YHDISTYNEEN ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA VUOROVAIKUTUSOHJELMA 18.4.2005 Mitä suunnitellaan? Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyvät vuoden 2006 alussa ja alueelle laaditaan yhteinen alueiden käytön strategia. Suunnittelu on käynnistynyt huhtikuussa 2005 ja se kestää lokakuun 2006 loppuun saakka. Strategia toteutetaan Rovaniemen kaupungin hankkeena, jonka rahoittamiseen osallistuvat Lapin liitto, Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta. Kuntien yhdistyminen vuoden 2006 alussa vaikuttaa monella tavalla alueen kehittymiseen ja maankäyttöön. On tärkeää hahmottaa pitkän aikavälin näkemys siitä, millaiseksi muotoutuu uuden kaupungin fyysinen ja toiminnallinen rakenne ja mitkä ovat siihen vaikuttavat tekijät. SUUNNITTELUALUE
Suunnittelun tavoitteet Hankkeen tavoitteena on laatia uudelle kaupungille kaupunginvaltuuston hyväksymä alueiden käytön strategia, joka toimii kunnan kehittämisen strategisen tason apuvälineenä ja ohjeena kunnan infrastruktuuria koskeville toiminnallisille ja kaavoituksellisille ratkaisuille. Strategia ei ole kuitenkaan sitova, vaan joustava ja mukautuva suunnitelma. Alueiden käytön strategisessa suunnitelmassa tutkitaan erilaisia aluerakennevaihtoehtoja ja valitaan vaikutusten arvioinnin perusteella optimaalisin. Strategian laadinnassa otetaan laajasti huomioon kuntien tämänhetkinen ja arvioitu kehitys, perus- ja erillisselvitysten kautta kerätty tutkimustieto sekä ympäristön, kulttuurin, infrastruktuurin, aluetalouden ja sosiaalisen ympäristön näkökulmasta tarjoutuvat kehitysmahdollisuudet ja -esteet. Alueen asukasmäärä oli vuoden 2004 lopussa 57 500. Tavoitteena on nykyisen väestömäärän kasvattaminen muutamalla Alueen työpaikkojen määrä vuonna 2003 oli noin 22 900. Tavoitteena on työpaikkamäärän kasvattaminen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Aluerakenteen kehittämisessä korostuu tarve hyödyntää alueiden omia vahvuuksia, edistää alueiden keskinäistä verkottumista ja työnjakoa sekä luoda erilaisia kehittämisvyöhykkeitä. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä, hyödynnetään ja monipuolistetaan olevia rakenteita. Lisäksi on huomioitava mm. maanpuolustuksen toimintamahdollisuudet. Eheä yhdyskunta ja laadukas ympäristö on keskeinen asia ekologisen kestävyyden kannalta. Liikennemäärät, kulkumuotojakautumat, energian kulutus ja yhdyskuntakustannukset määräytyvät yhdyskuntarakenteen perusteella. Luonto- ja kulttuuriperinteen säilyminen vaikuttaa ekologiseen kestävyyteen. Virkistys- ja matkailukäytön kehittäminen edellyttää verkottumista ja alueiden välistä työnjakoa. Yhteysverkostojen osalta tavoitteet liittyvät päätieverkkoon, kaukoliikenteen rataverkkoon ja valtakunnallisiin lentoasemiin. Energiahuollon osalta on huomioitava energian siirtoverkostojen ja uusiutuvien energialähteiden turvaaminen. Lapin maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Siinä käsitellään toiminnallista kehittämistä ja alueiden käytön pääperiaatteita yhteen niveltäen. Maakuntasuunnitelma on yhteisesti sovittu näkemys Lapin tavoitteista ja niiden saavuttamisen keinoista. Sillä ei ole suoria oikeusvaikutuksia. Maakuntasuunnitelman strategiassa tavoitellaan voimavarojen kokoamista ja yhteistyötä, alueiden verkostojen muodostamista, strategisten toimintojen yhteistyöverkostojen keittämistä, osaamisen edistämistä, saamelaiskulttuurin ja ympäristön säilyttämistä, sosiaalista eheyttä ja hyvinvointia sekä vahvaa alueidentiteettiä ja alueellista imagoa. Lapin liiton laatima Rovaniemen seudun maakuntakaava käsittää Ranuan, Rovaniemen maalaiskunnan ja Rovaniemen kaupungin alueet. Maakuntakaavassa alueidenkäytön suunnittelu kytketään osaksi alueen kehittämisstrategiaa. Keskeisiä kysymyksiä maakuntakaavaa laadittaessa ovat olleet yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, kyläverkon kehittäminen ja varautuminen uusiin liikennetarpeisiin muun muassa Rovaniemen kehätien avulla. Kaavan maankäyttöratkaisuilla pyritään myös turvaamaan alueen matkailun vetovoimatekijät, mikä on merkinnyt huomion kohdistamista matkailu- keskuksia ympäröivien alueiden maankäyttökysymyksiin. Kaavatyön aikana keskustelua herättäneitä kysymyksiä olivat mm. Rovaniemen lentoaseman melukysymykset sekä rakennuskulttuurikohteiden ja muinaisjäännösten turvaaminen. Myöhemmin maankäyttöön liittyvänä asiana on noussut esiin Barentsin käytävän (vt 4, rautatie) kehittäminen.
Työvaiheet 1. Perusselvitykset ja paikkatietotarkastelut Työvaiheessa käydään läpi Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan alueiden käytön tämänhetkinen tilanne ja siihen vaikuttavat tekijät pääpiirteissään. Nykyisestä yhdyskuntarakenteesta laaditaan paikkatietoon perustuva rakennemalli. Rakennemallissa kuvataan suunnittelualueen nykyisten keskusten ja rakennettujen alueiden sijoittuminen sekä niiden muodostama rakenne ja kuvataan toteutunutta kehitystä esim. asukkaiden ja työpaikkojen määrää kuvaavin tunnusluvuin. 2. Erillisselvitykset Keskeisistä, yhdistyneen Rovaniemen alueiden käyttöön vaikuttavista kokonaisuuksista laaditaan erillisselvitykset. Työvaiheessa on syytä laatia ainakin yleispiirteinen katsaus maakunnan infra- ja muista kehittämishankkeista, joilla on vaikutusta suunnittelualueeseen. Mahdollisia, muita erillisselvityksen aiheita voivat olla työpaikkarakenteeseen, matkailuun ja palvelukeskusverkkoon liittyvät selvitykset. Projektisuunnitelmassa on varauduttu yhden erillisselvityksen laatimiseen. 3. Rakennemallivaihtoehdot Työvaiheessa laaditaan vähintään kolme vaihtoehtoista alueidenkäytön rakennemallia, jotka eroavat toisistaan mm. mitoituksen ja toiminnallisen sisällön suhteen. Rakennemallivaihtoehdoissa esitetään kaupungin tulevan, fyysisen rakenteen kehittymistä mm. palveluverkon, liikenneverkon, asuin- ja työpaikkarakenteen, suojelu- ja virkistysalueiden sekä maiseman ja kulttuuriympäristöjen osalta. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi keskusta-alueen rakenteen tiivistäminen, lentokentän ympäristön ja Ounasjokivarren rakentaminen tai kylien kehittäminen. Jossakin rakennemalleissa voidaan painottaa esimerkiksi muita enemmän matkailua ja vaihtoehdot voivat painottua eri teemoihin (esim. tietoyhteiskunta, laadukkaat asumispalvelut, tehokkaat yhteydet jne.). Teemat eivät ole kuitenkaan toisiansa poissulkevia. 4. Alueiden käytön strategiset tavoitteet Yhdessä ohjausryhmän kanssa määritellään Rovaniemen alueidenkäytön strategiset tavoitteet. Tavoitteiden määrittelemiseen vaikuttavat sidosryhmiltä kerätyt palautteet sekä yleiset alueiden käyttöä määrittelevät tavoitteet. Tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat myös mm. Lapin maakuntasuunnitelmassa esitetyt väestöä, elinkeino- ja työpaikkarakennetta, palvelurakennetta sekä aluerakennetta koskevat tavoitteet. Alueidenkäytön strategian pohjana on visio uudesta Rovaniemestä ja sen asemasta Lapin maakunnan kehittyvänä ja vetovoimaisena keskuksena. Tavoitteiden tulee tukea yhteisen aluekuvan ja rovaniemeläisen alueidentiteetin vahvistumista sekä Rovaniemen aseman vahvistumista Lapin kehityksen veturina. Tavoitteet ulottuvat vuoteen 2020 saakka. 5. Rovaniemen alueiden käytön strategia Työvaiheessa laaditaan strategia työkaluksi ja suuntaviivaksi Rovaniemen alueiden käytön pitkäjänteiseen kehittämiseen. Strategia on keino edetä yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin ja siihen päämäärään, joka on kuvattu alueen visiossa. Strategian pohjaksi on valittu optimaalisin vaihtoehto esitetyistä rakennemallivaihtoehdoista laaditun vaikutusten arvioinnin ja vertailun pohjalta. Strategiassa kuvataan keskeisiä kehittämisen painopistealueita, joilla tavoitetilanteeseen päästään. Strategialla ohjataan esim. alueen tulevaa kaavoitusta, asumista, hankesuunnittelua, yritystoimintaa, liikenneinfran suunnittelua, reitistösuunnittelua jne. Strategiassa esitetään konkreettisia kehittämiskohteita ja -alueita painopistealueittain kartalla. Strategian tuloksena ja jatkosuunnittelun tueksi syntyy strateginen, Rovaniemen alueiden käyttömalli, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka.
Vaikutusten arviointi Nykytilannetta ja kunnissa tapahtunutta kehitystä analysoidaan mm. väestön, asuin- ja lomarakentamisen, työpaikkarakenteen, suojelun ja virkistyksen, liikenne- ja palveluverkon sekä kunta- ja aluetalouden näkökulmista. Tapahtunutta kehitystä arvioidaan suhteessa hankkeen ja alueiden käytön yleisiin tavoitteisiin. Rakennemallien arvioinnissa tarkastellaan vaihtoehtojen asutus-, palvelu- ja työpaikkaaluerakennetta, liikenneverkkoa, viherverkkoa, maisemaa ja ekologiaa, suojelua ja kestävää kehitystä, sosiaalista ympäristöä ja vaikutuksia kulttuuriin. Arviointi perustuu sekä laadullisiin (esimerkiksi elinympäristön laatu) että määrällisiin mittareihin (yhteiskuntataloudelliset kustannukset). Rinnalla arvioinnissa pidetään nykyistä, ns. 0-vaihtoehtoon pohjautuvaa rakennemallia. Esitettyä strategiaa arvioidaan mm. yhdyskuntarakenteen toimivuuden, aluetalouden, elinkeinoelämän, työllisyyden, toimintojen, palveluiden sekä paikallisidentiteetin näkökulmasta. Työvaiheessa kuvataan myös mahdolliset epävarmuustekijät ja luodaan yleispiirteinen riskianalyysi sekä esitetään työkaluja strategian toteutumisen seurantaan. Kuka voi osallistua? Strategiatyössä pyritään avoimeen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Kaikille osapuolille annetaan mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja strategian sisällön tuottamiseen. Vuorovaikutteiseen suunnitteluun osallistuvat tahot sitoutuvat kukin omalta osaltaan toimimaan suunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tärkeimpiä sidosryhmiä suunnittelussa ovat mm. uuden Rovaniemen asukkaat järjestöt, yhteisöt ja yhdistysten edustajat: paliskunnat, luonnonsuojelupiiri, asukasyhdistykset jne. elinkeinoelämän edustajat: yrittäjäjärjestöt, kauppakamari oppilaitosten edustajat: Lapin yliopisto, muut oppilaitokset, kuntien koulutuspalvelut alueen eri ikäryhmät: nuoret ja eläkeläiset viranomaiset: Lapin ympäristökeskus, Lapin liitto, Ilmailulaitos, Ratahallintokeskus, Tiehallinnon Lapin tiepiiri, Metsähallitus, Puolustusvoimat, naapurikunnat palvelujen tuottajat: sosiaalihuolto, terveydenhuolto, tekninen huolto
Nesenta Oy 2005 Yhdistyneen Rovaniemen alueiden käytön strategia Aikataulu sekä vuorovaikutus- ja tiedotussuunnitelma Vaihtoehdon valinta Loppuraportti 2005 2006 Toimenpiteet VVO 04 / 2005 Perusselvitykset ja paikkatietotarkastelut 05-08 / 2005 Erillisselvitykset 06-09 / 2005 Rakennemallivaihtoehdot ja vaikutusten arviointi 08 / 2005 02 / 2006 Alueiden käytön strategiset tavoitteet 09/2005-03 / 2006 Strategia ja vaikutusten arviointi 03-08/2006 Vuorovaikutus ja tiedotus Ohjausryhmän kokoukset Sidosryhmähaastattelut / seminaarit Yleisö- / tiedotustilaisuudet Tutustumiskäynti Projektipankki Mistä löytyy tietoa hankkeen vaiheista? Suunnittelusta tiedotetaan kuntien www-sivuilla, alueen sanomalehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Lisätietoja Rovaniemen alueiden käytön strategiasta antavat: Ohjausryhmän pj., vt. apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila 040-5413645 martti.anttila@rovaniemi.fi Kehittämispäällikkö Eva Repo 0400-533 459 eva.repo@rovaniemi.fi Kaavoituspäällikkö Jorma Korva 040-578 9281 jorma.korva@rovaniemi.fi Kehittämispäällikkö Erkki Kautto 040-563 9501 erkki.kautto@roi-mlk.fi Konsultit: Kimmo Vähäjylkkä, strategia, Nesenta Oy 040-510 7214 kimmo.vahajylkka@nesenta.fi Riitta Yrjänheikki, alueiden käyttö, Ympäristötaito Oy 040-725 6672 riitta.yrjanheikki@airix.fi