ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 Kaupunginhallitus 6.6.2010 Kaupunginvaltuusto

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 2 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 4 3. VALTUUSTO VAIKUTTAJANA... 5 3.1. Miten arvioitte omia, valtuustoryhmänne ja koko valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin päätöksenteossa kuluneella valtuustokaudella?. 5 3.2. Arvioikaa seuraavien tahojen vaikuttavuutta kaupungin päätöksenteossa... 6 3.3 Millaisina pidätte valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia seuraavien tehtäväkokonaisuuksien osalta?... 7 3.4 Miten yhdistymissopimuksessa asetetut tavoitteet ovat mielestänne toteutuneet?.. 11 4. VALTUUSTO PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ... 13 4.1 Minkälaiseksi arvioitte edellytyksenne hoitaa luottamustehtäviänne seuraavien asioiden suhteen?... 13 4.2 Miten yhteistyö arvionne mukaan sujuu Rovaniemen kaupungin eri toimijoiden välillä?... 14 4.3 Miten luonnehtisitte valtuuston valmistelu ja päätöksentekoilmapiiriä kaupungissa nykyisellä valtuustokaudella.... 15 4.4 Miten arvioitte seuraavien viranhaltijavalmisteluun liittyvien seikkojen toteutuneen Rovaniemen kaupungissa?... 17 4.5 Miten merkittävinä pidätte seuraavia Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksenteossa käytössä olevia työ ja toimintatapoja?... 18 4.6 Mitä uusia valtuustotyöskentelyyn liittyviä toimintatapoja Rovaniemen kaupungissa voitaisiin ottaa käyttöön?... 19 4.7 Mitä olette seuraavista valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista Rovaniemellä? Miten olette valtuutettuna kokenut ne kaupungin päätöksenteossa?... 20 4.8 Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Rovaniemen kaupungin valtuuston koko on 75 valtuutettua valtuustokausilla 2006 2012. Arvioikaa valtuuston koon merkitystä päätöksentekoon.... 21 5. VALTUUSTO KUNTALAISTEN EDUSTAJANA... 23 5.1 Miten Rovaniemen kaupunginvaltuusto on mielestänne huolehtinut Kuntalain 27 :n mukaisesta velvoitteestaan asukkaiden vaikutus ja osallistumismahdollisuuksien luomisessa?... 23 6. AVOIMET VASTAUKSET... 25 6.1. Missä tehtävissä Rovaniemen kaupunginvaltuusto tällä ensimmäisellä valtuustokaudella onnistui mielestänne hyvin?... 25 6.2. Missä tehtävässä Rovaniemen kaupunginvaltuusto on tällä valtuustokaudella epäonnistunut?... 26 6.3. Rovaniemen kaupungissa käytössä oleva sopimusohjausjärjestelmä on määritelty ja kuvattu valtuuston hyväksymän hallinto ja johtosäännön 2 :ssä. Kaupunkistrategian mukaan lautakuntajärjestelmän kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2013 mennessä.... 27 6.4. Mitä tärkeinä pitämiänne asioita valtuustokaudella on vielä kesken ja mihin tulisi vielä erityisesti paneutua?... 29 6.5. Muita näkemyksiä, palautetta tai mielipiteitä valtuutetun työn näkökulmasta... 31

2 1. JOHDANTO Kuntalain 1 :n mukaan kunnan asukkaiden vaaleilla valitsema kunnanvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Valtuusto vastaa kunnan strategisesta päätöksenteosta, koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapinosta sekä arvioinnin ja seurannan järjestämisestä. Arvioinnista on muodostunut oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä sen toiminnan ja palvelujen kehittämistä. Suomen Kuntaliitto on vuonna 2000 antanut ensimmäisen suosituksen ja yleiskirjeen valtuustotason arvioinnista. Kuntaliitto on saattanut em. suosituksen ajan tasalle uudella vuonna 2006 julkaisemallaan suosituksellaan. Suosituksessa esitetään, että kunnanvaltuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategiaa. Kuvauksessa selvitetään eri toimijoiden roolit arviointitiedon tuottajana, käyttäjänä ja päätöksentekijänä. Suosituksen mukaan kunnan arviointijärjestelmä kattaa valtuuston ja lautakuntien arvioinnin, toimintayksiköissä toteutetun arvioinnin, tilintarkastuksen, sisäisen valvonnan sekä mahdollisen controller toiminnon. Yksi osa valtuuston suorittamaa arviointia on valtuuston itsearviointi. Kuntaliitto suosittaa, että valtuustokauden viimeisenä vuonna valtuusto suorittaa itsearvioinnin. Valtuutetut voivat arvioida valtuuston toimintaa, saavutettuja tuloksia, käytettyjä työskentelytapoja sekä toiminnan kehittämistarpeita. Uuden Rovaniemen kaupunginvaltuuston ensimmäisen valtuustokauden itsearviointi toteutettiin kyselytutkimuksella lokakuussa 2008. Valtuuston toinen itsearviointi toteutettiin kyselytutkimuksella joulukuussa 2010. Kaikille varsinaisille valtuutetuille jaettiin kyselylomake valtuuston selostustilaisuudessa joulukuussa. Valtuutettuja pyydettiin vastaamaan po. kyselyyn henkilökohtaisesti 15.1.2011 mennessä.

3 Kyselytutkimuksella selvitettiin valtuutettujen henkilökohtaista arviointia kuluvan valtuustokauden kahden ensimmäisen vuoden työskentelystä seuraavista kolmesta eri näkökulmasta: valtuusto vaikuttajana valtuusto päätöksentekijänä valtuusto kuntalaisten edustajana.

4 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kyselylomake jaettiin 75 valtuutetulle. Kyselyyn vastasi 42 valtuutettua eli vastausprosentti oli 56 %. Vastaajista 37 % oli naisia ja 63 % miehiä. Taulukko 1. Vastaajien ikäjakauma Lkm % Alle 30 v. 3 7 30 40 v. 4 10 41 50 v. 10 24 51 60 v. 10 24 Yli 60 v. 14 34 Yhteensä 41 100 Yli 60 vuotiaat vastasivat kyselyyn nuorempiaan innokkaammin. Yksi vastaajista ei ilmoittanut taustatietojaan. Taulukko 2. Toimiminen luottamustehtävissä Lkm % 1 4 v. 17 41 5 8 v. 6 15 9 12 v. 6 15 13 16 v. 4 10 Yli 16 v. 8 20 Yhteensä 41 100 Kyselyyn vastasivat innokkaimmin sekä ne, jotka olivat vasta aloittaneet valtuustotyönsä että ne, joilla oli takanaan jo useita valtuustokausia. Kyselyn tulokset aihealueittain esitetään seuraavissa luvuissa 3 6.

5 3. VALTUUSTO VAIKUTTAJANA Valtuutettujen näkemyksiä luottamushenkilöiden ja eri toimielinten vaikuttamismahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta kartoitettiin neljän erillisen kysymyssarjan avulla. Edellisten lisäksi kysyttiin valtuutettujen mielipidettä yhdistymissopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. 3.1. Miten arvioitte omia, valtuustoryhmänne ja koko valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin päätöksenteossa kuluneella valtuustokaudella? Taulukko 3. Valtuutetun, valtuustoryhmän ja koko valtuuston vaikuttamismahdollisuudet Vastaajista vajaat 70 % arvio koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet joko erittäin tai melko hyviksi ja hieman yli 70 % vastaajista arvioi oman valtuustoryhmänsä vaikuttamismahdollisuudet joko erittäin tai melko hyviksi. Omat vaikuttamismahdollisuutensa vastaajat kokivat hieman koko valtuuston / valtuustoryhmän vaikuttamismahdollisuuksia pienemmiksi. Naiset arvioivat omat vaikuttamismahdollisuutensa hieman pienemmäksi kuin miehet; naisista kukaan ei arvioinut niitä erittäin hyviksi ja vastaavasti miehistä 15 % arvioi ne erittäin hyviksi. Vastaavasti 13 % naisista näki, että koko valtuustolla on erittäin hyvät vaikuttamismahdollisuudet kun taas miehistä 11 % oli samaa.

6 Pitkään valtuustossa olleet (yli 16 vuotta) arvioivat omat vaikuttamismahdollisuutensa selvästi paremmaksi kuin vähän aikaa valtuustossa olleet. Koko valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia arvioitaessa vastaajan valtuustossaoloaika ei juuri vaikuttanut. 3.2. Arvioikaa seuraavien tahojen vaikuttavuutta kaupungin päätöksenteossa Taulukko 4. Eri tahojen vaikuttavuus päätöksenteossa Kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen vaikuttavuus oli vastaajien mielestä selvästi suurin; kaikkien vastaajien mielestä kaupunginjohtajan vaikuttavuus päätöksenteossa on joko erittäin hyvä tai melko hyvä. Kaupunginhallituksen jäsenistä 67 % piti omaa vaikuttavuuttaan erittäin hyvänä. Lauta tai johtokunnassa toimivista 46 % pitää kaupunginhallituksen vaikuttavuutta erittäin hyvänä. Noin 60 % vastaajista piti kaupunginjohtajan vaikuttavuutta erittäin hyvänä.

7 Toimielimistä johtokunnilla nähtiin olevan vähiten vaikuttavuutta. Kaupungin asukkaiden vaikuttavuutta pidettiin kaikkein heikoimpana; reilut 75 % vastaajista piti sitä melko tai erittäin huonona. Puolet vastaajista piti yritysten ja elinkeinoelämän vaikuttavuutta joko erittäin hyvänä tai melko hyvänä. 3.3 Millaisina pidätte valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia seuraavien tehtäväkokonaisuuksien osalta? Taulukko 5. Valtuuston vaikuttamismahdollisuudet eri tehtäväalueilla (strateginen ohjaus ja rakenteet) Vastaajien mielestä valtuustolla oli vaikuttamismahdollisuuksia eniten päätettäessä niin kaupungin visiosta ja strategiasta kuin arvoista. Noin 60 % vastaajista näki, että valtuustolla on joko erittäin hyvät tai melko hyvät mahdollisuudet vaikuttaa toiminnallisten

8 että taloudellisten tavoitteiden asettamiseen, luottamushenkilöorganisaation rakenteeseen, talouden ohjaukseen ja palveluverkosta päättämiseen. Vain noin 35 % vastaajista oli sitä, että valtuustolla on melko tai erittäin hyvät vaikutusmahdollisuudet kaupungin omistajapolitiikassa ja konserniohjauksessa. Nuoret ja naiset pitivät valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin talouden ohjauksessa selvästi parempina kuin muut vastaajaryhmät. Nuoret pitivät myös valtuuston vaikutusmahdollisuuksia luottamushenkilörakenteiden ja hallintorakenteiden kehittämisessä parempina kuin muut vastaajaryhmät. Vain vajaat 20 % vastaajista näki, että valtuustolla on vaikutusmahdollisuuksia kaupungin henkilöstöpolitiikan tehtäväalueella. Mies ja naisvastaajien mielipiteet asiassa eivät juuri poikenneet toisistaan.

9 Taulukko 6. Valtuuston vaikuttamismahdollisuudet eri tehtäväalueilla (palvelut) Valtuustolla on vastaajien mielestä selvästi eniten vaikutusvaltaa kaavoituksessa. Vastausten mukaan muita tehtäväalueita vähemmän valtuustolla on vaikutusvaltaa erikoissairaanhoidossa, joukkoliikenteessä ja työllisyyspolitiikassa.

10 Tarkasteltaessa vaikutusvaltaan liittyviä eri tehtäväalueita koskevia vastauksia voidaan havaita, että miesten ja naisten vastaukset poikkeavat vain jonkin verran toisistaan. Perusterveydenhuollossa, päivähoidossa, sosiaalihuollossa, asumisessa, kunnallistekniikassa ja kirjastotoimessa naisvastaajat näkivät miesvastaajia harvemmin, että valtuustolla on po. tehtäväalueilla erittäin hyvät tai hyvät vaikutusmahdollisuudet. Vastaavasti rakentamisessa, energiahuollossa, ympäristötoimessa ja työllisyyspolitiikassa naisvastaajat näkivät miesvastaajia useammin, että valtuustolla on po. tehtäväalueilla erittäin hyvät tai hyvät vaikutusmahdollisuudet. Tarkasteltaessa vaikutusvaltaan liittyviä vastauksia ikäryhmittäin, voidaan havaita, että nuorten vastaajien mielestä erityisesti joukkoliikenteessä valtuuston vaikutusmahdollisuudet ovat melko tai erittäin huonot. YHTEENVETO / VALTUUSTO VAIKUTTAJANA koko valtuustolla ja valtuustoryhmillä on vastaajien mielestä erityisesti vaikutusvaltaa päätettäessä kaupungin visiosta, strategiasta ja luottamushenkilörakenteista sekä päätettäessä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista tehtäväalueittaisen tarkastelun mukaan valtuustolla on vaikutusvaltaa päätettäessä kaavoituksesta, rakentamisesta sekä kirjasto, kulttuuri, sosiaali, liikunta ja nuorisotoimesta vähiten valtuustolla on vaikutusvaltaa päätettäessä joukkoliikenteestä, erikoissairaanhoidosta ja työllisyyspolitiikasta muiden toimielimien osalta kaupunginhallituksen vaikutusvalta on suurin kaupungin asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat huonot

11 3.4 Miten yhdistymissopimuksessa asetetut tavoitteet ovat mielestänne toteutuneet? Taulukko 7. Yhdistymissopimuksessa asetettujen tavoitteiden toteutuminen

12 Vastaajien mielestä erityisesti elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet ovat parantuneet yhdistymisen myötä. Noin 90 % vastaajista näkee, että yhdistynyt Rovaniemi on aikaisempaa houkuttelevampi asuinalue ja noin 80 % näkee, että yhdistymisellä on ollut myönteisiä vaikutuksia kaupungin talouteen. Liki 80 % vastaajista näkee, että hallinnon päällekkäisyydet eivät ole yhdistymisen myötä vähentyneet. Lähes 80 % vastaajista on niin ikään jokseenkin tai täysin eri väittämistä, joiden mukaan kaupungin sosiaali ja terveyspalvelujen toimivuus ja taloudellisuus olisi parantunut. Myös väittämästä, jonka mukaan joukkoliikenteen toimivuus on parantunut, noin 80 % vastaajista oli jokseenkin tai täysin eri. Vastaajien sukupuolella ei näyttänyt olevan juurikaan vaikutusta arvioitaessa yhdistymisen vaikutuksia, mutta nuoret näkivät erityisesti kylien elinkelpoisuuteen, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin ja työllisyyden kehittymiseen liittyvien tavoitteiden toteutuneen erittäin tai melko hyvin useammin kuin muut vastaajaryhmät.

13 4. VALTUUSTO PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ 4.1 Minkälaiseksi arvioitte edellytyksenne hoitaa luottamustehtäviänne seuraavien asioiden suhteen? Taulukko 9. Valtuutettujen edellytykset hoitaa luottamustehtäviään Keskimäärin vastaajat kokivat, että heidän mahdollisuutensa hoitaa luottamustehtäviään olivat erittäin tai melko hyvät. Reilut 90 % vastaajista koki, että heidän tiedolliset ja taidolliset valmiutensa valtuutetun / luottamushenkilön työhön ovat erittäin tai melko hyvät. Lähes 80 % vastaajista oli myös sitä, että heillä on hyvät tai erittäin hyvät mahdollisuudet käyttää aikaansa valtuutetun tehtävään. Noin 70 % vastaajista koki, että heidän tiedonsaantinsa valmisteltavista asioista on erittäin tai melko hyvä ja että heillä on erittäin tai melko hyvä kuntalaisten mielipiteen tuntemus.

14 60 % vastaajista piti luottamushenkilöpalkkioita niin ikään erittäin tai melko hyvinä. Vajaa puolet vastaajista piti kaupungin tukea valtuustoryhmien toiminnalle hyvänä. 4.2 Miten yhteistyö arvionne mukaan sujuu Rovaniemen kaupungin eri toimijoiden välillä? Taulukko 10. Yhteistyö eri toimijoiden välillä Parhaiten vastaajien mielestä yhteistyö sujuu valtuustoryhmien sisällä. Vastaajista noin 70 % näkee, että yhteistyö myös valtuustoryhmien välillä ja valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä sujuu melko tai erittäin hyvin.

15 Kaikkein heikoimmin yhteistyö vastaajien mielestä sujuu lautakuntien ja johtokuntien välillä. Yhteistyökysymyksissä ei sukupuoli eikä ikä näyttänyt vaikuttavan merkittävästi vastaajien mielipiteisiin. 4.3 Miten luonnehtisitte valtuuston valmistelu ja päätöksentekoilmapiiriä kaupungissa nykyisellä valtuustokaudella. Taulukko 11. Valtuuston valmistelu ja päätöksentekoilmapiiri Noin puolet vastaajista näki, että päätöksentekoilmapiiri on ollut keskustelua sallivaa ja konsensushenkistä ja yksituumaisuuteen pyrkivää.

16 Se on ollut enemmän yksittäispäätöksentekoa kuin ennakoivaa, enemmän sisäpiirimäistä kuin avointa, mutta niin faktoihin kuin mielikuviinkin perustuvaa. Päätöksenteko on ollut keskustelua sallivaa, puuroutuvaa ja hivenen enemmän yksilölliset näkemykset sallivaa kuin ryhmäkuriin perustuvaa. Naiset pitivät päätöksentekoa jonkin verran enemmän ryhmäkuria korostavampana, puoluesidonnaisempana, nurkkakuntaisempana ja ristiriitaisempana kuin miehet.

17 4.4 Miten arvioitte seuraavien viranhaltijavalmisteluun liittyvien seikkojen toteutuneen Rovaniemen kaupungissa? Taulukko 12. Viranhaltijavalmistelun laatu Noin 80 % vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa, että asioiden esittely on ollut yleensä moitteetonta. Noin 75 % on täysin tai jokseenkin samaa siitä, että päätösehdotukset ovat olleet selkeitä. Noin 75 % vastaajista on saanut viranhaltijoilta

18 tarvittaessa lisätietoja päätöksenteon tueksi ja vain joka toinen vastaajista on sitä, että viranhaltijat ovat yleensä helposti tavoitettavissa. Miehet ovat kokeneet naisia useammin, että asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää. Noin 70 % vastaajista on sitä, että ratkaisuvaihtoehtoja ei ole ollut riittävästi. Noin 50 % vastaajista kokee, että asiat eivät tule käsittelyyn oikea aikaisesti eikä käsittelyyn ole varattu riittävästi aikaa. Reilut 50 % vastaajista on myös sitä, että kuntalaisia ei ole kuultu eikä heillä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa päätöksentekoon valmisteluvaiheen aikana. 4.5 Miten merkittävinä pidätte seuraavia Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksenteossa käytössä olevia työ ja toimintatapoja? Taulukko 13. Valtuuston työ ja toimintatavat

19 Lähes 90 % vastaajista piti valtuuston selostustilaisuuksia ja oman valtuustoryhmän palavereita joko erittäin tai melko merkittävinä. Noin 70 % vastaajista piti kaupunginhallituksen ja ryhmien puheenjohtajien välisiä iltakouluja erittäin tai melko merkittävinä. Naiset pitivät erityisesti valtuustoryhmien välisiä neuvotteluja, valtuustoryhmien puheenjohtajien palavereita sekä kaupunginhallituksen ja ryhmien puheenjohtajien välisiä iltakouluja jonkin verran tärkeimpinä työmuotoina kuin miehet. 4.6 Mitä uusia valtuustotyöskentelyyn liittyviä toimintatapoja Rovaniemen kaupungissa voitaisiin ottaa käyttöön? Taulukko 14. Valtuuston uudet toimintatavat Vastaajat olivat pääsääntöisesti erittäin myönteisiä valtuuston mahdollisia uusia toimintatapoja kohtaan. Noin 80 % vastaajista lisäisi viranhaltijoiden kuulemista valtuusto

20 ryhmissä, aloittaisi lautakuntien ja kaupunginhallituksen teematapaamiset, käynnistäisi luottamushenkilöiden säännöllisen koulutuksen sekä ottaisi käyttöön asukasfoorumit / asukasillat / valtuutettujen ja kuntalaisten säännölliset tapaamiset. Nelisenkymmentä prosenttia vastaajista tekisi tutustumismatkoja, pitäisi iltakouluja ja antaisi nykyistä enemmän kaupungin tukea valtuustoryhmien toiminnalle. 4.7 Mitä olette seuraavista valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista Rovaniemellä? Miten olette valtuutettuna kokenut ne kaupungin päätöksenteossa? Taulukko 15. Syntyneen toimintakulttuurin vaikutus päätöksentekoon Vastaajista noin 70 % arvioi, että valtuustossa tehdyt linjaukset perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin. Vajaa puolet vastaajista näki, että kunnan strategia ohjaa hyvin päätöksentekoa, yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niitä noudatetaan ja että päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen. Noin puolet vastaajista oli sitä, että tiedonkulku ei ole hyvää ja avointa.

21 4.8 Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Rovaniemen kaupungin valtuuston koko on 75 valtuutettua valtuustokausilla 2006 2012. Arvioikaa valtuuston koon merkitystä päätöksentekoon. Taulukko 16. Valtuuston koon merkitys päätöksenteossa Reilut 50 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa siitä, että valtuusto on huomioinut päätöksenteossaan tasapuolisesti kaupungin maantieteelliset osa alueet. Noin 50 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa myös siitä, että suuri valtuusto on tuonut yhdistymisvaiheessa päätöksentekoon lisää tarvittavaa asiantuntemusta ja että valtuuston kokoukset ovat sujuneet joustavasti valtuuston suuresta koosta huolimatta. Naiset kokivat miehiä useammin, että valtuuston kokoukset eivät ole sujuneet joustavasti.

22 YHTEENVETO / VALTUUSTO PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ valtuutettujen edellytykset hoitaa luottamustehtäviään ovat hyvät yhteistyö valtuustoryhmien sisällä ja välillä toimii hyvin yhteistyö kunnan johdon (kv, kh, kj) ja kuntalaisten välillä toimii huonosti päätöksentekoilmapiiri on ollut sisäpiirimäistä, puuroutuvaa ja ristiriitaista asioiden esittely ja päätösehdotukset ovat olleet selkeitä, mutta ratkaisuvaihtoehtoja on ollut selkeästi liian vähän käsittelyyn on varattu liian vähän aikaa ja asiat eivät ole aina tulleet käsittelyyn oikea aikaisesti tiedonkulku ei aina ole ollut hyvää ja avointa valtuuston uusia toimintatapoja tulisi valmistella ja ottaa käyttöön valtuuston kokoukset eivät ole aina sujuneet joustavasti

23 5. VALTUUSTO KUNTALAISTEN EDUSTAJANA 5.1 Miten Rovaniemen kaupunginvaltuusto on mielestänne huolehtinut Kuntalain 27 :n mukaisesta velvoitteestaan asukkaiden vaikutus ja osallistumismahdollisuuksien luomisessa? Taulukko 17. Velvoite luoda asukkaille vaikutus ja osallistumismahdollisuuksia

24 Noin 70 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa, että kaupungin www sivut palvelevat kaupunkilaisia hyvin. Lähes 80 % vastaajista oli myös sitä, että toimielinten pöytäkirjat löytyvät netistä helposti. Noin 60 % vastasi, että on täysin tai jokseenkin samaa väittämästä, että hän on valtuutettuna saanut riittävästi tietoa asukkaiden mielipiteistä ennen päätöksentekoa. Lähes 60 % oli sitä, että suunnitteilla olevista asioista ei ole tiedotettu vaikuttamismahdollisuuksien kannalta riittävän ajoissa. Myöskään kaupunkilaisten palautetta ei kerätä riittävästi eikä kaupunkilaisten oma aloitteisuutta asioiden hoidossa, valmistelussa ja suunnittelussa ole tuettu riittävästi. Kehitettäviä asioita ovat vastaajien mukaan mm. kaupungin osa alueittainen hallinto ja kuulemistilaisuudet. Noin 60 % vastaajista selvittäisi kuntalaisten mielipiteitä myös kansanäänestyksellä. Kansanäänestys voitaisiin järjestää vastausten mukaan esimerkiksi seuraavista asioista: pormestarin / kaupunginjohtajan valinta (3 mainintaa) yleiskaavasta / maakuntakaavasta Valionrannan tontin käytöstä torin paikasta kaivoshankkeista, uraanikaivoksesta (2 mainintaa) koulupalvelujen järjestäminen, esim. koulujen lakkauttamisesta Mustikkamaan voimalaitoksen rakentamisesta YHTEENVETO / VALTUUSTO KUNTALAISTEN EDUSTAJANA kaupungin www sivut palvelevat hyvin ja toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät netisä helposti valtuutetut ovat mielestään saaneet hyvin tietoa asukkaiden mielipiteistä ennen päätöksentekoa suunnitteilla olevista asioista ei ole kerrottu asukkaille riittävän ajoissa kuulemistilaisuuksia voitaisiin järjestää nykyistä useammin ja kaupunkilaisten palautettava voitaisiin kerätä nykyistä enemmän

25 6. AVOIMET VASTAUKSET 6.1. Missä tehtävissä Rovaniemen kaupunginvaltuusto tällä ensimmäisellä valtuustokaudella onnistui mielestänne hyvin? Avoimissa vastauksissa annettiin hyvin monenlaista palautetta siitä, missä tehtävissä valtuusto ensimmäisellä kaudella onnistui hyvin. Seuraavassa on esitetty kooste avoimista vastauksista aihealueittain. Talousasiat ja kaupunkistrategia Kyselyyn osallistuneista 15 näki, että kaupunginvaltuusto on onnistunut talousasioissa, kuten talousarvion laadinnassa, talouden tasapainottamisessa ja talouskurin pidossa. Nähtiin, että kaupunkistrategia on ohjannut toimintaa ja ulkoinen tarkastajan kautta on saatu lisää tietoa talousasioista. Yhdessä kommentissa todettiin, että valtuuston on onnistunut vesittämään kaikenlaiset säästötoimet talouden parantamiseksi. Kaavoitus ja maankäyttö Kaavoitus oli talousasioitten lisäksi toinen merkittävä asia, jonka toteutuksessa valtuusto on onnistunut hyvin (14 vastaajaa). Esimerkkinä onnistuneesta kaavasta mainittiin Kiela. Todettiin, että kaavoituksella on luotu selkeitä linjoja kaupunkialueen kehittämiseksi. Elinkeinoelämä ja kaupungin vetovoimaisuus Kolmantena onnistumisen alueena nähtiin toimenpiteet elinkeinoelämän kehittämisessä ja suhteissa. Myös kunnan imagon parantamisessa on vastaajien näkemyksen mukaan onnistuttua ja Rovaniemen houkuttavuus asumisympäristönä lisääntynyt. Onnistumisena nähtiin myös se, että työllisyyteen on lisätty rahaa. Palvelut / palvelujen kehittäminen (11 mainintaa) Vastaajista neljä näki, että valtuusto on onnistunut peruspalvelujen järjestämisessä, turvaamisessa ja kehittämisessä. Erikseen mainittiin erikoissairaanhoito, kotihoidon kuntalisäkokeilu ja päivähoitopalvelut. Myös investointien ja erityisesti liikuntainvestointien osalta valtuusto on onnistunut hyvin. Kokouskäytännöt ja yhteistyö (7 mainintaa) Useampi vastaaja näki, että yhteistyö ryhmien välillä on parantunut ja erityisesti mainittiin hyvänä esimerkkinä kaupunginhallituksen ja ryhmien puheenjohtajien väliset iltakoulut. Myös valtuustoinfot koettiin hyvinä ja todettiin, että kokousajoista on ilmoitettu hyvissä ajoin etukäteen ja niistä on myös pidetty kiinni. Kokousten vetämistä pidettiin jämäkkänä.

26 6.2. Missä tehtävässä Rovaniemen kaupunginvaltuusto on tällä valtuustokaudella epäonnistunut? Hallinnon ja talouden ohjaus (28 mainintaa) Eniten vastaajien mielestä valtuusto on epäonnistunut hallinnon kehittämisessä ja talouden tasapainottamisessa ja ohjauksessa. Talousarviot eivät ole aina olleet realistisia. Investointien vaikutusta käyttötalouteen ei ole osattu arvioida riittävästi ja rakenteellisia muutoksia ei ole tehty. Asioihin ei ole reagoitu riittävän nopeasti. Myös konserniohjauksessa todettiin olevan puutteita. Todettiin, että keskenään ristiriitaiset strategiat eivät toimi eivätkä strategiassa mainitut elävät kylät ole toteutuneet. Yhdistymistä ei ole kyetty viemään loppuun saakka; esimerkkinä hallinnon ja toiminnan päällekkäisyydet. Epäonnistuttu on myös sopimusohjausjärjestelmässä. Hallinto ja johtosäännön uudistaminen ei ole edennyt eikä lautakuntien ja johtokuntien yhteistyö ei toimi. Samoja edustajia on valittu moniin eri lautakuntiin ja luottamuselimiin. Palvelujen tuottamisessa yhtiöt eivät ole ainoa ratkaisu; muitakin malleja on olemassa. Yksityistä palvelutuotantoa suositaan liikaa. Palvelujen järjestäminen ja kehittäminen (12 mainintaa) Vastaajien mielestä erityisesti terveydenhuollon, päivähoidon, sosiaalipalveluiden ja lapsiperheiden palveluiden järjestämisessä on osin epäonnistuttu. Terveydenhuollon palvelut ovat mutkistuneet, lastensuojelutyö ja lasten ja nuorten terveyspalvelujen saatavuus ei ole ollut riittävää. Köyhyys on lisääntynyt. Joukkoliikennepalvelut ovat kehittymättömiä. Alueelliset palvelut (6 mainintaa) Palvelukyläalueiden palveluverkko on jäänyt rakentamatta ja palvelukyläalueiden rakennuspaikat ovat jääneet hoitamatta. Palvelukyliä ei ole vahvistettu. Sinetän liikuntahallin investointipäätös nähtiin virheellisenä ja vaaleihin liittyvänä; toisaalta po. hallin rakentamispäätöstä ja toteutusta pidettiin ristiriitaisena. Kaavoitus ja maankäyttö (3 mainintaa) Valtuusto ei saanut käsitellä mm. Rovaniemen maakuntakaavan uudistamista; kaupunginhallitus antanut lausunnon ja poistanut mm Ounasvaaran länsilaidan rakennuskäytöstä. Nähtiin, että väestömäärä on osayleiskaavassa alimitoitettu.

27 Kokouskulttuuri (11 mainintaa) Vastaajien mielestä valtuuston kokoukset ovat usein liian pitkiä, valtuutettujen puheenvuorot ovat joskus liikaa mediaa kosiskelevaa populismia ja asia unohtuu muutamilla liian usein. Valtuuston puheenjohtajan pitäisi pitää tiukempaa kuria. Kissaa ei uskalleta / haluta nostaa pöydälle. Asioista ei käydä riittävästi keskustelua vaan ne on ennalta päätetty. Joskus jo tehtyjä päätöksiä on pyörretty. Kyselytunnit eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla. Elinkeinopolitiikka, työllisyys ja kaupungin vetovoimaisuus (4 mainintaa) Vastaajien mielestä myös elinkeinopolitiikan tehostamisessa, matkailupolitiikassa ja työllisyydenhoidossa on myös osin epäonnistuttu. Henkilöstöasiat (3 mainintaa) Henkilöstön asiantuntemusta ei ole käytetty riittävästi hyväksi. Henkilöstön hyvinvointiin ja sairastavuuteen ei ole puututtu. 6.3. Rovaniemen kaupungissa käytössä oleva sopimusohjausjärjestelmä on määritelty ja kuvattu valtuuston hyväksymän hallinto ja johtosäännön 2 :ssä. Kaupunkistrategian mukaan lautakuntajärjestelmän kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Miten mielestäsi sopimusohjausjärjestelmää tulisi kehittää? Järjestelmän kehittämisehdotukset (20 mainintaa) Vastaajien mukaan sopimusohjausjärjestelmää tulisi kehittää ja yksinkertaistaa. Johtokuntien ja lautakuntien sekä viranhaltijoiden roolia tulisi selkiyttää ja yhteistyökäytäntöjä lisätä ja kehittää. Johtokuntien jäsenten tulisi olla asiantuntijoita. Tilaajan ja tuottajan neuvottelu tulee saada säännöllisiksi ja neuvotteluista / sopimusmuutoksista tulisi antaa informaatiota myös hallitukselle ja valtuustolle. Päällekkäisyyksiä ja turhaa byrokratiaa tulisi purkaa, toiminnasta tulee tehdä suoraviivaisempaa ja dynaamisempaa. Tuotteistusta tulee kehittää ja toisaalta tulee arvioida mitä kaikkea tuotteistetaan. Järjestelmä tulisi lopettaa kokonaan / osittain (13 mainintaa) Vastaajista seitsemän oli sitä, että järjestelmä tulisi lopettaa kokonaan ja kuusi vastaajista oli sitä, että se olisi lopetettava niiden toimintojen osalta, joihin se ei sovellu (ohjataan sitä mitä voi ja kannattaa ohjata).

28 Todettiin myös, että sopimusohjausjärjestelmä on kallis ja byrokraattinen ja että palvelut tulisi järjestää selvästi pienemmällä toimisto, johto ja päällikkömäärällä, ei tarvitse erikseen tilaajaa ja tuottaja organisaatioita, koska omalla tuotannolla kuitenkin tehdään kaikki mitä ehditään ja loput ostetaan ulkoa, näinhän ulkopuolisen palvelun hintoja pystytään vertailemaan. Johtokuntien asema (5 mainintaa) Vastaajista neljä oli sitä, että johtokunnat voisi lakkauttaa. Miten mielestäsi lautakuntaorganisaatiota tulisi kehittää? Elämänkulkumalli (13 mainintaa) Vastaajista 13 otti kantaa elämänkulkumallin / elinkaarimallin / väestöperusteisen lautakuntamallin puolesta. Parissa vastuksessa todettiin, että ei elinkaarimallia ja pohdittiin, että tuoko malli lisäarvoa. Todettiin myös, että mallin ulkopuolelle voitaisiin jättää mm. tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Jäsenet asiantuntijoita / valtuuston jäseniä (3 mainintaa) Todettiin, että olisi hyvä, jos lautakunnan jäsenillä olisi yhteys valtuustoon. On ongelmallista, että lautakunnat toimivat valtuustosta itsenäisinä / irrallisina. jos lautakuntiin valittaisiin vain valtuutettuja; politiikoista tulisi ammattimaisempia. Johtokuntiin tulisi saada ao. alan asiantuntijoita. Muut kehittämisehdotukset (22 mainintaa) Esitettiin, että lautakunnat laitetaan kokonaisremonttiin. Tulisi tutustua erilaisiin malleihin sekä käydä paikanpäällä seuraamassa erilaisten lautakuntien työskentelyä. Lautakuntien määrää tulisi vähentää ja mm. maaseutulautakunta voitaisiin lakkauttaa ja nuoriso ja liikuntalautakunta yhdistää. Lautakuntien jäsenmäärää tulisi pienentää. Lautakunnille tulisi saada selkeät palvelukokonaisuudet, jotka eivät kuitenkaan saa olla liian isoja, jotta ne ovat lautakunnan jäsenten hallittavissa. Lautakuntien ja johtokuntien roolia ja yhteistyötä tulee kehittää. Myös lautakuntien välistä yhteistoimintaa ja yhteisiä keskusteluja tulee lisätä. Toimintaa tulee kehittää niin, että tuloksellisuus kasvaa. Lautakuntien roolia tulee vahvistaa ja lautakunnille tulee antaa todellista päätösvaltaa. Lautakunnilla tulee olla selkeä yhteys palvelujen käyttäjiin. Kaksi vastaajista näki, että nykyistä mallia ei ole tarvetta muuttaa.

29 Alueellisuus (2 mainintaa) Esitettiin alueellisia lautakuntia haja asutusalueille (3 kpl) ja muut lautakunnat voitaisiin säilyttää entisellään erityislautakuntina. Esitettiin myös uutena lautakuntana maaseutuväen lautakuntaa hoitamaan maaseutukylien asukkaiden asioita; samalla nykyinen aluelautakunta tulisi lakkauttaa. 6.4. Mitä tärkeinä pitämiänne asioita valtuustokaudella on vielä kesken ja mihin tulisi vielä erityisesti paneutua? Palvelujen kehittäminen (52 mainintaa) Vastaajien mukaan erityisesti palvelujen kehittäminen on vielä pahasti kesken. Erityisesti nostettiin esille terveydenhuollon, lasten päivähoidon, koulupalvelujen, ikäihmisten palvelujen ja lasten ja nuorten koulupsykologien ja kouluterveydenhuollon palvelujen kehittäminen. Edelleen nostettiin esille erityisryhmien asumispalvelut, mielenterveys ja päihdepalvelut, varhaiskasvatus, varhainen puuttuminen sekä nuorten ongelmat. Kotihoidon kuntalisästä päättäminen todettiin vielä myös olevan kesken. Palveluhankintastrategia tulisi uudistaa ja edelleen tulisi laatia lapsipoliittinen ohjelma. Omaa tuotantoa tulisi kriittisesti arvioida, kehittää ja tehostaa, mutta myös laajentaa mm. maaseutualuille. Palveluverkkoja ja rakenteita tulee kriittisesti arvioida. Joukkoliikenteen kehittäminen on niin ikään kesken. Palveluja tulisi tarkastella eri alueilla kokonaisvaltaisesti, esimerkkinä Pöykkölän alueen kaavoitus ja palvelut. Romotken ja Napapiirin veden toimintaa tulisi tarkastella. Kaavoitus, maankäyttö ja palvelukylät (15 mainintaa) Vastauksissa todettiin, että maankäytön ja kaavoituksen merkittäviä hankkeita on vielä kesken; mm. keskustan osayleiskaava. Todettiin, että on saatava aikaan onnistuneita kaavoitusratkaisuja keskustan alueen läheisyyteen, jotta kaupungin vetovoima edelleen lisääntyy. Kylpylähotellihanke tulisi toteuttaa; venäläiset valuvat ohi. Kerroskorkeuteen tulisi edelleen paneutua. Edelleen todettiin, että palvelukylärakenteen käytännön toteuttaminen ja rakennuspaikkojen tarjonta palvelukyliin on vielä puutteellista. Palvelut ja kaavoitus tulee saada synkronoitua.

30 Talouden ja strategiatyön kehittäminen (18 mainintaa) Talouden pitkän aikavälin tasapainottaminen on vielä kesken. Taloudenpito on saatava vakaammalle / järkipohjalle ja talouden kannalta merkittävät rakennemuutokset on pystyttävä tekemään. Tuottavuusohjelma on pantava täytäntöön. Talouden tavoitteet on saavutettava ilman veronkorotuksia. Toimintamenojen kasvua on hillittävä ja palvelujen kustannukset on saatava lähemmäs vertailukuntien lukuja. Taloutta on arvioita pitkällä tähtäimellä, taloutta on ennakoitava ja velkoja on maksettava. Talousarvioiden tulee olla realistisia. Strategiatyö tulee oikeasti käynnistää ja strategian eri osa alueet tulee päivittää. Hallinnon ja organisaation kehittäminen (27mainintaa) Luottamushenkilöorganisaation kehittäminen ja hallintosäännön uudistaminen ovat edelleen kesken, kuten myös päätöksentekomenetelmien kehittäminen ja demokratian lisääminen. Sopimusohjausta tulee selkiyttää. Hallintosäännön uudistamiseen ja organisaation kehittämiseen / uudistamiseen / sopimusohjausjärjestelmän kehittämiseen tulee paneutua. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden koulutusta (mm. johtamiskoulutusta) on lisättävä. Valtuuston päätösvaltaa ja demokratiaa on lisättävä. Valtuustotyö on saatava lähemmäs substanssia. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia tulee parantaa ja tiedonkulku on saatava avoimeksi. Myös kuntien yhdistäminen on osittain kesken. Elinkeinojen ja työllisyyden kehittäminen (15 mainintaa) Vastausten mukaan myös elinkeinopolitiikka ja elinkeinoelämän tehostaminen ovat kesken. Matkailupolitiikkaa on kehitettävä, kaupungin imagoa ja brändi kuvaa on selkiytettävä ja alueen siisteyskulttuuria on parannettava. Sosiaalista työllistämistä tulee tehostaa Romotken ym. toimijoiden kanssa, henkilöstöyrityksiä ja kolmatta sektoria tulee tukea. Nuorisotyöttömyyteen olisi paneuduttava. Henkilöstöasiat (12 mainintaa) Vastausten mukaan henkilöstöstrategian laadinta on edelleen kesken. Henkilöstöpolitiikkaa tulee kehittää; henkilöstön osaamista tulee palkita, henkilöstön motivointia ja työhyvinvointia tulee kehittää ja samasta työstä tulee maksaa samaa palkkaa. On laadittava henkilöstömitoitus (liikaa väkeä). Hallinnosta on siirrettävä väkeä tuotantoon.

31 Muita keskeneräisiä asioita Kesken ovat myös Mustikkamaan biovoimalaitoksen rakentaminen, Ounasvaaran kehittäminen ja kestävän kehityksen ohjelman laatiminen. Myös tulvasuojeluun on paneuduttava. Ilmastokysymykset ja ympäristönäkökulma olisi tuotava koko kaupunkikonserniin. Pitäisi myös avoimesti keskustella esim. kaupungin maahanmuutto ja nk. pakolaispolitiikasta. 6.5. Muita näkemyksiä, palautetta tai mielipiteitä valtuutetun työn näkökulmasta Kyläpolitikointi, klikkiytyminen On surullista havaita, että näinkin suuressa kaupungissa päätöksenteko on puhtaasti kyläpolitikointia. Ongelmana ovat vahvat kyläpäälliköt, vahva Ayluottamustoimenhaltijoiden joukko kaupungin valtuustossa, kaupunginhallituksessa, lautakunnissa, ts. kaksilla rattailla ratsastaminen olisi saatava kuriin ennen kuin Rovaniemellä voidaan aidosti päättää asioista asukkaiden / veronmaksajien tahtomalla tavalla. Turhauttavaa Kymmenkunta vastaajaa totesi, että valtuutetun työ on osin turhauttavaa, asiat junnaat vuosia, päätöksenteko on sisäpiirimäistä ja vanhanaikaista ( Kekkosen aikaista ). Turhauttavaa kokoustamista; liian suuri valtuusto, useita asioita tuodaan vain tiedoksi, ei käydä keskusteluja eri vaihtoehtojen välillä, pikkupiiri sopii asioita eikä muuta kantaansa vaikka olisi väärässä, käytännön tapoja tehdä merkittäviä asiakirjoja (esim. kaupunkistrategia, elinkeinopoliittinen ohjelma; ei perustavan laatuista pohjatyötä). Todettiin myös, että valtuusto etääntymässä arjesta ja että vanhat asiat vaikuttavat päätöksentekoon (sotakirveitä ei ole haudattu). Useat asiat ovat huonosti valmisteltuja. Valtuustotyöskentely on mennyt liian ryhmänvetäjä keskeiseksi. On aika turhauttavaa, ei todellista ohjausvaltaa, viranhaltijat ja kh vetävät välistä. Turhauttavaksi koettiin myös se, että työpaikoilla työilmapiiri huono, yhteistyö työnantajan ja henkilöstön välillä puutteellista / näennäistä ja että esimiehillä ei ole henkilöstön johtamistaitoja ollenkaan.

32 Myönteistä Myönteistä on, että myös nuorempia valtuutettuja on mukana ja pikku hiljaa heitäkin kuunnellaan, jopa mielipiteitä arvostetaan. Ensimmäiset kaksi vuotta ovat olleet sisäänajoa, aika ajoin on miettinyt, miten pitkään tätä oikein jaksaa, kun arkityö on vaativaa. Myönteisenä asiana todettiin, että valtuustokaudella on harjoitettu vastuullisempaa politiikkaa talouden osalta, ryhmien yhteistyö on parantunut, hallituksen iltakoulumenettely on hyvä ja että toimintatapaa voisi soveltaa esim. perusturva ja koulutuslautakuntaan. Kaikella tavalla myönteinen kokemus, demokratia ja kansanvalta toimii. Kehittämisehdotukset Jokainen valtuutettu tarvitsee nettiyhteyden kaupungin toimesta. On järjestettävä koulutusta hallintoon liittyvissä uudistuksissa. Voitaisiin järjestää matkailupoliittinen seminaari, johan kutsutaan myös lähiystävyyskaupunkien edustajat. Virkamiesten ja valtuutettujen yhteistyötä on lisättävä; virkamiehet voisivat käydä enemmän ryhmissä selostamassa asioita. Kuluva valtuustokausi on ollut mielenkiintoinen ja suhteellisen sopuisa puolueiden kesken. Kaikilla on pyrkimys yhteiseen päämäärään kuntalaisten ja kaupungin parhaaksi. Valitettavasti raskas klikkiytyminen pitkine perinteineen painaa vielä päätöksenteossa. Oman edun tavoittelu on selvästi läpinäkyvää ja valitettavasti eduskuntavaalien läheisyys tuo ikävän vivahteen yksittäisten valtuutettujen ja puolueiden toimintaan. tiedottaminen toimielimiä koskevista koulutuksista tulisi tapahtua mahdollisimman ajoissa, jotta myös työssäkäyvillä valtuutetuilla olisi helpompi osallistua. Lautakuntakäsittelyssä olisi hyvä olla enemmän päätösvaihtoehtoja. Palvelujen saaminen selkeämmäksi, jonkun pitäisi aina tietää asioista. Valtuuston kokouksien kuri ja järjestys tulee saada paremmaksi puheenvuorot ryhmäpainotteisiksi. Päätösten taustatietojen saatavuutta on parannettava ja perusteluja olisi saatava aikaisemmin ennen valtuuston kokousta (to ma lyhyt aika perehtyä ja hankkia lisäselvitystä). Kaupunginhallituksen työ pitäisi olla pitkäjänteisempää ja suunnitellumpaa; nyt tuntuu, että hallitus juoksee tapahtumien perässä eikä edellä (esim. tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen suosituksiin vastaaminen 3 kk myöhässä valtuuston päättämästä ajasta). Strategia ja rahanjakolinjausten lisäksi olisi hyvä, että valtuusto voisi nykyistä enemmän päättää myös substanssitason asioista, jollin päätöksenteon vastuu ei

33 katoa kulisseihin (esim. toimipisteverkosta päättäminen; koulut, kirjastot, päiväkodit). Rinnalla tulisi kulkea myös eri verkostovaihtoehtojen todellinen hinta. Avoimuutta ja rakentavaa viestintää odottaisi enemmän valtuutetuilta (kuntalaisten edustajia) sekä hyvät käytöstavat Koulutus Koulutusta esitettiin seuraavista aiheista: EU ja kunnat Kuntalaki, muuttuvat muut lait päätöksentekoprosessi ja kokouskäytännöt kuntakonsernin ohjaus kilpailutus sopimusohjaus prosessiohjaus Kysely Kyselystä voisi tehdä lyhyemmän ja selkeämmän.

Liite 1. Kyselylomake 34

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 1 Valtuutetun henkilökohtainen arviointi kuluvan valtuustokauden vuosista 2009 2010 Kyselylomake lähetetään kaikille Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsenille 30.12.2010. Täytetty lomake palautetaan kaupunginsihteerille oheisessa palautuskuoressa 15.1.2011 mennessä. Kyselyn tulokset raportoidaan niin, että yksittäinen valtuutettu ei ole niistä tunnistettavissa. I VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Ikänne 1 Alle 30 v. 2 30 40 v. 3 41 50 v. 4 51 60 v. 5 Yli 60 v 3. Kuinka monta vuotta olette ollut valtuutettuna: vuotta 4. Valtuutetun tehtävän lisäksi toimin 1 Kaupunginhallituksessa 2 Lautakunnassa / johtokunnassa

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 2 II VALTUUSTO VAIKUTTAJANA 5. Miten arvioitte omia, valtuustoryhmänne ja koko valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin päätöksenteossa kuluneella valtuustokaudella? 1 Omat vaikuttamismahdollisuuteni Erittäin hyvät 1 Melko hyvät 2 En osaa sanoa 3 Melko huonot 4 Erittäin huonot 5 2 Valtuustoryhmäni vaikuttamismahdollisuudet 3 Koko valtuuston vaikuttamismahdollisuudet 6. Arvioikaa seuraavien tahojen vaikuttavuutta kaupungin päätöksenteossa: 1 Kaupunginhallitus Erittäin hyvät 1 Melko hyvät 2 En osaa sanoa 3 Melko huonot 4 Erittäin huonot 5 2 Lautakunnat 3 Johtokunnat 4. Tarkastuslautakunta 5. Kaupunginjohtaja 6. Muut viran ja toimenhaltijat 7 Kaupungin asukkaat 8 Yritykset ja elinkeinoelämä 9 Valtio ja sen eri virastot ja laitokset 7. Millaisina pidätte valtuuston vaikuttamismahdollisuuksia seuraavien tehtäväkokonaisuuksien osalta? 1 Kaupungin kokonaisohjaus Erittäin hyvät 1 Melko hyvät 2 En osaa sanoa 3 Melko huonot 4 Erittäin huonot 5 2 Kaupungin visio ja strategia 3 Kaupungin arvot 4 Kaupungin omistajapolitiikka ja konserniohjaus 5 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden arviointi 6 Kaupungin talouden ohjaus 7 Luottamushenkilörakenteista / organisaatiosta päättäminen

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 3 8 Hallinnon rakenteiden määrittely ja niistä Erittäin hyvät 1 Melko hyvät 2 En osaa sanoa 3 Melko huonot 4 Erittäin huonot 5 päättäminen 9 Palveluverkosta päättäminen 10 Elinkeinopolitiikan kehittäminen 11 Kaupungin henkilöstöpolitiikka 12 Lasten päivähoito 13 Ikäihmisten palvelut 14 Sosiaalipalvelut 15 Perusterveydenhuolto 16 Erikoissairaanhoito 17 Kaavoitus 18 Asuntopolitiikka 19 Rakentaminen 20 Energiahuolto 21 Joukkoliikenne 22 Kunnallistekniikka 23 Ympäristönsuojelu 24 Työllisyyspolitiikka 25 Opetustoimi 26 Kulttuuritoimi 27 Kirjastotoimi 28 Nuorisotoimi 29 Liikuntatoimi 30 Kuntakuvan rakentaminen 31 Kuntalaisten osallisuuden edistäminen 32 Muu, mikä 8. Miten yhdistymissopimuksessa asetetut tavoitteet ovat mielestänne toteutuneet? Väittämä 1 Hallinnon päällekkäisyydet ovat vähentyneet Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 2 Luottamushenkilöhallinnon ja demokratian merkitys on kasvanut

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 4 Väittämä 3 Kaupungin palveluiden järjestämiskyky on Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 parantunut sopimusohjausjärjestelmän ansiosta 4 Sosiaali ja terveyspalvelujen toimivuus on parantunut koko uuden kaupungin alueella 5 Sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisen taloudellisuus on parantunut 6 Joukkoliikennepalvelut toimivat paremmin 7 Rovaniemen kylien elinkelpoisuus on vahvistunut 8 Vapaa aikatoimen palvelut ovat säilyneet 9 Koulupalveluiden toimivuus on parantunut koko uuden kaupungin alueella 10 Koulupalvelujen tuottamisen taloudellisuus on parantunut 11 Elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet ovat parantuneet yhdistymisen myötä 12 Yhdistyminen on lisännyt työpaikkoja ja parantanut työllisyyttä 13 Yhdistymisellä on ollut myönteisiä vaikutuksia kaupungin talouteen 14 Yhdistynyt Rovaniemi on houkuttelevampi asuinalue 15 Yhdistyminen on lisännyt verkostoitumista muiden alue ja osaamiskeskusten kanssa 16 Yhdistyminen on lisännyt yhteistyötä muiden Lapin kuntien kanssa III VALTUUSTO PÄÄTÖKSENTEKIJÄNÄ 9. Minkälaiseksi arvioitte edellytyksenne hoitaa luottamustehtäviänne seuraavien asioiden suhteen? 1 Ajankäyttö valtuutetun / luottamushenkilön Erittäin hyvät 1 Melko hyvät 2 En osaa sanoa 3 Melko huonot 4 Erittäin huonot 5 työhön 2 Tiedonsaanti valmisteltavista asioista 3 Luottamushenkilöpalkkiot 4 Tiedolliset ja taidolliset valmiudet valtuutetun /luottamushenkilön työhön

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 5 5 Kaupungin tuki valtuustoryhmien toiminnalle Erittäin hyvät 1 Melko hyvät 2 En osaa sanoa 3 Melko huonot 4 Erittäin huonot 5 (Kuntalaki 15 b ) 6 Kuntalaisten mielipiteen tuntemus 10. Miten yhteistyö arvionne mukaan sujuu Rovaniemen kaupungissa eri toimijoiden välillä? Yhteistyö toimii Erittäin hyvin 1 Melko hyvin 2 En osaa sanoa 3 Melko huonosti 4 Erittäin huonosti 5 1 Valtuustoryhmän sisällä 2 Valtuustoryhmien välillä 3 Valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä 4 Johtavien luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä 5 Kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä 6 Lautakuntien ja johtokuntien välillä 7 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja yritysten välillä 8 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja järjestöjen välillä 9 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja tiedotusvälineiden välillä 10 Kunnan johdon (kv, kh, kj) ja kuntalaisten välillä 11. Miten luonnehtisitte valtuuston valmistelu ja päätöksentekoilmapiiriä kaupungissa nykyisellä valtuustokaudella. Arvioikaa ilmapiiriä seuraavilla ulottuvuuksilla. Valtuuston päätöksenteko on 1 Ennakoivaa, strategiaan pohjautuvaa 1 2 3 4 5 Yksittäispäätöksentekoa 2 Avointa 1 2 3 4 5 Sisäpiirimäistä 3 Faktoihin perustuvaa 1 2 3 4 5 Mielikuviin perustuvaa 4 Keskustelua sallivaa 1 2 3 4 5 Keskustelua tukahduttavaa 5 Tehokasta 1 2 3 4 5 Puuroutuvaa 6 Yksilölliset näkemykset sallivaa 1 2 3 4 5 Ryhmäkuria korostavaa 7 Valtuustoryhmiä kokoavaa 1 2 3 4 5 Valtuustoryhmiä hajottavaa 8 Kaupungin etua ajavaa 1 2 3 4 5 Puoluesidonnasta 9 Kaupungin kokonaisetua ajavaa 1 2 3 4 5 Nurkkakuntamaista 10 Konsensushenkistä / yksituumaisuuteen 1 2 3 4 5 Ristiriitaista pyrkivää

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 6 12. Miten arvioitte seuraavien viranhaltijavalmisteluun liittyvien seikkojen toteutuneen Rovaniemen kaupungissa? Väittämä 1 Asioiden esittelyt ovat yleensä moitteettomia Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 2 Esittelytekstit ovat huolellisesti valmisteluja 3 Asioiden valmistelu on avointa ja läpinäkyvää 4 Taustatietoja asioille on saatavissa tarpeeksi 5 Esittelyteksteistä selviää, mistä tiedot ovat peräisin 6 Asiat tulevat käsittelyyn oikea aikaisesti 7 Käsittelyaikaa on varattu riittävästi 8 Päätösehdotukset ovat selkeitä 9 Ratkaisu vaihtoehtoja on riittävästi 10 Viranhaltijat ovat yleensä helposti tavoitettavissa 10 Viranhaltijoilta saa tarvittaessa lisätietoja päätöksenteon tueksi 11 Kuntalaisia on kuultu ja heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa asioihin valmisteluvaiheen aikana 12 Elinkeinoelämää on kuultu ja sen tarpeet on huomioitu asioiden valmisteluvaiheen aikana 13 Järjestöjä on kuultu ja niillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa valmisteluvaiheen aikana 13. Miten merkittävinä pidätte seuraavia Rovaniemen kaupunginvaltuuston päätöksenteossa käytössä olevia työ ja toimintatapoja. Toimintatapa 1 Valtuuston selostustilaisuudet / infotilaisuudet Erittäin merkittävä 1 Melko merkittävä 2 En osaa sanoa 3 Ei kovin merkittävä 4 Ei lainkaan merkittävä 5 ennen valtuuston kokousta 2 Oman valtuustoryhmän palaverit 3 Valtuustoryhmien väliset neuvottelut 4 Valtuustoryhmien puheenjohtajien palaverit 5 Valtuustoseminaarit

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 7 Toimintatapa 6 Kaupunginhallituksen ja ryhmien puheenjohta Erittäin merkittävä 1 Melko merkittävä 2 En osaa sanoa 3 Ei kovin merkittävä 4 Ei lainkaan merkittävä 5 jien iltakoulut 7 Kyselytunnit 14. Mitä uusi valtuustotyöskentelyyn liittyviä toimintatapoja Rovaniemen kaupungissa voitaisiin mielestänne ottaa käyttöön? Toimintatapa 1 Viranhaltijoiden kuuleminen valtuustoryhmissä Pitäisi ottaa käyttöön 1 En osaa sanoa 2 Ei ole tarvetta ottaa käyttöön 3 2 Lautakuntien ja kaupunginhallituksen teematapaamiset 3 Tutustumismatkat 4 Lähetekeskustelut 5 Valtuuston iltakoulut 6 Kaupungin nykyistä suurempi tuki valtuustoryhmien toiminnalle (esim. toimistopaveluja) 7 Asukasfoorumit/asukasillat/valtuutettujen ja kuntalaisten säännölliset tapaamiset 8 Luottamushenkilöiden säännöllinen koulutus Jokin muu toimintatapa, mikä Mistä aiheesta luottamushenkilöille tulisi järjestää koulutusta 15. Mitä olette seuraavista valtuuston toimintakulttuuriin liittyvistä asioista Rovaniemellä? Miten olette valtuutettuna kokenut ne kaupungin päätöksenteossa? Väittämä 1 Tehdyt linjaukset perustuvat yhteisesti hyväk Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 syttyihin arvoihin 2 Kaupunkistrategia ohjaa hyvin päätöksentekoa 3 Päätöksiin sitoudutaan myös äänestyksen jälkeen 4 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niitä noudatetaan

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 8 Väittämä 6 Tiedonkulku on hyvää ja avointa Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 7 Keskushallinto (kv, kh, kj) ohjaa sopivasti lautakuntia ja niiden viranhaltijoita Minkälaisilla konkreettisilla toimenpiteillä mielestänne päätöksentekoprosessin sujuvuutta voitaisiin muutoin parantaa? 16. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Rovaniemen kaupungin valtuuston koko on 75 valtuutettua valtuustokausilla 2006 2012. Arvioikaa valtuuston koon merkitystä päätöksentekoon. Väittämä 1 Suuri valtuusto on tuonut yhdistymisvaihees Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 sa päätöksentekoon lisää tarvittavaa asiantuntemusta 2 Valtuusto on huomioinut päätöksenteossaan tasapuolisesti kaupungin maantieteelliset osaalueet 3 Valtuuston kokoukset ovat sujuneet joustavasti valtuustoon suuresta koosta huolimatta III VALTUUSTO KUNTALAISTEN EDUSTAJANA Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. 17. Miten Rovaniemen kaupunginvaltuusto on mielestänne huolehtinut Kuntalain 27 :n mukaisesta velvoitteestaan asukkaiden vaikutus ja osallistumismahdollisuuksien luomisessa. Väittämä 1 Rovaniemen kaupungin toimielimiin on valittu Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 riittävästi palvelujen käyttäjien edustajia 2 Kaupungin maantieteellisiä osa alueita koskevaa hallintoa tulee lisätä ja kehittää 3 Kaupungin www sivut palvelevat kaupunkilaisia hyvin

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI 2009 2010 9 Väittämä 4 Toimielinten pöytäkirjat löytyvät netistä helposti Täysin samaa 1 Jokseenkin samaa 2 En osaa sanoa 3 Jokseenkin eri 4 Täysin eri meiltä 5 5 Suunnitteilla olevista asioista tiedotetaan vaikutusmahdollisuuksien kannalta riittävän ajoissa 6 Kuulemistilaisuuksia on järjestetty riittävästi eri puolilla kaupunkia 7 Olen valtuutettuna saanut tietoa asukkaiden mielipiteistä ennen päätöksentekoa 8 Asukkaiden oma aloitteisuutta asioiden hoidossa, valmistelussa ja suunnittelussa on tuettu riittävästi 9 Kaupunkilaisten palautetta palveluista kerätään liian vähän 10 Kuntalaisten mielipiteitä voitaisiin selvittää myös kansanäänestyksellä Mainitse esimerkki minkälaisesta asiasta tulisi järjestää kansanäänestys AVOIMET KYSYMYKSET: 18. Missä tehtävissä Rovaniemen kaupunginvaltuusto on tällä valtuustokaudella onnistunut mielestänne hyvin? 1 2 3 Missä tehtävissä Rovaniemen kaupunginvaltuusto tällä on valtuustokaudella epäonnistunut? 1 2 3 19. Rovaniemen kaupungissa käytössä oleva sopimusohjausjärjestelmä on määritelty ja kuvattu valtuuston hyväksymän hallinto ja johtosäännön 2 :ssä. Kaupunkistrategian mukaan lautakuntajärjestelmän kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2013 mennessä. Miten mielestäsi sopimusohjausjärjestelmää tulisi kehittää?