10 Kommentteja vesistön tilaan liittyen (kaikki vastaajat) Veden korkeutta ei voi nostaa nykyisestä koska jo nyt välillä vesi on lähellä nousta pihaan. Padonhoitajan on oltava jatkuvasti ajantasalla ettei vesi nouse liikaa. Kun vedenpintaa aikoinaan nostettiin niin järven tilanne parani huomattavasti samoin siihen auttoi rantakasvillisuuden niitto ja roskakalastus, keväällä tosin vedenpinta niin alhaalla että miten kalat mahtavat voida Vedenpinta on liian alhaalla Jäiden aikaan keväisin veden pintaa lasketaan liian paljon ja liian nopeasti. Veden korkeus vaihtelee todella paljon. Keväällä tulvat huuhtovat ja uurtavat jokiuomaa. Tulvavesi on myös monesti pelloillamme. Kesällä joessa taas on todella vähän vettä ja kalaa ei juuri tule. Joessa on ollut aikanaan rapujakin, tosin ei minun elinaikanani. Minun aikanani kalatilanne on vain huonontunut. Jaarankylässä olevan padon juoksutuksesta on tapeltu myös niin kauan kuin vain muistan. Muohijärven kesäaikaisen vedenkorkeuden nosto 25 cm - mahdollistaa Kourapadon poiston tarpeettomana vähäinen korkeusero Suodenniemen vesistöön, laajemman virkistyskäytön ja veneilyliikenteen. Isompi vesimäärä, parempi vedenlaatu, vaikutus kalatalouteen ja veden riittävyyteen kuivina kausina levätilanne parani vedenkorkeuden noston myötä, rehevöityvät rannat huolestuttava Jaaranjokeen tehdyt padot vaikeuttavat melontaa. Isot kivet patojen alapuolella suorastaan estävät melomisen kesäaikaan. Keväisin veden pinta on liiankin korkealla, kun taas kesäisin liian matalalla estäen melontareitin käytön kesäaikaan. Pohjapadon alapuolelle laitetut isot kivet pilaavat hyvän kanoottireitin. Padot pois ne vaikeuttavat vesistöiden väleillä liikumista sekä hankaloittavat kalojen kulkua. Kourajoen pato vaikuttaa ihan vaan kiusanteolta, eihän Mouhijärvellä ja Kourajärvellä mitään korkeuseroa ole. Pistäkää pohjapato ja nykyinen pois. Veden korkeus viisikymmenluvun tasolle. Nykyinen säännöstely on ihan perseestä ja vaihtelu on liian suurta, keväällä päästöt liian suuria. Kalakanta on kärsinyt huomattavasti, tyyninä kesäpäivinä aivan kuin öljylauttoja seilaisi veden pinnalla. Ei ole mitään tolkkua padon hoidossa,se pelkkä maalaisjärki puuttuu.

11 Kommentteja vesistön tilaan liittyen (kaikki vastaajat) Lietettä tulee yläjuoksulta ja peratuista suo-ojista ym. pelto-ojista. Sameutta ja lietettä riittää! Marjajärven padolta tulee paljon ravinteita. Joen tilanne on virtauksesta johtuen erilainen kuin järven, esim. levää ei virtaavassa vedessä havaitse, liettymää on kertynyt jokeen, ja se osaltaan haittaa veden virtausta, eli lisää tulvariskiä Umpeenkasvu on todellinen uhka. Veneily Koivuniemenjärvellä oli viime kesänä jo lähes mahdotonta veden ollessa alhaalla. Kiikoisjärvestä sai vielä 60-luvulla rapujakin. Järven länsipääty on kasvanut kokonaan umpeen viimeisen kymmenen vuoden aikana Vesistön tila on vaihdellut. Jos katsoo vanhoja valokuvia, on kasvillisuus ollut ajoittain paljon pidemmälläkin järvessä. Kasvillisuus lisääntynyt huomattavasti, sekä erityisesti tuulisina päivinä veden sameus runsasta johtuen alhaisesta vedenpinnasta ( nostaa pohjasta mutaa) Kyllä olisi aika saada korjaus juoksutuksiin, 50 vuotta on eroosio syönyt joenrantoja. Ravinteet 150 ha:n alalta liotettu vesistöön. Joki pysyi uomassaan kahtena vuonna kun ei tehty Mouhijärveen kevätkuoppaa. Mouhijärven kevätkuopan aikana suuri virtaus syö rantoja, liete ajautuu syvänteisiin. Kaloilla ei ole kutupaikkaa. Veneenlaskupaikka on parannettava

12 Vedenlaatua käyttörannan läheisyydessä arvioitiin kouluarvosanoin seuraavasti Vesistönkäyttö kokonaisuutena Uinti käyttörannan läheisyydessä Kalastus Veneily Pesu- tai saunavedenotto Jaarajoki-Piilijoki (keskiarvo) Kiikoisjärvi (keskiarvo) Mouhijärvi (keskiarvo) Kaikkien järvien keskiarvo Vesimaiseman ihailu ja/tai rannalla oleilu

13 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella talvisin (joulu-maaliskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 25% 19% 14% % Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida

14 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella keväisin (huhti-toukokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 11% 11% 2 2 Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida

15 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella kesäisin (kesä-elokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 2 25% Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida

16 Mitä mieltä olette viime vuosien vedenpinnan korkeuksista mainitsemallanne vesistöosuudella syksyisin (syys-marraskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 25% 17% 17% % % Asteikko: 1=aivan liian alhaalla, 2=jonkin verran liian alhaalla, 3=sopiva, 4=jonkin verran liian korkea, 5=aivan liian korkealla, 6=vaikea arvioida

17 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella talvisin (joulu-maaliskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 25% % 31% % (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)

18 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella keväisin (huhti-toukokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 14% (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)

19 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella kesäisin (kesä-elokuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 31% 19% 11% % % 1 9% (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)

20 Mitä mieltä olette viime vuosien virtaamista mainitsemallanne vesistöosuudella syksyisin (syys-marraskuu) Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % % % 9% 9% (1=Aivan liian suuret, 2=Jonkin verran liian suuret, 3=Sopiva, 4=Jonkin verran liian hitaat, 5=Aivan liian hitaat, 6=Vaikea arvioida)

21 Onko järven vedenkorkeus mielestänne noussut riittävän aikaisin viime keväinä? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Kyllä 14% Kyllä 7% Kyllä Ei, vedenkorkeus saisi nousta aiemmin 72% Ei, vedenkorkeus saisi nousta aiemmin 6 Ei, vedenkorkeus saisi nousta aiemmin 1 Vedenkorkeus on noussut liian aikaisin Vedenkorkeus on noussut liian aikaisin Vedenkorkeus on noussut liian aikaisin 27% En osaa sanoa En osaa sanoa 3 En osaa sanoa 55%

22 Ovatko haitalliset vedenkorkeudet tai virtaamat mielestänne vähentyneet tai lisääntyneet valitsemallanne vesistön osalla viime vuosina? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Lisääntyneet 25% Lisääntyneet 27% Lisääntyneet 2 Vähentyneet 2 Vähentyneet Vähentyneet Ei muutosta 22% Ei muutosta 2 Ei muutosta 4 Vaikea arvioida 25% Vaikea arvioida 5 Vaikea arvioida

23 Ovatko vedenkorkeudet tai virtaaman vaihtelut vaikuttaneet virkistyskäyttöön? (kaikki vastaajat) Uinti Kalastus Veneily Palj on haittaa 37% Palj on haittaa 2 Palj on haittaa 3 Hiuk an haittaa 2 Hiuk an haittaa 3 Hiuk an haittaa 42% Ei haittaa 2 Ei haittaa 24% Ei haittaa 19% Vaikea arvioida Vaikea arvioida Vaikea arvioida Vesimaiseman ihailu/oleilu rannalla Pesuveden- tai saunavedenotto Palj on haittaa 1 Palj on haittaa 25% Hiuk an haittaa 39% Hiuk an haittaa 25% Ei haittaa 4 Ei haittaa 3 Vaikea arvioida Vaikea arvioida 1

24 Kuinka paljon korkeammalla kevään alimman vedenkorkeuden (kevätkuoppa) pitäisi mielestänne olla verrattuna vuoteen 2018? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Ei yhtään korkeammalla 11% Ei yhtään korkeammalla Ei yhtään korkeammalla 5 Hieman korkeammalla (alle 10 cm) 5% Hieman korkeammalla (alle 10 cm) 7% Hieman korkeammalla (alle 10 cm) Selvästi korkeammalla (noin cm) 51% Selvästi korkeammalla (noin cm) 2 Selvästi korkeammalla (noin cm) 17% Reilusti korkeammalla (yli 30 cm) 19% Reilusti korkeammalla (yli 30 cm) 47% Reilusti korkeammalla (yli 30 cm) En osaa sanoa 14% En osaa sanoa 27% En osaa sanoa 17%

25 Kuinka paljon matalammalla elokuun vedenkorkeus voisi mielestänne olla verrattuna elokuun 2018 vedenkorkeuteen? Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki Ei yhtään matalammalla 72% Ei yhtään matalammalla 67% Ei yhtään matalammalla 77% Hieman matalammalla (alle 10 cm) 17% Hieman matalammalla (alle 10 cm) 7% Hieman matalammalla (alle 10 cm) Selvästi matalammalla (noin cm) Selvästi matalammalla (noin cm) Selvästi matalammalla (noin cm) Reilusti matalammalla (yli 30 cm) Reilusti matalammalla (yli 30 cm) 7% Reilusti matalammalla (yli 30 cm) En osaa sanoa En osaa sanoa 2 En osaa sanoa 2

26 Miten seuraavat tekijät otetaan mielestänne huomioon säännöstelyssä nykyisin? (kaikki vastaajat) Vesiluonto (vesikasvit ja vesieliöt) Kalakannat 21% 4% 7% % % Tulvasuojelu Virkistyskäyttö 22% 1 7% 9% 1 19% % 24%

27 Mitä mieltä olette seuraavista koskevista yleisistä vättämistä? (kaikki vastaajat) Kevättalven vedenkorkeuksia tulisi nostaa nykyisestä Lumien sulamisen jälkeen vedenkorkeuksia tulisi nostaa nykyisestä. Loppukesän vedenkorkeuksia tulisi laskea nykyisestä 7% 1 62% 1 9% 4% 62% 9% 1% 7% 61% Loppuvuoden (joulukuu) vedenkorkeuksia tulisi laskea nykyisestä. Kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon Luotan säännöstelijöiden harkintakykyyn säännöstelyasioissa. 7% 19% 5% 9% 54% 32% 7% 12% 19% 4 19% 1 2

28 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - nykyisten säännöstelyn ylärajojen nostaminen koko vuoden ajalla 10 cm Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 44% % % 2 1 7% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida

29 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kevätkuopan loiventaminen nykyisestä (pinnannosto keväällä) 20 cm Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 2 17% 17% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida

30 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kevätkuopan poistaminen kokonaan Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % 17% 17% 19% 11% % 21% 14% 14% 14% 7% % 1 9% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida

31 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kesäajan vedenkorkeuden nostaminen 10 cm nykyisestä Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 1 12% 12% % % 17% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida

32 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - kesäajan veden korkeuden nostaminen nykyisestä yli 10 cm Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % % 14% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida

33 Mitä mieltä olette seuraavista säännöstelyä koskevista ehdotuksista ajatellen valitsemaanne vesistöä? - nykyisen säännöstelypadon korvaaminen pohjapadolla Kiikoisjärvi Mouhijärvi Jaarajoki-Piilijoki % % 14% % 27% 2 1 7% 7% Asteikko 1=täysin samaa mieltä, 2=jokseenkin samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=jokseenkin eri mieltä, 5=täysin eri mieltä, 6=vaikea arvioida

34 Taustakysymyksiä Tiedotetaanko säännöstelystä ja vedenkorkeuksista mielestänne tarpeeksi? Mistä haluaisitte lisää tietoa? Miksi Mouhijärven kevätkuopan juoksutus täytyy olla niin suuri että vesi tulee Jaaran padon alapuolella pelloille? Kyllä Säänöstely määristä ja ajankohdista, koska se alkaa pudota, millä nopeudella ja kuinka paljon. Säännöstelystä ei tiedoteta lainkaan, vaan vesitilanteen näkee vasta rannalle mennessä. Ravinteiden vähentämisistä ja järven perkauksista. Lehdistötiedote pitäisi julkaista Alueviestissä jolloin saavuttaisi mahdollisimman suuren lukijakunnan (ilmaislehti) Ei 5 Erityisesti vedenkorkeuksista, vesistön tilasta ja laadusta Tulevista mahdollisista muutoksista Odoten mielenkiinnolla maaliskuuta 2019 ehdotusta muutoksista En osaa sanoa 29%

35 Taustakysymyksiä 74 % vastaajista olivat samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että säännöstelytietouden jakamisella voidaan lisätä vesistön käyttäjien myönteistä suhtautumista säännöstelyyn 84 % vastaajista koki kyselyn tärkeäksi Tiedon kyselystä saatiin kotiin saapuneen postikortin kautta 40 % sanomalehdestä 28 % jotain muuta kautta 30 % Mitä muuta kautta saitte tiedon? netistä, facebookista, ystävältä, puskaradio, sukulaisilta, ssukastilaisuus Kiikoisissa, alueen asukkaalta, mökkinaapurilta

36 Taustakysymyksiä Mistä lähteistä olette saanut tietoa säännöstelystä? Mistä lähteistä haluasitte saada tietoa säännöstelystä tulevaisuudessa? Sanomalehdet (esim. Aamulehti) 11% Sanom aleht i Paikallislehdet 2 Paikallislehti 3 TV TV 2% Radio Viranomaiset 2% Radio Yhdistysten / järjestöjen tiedotus Sähköinen uutiskirje 32% Internet (esim. tai ELYn uutiskirje) 3 Kotiin / mökille postitettu infolehtinen 35% Sosiaalinen media (esim. Twitter tai Facebook) Naapurit / mökkinaapurit / ystävät / sukulaiset jne. Oma yleinen luontotuntemus 12% 47% 62% Internet (esim. Sosiaalinen media (esim. Twitter tai Facebook) 2 47% Muualta, m is tä: 12% Muualta, m is tä: 2%

37 Vapaa sana, kommentoikaa ja kertokaa vapaasti, jos teillä on jotain aiheeseen liittyvää mielessänne. (Kaikki vastaajat) Pohjapato on ainoa oikea jos tarvitsee säännöstellä jotenkin. Suunnittelussa tulisi turvata tulevien sukupolvien tarpeiden huomiointi. Veden korkeus ei saa nousta nykyistä korkeammaksi koska silloin tontin mataluus vaikuttaa, että tulee pihaan vesi. Uusissa säännöstelyrajoissa tulee ottaa huomioon Jaaran padon alapuolella asuvien (Jaara-Piilijoki) virkistyskäyttö. 52 vuoden aikana se on ollut huonoa, vettä on joko liikaa tai liian vähän. Kuukausi lumensulamisen jälkeen aloitetaan Mouhijärven kevätkuopan teko. Kova virtaus syö rantoja ja muta tukkii syvänteet. Muistan ennen säännöstelyä, naapuri tuli meille ennen Vappua, sanoi "kylvöt on tehty". Ei ollut silloin kevättulvia. Satakunnan helmi Sääksjärvi rehevöityy joka vuosi lisää kun Mouhija Kiikoisjärven kevätkuopan aikana juoksutetaan n. 150 peltohehtaarin kautta. Säännöstely koskee järviä, lupaehtoja ja säännöstelyä noudatetaan tarkkaan niin, että padon alapuolisen joen tilannetta ei oteta huomioon millään tavalla. Joki tulvii pelloille keskimäärin kerran vuodessa, yleisimmin kevätkuopan aikana, ja muulloinkin runsaiden sateiden seurauksena. Ainakin puolet näistä voitaisiin välttää esim. kevätkuopan ajoitusta ja määrää muuttamalla. Olisi tasapuolista ottaa joki mukaan tarkasteluun, nyt ravinteet valuvat pelloilta Sääksjärveen. Eikö jo perustuslakikin velvoita kansalaisten tasa-arvoisuuteen, nyt huomioidaan järvien tilanne, ja se tapahtuu usein jokivarren asukkaiden kustannuksella, kun yläraja on vaarassa ylittyä, patoa avataan alapuolella olevan joen kustannuksella. Eli todellakin mukaan pitää ottaa V-S ELY-keskus. Muutama vuosi sitten heidän kanssaan selvitettiin joen pengertämistä, mutta se on liian kallis ja hankala toimenpide kaikkine pumppuasemineen. Mutta sekin riittäisi, että ihan vakavasti suunniteltaisiin säännöstely ja sen toteutus, jotta alapuolella voitaisiin tuntea, että asia on huomattu ja säännöstelyssä on tehty kaikki voitava myös joen ja Sääksjärven tilanne huomioon ottaen. Nyt näin ei ole ollut. Mikäli säännöstelyrajoja muutetaan on edunsaajat velvoitettava osallistumaan säännöstelystä aiheutuviin kuluihin. Eli liitettävä järjestely-yhtiön osakkaiksi sekä tilalliset joilla ei ole rantaasutusta vapautettava osakkuudesta. kevätkuoppa tarvitaan runsaslumisina talvina ja ilman säännöstelypatoa sitä ei voi tehdä. säännöstelypato tarvitaan myös rankkojen sateiden varalta muunakin vuodenaikana. jos vesi nousee nykyisestä niin rantapelloilta pääsee ravinteita järveen nykyistä enemmän. jos vettä nostetaan, rantapellot pitää lunastaa valtiolle ja viljelijät vapauttaa padonhoitomaksusta,sen jälkeen rannat puskittuu ja menetämme rantamaisemat. Nykyvedenkorkeuksilla padonhoitokulut ei kuulu pelkästään rantapeltojen viljelijöille, vaan osaltaan niitä pitäisi periä mökkiläisiltä ja ranta asukkailta,tai verovaroista koko kustannus Vuodesta 1966 alkaen joki on pysynyt kahtena vuotena uomassaan, kun ei ole tehty Mouhijäven kevätkuoppaa

38 Vapaa sana, kommentoikaa ja kertokaa vapaasti, jos teillä on jotain aiheeseen liittyvää mielessänne. (Kaikki vastaajat) Mouhijärven kevätkuopan aikaan noin 150 hehtaaria viljelysmaita on tulvan alla ja vesi tulee meidän kellariin. Talomme on 800 metrin päässä joesta. Mouhijärven kevätkuoppaa aikaistettava jotta Jaaranjoen /Piilijoen kevättulvaa pystytään pienentämään ja tällä ehkäisemään ravinteiden huuhtoutuminen Sääksjärveen Vedenlaatu on parantunut viiden viime vuoden aikana. Kuhakanta on vahvistunut. Vesi meinasi vaan loppua viime kesänä Mouhijärvestä. Näkisin pidemmän kevättulvan hyödyllisenä kalakannoille, etenkin made tuntuu kärsivän nykyisestä kevätkuopasta. Kiikoisjärveä hoidetaan nykyisillä vedenkorkeusväleillä todella hyvin. toivottavasti nykyisillä voidaan jatkaa. Kiikoisjärven veden laatuun vaikuttaa paljon veden alhainen korkeus keskisyvyys on n.1.3m Onko rantapelloilla suojavyöhykkeet? Tulee mieleen, että ovatko pellot liian lähellä rantaa, mikäli järven vedenpinta haittaa viljelyä. Meneekö esim. fosfori suoraan järveen? Rantojen ruoppaus, sekä talkoilla kaislojen leikkaus talvella. Vesistöalue pitäisi ennalistaa. Ehdotuksena hyödyntää järven hoitoruoppauksia mm. käyttämällä ruoppausmassoja peltojen suojavalleihin, silloin eivät peltoravinteetkaan pääsisi niin helposti valumaan järveen. Mielestämme järven luontoarvoilla ja hoidolla on enemmän merkitystä kuin minimaalisten viljelyalueiden ehdoilla toimiminen. Keväällä kun pesintä on alkanut kevätkuopan aikana, niin vedenpinnan nousu aiheuttaa ongelmia pesinnälle. ( kevätkuoppa liian suuri)

39 Vapaa sana, kommentoikaa ja kertokaa vapaasti, jos teillä on jotain aiheeseen liittyvää mielessänne. (Kaikki vastaajat) Jaaranjoella (järveltä padolle) on kesäisin paljon veneilijöitä ja kalastajia. Joen vedenkorkeuden pitää pysyä sellaisena, että veneily on mahdollista aina sulanveden aikaan. Jaaranjoki (Järvi-pato välillä) on kesäisin veneilijöiden ja kalastajien suosiossa. Mahdolliset pohjapadot eivät saa haitata esteetöntä veneilyä järven ja padon välillä Hieno Jaarajoki tuhottiin 1960-luvulla padon alapuolelta aivan suotta. Haapakoskella ainoastaan oli tukoskohta. Korkeus merenpinnasta 65,92, kaksi kilometriä alempana 60,56. Jaakolan koskesta alkanut perkaus paalutettu puolitoista metriä liian alas. Toivon, että asiaan palattaisiin mahdollisimman pian Venelaskupaikka pitäähän sssda kuntoon Harrastan veneilyä ja toivon, että Kourajoen pato poistetaan jolloin veneillä voi myös Suodenniemelle ja käydä vaikka samalla kaupassa kirjolohta ja taimenta sais istuttaa Nykyinen majava-kanta tekee liikaa tuhoja jokialueilla. Aika yksipuolinen kysely. Ensimmäiseksi olisi tullut olla yhteydessä tahoihin, jotka maksavat säännöstelyn ja jolle esityksistänne on haittaa. Oletteko konsultoineet esim. Mtk:ta tai osakaskuntaa? Henkilökohtaisesti olen valmis myymään peltoja, tekemään suojavalleja tms, kunhan korvauksista päästään yksimielisyyteen.