VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet
Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva palvelusektori Suomi 2020
Näkökulmia palveluliiketoimintoihin ja julkisiin palveluihin (1/2) Palveluliiketoiminnat ja julkiset palvelut työllistävät yli 2/3 työvoimasta eli 1.7 miljoonaa suomalaista ja määrä on kasvussa 2010-2015 yhteensä 30.000 35.000 henkeä Lähtökohtaisesti palvelutoiminnot ovat olleet osa kotimarkkinaorientoitunutta sektoria, mutta nopea kansainvälistyminen on käynnissä monilla alasektoreilla Palveluliiketoimintamallit ovat yhä selvemmin kiinnittymässä myös teollisen liiketoiminnan malleihin osaksi niitä ja usein jopa driving force - tekijäksi Palveluiden innovatiiviseen konseptointiin on kiinnitetty innovaatiopolitiikassa niukasti huomiota Tuottavuus on monilla palvelualoilla matala ja se on kasvanut teollisuutta hitaammin useilla palvelualoilla, mutta mittausongelmat suuria. Suomessa on myös korkean tuottavuuden ja liiketoimintaosaamisen palvelualoja Palvelusektorin suuri koko merkitsee sitä, että sen kehitys pitkälti määrää myös kansantalouden tulevan kehityssuunnan Liiketoimintaosaamiseen perustuva palvelukonseptien vienti ja menestyminen globaalin markkinain liiketoimintamallikilpailussa ratkaisee Suomen hyvinvointimenestyksen 2010-luvulla osataanko meillä ICF? Lähde: Ohjelmajohtaja Markus Sovala, KTM
Palveluliiketoiminnat liittyvät myös teollisuuden prosesseihin (2/2) Palvelutoimintoja joskus ryhmitellä omiksi liiketoimintaalueikseen/toimialoikseen, palvelun rooli kasvaa myös teollisissa yrityksissä (huolto, suunnittelutyö, asiakkuuksien hallinta, rahoitus jne); on vaikeampaa mitata täsmällisesti palveluiden tuotosta ja niiden vientiä kuin tavaroiden tuotosta ja niiden vientiä Palveluvienti ja palveluyritysten kansainvälistyminen perustuvat yleensä palvelukonseptiosaamiseen; Palveluliiketoiminnot kansainvälistyvät konseptiviennin/osaamisen viennin kautta ( ICF ) Yksityisissä palveluissa on noin miljoona työllistä. Valtionhallinnossa työskentelee noin 150 000 henkeä ja paikallishallinnossa on noin 450 000 työntekijää. Teollisissa yrityksissä työskentelevistä ja palveluliiketoimintaa suorittavista henkilöistä ei ole täsmällistä tilastotietoa olemassa Lähde: Ohjelmajohtaja Markus Sovala, KTM
Suomi on palveluyhteiskunta, jossa kaupan, kuljetuksen ja logistiikan, tietoliikenteen sekä kiinteistö- ja liikeelämän palveluiden rooli on merkittävä yritystoiminnassa ja työllistäjän
Havaintoja yritysten toimintaympäristöstä; Miten kuljetus- ja logistiikka vastaa markkinain driving force tekijöihin? Globalisaatio ja kansainvälistyminen Yritysten liittoutuminen ja verkostoituminen Yritysten yhteiskuntavastuun merkityksen kasvu Kilpailun kiristyminen - hinnat -verkosto -nopeus Toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet Pitkien arvoketjujen johtaminen Teknologian ja tiedon hyödyntäminen ebusiness Asiakaskäyttäytymisen pirstaloituminen ja asiakaslähtöiset liiketoimintamallit. Markkinoiden alueellinen keskittyminen ja liikkuvuuden lisääntyminen
Kuljetus- ja logistiikka osana teollisuuden ja palveluiden arvoketjua 3. B2B2C Asiakas 1. B2C Palveluyritys/Kuljetus- ja logistiikka Innovaatiot Asiakkaan käytäntöjen tukeminen ja parantaminen Uusien asiakaskonseptien innovoiminen "Top line growth" 2. B2B Teollisuus Tehokkuus Tehokkuus, asiakasymmärrys palveluiden ja teollisuuden prosessien tehostamiseksi "Bottom line growth"
Kauppa ja teollisuus kumppaneina Tavoite : hyvä saatavuus, toimitusprosessien nopea läpimeno ja yhteisellä työllä saatava kustannusetu Tieto - virta Asiakkuuksien hallinta ( CRM ) Tavarantoimittaja 2000 Hankinta ja logistiikka Reaalivirta Kauppa Asiakas Koko toimitusketjua kehitetään yhteisesti, jotta se palvelisi asiakasta nopeammin, pienemmin kustannuksin ja kannattavammin
Kuljetus- ja logistiikka teollisuus- kauppa- asiakas - arvoketjussa Prosessin omistaja - johtaminen Tuottaja Hankinta Kuljetusja logistiikka Ketjuohjaus Myymälä Asiakas SCM ECR CRM Koko toimintoketjun optimointi
Kaupan arvoketjun toimijat ja keskeiset johtamisalueet Valikoimahallinta Tavarantoimittajayhteistyö Tilanhallinta Asiakashallinta Tuottaja Hankinta Kuljetusja logistiikka Ketjuohjaus Myymälä Asiakas Saatavuushallinta Hintahallinta
Kuljetus- ja logistiikka alan liiketoimintaosaamisen kehittämisen ydinalueet Liiketoimintalogiikka Tieto ja ymmärrys markkinoista Konseptit Ansaintalogiikka Asiakkuusosaaminen Customer insight ja DW Monikanavaisuus ja ebusiness Markkinointi Menestysstrategia onnistuneiden valintojen summana Johtamisosaaminen Yritysverkoston toiminnan ymmärrys Kyky päätöksentekoon, sitoutumiseen ja uudistumiseen HR- ja ITosaaminen Tieto ja ymmärrys henkilöstöstä Tiedolla johtamisen ja informaation merkityksen ymmärrys Johtaminen Osaaminen
Toimitusketjun toimijat miten kuljetus- ja logistiikkayritys asemoi itsensä toimitusketjuun? Informaatio Alihankkija Valmistaja Toimittaja Kv. hankintaliittoutuma Hankintayhtiö Ketjuohjaus Myymälä Asiakas Tavara, palvelu Toimittajan logistiikkapalvelujen tuottajat Kaupan kuljetus- ja logistiikkapalvelujen tuottajat
VTT:n haasteet kuljetus- ja logistiikka-alan tutkimuksessa VTT:n toiminta-ajatus ja strategia eivät vielä kohdenna huomiota palvelu/kuljetus- ja logistiikka-alan tutkimukseen riittävästi mikä on VTT:n strategia tämän alueen tutkimuksessa ja liiketoimintamallien hallinnassa VTT:llä ei ole riittävästi kriittistä osaamismassaa eikä palvelututkimuksen portfoliovalinta ole aivan kirkas fokusoinnin tarve Palvelutoimintojen liiketoimintamallien tarkastelun viitekehys voisi olla laajempi johtamistutkimus niukasti mukana eikä se kuulu VTT:n core businekseen tällä hetkellä Palveluliiketoimintojen strategiset menestystekijät ovat usein teknologia-, osaamis- ja informaatiosidonnaisia VTT:llä on tätä osaamista, mutta sitä ei ole sovellettu palvelualoille riittävästi