URJALAN KUNTA KOLKAN POHJOISEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA pv. 8.2.2013, 13.9.2013, 24.6.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Ilmakuvassa suunnittelualueen sijainti ja rajaus vaaleanvihreällä, vaikutusalueraja sinisellä ja tilarajat punaisella. Alueen tarkempi rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelutyön kuluessa. 1
SUUNNITTELUALUE ALOITE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Urjalan kunnan Kolkassa Valtatie 9 itäpuolella. Alue käsittää Rahtitien pohjoispuolen ja Harjutien itäpuolen teollisuusalueet korttelissa 71 tontit 1, 2 sekä korttelissa 72 tontteja 1-4, tie- ja katualuetta. Lisäksi suunnittelualue käsittää korttelin 76 erillispientalotontit (AO) 1-4 sekä lähivirkistysalueen (VL) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueen (ET) Kolkanjoen varrella ja julkisten lähipalvelujen korttelialueen (YL) 85,ns. Kolkan talon, sekä korttelin 82 erillispientalotontin (AO) nro 1. Asemakaavan muutos koskevat kortteleissa 71 ja 72 kiinteistöjä Juoksuhauta (Rno 5:307), Mäntylä (Rno 5:306), Laukeelanpelto (Rno 5:222) Rahtimäki (Rno 5:314), Levykulma (Rno 5:167), Alumiini (Rno 5:311), Hovi (Rno 5:135) ja Lehikoinen (Rno 5:68) sekä korttelin 76 ja 85 alueella kiinteistöjä Kolkka I (Rno 4:8), Vanhala (Rno 5:92), Suvantola (Rno 5:117), Leppäaho (Rno 5:105) sekä Laukeelanpelto (Rno 5:222). Asemakaava koskee kiinteistöä Rahtimäenlisä (Rno 5:326) ja osaa kiinteistöstä Lehikoinen (Rno.5:68). Suunnittelualue on pinta-alaltaan n. 20,3 ha. Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnan sekä yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireilletulosta kokouksessaan 23.4.2012 71 ja vireilletulo kuulutus on julkaistu Urjalan Sanomissa 3.5.2012, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla. LÄHTÖTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE Asemakaava Alueella voimassa olevat asemakaavat.suunnittelualue rajattu vihreällä. Asemakaavojen rajat punaisella. 2
Alueella on voimassa neljä asemakaavaa. 1) Korttelin 71 tonttien 1 ja 2 sekä Rahtitien osalla on kunnanvaltuuston 14.9.2009 hyväksymä Valtatie 9:n asemakaava ja asemakaavan muutos, osa A joka on tullut voimaan 29.10.2009. Tonttien käyttötarkoitus on ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue (TY-3). Korttelialueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa melua, tärinää, tai ilman pilaantumista. Rakennuspaikan rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20% käyttää pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike-, toimisto- ja näyttelytiloja varten. Alueelle ei saa rakentaa asuntoja. Rakennusten ulkopuolella varastoitava tavara on peitettävä näkyvistä vähintään 160 cm korkealla rakenteellisella aidalla. Tontilla on varattava autopaikkoja merkinnän osoittama määrä. Tonteilla määräys 1 ap/100m2. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 7,0 metriä. Tehokkuusluku on e=0,30. Lisäksi tontilla merkintä hule-2: Tonttia päällystettäessä on huolehdittava hulevesien hallitusta käsittelystä. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää painanteiden, altaiden ja säiliöiden avulla. 2) Harjutien tiealueen osalla on voimassa asemakaava joka on tullut voimaan 14.9.2006. 3) Korttelin 72 tontin 1 osalla on Urjala Kirkonseutu rakennuskaava jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 9.12.1985 ja joka on astunut voimaan 21.2.1986. Tontin 1 käyttötarkoitus on Teollisuus ja varastorakennusten korttelialue (T). Rakennuspaikalle saa tehdä enintään kaksi asuntoa. Ulkovarastointi on suoritettava siististi. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 10 m. Tonteilla määräys 1 ap/100m2. Tehokkuusluku on e=0,30 4) Korttelin 72 tonttien 2-4 sekä korttelin 76 tonttien 1-4 sekä niihin liittyvien katu-, lähivirkistys- ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueella on Kolkan alueen rakennuskaavan muutos ja laajennus jonka on hyväksynyt kunnanvaltuusto 13.3.2000. Korttelin 72 tonttien 2-4 käyttötarkoitus on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T). T-tonteilla tehokkuusluku on e=0,30 Korttelin 76 tonttien 1-4 käyttötarkoitus on erillispientalojen korttelialue (AO). Tonttien kerrosluvuksi on määritelty 1½ ja tehokkuusluku on e=0,1. Kolkanjoen varteen on sijoitettu lähivirkistysalue (VL). Alueelle saa sijoittaa teitä, ulkoilupolkuja, peli- ja leikkikenttiä sekä kunnallistekniikan vaatimia rakenteita ja laitteita. Sillan viereen joen pohjoispuolelle on sijoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Osayleiskaava Alueella on voimassa Urjalan keskusta-alueen (Huhti- Laukeela) oikeusvaikutteinen osayleiskaava joka on astunut voimaan 5.1.2012. 3
Osayleiskaavassa korttelien nro 71 ja 72 alue on osoitettu teollisuusalueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Teollisuusalueen itäpuolelle on osoitettu virkistysalue (V) jonka kautta on merkitty kevyenliikenteen yhteystarve. Kortteli 76 on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Lisäksi Harjutietä ja Mieliöntietä mukaillen on merkitty maakunnallinen ulkoilureitti etelä- Urjalasta Tarpiajoen suuntaan. Kaavaan on merkitty kulttuuriympäristön arvoalue (ka 16) joka on Turuntien ja Hakkilantien vanhat tieympäristöt, Turuntien varren Myllypalsta. Alueella sijaitsee Kolkan talo Kolkanjoen yli johtavan sillan kohdalla joen pohjoispuoleisella rannalla. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on pohjavesialue. Harjutieltä on merkitty yt/kk- tieyhteys valtatie 9:lle joka on toteutunut nykyisen kaavan toteutumana Rahtitienä. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Lisäksi on merkitty ulkoilureitti etelä- Urjalasta Tarpianjoen suuntaan. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittäviä olemassa olevia tai kehitettäviä ohjeellisia polkuja/tai latureittejä. Muut suunnitelmat ja lähtökohdat sekä laadittavat selvitykset Kaavatyön pohjaselvitykseksi on laadittu Kolkan pohjoisen teollisuusalueen arkeologinen inventointi 2013 tekijänä Markus Kankkunen ja Kirsti Luoto, Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Inventoinnissa todettiin alueella sijaitsevan ensimmäisen maailmansodan linnoituksen jäänteet. Inventoinnin tulokset otetaan huomioon kaavaa laadittaessa. Kaavatyöhön liittyen on valmistunut Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, 27.3.2015. Kolkan talon arvot otetaan huomioon kaavaa laadittaessa. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2010 liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan Vt 9:n liikenteen aiheuttama 55 db:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu kaava-alueen kohdalla 80-120 metrin päähän maantiestä. Valtatie 9:n 4
Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavassa on osoitettu tarvittavat melunsuojaustoimenpiteet valtatien välittömässä läheisyydessä sijaitseville asuinkortteleille. Urjalan kunnan Kolkan alueen kunnallistekniikka, kaavatiet ja vesihuoltosuunnitelma, jonka on laatinut AIR-IX suunnittelu, otetaan huomioon kaavaa laadittaessa. Urjalan keskusta-alueen osayleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä (arkeologinen inventointi, luontoselvitys, selvitys rakennetusta ympäristöstä, maisemaselvitys) voidaan hyödyntää soveltuvin osin asemakaavoituksessa. MAANOMISTUS Alue on osin kunnan ja osin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Kunnan omistamat maa-alat Yksityisten maanomistajien maa-alat Kortteleissa 71 ja 72 ovat Urjalan kunnan omistuksessa kiinteistöt Hovi (5:135), Juoksuhauta (Rno 5:307), Mäntylä (Rno 5:306) sekä Laukeelanpelto (Rno 5:222) joilla ei ole rakennuksia ja niillä sijaitsee alueen katualueita. Yksityisten maanomistajien kiinteistöillä Rahtimäki (Rno:5:314), Levykulma (Rno 5:167) sekä Alumiini (Rno 5:311) on teollisuustoimintaa ja hallirakennuksia. Yksityisomistuksessa oleva Lehikoinen (Rno 5:68) on rakentamatonta metsämaata. Korttelissa 76 AO- alueella olevat kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Rakentumaton kiinteistö on Vanhala (Rno 5:92). Kiinteistöllä Suvantola (Rno 5:117) on lomarakennuksena toimiva asunto ja saunarakennus. Kiinteistöllä Leppäaho (Rno 5:105) on yksikerroksinen omakotitalo. Mieliöntien molemmin puolin Kolkanjoen sillan pohjoispuolella kuuluu kunnan omistamaan tilaan Kolkka I (Rno 4:8) ja sillä sijaitsee Kolkan talo sekä talousrakennus. Näkymä Rahtitieltä itään teollisuusalueelle, kortteliin 72. 5
Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Näkymä Kolkan talolle ja kulttuuriympäristön arvoalueelle. TAVOITTEET Näkymä Ledigintien työmaalle. Tavoitteena on kaavoittaa ja muuttaa voimassa olevaa asemakaavaa siten että alueen katuverkko ja tontit ovat tarkoituksenmukaisia alueen nykyisten ja tulevien yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on huomioida Kolkan asuinalue, joka rajautuu teollisuusalueeseen siten että pientaloalue tullaan erottamaan viheralueella teollisuusalueesta. Tavoitteena on liittää Ledigintien jatkona Kolkanjoen varressa oleva lähivirkistysalue kortteliin 76 AO- alueena. Tavoitteena on Mieliöntien varressa Kolkanjoen rannalla olevan ET- alueen muuttaminen lähivirkistysalueeksi jonne varataan alue yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille ja laitoksille. Julkisten lähipalvelujen korttelialueen 85 kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa käyttötarkoitus pientaloasumiseen sekä kulttuuriympäristön arvoalueen (ka 16) huomioiminen. Alueella todetut muinaisjäännökset huomioidaan kaavamuutoksessa. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Asemakaavan muutoksessa korostuvat edellä luetelluista kohdat 1, 2, 4 ja 5. OSALLISET Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: - Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöt ja asukkaat - Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät - Pirkanmaan ELY-keskus - Pirkanmaan maakuntamuseo - Vattenfall Siirto Oy - Kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennuslautakunta) - Valkeakosken ympäristöpalvelut - Pirkanmaan pelastuslaitos Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn aikana 6
OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireillepano Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitetaan Urjalan Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa koko suunnittelutyön ajan, ja se lähetetään tiedossa oleville osallisille. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan asemakaavaluonnos, joka lähtökohdat huomioiden mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat selvitykset. Kunnanhallituksen hyväksymä asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden saamista varten kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa sekä kunnan Internet-sivuilla. Nähtävänä olosta tiedotetaan Urjalan Sanomissa sekä ilmoitetaan kirjeitse osallisille. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta sen nähtävänäoloaikana suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotusvaihe Saadun palautteen jälkeen kaavaluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Tämän jälkeen asemakaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä kunnanviraston teknisessä palvelukeskuksessa sekä kunnan Internet-sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Nähtävänäoloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävänäolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus, ja lisäksi osallisille ilmoitetaan nähtävänäolosta kirjeitse. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Muistutuksen tehneille postitetaan kaavoittajan vastine. Hyväksymisvaihe Kunnanvaltuusto päättää asemakaavan hyväksymisestä. Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. Yhteystiedot Kirjalliset mielipiteet/muistutukset/lausunnot: kunnanhallitus, Urjalan kunta, PL 33, 31761 Urjala AIKATAULU Asemakaavan valmisteluvaihe on tehty 2012 syksyllä. Tavoitteena on asettaa tarkistettu valmisteluaineisto ja asemakaavaluonnos nähtäville syksyllä 2013. Ehdotusvaihe ajoittunee syksyyn 2015. YHTEYSHENKILÖT Aluearkkitehti Leena Lahtinen puh. 040 335 4223 e-mail leena.lahtinen@urjala.fi Kaavan laatija: Helena Väisänen, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen puh. 040 5576086 helena.vaisanen@kolumbus.fi 7
OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN KAAVOITUKSEN KULKU KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄK- SYMISESTÄ VIREILLETULO Kuulutetaan lehdessä (Urjalan Sanomat), kunnan Internet-sivuilla ja ilmoitustaululla VALTION VI- RANOMAISET OHJAAVAT HALLINTOTUOMIO- ISTUIMET RATKAI- SEVAT RIIDAT MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELY-keskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä 14-30 päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomais-neuvottelu Pirkanmaan ELY- keskuksen ja kunnan kesken. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallintooikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KUNNANVALTUUS- TO PÄÄTTÄÄ HY- VÄKSYMISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KORKEIN HALLIN- TO-OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan. 8