Townhouse Envi. housing, energy and environment Kysely suomalaisten energia- ja ympäristöasenteista AEF Energy-efficient townhouse. Osa 2.

Townhouse Envi housing, energy and environment Kysely suomalaisten energia- ja ympäristöasenteista 2015. AEF Energy-efficient townhouse. Osa 2. Tuloskooste Asumisen valinnat 9.6.2016 Eija Hasu, tukija, maisema-arkkitehti, KTM. Arkkitehtuurin laitos. Jukka Hirvonen, tutkija, VTM. Maankäyttötieteiden laitos.

Kooste Envi-kyselyn tuloksista, osa 2: Asumisen valinnat ja Townhouseasumisen mahdollisuudet Esittely ja johtopäätökset....... 3 Asukasprofiilit... 6 Townhouse-kiinnostus. 14 Asunnon valintakriteerit.. 22 Asuinaluetoiveet 44 Vastaajat... 54 Kuva: Eija Hasu

Envi, osa 2: Kiinnostus townhouse-asumiseen ja asumisen valintoja ohjaavat tekijät. Aalto-yliopistossa on käynnissä AEF Energiatehokas townhouse tutkimus, jonka osana toteutettiin keväällä 2015 pääkaupunkiseudun asukkaiden energia- ja ympäristöasenteita luotaava kysely, Envi. Kysely on samalla jatkoa Suomalainen unelmakoti tutkimukselle. Unelmakoti-tutkimus on osa Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Habitat Components Townhouse hanketta, jossa tutkittaan townhouse-asumisen mahdollisuuksia. Tämä raportti jatkaa työtä asukasnäkemysten syventämiseksi townhouse-asumisen mahdollisuuksien kehittämisessä. Tässä osaraportissa esitämme ENVI-kyselyn tuloksia arvioituna erityisesti townhouse-kiinnostuksen kautta. Osa raportin aineistosta on identtinen osaraportin 1 kanssa (mm. asukasprofiilit ja townhouse-kiinnostuksen kuvaus). Raportteja voi siten lukea itsenäisinä kokonaisuuksina. Paikoitellen olemme hyödyntäneet vuonna 2001 toteutettua Aalto-yliopiston (silloinen TKK) tutkimusta ympäristöasenteista (Heikkinen ym. 2004) ajallisen vertailtavuuden saavuttamiseksi. Osa kysymyksistä on Aalto-yliopiston energiatekniikan laitoksen aiemmin toteuttaman ENE-kyselyn mukaisia, niin ikään vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Aalto-yliopiston Townhouse-tutkimuksesta on tähän mennessä julkaistu kolme raporttia: Kuittinen, M. (toim.). 2014. Energiatehokas townhouse. Taustat ja mahdollisuudet. Aalto-yliopiston energiatehokas townhouse tutkimushankkeen vuosiraportti 2014. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Huttunen, H., Hasu, E., Hirvonen, J., Tervo, A. & Ullrich, T. 2015. Uusi suomalainen unelmakoti? Asukasnäkökulma townhouseasumiseen. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. Kuittinen, M. (toim.). 2015. Nollaa parempi. Townhouse energiatehokkaassa rakentamisessa. Aalto-yliopiston energiatehokas townhouse tutkimushankkeen vuosiraportti 2015. Aalto yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos. 3

Townhouse asuminen kiinnostaa ympäristötietoisia asukkaita. Townhouse-asuminen kiinnostaa pääkaupunkiseudulla Envi-vastaajista 52 % kokee townhouse-talotyypin itselleen mahdolliseksi Vastaajista 9 % piti townhouse-taloa omana suosikkitalotyyppinään, esimerkiksi rivitalon valitsi ja tornitalon 6 % suosikikseen Townhouse-myönteiset antavat keskimääräistä enemmän painoarvoa energiatehokkuuden suunnitteluratkaisuille asunnon valintakriteerinä: passiivi- ja nollaenergiatalo, vähintään A-luokan energiatodistus sekä uusiutuvat energialähteet lämmitysmuotona kiinnostavat Townhouse-myönteiset toivovat, että asunto mukautuu eri elämäntilanteisiin, esteettömyys kiinnostaa ikääntyviä Kaikille asukkaille tärkein asunnon valintaa ohjaava tekijä on asumisen hinta: hankintahinta sekä etenkin kuukausittaiset asumiskulut ratkaisevat Tulevaisuuden townhouse-talo voi sijaita vilkkaassa kaupunkikeskustassa myös ilman omaa pihaa Osa tulevaisuuden townhouse-asukkaista asuu autottomilla alueilla Kylämäinen sijainti, lähellä riittäviä palveluita ja joukkoliikennettä sekä vehreät ikkunanäkymät kiinnostavat väljemmän townhouse-asumisen suosijoita Townhouse-asukasta kiinnostaa asumisessa vaivattomuus ja helppohoitoisuus Tulevaisuuden townhouse-asumiseen liittyy myös yhteistiloja alueen asukastalo tai kortteleittain jaettavat yhteistilat luovat yhteisöllisyyttä sitä kaipaaville, mutta antavat myös mahdollisuuden vuokrata tiloja omaan käyttöön. Tämä on mahdollisuus niille, jotka haluavat laajentaa oman kodin alueita yhteistiloihin, mutta joille naapureiden kanssa riittää hyvän päivän tuttuus. Oleellista on tunnistaa korttelin asukkaiden yhteisöllisyyden ja yksityisyyden valmiudet ja tarpeet. Tässä työpajamenetelmät voivat olla askel uusin toteutus- ja hallintamalleihin. 4

Tulevaisuuden townhouse-asukas on keskimääräistä ympäristömyönteisempi onnistutaanko heille luomaan saavutettavia townhouse-asumisen ratkaisuja? townhouse-taloon myönteisesti suhtautuvat ovat keskimääräistä ympäristöystävällisemmin ajattelevia asumisen kohtuuhintaisuus silti hallitseva toive tulevaisuuden townhouse-konseptien saavutettavuus kynnyskysymykseksi townhouse koetaan houkuttelevampana vaihtoehtona kuin esimerkiksi tornitaloasuminen vain kerrostaloasumista (4 krs tai korkeampi) suosivat asettavat vilkkaan kaupunkikeskustan kattavilla palveluilla omaksi suosikikseen. Muiden talotyyppien suosijat, mukaan luettuna pienkerrostalot, arvostavat kylämäistä keskustaa tai vehreää asuinaluetta suppeilla palveluilla. townhouse-asumisen ympäristöille vilkkaalla kaupunkikeskustalla on suosijansa, myös townhouse- ja omakotitalovaihtoehtoa arvostavien keskuudessa. potentiaalisin townhouse-ympäristö on kuitenkin pikkukaupunkimainen/kylämäinen vehreä alue toive korostaa ihmisen mittakaavaa, arjen elämyksellisyyttä ja vaihtelevaa rakennetta seurannan merkitys korostuu miten tavoitteissa onnistutaan, millaisia arjen käytäntöjä syntyy rakennetussa ympäristössä tulokset osoittavat asukasprofiilien kertovan asumisen arvostuksista, sekä asuinalueen tiiviyden että paikallisyhteisöllisyyden preferenssien osalta. Suunnittelulle tämä merkitsee esimerkiksi mahdollisuutta arvioida palveluiden sijaintia ja totutustapaa. 5

Asukasprofiilit

Asumistoiveet monimuotoistuvat miten siis tiedetään, mitä suunnitella ja kenelle? Elämäntyylit osana asumisen tutkimusta ovat saaneet enemmän alaa viime vuosina. Esimerkiksi yhä useampi rakennuttaja selvittää, millaisia profiileja eri asukastyypit edustavat: edustatko perinteisiä arvoja ja kotoilua vai liikkuvaa elämäntapaa, jolloin koti on enemmänkin tukikohta. Tässä tutkimuksessa elämäntyylien lähestymisessä on painoarvo asetettu asukkaiden asumisen arvoihin ja asenteisiin: millaista ikkunanäkymää arvostetaan osana omaa kotia ja omaa asumista, entä miten suhtautuu osallistumiseen ja vaikuttamiseen suhteessa omaan asuinalueeseensa? Näitä tekijöitä arvioitiin jo osana Suomalainen unelmakoti tutkimusta, joten Envi-kyselyyn sisällytettiin samoja väittämiä sekä muutamia uusiakin, tunnistettujen asukasprofiilien testaamiseksi. Oleellista asukasprofiilien selvittämisessä on se, että profiilit auttavat ratkomaan sekä kaupunkisuunnittelun että asuntosuunnittelun kysymyksiä. Luonnonläheisyys ja kaupunkielämän vilkkaus sekä yksityisyys sekä yhteisöllisyys ovat ominaisuuksia, jotka linkittyvät suunnitteluun sekä monimuotoistuviin asumistoiveisiin. Hyvin usein ominaisuuksia ajatellaan toisilleen vastakkaisina. Kun ominaisuudet tulevat osaksi elämäntyyliryhmiä ja asukasprofilointia huomataan, että ne eivät aina sulje toisiaan pois. Sama koskee myös asukasprofilointeja ja elämäntyylejä. Erityisesti elämäntyyleistä muistutetaan tutkimuksissa, että harvoin kukaan edustaa selkeästi yhtä ryhmää. Asumisen yhteydessä voimmekin puhua tilanneriippuvuudesta: kokonaisuus ratkaisee. Usein meidän on tingittävä osasta toiveistamme ja jopa arvoistamme. Tämä pitää paikkansa myös silloin, kun kotona asuu enemmän kuin yksi. Samassa kotitaloudessa voi olla erilaisten elämäntyylien edustajia. Suunnittelun haasteeksi jää eri arvomaailmojen tunnistaminen ja keskeisiin tarpeisiin vastaaminen. Tästä esimerkkinä Unelmakoti hankkeessa tunnistetut yhteistilat. Kun ymmärretään asukkaiden erilaiset mahdollisuudet ja valmiudet käyttää yhteistiloja, auttaa se suunnittelun, toteutuksen ja hallinnan kysymyksissä. Privaatimpi haluaa vuokrata tiloja omaan käyttöönsä, sosiaalinen käyttää tiloja yhdessä muiden kanssa. Asukasprofiilit on tunnistettu tässä tutkimuksessa suhteessa kaupunkirakenteen urbaanisuuden toiveisiin: arvostetaanko tiivistä ja vilkasta kaupunkikeskusta-asumista vaiko väljempää ja vehreämpää, sekä vähemmän vilkasta kaupunkialuetta. Arvioimme myös asukkaita suhteessa paikallisyhteisöllisyyden asenteisiin. 7

Neljä asukasprofiiliryhmää (elämäntyyliryhmät) tunnistettiin jo Suomalainen unelmakoti-tutkimuksessa Suomalainen unelmakoti kyselyssä tunnistettiin neljä elämäntyylien lähestymistavan johdattamaa asukasprofiilia. Samaa luokittelua hyödynnettiin myös Envi-kyselyssä, josta luokat tunnistettiin seuraavalla jakaumalla: Vilkkaampi, tiiviimpi asuinalue (urbaani +) 1) Vilkkaat sosiaaliset: asumismieltymykset urbaaneja ja paikallisyhteisyyden merkitys suurempi, vastaajista 2) Vilkkaat privaatit: asumismieltymykset urbaaneja ja paikallisyhteisyyden merkitys pienempi, 18 % vastaajista 3) Väljät sosiaaliset: asumismieltymykset vähemmän urbaaneja ja paikallisyhteisöllisyyden merkitys suurempi, 24 % vastaajista. 4) Väljät privaatit: asumismieltymykset vähemmän urbaaneja ja paikallisyhteisyyden merkitys pienempi, 32 % vastaajista. Vilkkaan asuinaluetyypin Antti-aktiivit (vilkkaan sosiaaliset, ) sosiaalisuutta korostavat (yhteisöllisyys +) Vilkkaan asuinaluetyypin Veera-vetäytyjät (vilkkaan privaatit, 18 %) yksityisyyttä korostavat (yhteisöllisyys -) Oikealla olevassa nelikentässä profiilit luonnehditaan tarkentavasti Antti-aktiiveina ja Veera-vetäytyjinä. Se, mikä liittää luonnehdinnan elämäntyyleihin, on perinteisten taustamuuttujien puuttuminen. Arvioitaessa profiileja suhteessa vastaajien ikään, koulutukseen ja esimerkiksi perhekokoon huomataan, että edellä mainitut tekijät eivät juurikaan ennusta vastaajan sijoittumista tiettyyn profiiliin. Vain vilkkaan alueen asukkaissa lapsiperheet ovat useimmin aktiivisia, eivät vetäytyviä. Muuten eri elämäntilanteet ja tuloluokat jakautuvat melko tasaisesti eri asukasprofiililuokkiin. Väljän asuinaluetyypin Antti-aktiivit (väljän sosiaaliset, 24 %) Väljempi, vehreämpi asuinalue (urbaani -) Väljän asuinaluetyypin Veera-vetäytyjät (väljän privaatit, 32 %) 8

Kaksi asumispreferenssien mittaria määrittävät profiilit: urbaanisuus ja yhteisöllisyys Kyselyssä esitettiin väittämiä liittyen asumiseen ja asuinympäristöön. Keskenään selvästi korreloivat väittämät tuottivat kaksi asukasprofiilit muodostanutta mittaria. Urbaanisuusmittarin osiot: Viihdyn parhaiten vilkkaassa, kaupunkimaisessa asuinympäristössä Ikkunastani toivoisin näkeväni eloisaa katuelämää Lähipuisto riittää minulle luonnoksi En ole kiinnostunut tekemään itse pihatöitä tai talon kunnossapitoa Cronbach's Alpha = 0,69 Yhteisöllisyysmittarin osiot: Haluan osallistua aktiivisesti kaupunginosatapahtumiin Kun valitsen asuntoa ja asuinpaikkaa, sosiaaliset kontaktit vaikuttavat paljon valintaani Seurustelu naapureiden kanssa on minulle tärkeää Haluan osallistua aktiivisesti asuinalueeni ja elinympäristöni kehittämiseen Cronbach's Alpha = 0,67 Kumpikin jakauma on suurin piirtein normaalinen (kaavioit oikealla). Keskimmäisen arvon = 8 sai kummallakin mittarilla vastaaja, joiden vastauksia hallitsi "ei samaa eikä eri mieltä". Ns. keskitien kulkijat kuvaavat asukkaita, joilla ei ole vahvempaa asennetta näitä vastaajia voi ajatella asumisen sopeutujiksi. Tässä tutkimuksessa kiinnostaa sopeutumista enemmän asenteet, joko puolesta tai vastaan, joten keskimmäinen arvo jätettiin mittareista pois. 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Vastaajat urbaanisuusmi-arin arvon mukaan 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Vastaajat yhteisöllisyysmittarin arvon mukaan 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 9

Asukasprofiilit ja kiinnostus townhouseasumiseen Suomalainen unelmakoti-tutkimuksessa vastaava asukasprofilointi esitti, että väljissä sosiaalisissa löytyisi eniten lapsiperheitä (51 %). Tässä kyselyssä profilointi erosi siten, että ei samaa eikä eri mieltä olevat ns. keskitien kulkijat jätettiin tarkastelusta pois. Vain selkeät asenteet laskettiin mukaan. Elämäntyyliryhmät ruokakuntatyypin mukaan yksinasuva pariskunta lapsiperhe muu Väljän privaa9t Väljän sosiaaliset 29 % 33 % 37 % 32 % 33 % 33 % 2 % 2 % Näin kotitaloustyypit jakautuvat aiempaakin tasaisemmin eri asukasprofiileihin. On kuitenkin huomattava, että lapsiperheitä on suhteellisesti selkeästi vähiten vilkkaissa privaateissa. Tämä antaa viitteitä siitä, että keskustamaiseen asumiseen hakeutuvat lapsiperheet ovat paikallisyhteisöllisyydelle paljon arvoa antavia, sosiaalisesti suuntautuneita asukkaita, joille esimerkiksi erilaiset yhteistilat ja yhdessä tekemisen muodot ovat tärkeitä. Vilkkaan privaa9t Vilkkaan sosiaaliset 48 % 36 % 37 % 33 % 16 % 1 % Sukupuolijakaumassa selkein ero on keskustamaisen, vilkkaan asuinalueen sosiaalisissa, jossa miehet ehkä yllättäenkin hallitsevat enemmistöä. Vastaavasti vehreämmän ja väljemmän asuinaluetyypin sosiaalisissa painottuvat naiset. Asukasprofiilit sukupuolen mukaan nainen mies väljän, vehreän alueen privaa9t 50 % 50 % väljän, vehreän alueen sosiaaliset 59 % 41 % vilkkaan alueen privaa9t 45 % 55 % vilkkaan alueen sosiaaliset 42 % 58 % 10

Asumisen muoto ei kerro asumisen toiveista Asukasprofiilit asumismuodon mukaan kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omakotitalo muu/tuntem. 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Asukasprofiileissa vilkkaan, tiiviimmän asuinaluetyypin asukkaat asuvat muita useammin kerrostaloasunnossa. Tässä talotyypissä korostuu vuokralla asuminen. Vain väljemmin rakennetun asuinaluetyypin sosiaaliset omistavat (23 %) miltei yhtä usein kerrostaloasuntonsa kuin asuvat sellaisessa vuokralla (29 %). Väljän asuinaluetyypin suosijoissa on suhteellisesti enemmän omakotitalo- ja rivitaloasukkaita. Vuokra-asukkaita oli myös pientaloissa, mutta näiden osuus jäi niin pieneksi, että se ei mahdollistanut pientalojen hallintamuodon käyttämistä taustamuuttujana. Väljän privaatit Väljän sosiaaliset Vilkkaan privaatit Vilkkaan sosiaaliset 40 % 21 % 19 % 29 % 23 % 29 % 53 % 47 % 29 % 29 % Asukasprofiilit koulutustason mukaan 15 % 6 % 15 % 4 % 10 % 4 % 4 % 15 % 5 % 4 % Koulutustasoissa sosiaalisesti suuntautuneet ovat keskimääräistä korkeamman koulutusasteen omaavia (amk tai sitä korkeampi koulutus), joskin tiiviin, vilkkaan asuinaluetyypin privaateissa 34 prosentilla on korkeakoulututkinto. Privaateissa yleensä korostuu lukio- tai ammattikoulutaso. kansa-/kansalais-/peruskoulu lukio / ammadkoulu opisto ammadkorkeakoulu yliopisto tai korkeakoulu 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väljän privaa9t 9 % 18 % 29 % Koulutustaso yksinään tai asumistyyppi eivät kerro asumisen toiveista tai sopivista ratkaisuista tarkasteluun tarvitaan muitakin muuttujia, kuten asumiseen liittyvien arvostusten ulottuvuus. Väljän sosiaaliset Vilkkaan privaa9t 5 % 5 % 18 % 31 % 18 % 16 % 25 % 35 % 34 % Vilkkaan sosiaaliset 8 % 22 % 31 % 11

Kohtuuhintaista asumista? Vastaajilta kysyttiin kotitalouden arvioidut nettotulot kuukaudessa, sekä koettu kuukausittaisten asumiskustannusten maksuhalukkuus. Vähintään 15 000 euron kuukausitulot suljettiin pois tarkastelusta, koska ne olivat todennäköisesti vuosituloja. Näitä tapauksia oli 7 % vastanneista; lisäksi 8 % ei ilmoittanut tuloja lainkaan. Koko aineistossa vastaajatalouden nettokuukausitulojen keskiarvo oli vajaat 3 169 euroa ja mediaani 2825 euroa. Asukasprofiilien tarkastelussa vilkkaan keskustamaisen asumisen privaatit ovat pääasiallisesti pieniä ruokakuntia, ja tässä ryhmässä myös tulot olivat alimmat. Keskiarvoisesti korkein tulo on väljissä sosiaalisissa. Profiiliryhmille ei kuitenkaan syntynyt tilastollisesti merkitseviä eroja, joten niitä ei tässä esitetä. Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka paljon hänen kotitaloutensa olisi valmis enintään maksamaan asumisesta kuukaudessa, ilman mahdollisia asumistukia. Yli 4 500 euron summat suljettiin pois tarkastelusta. Aineistossa 831 vastaajaa ilmoitti sekä tulo- että maksuvalmiustiedon. Heille voitiin laskea maksimiasumis-menoprosentti, joka koko aineiston tasolla oli 27 %. Ryhmäkohtaisessa tarkastelussa asumismenon maksuhalukkuus on suurin väljän rakenteen privaateissa, ilman tilastollista merkittävyyttä (p=0,07). Asumismuodon tarkastelussa vuokralla asuvat omaavat suurimman maksuhalukkuuden arvatenkin siksi, että vaihtoehtoja ei ole. Asumismuoto asumismeno, maksuhalukkuus euroa osuus ne1otuloista kerrostalo-vuokra 793 32 % kerrostalo-omistus 900 rivitalo 1029 25 % omako9talo 1001 22 % 12

Kiinteistöliiton selvitys 2014: Asumismenot jatkavat kasvuaan Kiinteistöliiton selvityksen mukaan asumismenojen kehitys 2010-2013 näkyy eri asukasryhmissä eri tavoin. Menojen kasvu on ollut suurin pienitulosten kerrostaloasumisessa sekä eläkeläisten omakotitaloasumisessa. Asumismenojen osuus tuloista on suurin omakotitaloissa asuvilla eläkeläisillä sekä kerrostalojen asukkailla. Kiinteistöliiton tutkimus: http://www.kiinteistoliitto.fi/attachements/2014-08-21t09-13-3413206.pdf 13

Townhousekiinnostus sekä suosikkitalo ja -ympäristö

Townhouse kiinnostaa tornitaloasumistakin enemmän Tässä vuoden 2015 Envi-kyselyssä 52 % vastanneista oli täysin () tai melko samaa mieltä (39 %) väittämän "Townhouse sopisi talotyyppinä minulle/meille hyvin kanssa. Nämä 52 % vastaajista luokiteltiin "townhouse-myönteisiksi". Vastaava luku vuoden 2014 Unelmakotikyselyssä oli 56 %. Envi-kyselyssä 22 % oli eri mieltä väittämän townhouse-asumisen sopivuudesta (melko eri mieltä ja eri mieltä 9 %). Nämä vastaajat tulkittiin suhtautuvat townhouse-asumiseen torjuvasti. Olemme käyttäneet näitä kahta ryhmää, townhouse-asumisen myönteiset ja kielteiset, yhtenä tulosten arvioinnin taustamuuttujana. Envi-kyselyssä townhouse-asumisen kiinnostavuuteen otti asiaan neutraalin kannan ja vastasi "ei samaa mieltä eikä eri mieltä. Näin vastanneita oli nyt jonkin verran enemmän kuin edellisessä kyselyssä, joissa neutraaleja oli 17 % vastanneista. Ero johtunee siitä, että Unelmakoti-kyselyssä townhouse-tyyppiseen asumiseen liittyviä ominaisuuksia kysyttiin monipuolisesti ennen varsinaista kysymystä townhouse-talon sopivuudesta. Envi-kyselyssä vastaavaa johdatusta ja omien asumistoiveiden yhteä laajaa pohdintaa ei tehty. Tästä huolimatta peräti 9 % Envi-kyselyn vastaajista ilmoitti townhousetalon olevan oman suosikkiasumisen sitä kysyttäessä. Luku on suurempi kuin esimerkiksi tornitalo-asumisen kiinnostavuus (6 %). Unelmakoti-kyselyssä townhouse-talotyppi ei ollut suosikkitalojen valintavaihtoehdoissa. Koska Envi-kyselyssä ilman oman asumisen asenteiden pohdintaa townhouse sai 52 % vastaajilta myönteisen kannan ja 9 % ilmoitti talon suosikikseen, voidaan townhouse-asumisella uskoa olevan potentiaalia kaupunkiseuduilla. "Townhouse sopisi talotyyppinä minulle/meille hyvin." täysin samaa mieltä 3 % 42 % 39 % melko samaa mieltä Toivetalotyyppi 31 % 2 % 6 % 9 % 17 % 15 % Envi 2015 Unelmako9 2014 11 % 9 % ei samaa eikä eri melko eri mieltä täysin eri mieltä mieltä 25 % tornitalo (yli 12 krs) kerrostalo (4-12 krs) pienkerrostalo (2-3 krs) kaupunkipientalo/ townhouse rivitalo paritalo omako9talo muu 15

Townhouse kiinnostaa erityisesti paikallisyhteisöllisyyteen aktiivisesti osallistuvia "Townhouse sopisi talotyyppinä minulle/meille hyvin" täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Väljän privaa9t 9 % 32 % 15 % Väljän sosiaaliset 17 % 46 % 18 % 8 % 10 % Vilkkaan privaa9t 8 % 40 % 18 % 22 % 11 % Vilkkaan sosiaaliset 21 % 39 % 23 % 11 % 6 % Asukasprofiilitarkastelussa townhouse-kiinnostus on suurin ryhmissä, jotka ovat sosiaalisesti suuntautuneita. Silti myös privaatimmissa asukastyypeissä löytyy kiinnostusta, joskin molemmissa privaattien ryhmässä täysin tai melko samaa mieltä olevien määrä jää alle puoleen. Townhouse-kiinnostavuus on hivenen voimakkaampaa tiiviin kaupunkirakenteen suosijoissa ( vilkas aluetyyppi ), mutta myös vehreämmän rakentamisen alueen ( väljä aluetyyppi ) suosijoilla on oma townhouse-kannatuksensa. Townhouse siis löytää asukkaansa niin kaupunkikeskustamaisesta kuin hivenen väljemmästä urbaanista rakenteesta. Asukasprofiilit muistuttavat siitä, että eri rakenteissa on asukkaita, joiden asennoitumisessa paikallisyhteisöllisyyteen on eroja. Osa suosii aktiivista naapuruutta, osallistuu asuinalueensa kehittämiseen ja omaa valmiuden jakaa tiloja. Toiset asukkaat taas arvostavat enemmän omaa tilaa ja omaehtoisia vaikutuskanavia. Näillä seikoilla on vaikutusta asuntoja kaupunkisuunnitteluun sekä erilaisten osallistumisprosessien kehittämiseen sellaisenaan ja osana townhouse-konseptien kehittämistä. 16

Townhouse-asumista kaikille? Townhouse-talotyypin kiinnostusta selvitettiin eri taustamuuttujin. Vastauksia selittivät merkitsevästi nykyinen asumismuoto, ikäluokka ja koulutustaso. Asumismuodon tarkastelussa townhouse-kiinnostus on suurin kerrostalo- ja rivitaloasukkailla. Myös omakotitaloasukkaista löytyy townhouse-myönteisten ryhmä, mutta kielteisesti suhtautuvia on omakotitaloasukkaissa selkeästi suurin osuus (täysin eri mieltä 24 %). Yhtenä Unelmakoti-tutkimuksen tuloksena tuotiin esiin, että townhouse ei ole vain vaihtoehto omakotitaloasumiselle. Tulostemme mukaan omakotitaloasukkaissa vallitsee vähäisin kiinnostus townhouseasumiseen. Onkin tärkeä mieltää townhouse laajemmin kuin omakotitaloasumisen vastineena. Se, että jokaisessa talotyypissä asuvissa löytyy niin townhouse-kannattajia kuin vastustajiakin muistuttaa samalla siitä, että johtopäätöksiä talotyypin kiinnostavuudesta ei voi vetää yksittäisistä taustamuuttujista. Ikäryhmistä townhouse kiinnosti eniten alle 45-vuotiaita (58 %) ja vähiten yli 60-vuotiaita (40 %), joskin myös ikääntyvien keskuudessa löytyy selkeä kiinnostus townhouse-asumiseen. Tässä ryhmässä on myös suurin ei samaa eikä eri mieltä -vastaajien ryhmä, joka saattaa viitata tiedon puuttumiseen ikääntyvien, joille esimerkiksi esteettömyys merkitsee paljon (vrt. raportin asunnon valintakriteerit -osio), saattaa olla vaikea arvioida townhouse-asumisen sopivuutta ilman esimerkkejä. Kiinnostus townhouse-talotyyppiin näyttäisi lisääntyvän kolautustason kasvun myötä, vaikka monissa tutkimuksissa tähdennetäänkin, että koulutustason kaltaiset muuttujat eivät enää selitä asumispreferenssejä (Jansen 2012). Yhdenmukaista vuoden 2014 Unelmakoti-tutkimuksen kanssa oli, että ruokakunta- eli perhetyyppi ei selittänyt vastauksia merkitsevästi. Myöskään sukupuoli ei ollut selittävä tekijä. KAIKKI ASUMISMUOTO kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo IKÄLUOKKA alle 45 vuosa 45-59 vuosa 60+ vuosa KOULUTUSTASO kansa-/peruskoulu lukio/ammadkoulu opisto ammadkorkeakoulu korkeakoulu RUOKAKUNTATYYPPI yksinasuva pariskunta lapsiperhe SUKUPUOLI nainen "Townhouse sopisi talotyyppinä minulle/meille hyvin Envi v.2015 (n=1017) täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä mies 15 % 8 % 15 % 10 % 6 % 9 % 18 % 15 % 11 % 16 % 29 % 39 % 38 % 37 % 35 % 39 % 39 % täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 41 % 40 % 43 % 40 % 42 % 36 % 41 % 38 % 39 % 21 % 34 % 42 % 23 % 21 % 28 % 22 % 29 % 23 % 23 % 28 % 25 % 21 % 23 % 24 % 29 % 16 % 16 % 11 % 15 % 10 % 11 % 24 % 9 % 6 % 10 % 10 % 6 % 10 % 8 % 8 % 9 % 8 % 11 % 8 % 17

Kaikki ASUMISMUOTO kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo IKÄRYHMÄ alle 45 v 45-59 v 60+ v RUOKAKUNTATYYPPI "Townhouse sopisi talotyyppinä minulle/meille hyvin UnelmakoE v.2014 * (n=1214) täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä täysin eri mieltä yksinasuva pariskunta lapsiperhe SUKUPUOLI nainen mies 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 18 % 11 % 11 % 16 % 11 % 15 % 16 % 28 % 25 % 42 % 41 % 41 % 37 % 42 % 39 % 47 % 50 % 44 % 42 % 41 % 18 % 24 % 17 % 20 % 18 % 17 % 17 % 17 % 20 % 21 % 18 % 17 % 15 % 15 % 15 % 17 % 18 % 18 % 17 % 15 % 23 % 23 % 11 % 8 % 10 % 15 % 6 % 10 % 17 % 8 % 11 % KAIKKI ASUMISMUOTO kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo IKÄLUOKKA alle 45 vuosa 45-59 vuosa 60+ vuosa KOULUTUSTASO kansa-/peruskoulu lukio/ammadkoulu opisto ammadkorkeakoulu korkeakoulu RUOKAKUNTATYYPPI yksinasuva pariskunta lapsiperhe SUKUPUOLI nainen "Townhouse sopisi talotyyppinä minulle/meille hyvin Envi v.2015 (n=1017) täysin samaa mieltä melko samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä melko eri mieltä mies 15 % 8 % 15 % 10 % 6 % 9 % 18 % 15 % 11 % 16 % 29 % 39 % 38 % 37 % 35 % 39 % 39 % täysin eri mieltä 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 41 % 40 % 43 % 40 % 42 % 36 % 41 % 38 % 39 % 21 % 34 % 42 % 23 % 21 % 28 % 22 % 29 % 23 % 23 % 28 % 25 % 21 % 23 % 24 % 29 % 16 % 16 % 11 % 15 % 10 % 11 % 24 % 9 % 6 % 10 % 10 % 6 % 10 % 8 % 8 % 9 % 8 % 11 % 8 % *Suomalainen unelmakoti kyselyssä 2014 aineisto kerättiin Envi-kyselyn tavoin verkkopanelistien otoksella. Aineiston tarkempi kuvaus hankkeen tutkimusraportissa (Huttunen ym. 2015). 18

Nykyasumisesta asumispreferensseihin omakotitalo korostuu Vaikka 84 % vastaajista on tyytyväinen nykyasuntoonsa, asukkailla voi olla omasta nykyasumisestaan poikkeavia preferenssejä. Kehittyvä kerrostalo on esimerkki ohjelmasta, jolla pyritään tuomaan toiveen kohteena olevan talotyypin ominaisuuksia osaksi nykyasumista. Alla oleva kaavio kuvaa suosikkitalotyyppien jakauman vastaajan nykyasumisen mukaan. Kerrostaloasukkaista (3-12 krs) 39 % arvostaa nykytalotyyppiään, mutta heistäkin runsas viidennes (22 %) pitäisi omakotitaloa ideaalina. Omakotitaloasukkaista 70 % pitää omakotia suosikkitalotyyppinään ja muissakin talotyypeissä nykytyyppi on aina hallitseva: pienkerrostalossa asuvista, rivitaloasukkaista 44 % ja paritaloissa asuvista 31 % pitäisi omaa nykyistä talotyyppiä suosikkinaan. Townhouse on saanut mainintoja suosikkitalona kaikkien talotyyppien asukkailta paitsi tornitaloasukkailta. NYKYASUMINEN 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % TOIVEASUMINEN tornitalo 33 % 67 % Tornitalo (yli 12 krs) kerrostalo 8 % 39 % 9 % 8 % 1 % 22 % Kerrostalo (4-12 krs) pienkerrostalo 6 % 11 % 2 % 27 % Pienkerrostalo (2-3 krs) Townhouse rivitalo 3 % 8 % 44 % 3 % 36 % Rivitalo paritalo 4 % 4 % 8 % 6 % 31 % 44 % Paritalo omako9talo 7 % 3 % 5 % 8 % 3 % 70 % Omako9talo 19

Talotoiveet ja asuinalueen luonne Asuinaluetyypittelymme nojautuu ajatukseen kaupunkikeskustasta ja asteittain väljenevästä rakenteesta. Tässä kyselyssä haimme hieman toisenlaisin kuvauksin vastaajille mieleistä asuinympäristöä. Kylämäinen, vehreä keskusta kiinnosti enemmistöä (42 %), vaikka palvelut olisivat rajallisemmat. Vilkas kaupunkikeskusta kattavine palveluineen puhuttelisi eritoten tornitalo- ja kerrostaloasumisesta kiinnostuneita. Kaikissa muissa talotyypeissä, myös pienkerrostalossa, vetovoimaisimmaksi koettaisiin kylämäinen keskusta. Vastaajilla, joilla suosikkitalotyyppi oli kerrostalo (tornitalo, kerrostalo tai pienkerrostalo), enemmistöllä kiinnostus kohdentuu kaupunkikeskustamaiseen asumiseen (53 %). Omakotitalon suosikikseen nimenneistä (31 %) merkittävä osa toivoo kylämäistä (39 %) tai väljähkön asuinalueen (37 %) asumista jonkinlaisilla palveluilla. Vain pieni osa olisi valmis luopumaan palveluista (10 %). Tämä ryhmä oli myös ainut, jossa tuli esiin toive haja-asutusalueesta tai maaseudusta. Townhouse-talotyypin suosikikseen nimeävät toivoisivat kylämäistä asuinaluetta (58%). Kolmannes (33 %) arvostaisi kattavia palveluita ja niiden edellyttämää kaupunkikeskustamaista, tiivistä asumista. Jos townhouse tulkitaan vaihtoehdoksi omakotitalo- tai rivitaloasumiselle, eroaa se asuinaluetoiveiden painotuksissa. Sijainti kylämäisessä rakenteessa kuitenkin puhuttelee enemmistöä kylämäinen, vehreä keskustarakenne vaikuttaa sopivan enemmistölle. Asuinaluetyyppi toimi samalla asukasprofiilien testaajana riippuvuudet olivatkin erittäin merkitseviä Chi Square -testin mukaan, eli asenneväittämistä mitatut asuinaluetyyppipreferenssit olivat linjassa asukkaiden itsensä ilmoittamien asuinaluetyyppimieltymysten kanssa. Talotyyppi suosikki nykyinen tornitalo (yli 12 krs) 6 % 0 % kerrostalo (4-12 krs) 25 % 55 % pienkerrostalo (2-3 krs) 17 % kaupunkipientalo/townhouse 9 % 0 % rivitalo paritalo 3 % 5 % omako9talo 31 % 10 % muu 2 % 0 % Yhteensä 100 % 100 % kerrostalo townhouse rivitalo omako9talo Millaisessa ympäristössä haluaisit suosikkitalosi sijaitsevan? Vastaukset suosikkitalotyypin mukaan 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 10 % 33 % 53 % 39 % 60 % 58 % 34 % 37 % 28 % 10 % 1 % 0 % 6 % 1 % 2 % 8 % 1 % Vilkas kaupunkikeskusta, kasavat palvelut Kylämäinen/vehreä keskusta, rajalliset palvelut Vehreä, väljähkö asuinalue, suppeat palvelut Vehreä, väljä asuinalue, ei palveluita Haja-rakennusalue tai maaseutu, ei palveluita 20

Asuinaluetoiveet ovat realistisia Asuinaluetoiveiden Muu, mikä? vaihtoehtoon vastasi 2 % vastaajista. Valtaosalla toiveena oli väljän, vehreän ja silti kattavien palveluiden toive: Vehreä, väljähkö missä palvelut lähellä Kylämäinen vehreä keskusta, kattavat palvelut Kylämäinen, paljon palveluita silti Kylämäinen kattavat palvelut Suosikkitalon toivo-u sijaine Vilkas kaupunkikeskusta, kasavat palvelut 31 % Kylämäinen/vehreä keskusta, rajalliset palvelut 42 % Vehreä, väljähkö asuinalue, suppeat palvelut 21 % Vehreä, väljä asuinalue, ei palveluita 1 % Hajarakennusalue tai maaseutu, ei palveluita 3 % Muu 2 % Yhteensä 100 % Toisaalta toivottiin vehreyttä kaupunkikeskustaan: Vehreä, väljähkö keskusta, kattavat palvelut Lähiö kaikin palveluin Vilkas ja vehreä alue, jolla hyvät palvelut ja kulkuyhteydet. Vehreä keskusta, kattavat palvelut Kuvat: Eija Hasu Kokonaisuudessaan muu vastausten osuus jäi kuitenkin pieneksi. Kattavat palvelut itsessään on tulkinnanvarainen, ja syytä heijastaa kyselyn palvelutoiveisiin. Mitä kattavuus lopulta tänään ja tulevaisuudessa tarkoittaa, mitä toiveilla tavoitellaan näitäkin kysymyksiä sivutaan tässä kyselyssä. 21

Asunnon valintakriteerit

Asumispreferenssit valintakriteerien muodossa Asumisen tutkimuksessa asumispreferenssit ovat keskeisellä sijalla. Kun asukkailta tiedustellaan asumisen toiveita, miten ja missä haluaisi asua, ovat kyseessä ilmaistut preferenssit. Näiden ongelmana pidetään sitä, ettei välttämättä tiedetä, onko kyse toiveista ja saavuttamattomista unelmista, vaiko konkreettisesta tahdonilmaisusta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että oma asumiskokemus ja taloudellinen tilanne vaikuttavat ilmaistuihin preferensseihin. Kyselyihin ei siis maalailla unelmia, vaan omia mahdollisuuksia ja toiveita arvioidaan pääsääntöisesti melko realistisesti. Envi-kysely vahvistaa osaltaan tätä tulkintaa. Vastaajilta tiedusteltiin, miten uuden asunnon valinnassa asuntoon ja sen ympäristöön liittyviä tekijöitä painotettaisiin. Tuloksissa korostuivat asunnon hankintahinta sekä kuukausittaiset asumiskustannukset. Sekä omistus- että vuokra-asukkaat toivovat kohtuuhintaisuutta. Nykyinen asuminen vaikuttaa käsitykseen tulevista mahdollisuuksista: asumismuoto selitti lähes kaikkia valintakriteerien merkitsevyystekijöitä. Kerrostalojen vuokra-asukkaille merkitsivät valintakriteereitä useimmat vähemmän kuin muille ryhmille. Suomalainen unelmakoti-tutkimuksessa myös huomasimme, että vuokra-asukkaat asettivat vähemmän vaatimuksia asumistoiveilleen. Asuntoon liittyviä tekijöitä on useita, eikä läheskään kaikkea hyvän asumisen ominaisuuksia ole tähän saatu mukaan. Valintakriteerit valikoituivat Suomalainen unelmakoti tutkimuksen eri vaiheissa esiin nousseista tekijöistä, jotka liittyvät tai saattavat tulevaisuudessa liittyä erityisesti townhouse-asumiseen. Valintakriteerien painotuksia on arvioitu tässä osiossa yleisesti sekä yksityiskohtaisemmin townhouse-kiinnostus, nykyinen asumismuoto ja tunnistettujen asukasprofiilit taustamuuttujina. Townhouse-asumisesta kiinnostuneet painottavat keskimääräistä enemmän energiatehokkuuden muuttujia. Myös toiveet asunnon mukautumisesta eri elämäntilanteisiin sekä mahdollisuus autottomaan asumiseen korostuvat. 23

Asunnon valintatekijät townhousekiinnostuksen mukaan Kohtuulliset kuukausisaiset asumiskustannukset Kohtuullinen hankintahinta Toimiva pohja Valoisuus Mahdollistaa itselleni sopivan elämäntavan Mahdollisuus muuntaa asuntoa muusuviin elämän9lanteisiin Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa Asunnon energiatodistus A tai parempi Uusiutuvat energianlähteet asunnon lämmitysmuotona Passiivitalo Nollaenergiatalo Erityises9 harrastevälineille suunnitellut säilytys- ja huolto9lat EsteeSömyys RiiSävät vieraspysäköin9paikat Helppohoitoinen, pieni oma piha Asuntokohtainen sauna Autohalli, -talli tai -katospaikka asunnon välisömässä läheisyydessä Asuinrakennuksen persoonallinen ilme Asunnon jäähdytys- eli viilennystoiminto Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Piharakennus, jota voi muuntaa tarpeen mukaan (harrasteihin, työhuoneeksi, Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Iso, oma piha AsuinkorSelissa asukastalo (kokoontumis- ja harraste9la) Yhteissauna (esim. taloyh9ön) Asunto olisi uudistuotantoa Omassa piharakennuksessa sijaitseva sauna Sähköauton latauspaikka asunnon välisömässä läheisyydessä Asunnon valintatekijät (erisäin tai melko paljon merkitystä), townhouse-kiinnostuksen mukaan 69 % 55 % 67 % 44 % 57 % 50 % 54 % 40 % 52 % 42 % 50 % 37 % 49 % 43 % 48 % 60 % 46 % 52 % 45 % 38 % 43 % 46 % 43 % 51 % 43 % 38 % 42 % 46 % 41 % 40 % 35 % 27 % 34 % 19 % 33 % 42 % 28 % 27 % 19 % 24 23 % 22 % 17 % 18 % 97 % 95 % 96 % 91 % 95 % 93 % 90 90 % 89 % 87 % Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnostaa 24

Asunnon valintatekijät - kaikki vastaajat Kohtuulliset kuukausisaiset asumiskustannukset Kohtuullinen hankintahinta Toimiva pohja Mahdollistaa itselleni sopivan elämäntavan Valoisuus Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa Mahdollisuus muuntaa asuntoa muusuviin elämän9lanteisiin Asuntokohtainen sauna Autohalli, -talli tai -katospaikka asunnon välisömässä EsteeSömyys Nollaenergiatalo Erityises9 harrastevälineille suunnitellut säilytys- ja huolto9lat RiiSävät vieraspysäköin9paikat Asunnon jäähdytys- eli viilennystoiminto Asunnon energiatodistus A tai parempi Uusiutuvat energianlähteet asunnon lämmitysmuotona Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Iso, oma piha Asuinrakennuksen persoonallinen ilme Passiivitalo Helppohoitoinen, pieni oma piha Piharakennus, jota voi muuntaa tarpeen mukaan (harrasteihin, Yhteissauna (esim. taloyh9ön) Asunto olisi uudistuotantoa Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Omassa piharakennuksessa sijaitseva sauna Sähköauton latauspaikka asunnon välisömässä läheisyydessä AsuinkorSelissa asukastalo (kokoontumis- ja harraste9la) 0 % 10 % 20 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 25 % 21 % 20 % 19 % 16 % 16 % 16 % 16 % 15 % 15 % 9 % 8 % 7 % 7 % 7 % 6 % 6 % 4 % 36 % 17 % 18 % 15 % 11 % 17 % 23 % 22 % 49 % 45 % 21 % 58 % 66 % 22 % 25 % 28 % 27 % 74 % 34 % 39 % 33 % 35 % 25 % 33 % 36 % 24 % 35 % 36 % 25 % 24 % 36 % 36 % 37 % 42 % 38 % 19 % 37 % 36 % 39 % 41 % 37 % 37 % 35 % 45 % 55 % 34 % 36 % 27 % 31 % 43 % 41 % 25 % 22 % 29 % 29 % 33 % 21 % 4 % 0 % 6 % 1 % 7 % 10 % 2 % 11 % 20 % 21 % 17 % 15 % 17 % 18 % 18 % 8 % 10 % 1 % 19 % 7 % 9 % 3 % 1 % 2 % 1 % 1 % 1 % 2 % 4 % 1 % 2 % 4 % 2 % 3 % 5 % 8 % 3 % 4 % erisäin paljon merkitystä melko paljon merkitystä jonkin verran merkitystä ei lainkaan merkitystä tätä ominaisuusa ei saisi olla 25

Asunnon energiatehokkuuden toiveet Vaikka asuntoon liittyvät energiaratkaisut eivät nouse kärkeen asunnon valintatekijöissä, ovat ne erittäin tärkeitä osalle vastaajista. Erittäin paljon merkitystä tarkastelussa nollaenergiatalo (16 %) on kiinnostavampi kuin passiivitalo (). Ominaisuutta ei saisi olla vain 2 % vastaajista. Energiatehokkuus siis puhuttelee. Nykyasuminen vaikuttaa yllättävän vähän energiatehokkuuden vastauksiin. Vuokralla asuville energiaan liittyvät tekijät ovat vain hivenen vähemmän tärkeitä valintatekijöitä, eikä sekään merkittävästi. Jopa epäjohdonmukaisenakin voidaan tulkita omakotitaloasukkaiden suhtautuminen viilennystoimintoon valintatekijänä nykyasumisen valmiuksissa harva omakotitaloasukas omaisi halukkuutta jättää käyttämättä viilennystoimintoa. Toisaalta voidaan ajatella, että jäähdyttävän ilmalämpöpumpun asentaminen jälkikäteen on omakotitalossa asuville suhteellisen yksinkertainen toimenpide, verrattuna energiatehokkuutta parantaviin, jälkikäteen tehtyihin ratkaisuihin. Tällöin jäähdytystoimintoa ei myöskään tarvitse asettaa kynnyskriteeriksi tilanne on toinen, kun asutaan yhtiömuotoisesti. Energiatehokkuutta ja asumismukavuutta rinnastettaessa huomataan, että omistus-kerrostaloasukkaille ja rivitaloasukkaille jäähdytystoiminto (46 % ja 45 %) näyttäytyy yhtä tärkeänä kuin tulevan asunnon sijainti passiivitalossa (molemmilla 46 %). Asunnon energiatodistus A tai parempi Asunnon jäähdytys- eli viilennystoiminto Uusiutuvat energianlähteet asunnon lämmitysmuotona Passiivitalo (lämmitysenergian (lämmitysenergian tarve pienempi kuin keskivertorakennuksen) Nollaenergiatalo (talo tuosaa yhtä paljon energiaa kuin se sitä kulusaa) 15 % 16 % 15 % 16 % 39 % 33 % 35 % 28 % 39 % 37 % 37 % 38 % 35 % 10 % 1 % 18 % 1 % 1 % 2 % 15 % 2 % erisäin paljon merkitystä melko paljon merkitystä jonkin verran merkitystä ei lainkaan merkitystä tätä ominaisuusa ei saisi olla kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo Asunnon energiatodistus A tai parempi Asunnon jäähdytys- eli viilennystoiminto Uusiutuvat energianlähteet asunnon lämmitysmuotona Passiivitalo (lämmitysenergian (lämmitysenergian tarve pienempi kuin keskivertorakennuksen) Nollaenergiatalo (talo tuosaa yhtä paljon energiaa kuin se sitä kulusaa) erisäin + melko paljon merkitystä, % 39 % 46 % 45 % 35 % 49 % 56 % 59 % 56 % 44 % 49 % 49 % 55 % 43 % 46 % 46 % 52 % 42 % 44 % 46 % 47 % 26

Asunnon energiatehokkuuden toiveet eri ryhmissä Townhouse-kiinnostuneiden ryhmässä painottuvat toiveet energiatehokkuuteen, sen eri muodoissa myös siten, että energiaa kuluttavaa jäähdytystoimintoa toivotaan hieman vähäisemmällä merkitysarvolla asunnon valintatekijänä. Silti townhouse-myönteisistäkin 42 % pitää viilennystä erittäin tai melko tärkeänä valintatekijänä. Passiivitalo herättää hiukan enemmän kiinnostusta nollaenergiataloon verrattuna, niin townhouse-myönteisissä kuin -kielteisissä. Kaupunkikeskustamaista asumista suosivat privaatit antaisivat suhteessa enemmän painoarvoa asunnon viilennyksen mahdollisuudelle (41 %), joskin saman asuinaluetyypin sosiaaliset antavat arvoa viilennykselle asukasprofiileista eniten (55 %). Energiatehokkuus vaikuttaa kiinnostavan tätä ryhmää suhteellisesti vähiten. On myös muistettava, että tässä ryhmässä on eniten vuokralla asuvia energiatehokkuuden ominaisuudet, jotka eivät vaikuta omaan asumiseen eivät myöskään kulkeudu mukana, asunnon valintatekijänä. Sosiaalisesti suuntautuneet antavat privaatteja enemmän painoarvoa energiatehokkuuden eri ominaisuuksille, kautta linjan. Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnostaa Asunnon energiatodistus A tai parempi Asunnon jäähdytys- eli viilennystoiminto Uusiutuvat energianlähteet asunnon lämmitysmuotona Passiivitalo (lämmitysenergian (lämmitysenergian tarve pienempi kuin keskivertorakennuksen) Nollaenergiatalo (talo tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se sitä kuluttaa) Asunnon energiatodistus A tai parempi Asunnon jäähdytys- eli viilennystoiminto Uusiutuvat energianlähteet asunnon lämmitysmuotona Energia- ja pysäköintitekijät asunnon valinnassa townhousekiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä Passiivitalo Nollaenergiatalo 57 % 50 % 42 % 46 % 40 % 54 % 52 % 42 % 50 % 37 % erisäin tai melko paljon merkitystä, % 47 % 40 % 38 % 41 % 37 % 43 % 33 % 29 % 29 % 42 % 42 % 55 % 64 % 66 % 66 % 62 % 59 % 63 % 58 58 % väljän privaa9t vilkkaan privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan sosiaaliset 27

Kaikilla toiveena kohtuulliset kustannukset Kohtuullinen hankintahinta ja erityisesti kohtuulliset kuukausittaiset asumiskustannukset ovat vastaajille tärkeitä, kaikissa vastaajaryhmissä. Erittäin paljon merkitystä kohtuullisille hankintakustannuksille antoi 66 % vastaajista, ja vielä tärkeämpänä pidettiin kohtuullisia kuukausittaisia asumiskustannuksia, 74 % vastaajista. Asumiskustannuksiin liittyy myös liikkumisen tavat ja siten mm. palveluiden sijainti. Vastaajista valtaosa suosisi joko vilkasta kaupunkikeskustaa (31 %) tai kylämäistä, vehreää keskustaa (42 %). Viidennes suosisi väljähköä asuinaluetta suppeammilla palveluilla (vrt. taulukko s.29). Tällä hetkellä vastaajista 60 prosentilla on auto, silti erittäin tai melko paljon merkitystä autottomaan asumiseen antaa 60 % vastaajista. Osa siis toivoisi mahdollisuutta asua ilman autoa, toisin kuin mikä tilanne on tänä päivänä. Vain viidennekselle (21 %) mahdollisuudella autottomaan asumiseen ei ole mitään merkitystä. Alempana oikealla oleva kaavio kuvaa vastaajat eri asumisen hallintamuodoissa ja talotyypeissä. Mahdollisuus autottomaan asumiseen korostuu kerrostaloasukkaissa, ja etenkin vuokralla asuvissa (69 % antaa autottomuudelle erittäin paljon tai paljon merkitystä). Kohtuullinen hankintahinta Kohtuulliset kuukausisaiset asumiskustannukset Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa Jos olisit etsimässä uu-a asuntoa, miten tärkeinä kokisit valinnassasi seuraavat asunnon hintaan ja asumisen tapaan lii-yvät tekijät? erisäin paljon merkitystä jonkin verran merkitystä Kohtuullinen hankintahinta Kohtuulliset kuukausisaiset asumiskustannukset Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa melko paljon merkitystä ei lainkaan merkitystä 36 % 66 % 74 % 24 % 44 % 40 % 19 % 27 % 69 % 61 % 22 % 21 % 6 % 1 % 4 % 0 % kerrostalo-vuokra rivitalo erisäin tai paljon merkitystä, % kerrostalo-omistus omako9talo 92 % 94 % 95 % 94 % 94 % 95 % 97 % 95 % 28

Kohtuulliset kustannukset ja eri ryhmät Kaikille ryhmille on tärkeää sekä kohtuullinen hankintahinta sekä jopa hivenen tärkeämpänä kuukausittaiset asumiskustannukset. Eri ryhmien vertailussa townhouse-kiinnostuneet painottavat kohtuullisia hankintakustannuksia ei-kiinnostuneita enemmän. Tämä antaa viitteistä muun muassa siitä, että energiatehokkaat ratkaisut eivät ole peruste selittää korkeampia rakennuskustannuksia. Päinvastoin townhouse-asumisesta kiinnostuneet edellyttävät ratkaisujen olevan kustannustehokkaita, kuten asumisen itsensä. Yksityisauto saattaa olla suurikin menoerä kotitaloudelle. Kaupunkiasumisessa moni kotitalous pyrkiikin autottomaan asumiseen, mikä korostuu eritoten townhouse-myönteisissä. Jopa 67 % townhouse-myönteisistä antaa erittäin tai paljon merkitystä mahdollisuudelle asua ilman autoa. Asukasprofiilien tarkastelussa autottomuus kiinnostaa vähiten väljän alueen privaatteja. Sosiaalisesti suuntautuneet painottavat suhteessa enemmän mahdollisuutta asua vailla autoa, heille lienee helpompaa sopia kimppakyydeistä ja autolainoista. Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Asunnon valintatekijöiden merkitys townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä Kohtuullinen hankintahinta Kohtuulliset kuukausittaiset asumiskustannukset Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa Kohtuullinen hankintahinta Kohtuulliset kuukausisaiset asumiskustannukset Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa 48 % 44 % 67 % 68 % 60 % 76 % 96 % 91 % 97 % 95 % Asunnon valintatekijöitä elämäntyyliryhmän mukaan, erisäin + melko paljon merkitystä 92 % 94 % 97 % 93 % 95 % 98 % 98 % 95 % väljän privaa9t vilkkaan privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan sosiaaliset 29

Asunnon toimivuus Hyvä, toimiva pohja on monen asunnonetsijän listalla kärkipäässä niin myös tässä tutkimuksessa, jossa 82 % antaa erittäin tai melko paljon merkitystä toimivalle pohjalle. Tutkimuksellisena haasteena on hyvyyden ja toimivuuden määritelmä nämä voivat vaihdella asukkaan arvostusten ja elämäntilanteen mukaan. Esimerkkinä toimivuuden kysymyksistä ovat niin sanotut hukkaneliöt toinen kokee neliöt väljyyttä ja asumismukavuutta lisäävinä, toinen kokee ne pohjaratkaisua heikentävinä, neliöperusteisessa hinnoittelussa ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavina. Jos olisit etsimässä uu-a asuntoa, miten tärkeinä kokisit valinnassasi seuraavat asuntoon lii-yvät tekijät? erisäin paljon merkitystä jonkin verran merkitystä tätä ominaisuusa ei saisi olla Toimiva pohja Valoisuus 45 % 58 % melko paljon merkitystä ei lainkaan merkitystä 42 % 34 % 7 % 10 % 11 % 20 % Monesti pohjan toimivuus liittyykin suunnitteluun; tähän perehdyttiin erityisesti Envi-kyselyä edeltäneessä Suomalainen unelmakotitutkimuksessa ja sen työpajaosuudessa (Huttunen ym. 2015). EsteeSömyys 19 % 34 % 17 % 1 % Yli puolet vastaajista antaa esteettömyydelle valintakriteerinä erittäin paljon tai paljon merkitystä (53 %). Toisaalta vastaajista miltei viidennes (17 %) ei antaisi esteettömyydelle lainkaan merkitystä. Hallintamuototarkastelussa esteettömyydellä on vähiten merkitystä vuokra-asukkaille, joiden toisaalta on taloudellisesti riskittömintä vaihtaa asuntoa esteettömyystarpeiden muuttuessa. kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo erisäin + melko paljon merkitystä, % 88 % Toimiva pohja 95 % 97 % 95 % 82 % Valoisuus 91 % 92 % 89 % EsteeSömyys 43 % 56 % 62 % 62 % 30

Asunnon toimivuus Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Asunnon valintatekijöiden merkitys townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä Pohjaratkaisu vaikuttaa osaltaan asunnon valoisuuteen, joka taasen on yksi keskeinen tekijä sekä asunnon luomassa väljyyden vaikutuksessa että kodin tunteessa. Erityisesti sosiaalisesti suuntautuneet arvottivat asunnon valoisuutta. Valoisuus luo myös turvallisuutta ja vähentää energiaa kuluttavan keinovalon tarvetta. Samalla voidaan pohtia, johtuuko privaattien hieman vähäisempi luonnon valon arvostus siitä, että he useammin kääntävät sälekaihtimet kiinni tavoitellessaan kaipaamaansa yksityisyyttä. Toimiva pohja Valoisuus Esteettömyys 48 % 60 % 95 % 93 % 90 % 90 % Townhouse-kiinnostuneita esteettömyys valintatekijänä puhuttelee vähemmän, ja tätäkin vähemmän kiinnostusta esteettömyyteen löytyy keskustamaisen asumisen privaateista. Tämä selittynee vuokralla asuvien suuremmasta määrästä. Esteettömyys mielletään korkeampaan vuokraan neliöiden lisääntyessä. Vuokralla asuvien on myös helpompi vaihtaa asuntoa, jos omalla kohdalla esteettömyysvaateet kasvavat. Asukasprofiilien välisessä vertailussa sosiaalisesti painottuneet eri asuinaluetyypeissä kokevat esteettömyyden sekä asunnon persoonallisen ilmeen privaatteja asukkaita merkityksekkäämpinä. erisäin + melko paljon merkitystä, % 91 % Toimiva pohja 98 % 92 % 93 % 83 % Valoisuus 85 % 94 % 91 % EsteeSömyys 38 % 49 % 56 % 60 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 31

Uudistuotantoa, persoonallisuutta vai työtilaa? Asuinrakennuksen persoonallinen ilme kiinnostaisi vastaajia. Erittäin paljon merkitystä ominaisuudella olisi vain vastaajista, mutta melko paljon ja jonkin verran merkittävyydet nostavat toivottavuuden 81 % tasolle. Vain viidennekselle (19 %) ei asuinrakennuksen persoonallisella ilmeellä ole mitään merkitystä. Jos olisit etsimässä uu-a asuntoa, miten tärkeinä kokisit valinnassasi seuraavat asuntoon lii-yvät tekijät? erisäin paljon merkitystä jonkin verran merkitystä tätä ominaisuusa ei saisi olla Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Asuinrakennuksen persoonallinen ilme Asunto olisi uudistuotantoa 7 % 18 % 27 % melko paljon merkitystä ei lainkaan merkitystä 41 % 43 % 29 % 2 % 19 % 1 % 3 % Työhuone tai nurkkauksella olisi erittäin paljon merkitystä vastaajista. Pientaloasukkaat arvostavat työtilaa kerrostaloasukkaita enemmän. Selkeimmin mielipiteitä jakaa uudistuotanto ominaisuutena. Vastaajista 25 % pitää erittäin tai melko tärkeänä, että asunto olisi uudistuotantoa mutta 43 % ei antaisi ominaisuudelle mitään merkitystä. Toisaalta vain 3 % toteaa, ettei asunto saisi olla uudistuotantoa ominaisuus siis tuskin olisi sellaisenaan este. Uudistuotanto itseisarvona puhuttelee vähiten omakotitaloasukkaita sekä vuokralla asuvia kerrostaloasukkaita. kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Asuinrakennuksen persoonallinen ilme erisäin + melko paljon merkitystä, % 35 % 39 % 46 % 54 % 34 % 44 % 44 % 43 % Asunto olisi uudistuotantoa 21 % 25 % 33 % 19 % 32

Asunnon vetoavuus Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Asunnon valintatekijöiden merkitys townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä Kiinnostus työtilaan, asuinrakennuksen persoonalliseen ilmeeseen tai uudistuotantoon ei juurikaan eroa townhouse-talotyypistä kiinnostuneiden ja ei-kiinnostuneiden välillä. Sen sijaan elämäntyyliryhmä selitti merkitsevästi useimpia asunnon valintatekijöitä näin myös tässä tarkastelun kohteena olevissa tekijöissä. Rakennuksen persoonallinen ilme ja työtila asunnossa merkitsivät enemmän sosiaalisesti painottuneille asukkaille. Myös Suomalainen unelmakoti-tutkimuksessa, jossa vastaajilta tiedusteltiin tarvetta työhuoneeseen tai vastaavaan, työhuoneen tarve oli sosiaalisilla privaatteja suurempi. Tulkintana esitettiin, että privaatit saattavat kutsua ulkopuolisia kotiinsa harvemmin, jolloin vaikkapa keittiön pöytää voidaan käyttää työpöytänä arjen sujuvuuden siitä kärsimättä. Asuinrakennuksen persoonallisuuden ilmeen painotukset asukasryhmittäin herättävät mielenkiinnon. Sosiaalisuuden painostusta määriteltiin mittaristolla, johon kuului tekijöitä kuten halu vaikuttaa omaan asuinalueeseen. Tutkimuksissa osana asukkaita lähellä olevaa sosiaalista kestävyyttä on tunnistettu paikallisidentiteetin merkitys (mm. Bramley & Power 2009). Saattaakin olla niin, että paikallisyhteisöllisyyttä painottavat asettavat enemmän painoa paikallisuudelle, jonka yksi ilmenemismuoto on rakennetun ympäristön tunnistettavuus. Näin ollen jopa rakennusten ilmeellä on vaikutusta kaupunkirakenteen sosiaalisen kestävyyden muokkautumiseen. Asuntoa uudistuotannosta toivoivat vilkkaat sosiaaliset hieman muita useammin. Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Asuinrakennuksen persoonallinen ilme Asunto olisi uudistuotantoa Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Asuinrakennuksen persoonallinen ilme Asunto olisi uudistuotantoa erisäin + melko paljon merkitystä, % 18 % 25 % 24 % 27 % 24 % 23 % 35 % 36 % 41 % 40 % 43 % 38 % 49 % 52 % 48 % 54 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 33

Pysäköinnin toiveet Vastaajilta tiedusteltiin uuden asunnon valinnan yhteydessä pysäköintitoiveista. Vaikka 40 %:lla ei ole autoa (n=974), vain 18 % vastaajista ei laittaisi vieraspaikoille lainkaan merkitystä. Jos mielellään kutsutaan vieraita kylään tai harjoitetaan liiketoimintaa kodista käsin, vieraspysäköintipaikat ovat tärkeä ominaisuus myös autottomille. Sähköauton latauspaikka ei saa lainkaan merkitystä yli puolella vastaajista (55 %), toisaalta 6 % vastaajista pitäisi erittäin merkityksekkäänä sähköauton latauspistettä. Hallintamuoto- ja talotyyppitarkastelussa pientaloja suosivat arvostavat lähellä sijaitsevaa, suojaisaa autopaikkaa sekä vieraspysäköintiä. Sähköauton latauspaikka asunnon välisömässä läheisyydessä Autohalli, -talli tai -katospaikka asunnon välisömässä läheisyydessä RiiSävät vieraspysäköin9paikat 6 % 11 % 20 % 16 % erisäin paljon merkitystä jonkin verran merkitystä tätä ominaisuusa ei saisi olla 25 % 25 % 55 % 24 % 36 % melko paljon merkitystä ei lainkaan merkitystä 3 % 29 % 3 % 18 % 1 % Liittyykö auton omistus asumistyyppiin? Vuokralla asuvista autottomia oli 60 %. Omakotitaloissa asuvista vain 7 %:lla ei ollut autoa ja 41 %:lla niitä oli kaksi (kaavio alla). Yli puolella oli autoja yksi tämä kuvaa kerrostalossa omistusasunnossa asuvia (53 %) sekä rivitaloissa asuvia (55 %). Tulokset muistuttavat siitä, että kerrostalo- ja rivitaloasuminen eivät asukkaiden auton hallinnan osalta poikkea voimakkaasti toisistaan. kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo Sähköauton latauspaikka asunnon välisömässä läheisyydessä erisäin + melko paljon merkitystä, % 18 % 21 % 20 % kerrostalo-vuokra 60 % 35 % 4 2 %% kerrostalo-omistus 37 % 53 % 9 % 2 % Autohalli, -talli tai -katospaikka asunnon välisömässä läheisyydessä 31 % 51 % 58 % 62 % rivitalo 16 % 55 % 28 % 1 % omako9talo 7 % 43 % 41 % 9 % ei yhtään autoa yksi auto kaksi autoa 3 autoa tai enemmän RiiSävät vieraspysäköin9paikat 40 % 46 % 51 % 57 % 34

Pysäköinnin toiveet Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta K28 Energia- ja pysäköintitekijät asunnon valinnassa townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä Townhouse-kiinnostuneet osoittavat voimakkaampaa ympäristömyönteisyyttä pysäköintitoiveissa, joissa sähköauton latauspaikka näyttäytyy townhouse-kielteisiä kiinnostavampana (erittäin tai melko paljon merkitystä, 18 %). Sähköauton latauspaikka asunnon välittömässä läheisyydessä Autohalli, -talli tai -katospaikka asunnon välittömässä läheisyydessä 18 % 43 % 51 % Suojaisa autopaikka kiinnostaa, kuten vieraspysäköinti. Tulos on yhdenmukainen Suomalainen unelmakoti-tutkimusosion townhousetyöpajojen kanssa. Riittävät vieraspysäköintipaikat 46 % 52 % Pysäköintiarvostukset jäsentyvät, kun niitä tarkastellaan asukasprofiileissa. Vilkkaat privaatit, kaupunkikeskustamaisen vetäytyvät suosijat, asettavat vähiten painoarvoa pysäköinnin eri mahdollisuuksille. Vilkkaista privaateista 35 % arvostaisi suojaisaa pysäköintipaikkaa asunnon läheisyydessä sekä riittäviä vieraspysäköinnin paikkoja. Vastaavasti kaupunkikeskustamaisen asumisen sosiaalisesti suuntautuneet asettavat ryhmänä eniten painoarvoa pysäköinnin mahdollisuuksille: sähköauton latauspaikka (33 %), autotalli tai vastaava (55 %) ja vieraspysäköinti (59 %) erottuvat painotuksissaan muista profiileista. Tulokset ovat luonnollisesti ristiriidassa joukkoliikenteeseen tukeutuvan keskustaasumisen tavoitteiden kanssa. Toisaalta preferenssit korostavat erilaisten aluetyyppien tarvetta. Tarvitaan autoilun hyväksyvää tiiviin asumisen paikkoja, mutta myös autottomuuteen tähtääviä alueita kaikille löytyy oma suosijajoukkonsa. Sähköauton latauspaikka asunnon välisömässä läheisyydessä Autohalli, -talli tai -katospaikka asunnon välisömässä läheisyydessä RiiSävät vieraspysäköin9paikat 6 % erisäin + melko paljon merkitystä, % 15 % 19 % 33 % 41 % 35 % 47 % 55 % 42 % 35 % 49 % 59 % väljän privaa9t vilkkaan privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan sosiaaliset 35

Elämäntapa ja asunnon muuntuvuus Jos olisit etsimässä uu-a asuntoa, miten tärkeinä kokisit valinnassasi seuraavat asunnon hintaan ja asumisen tapaan lii-yvät tekijät? erisäin paljon merkitystä jonkin verran merkitystä melko paljon merkitystä ei lainkaan merkitystä Asumisen tutkimuksissa erityisesti säilytystilat saavat moitteita. Tässä kyselyssä kysyimme säilytystarpeista harrastevälineisiin liittyen, olivathan juuri harrasteisiin liittyvät tilat tulleet painokkaasti esiin townhouse-työpajoissa. Erityises9 harrastevälineille suunnitellut säilytys- ja huolto9lat Mahdollisuus muuntaa asuntoa muusuviin elämän9lanteisiin 16 % 25 % 36 % 37 % 31 % 17 % 8 % Vastaajista 46 % antoi harrastevälinesäilytykselle erittäin tai melko paljon merkitystä valintatekijänä. Pientaloasukkaissa, eli omakoti- ja rivitalovastaajissa säilytystilat korostuvat. Yllättävää kuitenkin on, että säilytystiloja tärkeämpänä pidetään asunnon muunneltavuutta muuttuviin elämäntilanteisiin. Muunneltavuus vaikuttaa olevan tekijä, joka alkaa saada enemmän painoarvoa valintatekijänä, kaikissa asukasryhmissä. Asunto/talo, joka mahdollistaa itselleni sopivan elämäntavan kerrostalo-vuokra rivitalo kerrostalo-omistus omako9talo 49 % 37 % 2 % erisäin + paljon merkitystä, % Elämäntapa on kuitenkin suurin yllättäjä: lähes puolet vastaajista (49 %) pitää erittäin tärkeänä sopivan elämäntavan mahdollistumisen asumisessa. Tämä muistuttaa siitä, että ihmiset etsivät tulevaisuudessa yhä voimallisemmin omiin arvoihin ja asenteisiin sopivaa asuntoa ja asuinympäristöä. Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä elämäntapa itselle merkitsee. Seuraavalla sivulla muutamia vastauksia tähän kieltämättä hyvin laajaan kysymykseen. Vastaukset indikoivat, että elämäntapa asumisessa korostaa asukkaan, asunnon ja asuinympäristön yhteensopivaa suhdetta. Erityises9 harrastevälineille suunnitellut säilytysja huolto9lat Mahdollisuus muuntaa asuntoa muusuviin elämän9lanteisiin Asunto/talo, joka mahdollistaa itselleni sopivan elämäntavan 42 % 46 % 52 % 53 % 63 % 59 % 60 % 64 % 84 % 87 % 88 % 88 % 36

Oma elämäntapa asumisessa Luonnonläheisyys, autoton elämäntapa, jossa palvelut ja työpaikka lähellä kotia. Perheen elämiseen esteettömyys, luonto, vihreiden ympäristöpolitiikka, rauhallinen vapaa-aika, erittäin kiireinen työ, suuret riskit työssä, perhe ja turvallisuus vapaa-aikana, lukeminen, lemmikkieläin, uinti. Julkisilla kulkeminen, elämysten ostaminen tavaroiden sijaan Osallistuminen vapaaehtoisena kaikkiin tapahtumiin Olen melko introvertti persoona, joten kaikenlainen pakkoyhteisöllisyys lähinnä stressaa. Erilaiset kaupunginosatapahtumat ym. pyrinkin kiertämään kaukaa... :-) Asuntomme koko saattaisi jonkun mielestä ehkä olla liian epäekologinen kahdelle ihmiselle, mutta tarvitsemme molemmat omat kotityöhuoneet, ja koska itse vietän täällä suurimman osan ajastani, työskentelen täällä ja myös rentoudun parhaiten kotioloissa, miniasunnossa kaatuisivat pian seinät päälle. Perheessämme on kolme autoa ja kaksi moottoripyorää, ne on saatava parkkiin joko omalle pihalle tai asunnon läheisyyteen. Koiraperhe, jolloin myös auto on välttämätön. haluaisin koirattoman talon Minimalismi, puutarhaus, pyöräily, luonnossa kävely, marjojen ja sienten kerääminen, tietokone, musiikki, nikkarointi, jne. Olen liikuntarajoitteinen, joten kotini täytyy olla esteetön, samoin kuin asuinympäristön. Minulle on tärkeää monipuolinen kuntoutus. Perheen kanssa haluan olla mahdollisimman paljon Oleskelutilaa sisällä ja ulkona ystäville ja sukulaisille. Varastotilaa eteisen/uloskäynnin yhteydessä harrastusvälineille (ratsastus, golf..) Harrastukset (liikunta ja ulkoilu), luonto lähellä, rauhallinen elinympäristö, hyvin äänieristetyt asunnot. Työskentelen kotityöhuoneessa, en juuri matkustele (viimeisestä ulkomaanmatkasta 9 vuotta aikaa) Viihdyn kotona, laitan itse ruokani ja leivon aika paljon. Vapaus tehdä omassa kodissa ja pihalla mitä huvittaa. 37

Elämäntapa ja asunnon muuntuvuus Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Erityisesti harrastevälineille suunnitellut säilytys- ja huoltotilat erittäin + melko paljon merkitystä 49 % 43 % Townhouse-työpajoissa harrastevälineiden säilytysratkaisut korostuivat. Huomio on kouluesimerkki siitä, miten tilaisuus pohtia oman asumisen tarpeita nostaa esiin ominaisuuksia, joita tavallisesti ei nosteta asunnon valintalistan kärkeen, samaan kastiin kohtuullisten hankintakustannusten, sijainnin ja toimivan pohjan kanssa. Mahdollisuus muuntaa asuntoa muuttuviin elämäntilanteisiin Asunto/talo, joka mahdollistaa itselleni sopivan elämäntavan 55 % 69 % 89 % 87 % Townhouse-myönteiset, joiden voidaan tulkita olevan avoimia uusilla vaihtoehdoille, painottavat townhouse-vastaisia enemmän säilytystilojen merkityksiä. Myös muunneltavuus nousee vahvemmin esiin; tämäkin preferenssi on yhdenmukainen townhouse-työpajojen kanssa. Asukasprofiilien tarkastelussa vilkkaat privaatit asettavat vähemmän painoarvoa mainituille ominaisuuksille. Toisaalta heistä moni asuu vuokralla kerrostalossa, joissa esimerkiksi muunneltavuuteen ei välttämättä pääse tutustumaan. Jos asumistarpeet muuttuvat, vuokra-asuminen mahdollistaa asunnosta toiseen siirtymisen, ilman omistusasumisen transaktiokustannuksia. Muunneltavuudella on eniten merkitystä sosiaalisille, niin vilkkaassa asuinympäristössä (77 %) kuin väljemmän rakenteen ympäristöissä (71 %). Näille ryhmille myös harrastevälineiden säilytystiloilla on enemmän merkitystä. Erityises9 harrastevälineille suunnitellut säilytys- ja huolto9lat Mahdollisuus muuntaa asuntoa muusuviin elämän9lanteisiin Asunto/talo, joka mahdollistaa itselleni sopivan elämäntavan Asunnon valintatekijöitä elämäntyyliryhmän mukaan, erisäin + melko paljon merkitystä 22 % 36 % 44 % 53 % 59 % 57 % 71 % 77 % 84 % 92 % 84 % 94 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 38

Sauna omassa asunnossa, pihalla vai yhteinen? Saunan sijainti herättää mielipiteitä. Perinteisesti suomalaiseen asuntoon on katsottu saunan kuuluvan, mikä on johtanut siihen, että moni asukas valitsee asuntoonsa saunan vaikkei sitä itse käyttäisikään. Saunan uskotaan helpottavan asunnon jälleenmyyntiä, saattaahan uusi asukas sellaista vaatia. Vai vaatiiko? Vastaajista neljännekselle (25 %) ei asuntokohtaisella saunalla olisi merkitystä, ja 7 % ei sitä haluaisi lainkaan. Erityisesti kerrostaloasukkaille asuntokohtainen sauna ei ole välttämättömyys, erittäin tai melko paljon merkitystä asuntokohtaiselle saunalle antaa vuokralla asuvista kerrostaloasukkaista 35 % ja omistusmuodossa 32 %. Pientaloasumisessa oma sauna saa luonnollisesti suuremman painoarvon, mutta näissäkin muodoissa hyväksyttäisiin esimerkiksi pihasauna tai taloyhtiön sauna. Markkinat ovat toisin sanoen avoimet uudenlaisille saunaratkaisuille. Tämä on tervetullut huomio townhouse-kehitystyölle, sillä townhouse mahdollistaa saunalle mitä moninaisemmat toteutusvaihtoehdot kattoterassin saunamaailmasta erilliseen pihasaunaan tai korttelitalon tarjoamiin saunatiloihin. Miten tärkeinä kokisit uuden asunnon valinnassasi seuraavat asunnon Eloihin lii-yvät tekijät? erisäin paljon merkitystä melko paljon merkitystä jonkin verran merkitystä ei lainkaan merkitystä tätä ominaisuusa ei saisi olla Asuntokohtainen sauna Omassa piharakennuksessa sijaitseva sauna Yhteissauna (esim. taloyh9ön) AsuinkorSelissa asukastalo (kokoontumis- ja harraste9la) kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo Asuntokohtainen sauna Omassa piharakennuksessa sijaitseva sauna 21 % 6 % 15 % 7 % 17 % 4 % 17 % 22 % 20 % 21 % 17 % 28 % 33 % 35 % 32 % 25 % 45 % 36 % 63 % 64 % 41 % 25 % 7 % 8 % 9 % erisäin + melko paljon merkitystä, % 4 % Asukastaloa pitäisi erittäin tai melko merkityksellisenä valintatekijänä noin viidennes vastaajista (21 %). Yllättävää on, että suosio jakautuu jokseenkin tasan eri nykyasumisen muodoissa. Yhteissauna (esim. taloyh9ön) AsuinkorSelissa asukastalo (kokoontumis- ja harraste9la) 25 % 34 % 20 % 22 % 23 % 20 % 20 % 39

Townhouse-asukas voi saunoa omassa saunassa muuallakin kuin kotonaan Townhouse kiinnostaa Townhouse kiinnostaa Asuntokohtainen sauna Asunnon valintatekijöiden merkitys townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä 43 % 46 % Townhouse-kiinnostuksen mukaan tehtävässä tarkastelussa huomataan, että asuntokohtainen sauna ei ole townhousekiinnostuneille kynnyskysymys. Ryhmien välinen ero tulee selkeästi esiin townhouse-kiinnostuneiden suuremmassa valmiudessa hyväksyä sauna piharakennuksessa tai taloyhtiön yhteissaunana. Omassa piharakennuksessa sijaitseva sauna Yhteissauna (esim. taloyhtiön) 22 % 17 % 27 % 19 % Townhouse-myönteiset asettavat suhteessa myös paljon painoarvoa asukastalolle, joka tarjoaisi kokoontumis- ja harrastetiloja. Asuinkorttelissa asukastalo (kokoontumisja harrastetila) 28 % Asukasprofiilien tarkastelussa asuntokohtainen sauna kiinnostaa vähiten keskustamaisen vilkkaan asumisen privaatteja heitä saattaisikin kiinnostaa omaa saunaa enemmän taloyhtiön yhteissauna, jonka saa varattua itselleen. Se, että yhteissauna kiinnostaa keskimääräistä enemmän sosiaalisesti suuntautuneita, kertoo näiden suuremmasta valmiudesta jakaa yhteiskäyttötiloja. Privaattien valmius yhteissaunaan valintakriteerien tarkastelussa painottaa yhteistilojen käyttötapojen merkitystä. Yhteistilat yhteisesti käyttäen kiinnostavat sosiaalisesti painottuneita, yhteistilat itselle tietyksi ajaksi varattuna kiinnostaa privaatteja. Kyse on tilojen suunnittelusta, käytön mielekkyydestä ja hallinnoinnista. Townhouse-korttelit saattavat toimia suunnannäyttäjinä uudenlaisille yhteistilaratkaisuille. Asuntokohtainen sauna Omassa piharakennuksessa sijaitseva sauna Yhteissauna (esim. taloyh9ön) AsuinkorSelissa asukastalo (kokoontumis- ja harraste9la) 6 % 11 % 10 % Asunnon valintatekijöitä elämäntyyliryhmän mukaan, erisäin + melko paljon merkitystä 15 % 27 % 20 % 27 % 21 % 34 % 35 % 38 % 47 % 55 % 44 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 40

Asunnon ulkotilat Miten tärkeinä kokisit valinnassasi seuraavat asunnon yhteis- ja ulkoeloihin lii-yvät tekijät? erisäin paljon merkitystä jonkin verran merkitystä melko paljon merkitystä ei lainkaan merkitystä Yleisesti ottaen yhteis- ja ulkotiloihin liittyvillä tekijöillä ei ollut vastaajakunnassa niin paljon merkitystä kuin useammilla muilla asuntoon liittyvillä tekijöillä. Monesti asunnon valintahetkellä koetaan, ettei piha- ja parveketiloihin juurikaan voida asettaa suuria odotuksia, enemmän asetetaan vaatimuksia asunnon pohjalle, hintatasolle ja sijainnille. Osalle vastaajista on selvää, että he haluaisivat ison, oman pihan (erittäin paljon merkitystä ) tai vastaavasti pienemmän, helppohoitoisen pihan (9 %). Myös yhteispiha voi olla osalle erittäin tärkeä (7 %). Yhteispihan toiveet korostuvat osakemuotoisessa asumisessa. Suomalainen unelmakoti-tutkimuksen työpajat kuitenkin muistuttivat siitä, että yhteispiha voi olla tärkeä myös omakotitalomuotoisessa asumisessa. Jos taloon kuuluu vain pienehkö piha, lisää tilaa saadaan yhteispihasta ja vaikuttaahan se myös tarjolla oleviin ikkunanäkymiin. Väljän asuinaluetyypin asukkaat eivät haluaisi kotia ilman vehreää ikkunanäkymää yhteispiha on keino tarjota tämä ominaisuus kaupunkiympäristössä. Helppohoitoisuus korostuu erityisesti rivitaloasumisessa (erittäin tai melko paljon merkitystä, 62 %); samalla on huomattava, että lähes puolet rivitaloasukkaista antaisi erittäin tai paljon merkitystä isolle pihalle (47 %). Tämäkin muistuttaa siitä, että tiettyä asuntotyyppiä ei tule luokitella vain yhdenlaiseksi kokonaisuudeksi. Iso, oma piha Helppohoitoinen, pieni oma piha Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Piharakennus, jota voi muuntaa tarpeen mukaan (harrasteihin, työhuoneeksi, varastoksi) kerrostalo-vuokra kerrostalo-omistus rivitalo omako9talo Iso, oma piha Helppohoitoinen, pieni oma piha Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Piharakennus, jota voi muuntaa tarpeen mukaan (harrasteihin, työhuoneeksi, varastoksi) 9 % 7 % 8 % 22 % 21 % 23 % 27 % 29 % 32 % 31 % 32 % 17 % 36 % 36 % 35 % 36 % 25 % 33 % 34 % 43 % 47 % 59 % 45 % 62 % 21 % 33 % 4 % 4 % 5 % 2 % eri-äin + melko paljon merkitystä, % 41

Piharakennus ja yhteispiha kiinnostaisi townhouse-asukasta Townhouse-kiinnostuksen mukaan tehtävä tarkastelu osoittaa, että pihan suuruus ei ole townhouse-asumisen ehdoton vetovoimatekijä, vaikka arvatenkin osalle townhouse-kiinnostuneista pihan suurella koolla on merkitystä. Suuremmalle osalla kuitenkin helppohoitoinen pieni piha vetoaa. Koska myös yhteispihaa toivotaan, pihatilat laajenevat asuntokohtaisia rajoja laajemmaksi. Myös piharakennus kiinnostaa townhouse-kiinnostuneita. Tarkastelu on mielenkiintoinen myös eri asukasprofiileissa. Luontevaa on, että yhteisöllisyyttä suosivat sosiaaliset erottuvat yhteispihan toiveissa. Väljän sosiaalisista 39 % ja vilkkaan sosiaalisista 46 % asettaisi erittäin tai melko paljon merkitystä yhteispihalle asunnon valintakriteerinä. Yllättävääkin on, että asukasprofiilit painottavat piharakennusta eri tavoin. Vilkkaan privaatin vähäistä kiinnostusta erilliseen piharakennukseen saattaa selittää tässä ryhmässä vuokralla asuvien kerrostaloasukkaiden suuri määrä. Ehkä onkin syytä muistaa, että erillistä työhuonetta toivovat ovat yleensä sosiaalisesti suuntautuneita. Voisiko tämä olla selityksenä piharakennuksen mahdollisuuksien tunnistamiselle? Piharakennuksien toteuttaminen vetoaa eritoten sosiaalisesti suuntautuneisiin. Suunnittelussa olisi näin pohdittava, miten piharakennukset tukevat sosiaalisesti suuntautuneiden arvomaailmaa sekä esimerkiksi asennetta vahvaan paikallisidentiteettiin. Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Iso, oma piha Helppohoitoinen, pieni oma piha Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Piharakennus, jota voi muuntaa tarpeen mukaan (harrasteihin, työhuoneeksi, varastoksi) Iso, oma piha Helppohoitoinen, pieni oma piha Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Piharakennus, jota voi muuntaa tarpeen mukaan (harrasteihin, työhuoneeksi, varastoksi) Asunnon valintatekijöiden merkitys townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä 11 % 19 % erisäin + melko paljon merkitystä, % 20 % 19 % 23 % 33 % 42 % 45 % 38 % 34 % 35 % 27 % 38 % 45 % 39 % 39 % 47 % 39 % 39 % 44 % 46 % 48 % väljän privaa9t väljän sosiaaliset vilkkaan privaa9t vilkkaan sosiaaliset 42

Ikä selittävänä tekijänä Oheinen taulukko tuo lopuksi esiin ne asunnon valintakriteereiksi tarjotut tekijät, joissa ikäryhmien välisessä tarkastelussa tuli esiin merkitseviä tai melkein merkitseviä eroja. Nuorin asukasryhmä määrittyi alle 45-vuotiaiksi. Tässä ryhmässä korostuivat mahdollisuus asua alueella ilman autoa sekä muuttaa asuntoa muuttuviin elämäntilanteisiin. Molemmat kriteerit indikoivat muutoksesta kaupunkiasumisessa autoilu ja pysäköintiratkaisut kynnyskriteerinä menettävät merkitystään samalla kun asukkaat alkavat arvostaa muuntelun mahdollisuuksia. Elämän keskivaihetta kuvaava 45-59-vuotiaiden luokka korostaa pihan helppohoitoisuutta ehkäpä tässä iässä oleskellaan kotoa pois, matkustellen, työtä tehden ja vapaa-ajan asuinnoissa aikaa viettäen. Senioreiden ja tulevien sellaisten, 60-vuotta ja sitä vanhempien, ikäluokka erottuu nuorten lailla mielenkiintoisena. Iäkkäämmillä saattaa olla muita ryhmiä paremmat taloudelliset lähtökohdat ja siten realistisemmat mahdollisuudet asettaa painotuksia valintakriteereille. Asuinrakennuksen persoonallinen ilme, työhuone tai -nurkkaus, A-energiatodistus tai sitä parempi ovat kaikki senioreiden vaatimuksia. Erityisen vahvoja ovat valoisuus sekä esteettömyys. Valoisuus luo asumiseen turvallisuutta, työhuoneen/ nurkkauksen toive taas muistuttaa siitä, että ikääntyminen ei merkitse aktiivisen elämän päättymistä. Päinvastoin. Tämä tulisi muistaa myös asuntosuunnittelussa. alle 45 vuosa 45-59 vuosa 60+ vuosa Asunnon valintatekijöiden merkitys ikäryhmän mukaan, kun ikä selir merkitseväse tai melko merkitseväse erisäin + melko paljon merkitystä, % Asuinrakennuksen persoonallinen ilme Valoisuus EsteeSömyys Asuntoon suunniteltu työhuone tai -nurkkaus Asuntokohtainen sauna Helppohoitoinen, pieni oma piha Yhteispiha (yhdessäolo, pelailu, lasten leikkipaikka jne.) Asunnon energiatodistus A tai parempi RiiSävät vieraspysäköin9paikat Mahdollisuus asua asuinalueella ilman autoa Mahdollisuus muuntaa asuntoa muusuviin elämän9lanteisiin 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 35 % 41 % 47 % 40 % 53 % 36 % 40 % 48 % 44 % 43 % 38 % 35 % 44 % 37 % 35 % 23 % 49 % 55 % 63 % 42 % 46 % 51 % 67 % 56 % 48 % 67 % 60 % 50 % 84 % 88 % 94 % 83 % 43

Asuinaluetoiveet - palvelut, liikkuminen ja virkistys

Asuinalue asukkaan mukaan Asunto, joka mahdollistaa oman elämäntavan, on valintakriteerien kärjessä. Asunnon lisäksi määrittelee asuinalue asumisen ja myös elämisen tyylin. Autotonta asumista toivovista, joilla valintakriteerinä autottomuus ja sillä erittäin paljon merkitystä, 39 % suosisi vilkasta kaupunkikeskustaa kattavine palveluineen, 46 % kylämäistä keskustaa ja suppeiden palveluiden väljää asuinaluetta. Kylämäinen keskusta näyttäytyy suosikkina asukasprofiilien tarkastelussa väljän asumisen suosijoissa, sosiaaliset (52 %) ja privaatit (40 %). Väljän asumisen suosijoille seuraavaksi suosituin asuinaluetyyppi on väljähkö asuinalue suppeine palveluineen. Väljissä privaateissa 5 % ja väljissä sosiaalisissa 3 % kaipaisi haja-asutusalueelle. Vilkas keskusta-asuminen kattavine palveluineen vetoaa etenkin vilkkaan alueen privaatteihin (55 %) mutta myös sosiaalisiin (48 %). Asuinaluetyypeille on mahdotonta tehdä ehdotonta rajanvetoa. Eri asukasprofiilit ja suosikkialueiden painotuserot kertovat kuitenkin siitä, että asuinalueita tulee kehittää omaleimaisiksi. On uskallettava tunnistaa keskeiset kohderyhmät ja myöntää, ettei yksi alue voi tarjota sopivia asumisratkaisuja kaikille. Väljän privaa9t 17 % 40 % 34 % 1 % 5 % Vilkas kaupunkikeskusta, kasavat palvelut Väljän sosiaaliset 15 % 52 % 25 % 1 3 %% Kylämäinen/vehreä keskusta, rajalliset palvelut Vehreä, väljähkö asuinalue, suppeat palvelut Vilkkaan privaa9t 55 % 32 % 11 % 01 % Vehreä, väljä asuinalue, ei palveluita Vilkkaan sosiaaliset 48 % 37 % 1 % Hajarakennusalue tai maaseutu, ei palveluita 45

Suuret kauppakeskukset eivät kaupunkiasukkaita kiinnosta, kivijalkakaupatkin yllättävän vähän Vastaajista 78 % pitää tärkeimpänä päivittäistavarakauppaa kävelyetäisyydellä, joskin joukkoliikennettä arvostaa vieläkin useampi, jota kysyttiin yhdessä liikuntapalveluiden kanssa. Vastaajilta kysyttiin myös, mitä ei saisi olla suuri kauppakeskus oli olisi 7 % mielestä epätoivottava, samoin suuri market-myymälä herätti vastustusta 2 % vastaajista. Vastustusta herättävät myös koulut. Kyselyssä pyydettiin myös vastaajaan itsensä määrittämää ominaisuutta. Erittäin tai paljon merkitystä annettiin seuraaville ominaisuuksille: parturikampaamo ravintolat gourmeesta pubeihin Alko yksityinen lääkäriasema tai sairaala ekokaupat pankkiautomaatti yhteisöllinen harrastepaikka, nuorisotoiminta, eläkeläisten kokoontumispaikka kulttuuri: teatteri, museo, elokuvat pieni päivisäistavarakauppa perusterveyspalvelut pos9 apteekki kirjasto suuri marketmyymälä pankkipalvelu kahvila ala-aste lounas/ruokaravintola Kuinka paljon merkitystä antaisit seuraavien palveluiden sijainnille kävelymatkan päässä asunnostasi? erisäin paljon merkitystä paljon merkitystä vähän merkitystä ei lainkaan merkitystä tätä ei saisi olla päiväkodit 20 % 16 % 15 % 29 % 27 % 27 % 43 % 24 % 27 % 29 % 32 % 33 % 19 % 20 % 36 % 41 % 41 % 35 % 38 % 35 % 36 % 32 % 37 % 49 % 51 % 28 % 19 % 16 % 7 % 0 % 6 % 0 % 6 % 0 % 11 % 2 % 23 % 23 % 22 % 1 % 0 % 1 % 5 % 1 % 4 % Tässä kyselyssä ei kysytty lähiruuasta, mutta vapaat kommentit painottivat asumiseen liittyvän elämäntavan vaikutuksia palvelutoiveisiin: luomu- ja lähiruoka, ekologinen kuluttaminen sekä suoramyynti kiinnostavat. Tarjonta koetaan kuitenkin vaikeasti saavutettavaksi. ylä-aste erilaisia kivijalkakauppoja suuri kauppakeskus 11 % 10 % 9 % 16 % 22 % 20 % 41 % 45 % 48 % 5 % 19 % 1 % 22 % 7 % 46

Kivijalkakaupat kiinnostavat keskustojen paikallisyhteisöllisiä Asukasprofiilien tarkastelussa vilkkaan alueen sosiaalisille erilaisten palveluiden läheisyys on keskimääräistä tärkeämpää. Vähiten tärkeintä palvelut ovat väljän privaateille kuitenkin lukuun ottamatta lasten palveluja, jotka merkitsevät vähiten vilkkaan privaateille, joissa myös lapsiperheitä oli vähiten. Mediaanitestin mukaan jokaisessa kohdassa oli ryhmien välillä merkitsevä ero. Erilaiset kivijalkakaupat kiinnostavat vilkkaan sosiaalisista enemmistöä (60 % erittäin tai melko paljon merkitystä), vilkkaan asuinaluetyypin privaateissa vain 31 % on tästä kauppatyypistä kiinnostunut. Tämä muistuttaa siitä, että tiiviillä, kaupunkikeskustamaisella alueella kivijalkakaupat eivät automaattisesti vetoa lähiasukkaisiin. Huomattavaa myös on, että vilkkaan alueen privaatit suosisivat mieluiten suurta marketmyymälää (66 %). Helsinki Visio 2050 kuvaa tulevaisuuden Helsingin monimuotoisten pienempien kaupunkikeskustojen kaupunkina. Jos keskustamaisuus perustuu kylämäisyyteen, vetoavat se erityisesti väljän typin asukasprofiileihin. Etenkin väljän sosiaaliset arvostavat kylämäisyyttä ja riittäviä palveluista: kahvilat ja ruokaravintolat, kirjasto ja perusterveyspalvelut kiinnostavat yhdessä pienten päivittäistavarakauppojen kanssa. Lapsiperheet toivovat myös päiväkoteja ja kouluja kävelyetäisyydelle. pieni päivisäistavarakauppa suuri marketmyymälä erilaisia kivijalkakauppoja suuri kauppakeskus apteekki pos9 pankkipalvelu perusterveyspalvelut päiväkodit ala-aste ylä-aste kirjasto kahvila lounas/ruokaravintola K34 Palvelujen merkitys elämäntyyliryhmän mukaan, erisäin + melko paljon merkitystä, esä on kävelymatkan päässä 15 % 23 % 20 % 23 % 19 % 43 % 38 % 24 % 33 % 40 % 25 % 38 % 23 % 21 % 40 % 31 % 35 % 42 % 40 % 34 % 31 % 41 % 40 % 44 % 46 % 44 % 39 % 66 % 57 % 60 % 57 % 57 % 57 % 70 % 82 % 77 % 83 % 67 % 76 76 % 70 % 72 % 75 % 51 % 67 % 60 % 76 % 57 % 65 % 61 % 65 % Väljän privaa9t Väljän sosiaaliset Vilkkaan privaa9t Vilkkaan sosiaaliset 47

Palvelut lähellä mahdollistaa autottoman townhouse-asumisen Townhouse-talotyypin kehittämisessä yksi keskeinen kysymys on ollut townhouse-asunnon sijainti. Millaisessa palveluympäristössä suomalainen, tulevaisuuden townhouse sijaitsee? Tulosten valossa townhouse-talotyypistä kiinnostuneet vaativat palveluilta keskimääräistä enemmän tämä huomio tuli esiin jo townhouse-työpajoissa. Palvelutoiveet korostavat toivetta townhouse-asumisen keskustamaisesta sijainnista. Kuitenkin keskustatyyppi voi vaihdella paljonkin, hyvin rakennetusta ja vilkkaasta vehreään ja kylämäiseen. Luonnollisesti näissä eri tyypeissä on erilaiset palvelutarjonnan mahdollisuudet. Niiden, joita townhouse kiinnostaa ja joita se ei kiinnosta, välinen vertailu paljastaa, että ryhmien välillä ei suuria eroja ole. Vain päiväkotien ja koulujen sekä osin postin ja pienen päivittäistavarakaupan sijainnin townhouse-myönteisillä odotukset korostuvat. Oma selityksensä tähän on monen townhouseasumisesta kiinnostuneen valmius ja toive asua ilman autoa. Tulevaisuuden townhouse-asumisen tulisi siis mahdollistaa lapsiperheillekin autoton asuminen, osalle raitiovaunulinjan vieressä, osalle etäämpänä keskustaa, vehreämmin ympäristöin. Yhteistä on toive arjen sujuvuudelle, lähikouluille sekä kohtaamispaikoille kuten kirjastolle ja kahviloille. Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Palvelujen merkitys townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä, että on kävelymatkan päässä pieni päivittäistavarakauppa suuri marketmyymälä erilaisia kivijalkakauppoja suuri kauppakeskus apteekki posti pankkipalvelu perusterveyspalvelut päiväkodit ala-aste ylä-aste kirjasto kahvila lounas/ruokaravintola 17 % 37 % 32 % 33 % 27 % 38 % 35 % 32 % 33 % 31 % 20 % 50 % 48 % 53 % 47 % 47 % 36 % 45 % 33 % 84 % 71 % 70 % 65 % 74 % 60 % 64 % 62 % 48

Viheralueet vetoavat, toimiva joukkoliikenne odotusarvona K35 Kuinka paljon merkitystä antaisit seuraavien virkistysja liikkumispalveluiden sijainnille kävelymatkan päässä asunnostasi? erisäin paljon merkitystä paljon merkitystä vähän merkitystä ei lainkaan merkitystä tätä ei saisi olla Envi-vastaajat edustavat pääkaupunkiseudun asumista. Asuinalueen virkistys- ja liikkumispalveluissa korostuikin joukkoliikenne, jota tässä kysyttiin pysäkin sijainnin suhteen. Vastaajista 86 % asettaa erittäin tai paljon merkitystä sille, että kattavat liikenneyhteydet tarjoava joukkoliikennepysäkki sijaitsee kävelymatkan päässä. pysäkki/asema, josta kasavat joukkoliikenneyhteydet lähimetsä tai muu luonnonmukainen alue hoidesuja puistoalueita 33 % 54 % 45 % 41 % 32 % 10 % 40 % 21 % 50 % 23 % 60 %% Toisaalta myös luontoa arvostetaan. Lähimetsää tai muuta luonnonmukaista aluetta painottaisi erittäin paljon tai paljon 74 % vastaajista, hoidettuja puistoalueita 71 % vastaajista. Myös pyöräily kiinnostaa helppo pääsy pyöräreiteille on tärkeää 58 % vastaajista. pyöräilyrei9t ranta-alueita uimiseen tms. kuntosali 24 % 18 % 36 % 34 % 27 % 31 % 1 % 15 % 1 % 1 % Ranta-alueiden arvo on tunnistettu erityisesti Helsingin yleiskaavasuunnittelussa, ja vesistöt saavatkin paljon mainintoja toivottuna lähialueena. Virkistäytymistä tarjoavia ranta-alueita pitäisi tärkeänä yli puolet vastaajista (erittäin paljon tai paljon merkitystä, 54 %). uimahalli pururata nurmikensä 11 % 9 % 8 % 23 % 39 % 36 % 34 % 28 % 1 % 1 % 2 % urheilukensä 5 % 17 % 34 % 42 % 3 % jäähalli 2 % 7 % 25 % 61 % 5 % 49

Paikallisyhteisöllisyyttä korostavat arvostavat virkistyspalveluita Merkitseviä eroja syntyi ryhmien välillä kaikissa muissa kohdissa paitsi joukkoliikennepysäkin kohdalla. Myös edellisessä Unelmakotikyselyssä joukkoliikenne koettiin tärkeäksi kaikissa asukasryhmissä. Pääsääntöisesti kaikki kysytyt, liikkumisympäristöön liittyvät asiat olivat yhteisöllisille ryhmille tärkeämpiä kuin privaateille. Poikkeus on kuitenkin lähimetsä, joka on väljän asuinaluetyypin asukkaille tärkeämpi kuin keskustamaisen, vilkkaan alueen asukkaille. Lähimetsä on vähiten tärkeä vilkkaille privaateille. Hoidetut puistoalueet vetoavat erityisesti sosiaalisesti suuntautuneisiin, aluetyypistä riippumatta. Tämä peräänkuuluttaa viheraluesuunnittelulta paneutumista eri aluetyyppeihin myös esikaupunkialueilla toivotaan kaupunkimaisia, hoidettuja puistoja ilman että menetetään taajamametsiä ja vastaavia viheralueita. Pyöräilyreitit vetoavat erityisesti väljän alueen sosiaalisiin. Pyöräilyn lisääntynyt kiinnostus muistuttaa myös pyöräilyn huomioon ottamisesta asuntosuunnittelussa (huolto- ja säilytystilat). Sosiaalisesti suuntautuneet ovat asukasryhmä, jotka kokevat luontevampana vaikuttaa oman asuinalueen kehittämiseen. Tulosten valossa voidaan arvioida, että ainakin toistaiseksi väljemmillä ja tiiviimmillä asuinalueilla löytyy ulkoilun ja virkistyksen puolestapuhujia suhteellisen tasapuolisesti. pysäkki/asema, josta kasavat joukkoliikenneyhteydet lähimetsä tai muu luonnonmukainen alue hoidesuja puistoalueita pyöräilyrei9t ranta-alueita uimiseen tms. Liikunta- ja virkistyspalvelujen merkitys elämäntyyliryhmän mukaan, erisäin + melko paljon merkitystä, esä on kävelymatkan päässä kuntosali uimahalli pururata nurmikensä jäähalli urheilukensä 22 % 20 % 4 % 9 % 2 % 17 % 8 % 22 % 28 % 25 % 27 % 31 % 35 % 39 % 37 % 43 % 49 % 47 % 46 % 50 % 46 % 47 % 49 % 49 % 53 % 50 % 61 % 62 % 60 % 63 % 60 % 73 % 74 % 82 % 89 % 91 % 86 % 82 % 89 % 82 % 82 % Väljän privaa9t Väljän sosiaaliset Vilkkaan privaa9t Vilkkaan sosiaaliset 50

Townhouse-asukas on aktiivinen liikkuja Townhouse kiinnostaa Townhouse ei kiinnosta Virkistys- ja liikuntapalvelujen merkitys townhouse-kiinnostuksen mukaan, erittäin + melko paljon merkitystä, että on kävelymatkan päässä Virkistys- ja liikkumispalvelut townhouse-kiinnostuksen mukaan tarkasteluina osoittavat, että townhouse-asumisesta kiinnostuneet arvostavat toimivaa joukkoliikennettä. Myös lähimetsät ja hoidetut puistoalueet kuuluvat townhouse-asumisesta kiinnostuneen toivelistalle. pysäkki/asema, josta kattavat joukkoliikenneyhteydet lähimetsä tai muu luonnonmukainen alue 89 % 80 % 78 % 71 % Pyöräilyreittien toive korostuu, mikä alleviivaa toimivien townhouseasumisessa säilytysratkaisujen tarvetta. Pyörät on saatava helposti käyttöön, vuoden ympäri. hoidettuja puistoalueita pyöräilyreitit 46 % 77 % 63 % 65 % Yleispiirteisesti townhouse-asumisesta kiinnostuneet näyttäytyvät virkistyspalveluiden valossa aktiivisina ja liikkumista arvostavina asukkaina. Tämä muistuttaa townhouse-asumisen säilytys- ja vaatehuoltoratkaisuista. Myös Suomalainen unelmakoti-tutkimuksen työpajat toivat toistuvasti esiin aktiivisen, urheilevan elämäntyylin vaateet. Kodinhoitohuone, harrastevälineiden erilaiset säilytystilat sekä urheiluvaatteiden kuivaus ovat esimerkkejä asukkaiden tarpeista, joihin asuntosuunnittelun on otettava kantaa. ranta-alueita uimiseen tms. kuntosali uimahalli pururata 45 % 45 % 25 % 38 % 39 % 25 % 59 % nurmikenttä 25 % 40 % jäähalli urheilukenttä 10 % 7 % 15 % 51

Urheillen kaiken ikää: uimahalli kiinnostaa ikääntyviä, kuntosali nuoria Ikäryhmä selitti merkitsevästi useita virkistykseen ja liikkumiseen liittyviä kohtia. Yli 60-vuotiaille merkitsi uimahalli enemmän kuin muille (erittäin tai melko paljon merkitystä 49 %) ja kuntosali ikäluokkavertailussa toiseksi eniten (36 %). Toimivat joukkoliikenneyhteydet näihin palveluihin saattavat siten lisätä ikäihmisten hyvinvointia ja kuntoiluharrastuksia. Tulevaisuudessa myös asuinpaikan valinnassa saatetaan yhä enemmän kiinnittää huomiota itseä kiinnostavien liikuntapaikkojen sijaintiin, Urheilu- ja nurmikenttä, pururata sekä kuntosali merkitsivät nuorimmille eli alle 45-vuotiaille enemmän kuin muille ikäryhmille. Urheilu- ja nurmikentät ovat myös yhdessäolon ja junioriurheilun paikkoja. Pyöräilyreitit merkitsivät vanhimmille vähemmän kuin muille. Tämä viittaa siihen, että ikääntyvät valitsevat rauhallisempia liikkumismuotoja. Siksi kevyen liikenteen ratkaisuissa tulisi ottaa huomioon eri ikäryhmien suosimat liikkumistavat, ja välttää turvattomuuden tunnetta tuottavien yhdistelmien toteuttamista (esimerkiksi pyöräily kävelijöiden suosimilla metsäreiteillä). Kaikissa ikäluokissa joukkoliikenteen pysäkin sijainti sekä viheralueet näyttäytyivät jokseenkin yhtä tärkeinä. Nuorimmissa vastaajissa nurmikentän suosio muistuttaa viheralueiden monimuotoisesta käytettävyydestä lähipuistoa ei ole vain oleskeluun, vaan soveltuu esimerkiksi pelailuun. Käytettävyys nousi esiin myös asennekysymyksissä vastaajista enemmistö pitää tärkeänä lähiviheralueiden käytettävyyttä, ennen niiden mahdollisia suojeluarvoja. pysäkki/asema, josta kasavat joukkoliikenneyhteydet lähimetsä tai muu luonnonmukainen alue K35 Virkistys- ja liikuntapalvelujen merkitys ikäryhmi-äin erisäin + melko paljon merkitystä, esä on kävelymatkan päässä hoidesuja puistoalueita *pyöräilyrei9t ranta-alueita uimiseen tms. *kuntosali *uimahalli *pururata *nurmikensä jäähalli *urheilukensä 10 % 7 % 7 % 31 % 42 % 23 % 39 % 27 % 28 % 19 % 46 % 29 % 36 % 61 % 59 % 48 % 52 % 57 % 50 % 49 % 73 % 76 % 72 % 69 % 72 % 72 % 87 % 84 % 86 % alle 45 vuosa 45-59 vuosa 60+ vuosa 52

Ikääntyvät painottavat lähipalveluiden merkitystä nuorempia enemmän Tarkasteltaessa ikäluokkien merkitsevyyttä selittävänä tekijänä palveluissa huomataan, että vain kauppapalveluissa ikä ei selittänyt merkitsevästi palvelutoiveita. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa ikä oli merkitsevä tekijä. Yli 60-vuotiaille merkitsivät muita ikäryhmiä enemmän posti-, pankki- ja terveyspalvelut, kirjasto, kahvila ja ravintola. Valtaosa näistä palvelutyypeistä kokee tällä hetkellä muutoksia. Ikääntyville on tärkeä saada riittävä määrä palveluita kävelymatkan päähän asunnosta ratkaisuksi on esitetty muun muassa monitoiminnallisia yhteispalvelupisteitä. Nämä palvelisivat myös sosiaalisesti suuntautuneiden tarpeita. Alle 45-vuotiaille merkitsivät muita enemmän päiväkoti ja koulut, mikä selittyy suoraan elämäntilanteella. Townhouse-asumisen houkuttelevuudessa juuri lapsiperheiden palvelut ovat yksi avaintekijä. Toisaalta, jos rohkeutta riittää kehittää townhouseasumista myös ikääntyville, luo tämä lisää palvelutarpeita. alle 45 vuosa 45-59 vuosa 60+ vuosa pieni päivisäistavarakauppa suuri marketmyymälä erilaisia kivijalkakauppoja suuri kauppakeskus *apteekki *pos9 *pankkipalvelu *perusterveyspalvelut *päiväkodit *ala-aste *ylä-aste *kirjasto *kahvila *lounas/ruokaravintola K34 Palvelujen merkitys ikäryhmi-äin, erisäin + melko paljon merkitystä, esä on kävelymatkan päässä 13 16 % 21 % 33 % 35 % 43 % 27 % 34 34 % 40 % 40 % 40 % 37 % 51 % 47 % 50 % 49 48 % 42 % 36 % 49 % 39 % 37 % 64 % 65 % 57 % 64 % 53 % 81 % 74 % 77 % 82 % 68 % 63 % 79 % 59 % 68 % 85 % 53

Vastaajat

Kyselyn toteutus ja vastaajat kysely toteutettiin 23.-30.4.2015 verkkopanelistikysely vastaajat pääosin Helsingin seudulta ikäryhmät 25-80 vuotta naisia 502 (49 %), miehiä 515 (51 %), joista: yksinasuvia 35 % pariskuntia 35 % lapsiperheitä 29 % 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % Envi-vastaajat ja pääkaupunkiseudun koko väestö syntymävuoden mukaan (% 1935-1990 syntyneiden kokonaismäärästä) Vastaajat Koko väestö 1,5 % Perhetyyppi, vastaajat aikuisten lukumäärän ja lapsieedon mukaan ei lapsia lapsia yhteensä 1 aikuinen 354 37 391 2 aikusta 359 217 577 3+ aikuista 12 38 50 yhteensä 725 292 1017 1,0 % 0,5 % 0,0 % 1935 1938 1941 1944 1947 1950 1953 1956 1959 1962 1965 1968 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 55

Nykyasuminen Asuinpaikka lukumäärä osuus Helsinki 617 61 % Espoo 199 20 % Kauniainen 4 0 % Vantaa 167 16 % muu 30 3 % yhteensä 1017 100 % Vastaajien jakautuminen seudun kaupunkeihin vastaa hyvin koko väestön jakaumaa. Vastaajista kerrostaloissa asui yhteensä 72 % ja pientaloissa 27 % vastaajista. Koko seudun asuntokannasta kerrostaloja on 75 %, joten tältäkin osain vastaajat vastasivat pääkaupunkiseudun jakaumaa. Kuten Suomalainen unelmakoti, myös tämä kysely tavoitti hyvin vuokralla asuvat, jotka usein jäävät tavoittamatta asumisasenteita mittaavissa kyselyissä. Asuinalueen luonne lukumäärä osuus keskusta 235 23 % lähiö/esikaupunki 756 74 % haja-asutus 21 2 % muu 5 0 % yhteensä 1017 100 % Talotyyppi lukumäärä osuus tornitalo (yli 12 krs) 3 0 % kerrostalo (4-12 krs) 560 55 % pienkerrostalo (2-3 krs) 170 17 % kaupunkipientalo/townhouse 1 0 % rivitalo 122 paritalo 52 5 % omako9talo 104 10 % muu 5 0 % yhteensä 1017 100 % Asunnon hallintamuoto lukumäärä osuus omistus 481 47 % vuokra 485 48 % asumisoikeus 39 4 % muu 12 1 % yhteensä 1017 100 % 56

Asumisväljyys Asunnon pinta-alan keskiarvo oli 74,8 neliötä ja mediaani 66,7 neliötä. Keskiarvoa nostavat muutamat erittäin suuret asunnot, mediaani antaa oikeamman kuvan. 180 160 140 120 100 80 60 vastaajat asunnon pinta-alan mukaan, henkeä 69 % vastaajien asunnoista sijottui välille 41-100 neliötä. Enintään 40 neliön asuntoja oli 15 % ja yli 100 neliön asuntoja 16 %. Asunnon pinta-ala jaettiin henkilölukumäärällä, näin saatiin asumisväljyysmuuttuja. Asumisväljyyden keskiarvo oli 40,2 neliötä ja mediaani 35 neliötä. 40 20 0 20 tai alle 31-40 51-60 71-80 91-100 121-150 201+ Puolella vastaajista (51 %) asumisväljyys sijoittui välillä 25-40 neliötä ja noin neljänneksellä (27 %) välille 40-60 neliötä. Asumisväljyys jäi alle 20 neliön runsaalla kymmenesosalla () vastaajista ja toisaalta erittäin väljästi (yli 60 neliötä per hlö) asui joka kymmenes (10 %). 160 140 120 100 80 60 40 20 0 15 tai alle vastaajat asumisväljyyden mukaan, henkeä -20-25 - 30-35 - 40-45 - 50-55 - 60-75 - 100 yli 100 neliötä henkeä kohti 57

Vastaajat työmarkkinoiden ja koulutuksen mukaan Suomalainen unelmakoti-kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin pääasiallista toimintaa (kaavio, oik. ylhäällä). Yli puolet vastaajista (52 %) olivat vakituisessa työsuhteessa palkansaajina, 6 % määräaikaisia. Envi-kyselyssä (kaavio, oik.alhaalla) vastaavat osuudet ovat 48 % ja 8 %, joten määräaikaisia on hivenen enemmän. Myös työttömiä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän tässä runsaan vuotta myöhemmin toteutetussa kyselyssä. Yhtä suuret suhteelliset osuudet ovat yrittäjät (5 %), freelancerit (3 %) sekä kotona olevat vanhemmat (2 %). Ammattikorkeakoulun tai sitä ylemmän koulutuksen suorittaneita oli puolet Envi-vastaajista. Koulutustason luokittelu noudatti aiemmin toteutetun ENE-kyselyn luokitusta (vrt. Kuittinen, 2015). Suomalainen unelmakoe (n=1214) 2 % 2 % 3 % 5 % 7 % 7 % 16 % 6 % 52 % yrisäjä freelancer palkansaaja, vakituinen työsuhde palkansaaja, määräaikainen eläkelänen työtön opiskelija ko9äi9/isä muu Vastaajat koulutustason mukaan, Envi (n=1017) 2 % 7 % kansa-/kansalais-/peruskoulu 29 % lukio / ammadkoulu 27 % opisto ammadkorkeakoulu 19 % 16 % yliopisto tai korkeakoulu akateem. jatkokoulutus Vastaajat pääasiallisen toiminnan mukaan, Envi (n=1017) 2 % 2 % YriSäjä 3 % Freelancer 5 % 6 % Palkansaaja, vakit. työsuhde 9 % Palkansaaja, määräaikainen Eläkeläinen 17 % Työtön 48 % Opiskelija 8 % Ko9äi9 /-isä Muu 58