Kotihoidon asiakkaiden ravitsemus haasteena johtajille Helena Soini, johtava kehittämiskonsultti, Vanhusten palvelujen vastuualue, sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki Kuntien keinot ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi Hyvinvointiteknologia Turvateknologia Peruskorjaus Apuvälineet Porrastettu palvelujen tarjonta Ikääntyneen turvallinen omaehtoinen selviytyminen kotona Toimintakyky Virkeys Yhteisöllisyys Sosiaalinen ympäristö Asuminen Rakennettu ympäristö Lähipalvelut Esteettömyys (Välikangas 2006) 1
Ravitsemusriskiin liittyvät tekijät Toimintakyvyn lasku Avuntarve - ostokset - ruoanlaitto - ateriapalvelu Sairaudet - Dementia - Depressio - Aivohalvaus Lääkitys Normaali vanheneminen - perintötekijät - ruumiin rakenteen muutos - janon tunteen muutos Vanhuksen ravitsemustila (Soini 2004) Puremis- ja nielemisongelmat Suun terveys - hampaiden määrä - proteesin sopivuus - kuiva suu Sosioekonomiset tekijät - yksinäisyys - rahan puute Sairaalaruokasuositukset iäkkäille sairaalavanhuksille (Euroopan neuvosto 2002) 1. Selkeä vastuu, yhteiset käytännöt, yhteistyötä sairaalan ulkopuolella 2. Jatkuva ammatillinen koulutus koko henkilökunnalle 3. Potilaidelle vaikutusmahdollisuudet, palaute, tieto 4. Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä; säännöllinen yhteistyö sairaalan ja avoterveydenhuollon välillä 5. Johdon vastuu ravitsemuksen järjestämisestä 2
Kotihoidossa työskentelevät Monipuolinen henkilöstörakenne Ravitsemusterapeutti/-suunnittelija osaamisen varmistaminen, oppimisen osaaminen perusosaaminen, erityisosaaminen Kotihoidon asiakkaat Sairaalasta palaavat äkillisen sairauden jälkeen Kotona tukea tarvitsevat Muistisairaat Hyvin paljon apua tarvitsevat Omaishoitajan kanssa asuvat Mielenterveysongelmaiset Päihteiden käyttäjät 3
Ravitsemus ja kotihoidon palvelut Ateriapalvelu Kauppapalvelu Avustaminen kotona ruuanlaitossa Avustaminen ruokailussa Palvelukeskus Päivätoiminta Erilaiset ryhmät Lyhytaikaishoito Dementiaperheen palveluverkosto (Eloniemi-Sulkava ym. 2006. Omaishoito yhteistyönä, Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliitto) 4
Ateriapalvelun järjestäminen Tutkimuksia julkaistu melko vähän Lämmin / kylmä ateria Milloin ateria nautitaan Yleensä toivotaan lämmintä ateriaa Kuinka usein aterian voi saada Mitä muuta voi saada aterian lisäksi: aamu-, iltapala, voileivät, muut ruokatarvikkeet Millainen pakkaus Kustannukset Tukipalveluaterian järjestäminen tukipalveluaterian saajat, n = 348 Tukipalveluaterian toimituksen auditointi Keski-ikä 85 v, (75-100 vuotiaita) 79 % Naisia 92 % asui yksin ravitsemustila (MNA): 45% hyvä 48 % riski virhe- tai aliravitsemukselle 7 % virhe- tai aliravitsemustila (Routasalo ym. 2008. Kotona asuvien tukipalveluateriaa saavien ikääntyneiden turkulaisten ravitsemustila vuonna 2006. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu nro 1A/2008) 5
Tukipalveluaterian järjestäminen Virheravitsemus tai virheravitsemusriski psyykkinen stressi, akuutti sairaus tai dementia paine- tai muu haava iholla virheravitsemusriskissä olijat liikkuivat ulkona merkittävästi vähemmän kuin ne, joilla ravitsemustila oli hyvä (Routasalo ym. 2008. Kotona asuvien tukipalveluateriaa saavien ikääntyneiden turkulaisten ravitsemustila vuonna 2006. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu nro 1A/2008) Tukipalveluaterian järjestäminen 28 % alhainen painoindeksi (BMI 19-23) 12 % hyvin alhainen (BMI alle 19) 14 % paino pudonnut 3 kk aikana 61 % säästi osan ja 10 % koko aterian myöhemmäksi nesteiden saanti alle suositusten alle puolet käytti D-vitamiinivalmistetta 44 % ongelmia vatsantoiminnassa (Routasalo ym. 2008. Kotona asuvien tukipalveluateriaa saavien ikääntyneiden turkulaisten ravitsemustila vuonna 2006. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu nro 1A/2008) 6
Tukipalveluaterian järjestäminen Ruokatarvikkeiden hankinta 42 % omainen hoiti kokonaan 30 % kotipalvelu 19 % asiakas itse Ruuan jakelussa kriittisiä pisteitä lämpimän ruoan säilyminen lämpimänä ja kylmän kylmänä palvelun toteutus vaikeaa aterian toimitus liian aikainen tai myöhäinen lounasruokailuun (Routasalo ym. 2008. Kotona asuvien tukipalveluateriaa saavien ikääntyneiden turkulaisten ravitsemustila vuonna 2006. Turun kaupungin sosiaalikeskuksen julkaisu nro 1A/2008) Laatutekijät ikääntyvien ateriapalveluissa Turvallisuuden tunne, luotettavuus, jatkuvuus Toimiva informaation kulku Palvelun sopivuus (henkilökohtaiset omainaisuudet ja toiveet) Osallisuus ja mahdollisuus omatoimisuuteen Henkilökunnan ammattitaito (Helle ym. 2008. Kotona asuvien ikääntyneiden näkemykset ateriapalveluiden laadusta Case Palmia. KUTRI kustannustehokas senioriasuminen tutkimuksen osaraportti 2. TKK-R-B2.) 7
Laatutekijät ikääntyvien ateriapalveluissa Ikääntyvän ja työntekijän suhde Valinnanvaraa, itsemääräämisoikeus ja autonomia Saavutettavuus Palvelun toteuttamiseen tarvittavan ympäristön laatu ja käytännöllisyys Ikääntyvän eettisten näkökulmien ja palvelun yhteensopivuus (Helle ym. 2008. Kotona asuvien ikääntyneiden näkemykset ateriapalveluiden laadusta Case Palmia. KUTRI kustannustehokas senioriasuminen tutkimuksen osaraportti 2. TKK-R-B2.) Hampaiden- ja suunhoidon suositukset Päivittäinen suunhoito-ohjelma tulee kirjata potilasasiakaskirjaan Hampaiden ja proteesien pesu x2/vrk Kaikille asukkaille tehdään vähintään kerran vuodessa suun ja hampaiden tarkistus Suun ja hampaiden ongelmien asianmukainen hoitaminen (Soini ym. 2007) 8
Liikuntasuositus, mielen virkistys, arkiaskareet Päivittäinen arkiliikunta, ulkoilu Kuntoutus Kerhot, päiväkeskus, päivätoiminta Mahdollisuus osallistua VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS TERVEYTTÄ EDISTÄVÄN LIIKUNNAN JA RAVINNON KEHITTÄMISLINJOISTA Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:10 JOHTAMISEN NÄKÖKULMA TALOUDELLISUUS -ravitsemuspalvelut osana hyvää hoitoa - hyvä ravitsemustila alentaa hoitokustannuksia ASIAKASVAIKUTUK- SET - iäkäs väestö, ennaltaehkäisy -potilaat, asiakkaat - ravitsemuksen laatu, suositukset käytännöksi IÄKKÄIDEN HYVÄ RAVITSEMUS HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN -henkilökunnan perus- ja täydennyskoulutus - uusi tieto, hyvät käytännöt RAKENTEET JA PROSESSIT -ravitsemuksen palveluketjut toimivat - yhteistyö ja vastuut selkeät 9