NURMIJÄRVEN KUNTA. Asumisen strategiat 2005-2010

NURMIJÄRVEN KUNTA Asumisen strategiat 2005-2010 Valtuuston hyväksymä 13.12.2004

Sisällysluettelo sivu 1. Johdanto... 2 2. Asumisen strategiat 2000 2010 toteutuminen... 4 3. Nurmijärven asuntokantaa ja väestöä koskevia kehitysnäkymiä 7 4. Asuntomarkkinoiden toimivuus... 12 5. Asuntotuotannon yleiset tavoitteet... 13 6. Valtion tukemaa tuotantoa koskevat tavoitteet... 14 7. Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet... 15 8. Asuinympäristön kehittäminen, kaavoitus ja maapoliittiset toimenpiteet... 19 9. Kasvun hallinnan keinot... 21 Kaavio 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 1993 2004... 5 Kaavio 2. Kunnan luovuttamat tontit 1993 2004... 10 Kaavio 3. Arviot väestönkasvusta osa-alueittain maakuntasuunnitelman mukaiseen sekä voimakkaampaan kasvuun perustuen... 11 Taulukko 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodoittain 2000 2004... 5 Taulukko 2. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin 2000 2003... 6 Taulukko 3. Asunnot huoneistotyypeittäin 31.12.2002... 7 Taulukko 4. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 31.12.2002... 8 Taulukko 5. Asunnot koon mukaan 31.12.2002... 8 Taulukko 6. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 31.12.2002... 9 Taulukko 7. Kunnan luovuttamat tontit 1993 2004... 19 LIITE 1 Toimenpiteet esteettömyyden edistämiseksi... 22 Karttaliitteet

2 1. Johdanto Toimeksianto Nurmijärven valtuusto päätti vuoden 2004 talousarvion ja asunto-ohjelman käsittelyn yhteydessä, että asumisen strategioiden tarkistaminen tulee aloittaa keväällä 2004 siten, että tarkistettu linjaus voidaan käsitellä valtuustossa syksyllä 2004. Kunnanjohtaja nimesi tarkoitukseen työryhmän: Jukka Anttila hallintojohtaja (pj.), Marja-Liisa Back asuntotoimen päällikkö (siht.), Aarno Kononen kaavoituspäällikkö, Sirkku Haikala, kunnangeodeetti, Juha Koivisto kunnallistekniikan päällikkö, Jouko Liimatainen sosiaalipalvelupäällikkö ja Paula Murto palvelukodin johtaja. Tarkistus tulee saada valmiiksi 30.10.2004 mennessä. Toimeksiannon mukaan työryhmän tulee tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen sovittaa maapoliittisen ohjelman, kunnan kehityskuvan, vanhuspoliittisen ohjelman ja muiden asumista sivuavien ohjelmien vireillä olevan tarkistamistyön kanssa. Lisäksi työryhmän tehtävänä on toimia esteettömyysprojektin toimenpiteiden seurantaryhmänä. Työryhmä on rajannut tarkasteluajankohdaksi vuodet 2005 2010 koska pidemmälle menevä tarkastelu ei tällä hetkellä tunnu perustellulta monista epävarmuustekijöistä johtuen. Työryhmä esittää, että asumisen strategiat tarkistettaisiin seuraavan kerran vuosina 2008 2009, ellei Helsingin seutua koskevasta lainsäädännöstä johtuen jouduta tarkastelua suorittamaan jo aiemmin. Lisäksi strategian toteutumisen väliarvio tulisi tehdä vuoden 2006 aikana. Suhde muihin ohjelmiin Maapoliittiseen ohjelmaan sisältyviä linjauksia ei ole tässä toistettu lukuun ottamatta selvitysosan tilastoja. Kunnan kehityskuvan tarkistaminen on vireillä ja osa-alueittaiset väestötavoitteet on saatu tämän työn valmistelijoilta. Vanhuspoliittinen ohjelma on tulossa valtuuston hyväksyttäväksi samaan aikaan asumisen strategioiden kanssa. Kunnanhallituksen hyväksymä ohjelma esteettömyyden edistämiseksi on tämän ohjelman liitteenä. Vuosien 2000 2010 asumisen strategioiden toteutuminen Työn käynnistyessä pidettiin hyvänä laatia vuosien 2000 2010 Asumisen strategioiden toteutumisesta tiivis katsaus.

3 Muut ajankohtaiset asumisen linjaukset Valtioneuvosto on 29.1.2004 tehnyt periaatepäätöksen hallituksen asuntopoliittiseksi ohjelmaksi vuosille 2004 2006 ja päättänyt ohjelman toimenpiteiden toteuttamisesta. Huomattava osa toimenpiteistä on jo toteutunut. Helsingin seudun asunto-ongelmista on viime vuosina tehty useita selvityksiä ja näistä viimeisimpänä on valmistunut selvitysmies Jussi-Pekka Alasen mietintö. Alasen mietinnön pohjalta sisäasiainministeriössä on valmisteilla Helsingin seudun yhteistyötä koskeva lainsäädäntö, jossa yhteisesti päätettäviä asioita olisivat maankäyttöä ja asumista sekä liikennejärjestelmiä ja joukkoliikennettä koskevien seudullisten tavoitteiden ja strategioiden hyväksyminen Asumista koskevat toiveet Huoneistokeskuksen vuonna 2003 toteuttaman Miten haluaisin asua tutkimuksen mukaan uutta asuntoa etsivistä neljännes haluaa lisää tilaa ja kolmasosa lisää laatua. Kaksi vastaajaa kolmesta unelmoi pientaloasumisesta ja puolet erityisesti omakotitalosta. Lähes puolet vastaajista piti myös tärkeänä, että uusi asunto sijaitsee hyvämaineisella alueella. Myös se, että alueella on hyvät joukkoliikenneyhteydet, ympärillä paljon luontoa ja kauppa kävelyetäisyydellä nousivat tärkeäksi. Keskeiset asumista koskevat haasteet Tarpeiden erilaisuus edellyttää keinojen moninaisuutta. Paineita on jonkin monipuolistaa kaavojen sallimia talotyyppejä, esimerkkinä vaikkapa monen sukupolven talot. Kimmo Röngän mukaan elämäntavat, arvot ja asenteet ohjaavat tulevaisuuden asumista: suunnittelu ja tuotanto erilaistuvat sen myötä. Suojautujat, hiljaisuudesta pitävät, yksilölliset, ekologiset, kohtuuhintaista tai luksusta arvostavat, yhteisölliset, monikulttuuriset jne. painotukset näkyvät tulevaisuuden asumisessa. Osa toteutuu megatrendinä osa jää pienen ryhmän ratkaisuksi. Osa alueista voi profiloitua tämän mukaan. Rakentamisen ohella asuntokannan kunnossapito on myös Nurmijärvellä kova haaste ja siinä tarvitaan uusia avauksia ja tarjonnan monipuolistumista. Myös esteettömän asuinympäristön suosio kasvanee tulevaisuudessa. Luottamushenkilöitä kuultiin seminaarissa 11.5.2004 ja lisäksi on pyydetty lausunnot keskeisiltä hallintokunnilta.

4 Keinot hallitun kasvun saavuttamiseen Kovasta väestönkasvusta ja kunnan velkaantumisesta johtuen on nykyistä hallitumman ja hitaamman kasvun tavoittelu saanut kannatusta virkamieskunnan ohella luottamushenkilöelimissä. Kunta on useana vuonna ylittänyt nykyisen valtuuston hyväksymän strategian asukaslukutavoitteen 850 asukasta. Tavoiteltavana pidetään noin kahden prosentin keskimääräistä kasvua. Useimmat naapurikunnat ovat sitoutuneet toimillaan hallitun kasvun tavoitteluun. Kasvua voidaan pitää hallittuna, kun kunta kykenee esim. puolet uusien asukkaiden investoinneista maksamaan tuloillaan ja vain puolet lainataan. Hallittu kasvu mahdollistaa kasvun tulevaisuudessa: eväitä ei ole syöty ennakkoon. 2. Asumisen strategiat 2000 2010 toteutuminen Valtuusto hyväksyi 24.5.2000 asumisen strategiat vuosille 2000 2010. Tässä on lyhyesti kerrottu tärkeimmät siinä asetetut tavoitteet ja strategiset linjaukset sekä niiden toteutuminen. Asuntotuotannon kokonaismäärää ja valtion tukemaa tuotantoa koskevat tavoitteet Nurmijärvi rakentuu pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä maalaiskuntana. Pientalojen osuus asuntotuotannosta on vähintään 70%. Asuntotuotannon kokonaismäärä on vuosina 2000 2004 noin 350 400 asuntoa vuodessa ja vuosina 2005 2010 noin 400 450 asuntoa vuodessa. Asuntorakentamista keskitetään päätaajamiin ja niiden keskustoja tiivistetään taajamien erilainen luonne ja mittakaava huomioonottaen. Pienasuntojen määrää eri asuntoalueilla lisätään. Valtion tukeman tuotannon osuus on noin 1/3 kokonaistuotannosta. Erityisesti pienten vuokra-asuntojen määrää lisätään. Vuosittainen tuotantotavoite on vuosina 2000 2004 vähintään 80 vuokra-asuntoa ja 40 asumisoikeusasuntoa ja vuosina 2005 2010 noin 100 vuokra-asuntoa ja 50 asumisoikeusasuntoa. Tavoitteena on että vuokra-asunnon saisi vähintään 30% hakijoista. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja toteutetaan myös pientalomuotoisesti. Kunta sitoutuu osoittamaan tai välittämään riittävästi tontteja vuokra- ja asumisoikeusasuntoja varten. Edistetään valtion lainoittaman tuotannon toteuttamista myös muulle kuin kunnan luovuttamalle maalle. Taajamien keskustoihin rakennetaan hissillisiä kerrostaloja ja muutenkin edistetään esteetöntä asumista. Vuodesta 2000 vuoteen 2003 on valmistunut yhteensä 1 594 asuntoa (398 asuntoa/vuosi) ja näistä pientalojen osuus on ollut 85%. Valtion tukeman tuotannon osuus kokonaistuotannosta on ollut 17%.

5 Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 600 500 400 300 200 100 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Valtion tukema asuntotuotanto Vapaarah. asunnot Asuntotuotanto yhteensä. Kaavio 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 1993 2004. Vuodesta 2000 vuoteen 2004 on rakennettu 268 vuokra-asuntoa (67 vuokraasuntoa/vuosi) minkä lisäksi Rajamäen etuostoalueelta on hankittu 32 vuokraasuntoa Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n omistukseen. Asumisoikeusasuntoja ja osaomistusasuntoja tms. on valmistunut 133 asuntoa vuosina 2000 2004 (27 asuntoa/vuosi). Vuokra-asunnot Vuokra-asunnot Asumisoikeus- ja osaomistusasunnot Vapaarah. asunnot Asuntotuotanto yhteensä 2000 21 36 276 333 2001 58 14 282 354 2002 53 16 286 355 2003 70 55 427 552 2004 66 12 422 500 (arvio) Taulukko 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan 2000 2004. Vuokra-asuntojen saatavuus on ollut n. 30%:n luokkaa vuodesta 2001. Asuntomarkkinatilanteen kehittymistä on käsitelty tarkemmin myöhemmin. Erityisesti Kirkonkylän keskustaan on rakennettu viime vuosina useita vapaarahoitteisia hissillisiä kerrostaloja sekä yksi palvelutalo, johon myös kunnan päiväkeskus on siirtynyt. Myös Klaukkalaan on rakennettu kerrostaloja ja Rajamäkeen on suunnitteilla ainakin yksi hissitalo. Esteettömyysprojekti käynnistyi v. 2003 ja toimenpideohjelma on viety kunnanhallituksen käsiteltäväksi keväällä 2004.

6 Vuosi Omakotiasunnot Rivitaloasunnot Kerrostaloasunnot Huoneistoja yhteensä 2000 176 79 78 333 2001 231 91 30 354 2002 204 102 49 355 2003 286 191 75 552 Taulukko 2. Valmistuneet asunnot talotyypeittäin 2000 2003. Yhteenvetona määrällisten tavoitteiden osalta voidaan todeta, että kokonaistuotantoa koskeva tavoite on toteutunut ja tuotanto on ollut pientalovaltaista. Valtion tukemaa tuotantoa koskevaa tavoitetta ei täysin saavutettu mutta hankintalainoitus huomioiden ollaan vuokra-asuntojen osalta hyvin lähellä tavoitetta. Asumisoikeusasunnoissa on jääty kauemmaksi tavoitteesta. Esteettömyysprojekti on käynnistynyt ja konsultin laatima loppuraportti kehittämisehdotuksineen on valmistunut. Toimenpiteiden osalta toteutus painottuu vuoteen 2005. Vuosien 2005 2010 osalta tavoitteet tulevat uudelleenarvioitavaksi nyt tarkistettavassa strategia-asiakirjassa. Erityisryhmien asumisen kehittäminen Tavoitteena on, että 90% yli 75-vuotiaista voi asua halutessaan omassa kodissaan. Palveluasumista järjestetään 3%:lle yli 75-vuotiaita ja laitostasoista asumista 7%:lle yli 75-vuotiaita. Palvelu- ja ryhmäasuntojen määrää lisätään. Kartoitetaan yli 80-vuotiaiden asumistilanne ja palvelut, joita kotona asumisen jatkuminen edellyttää. Selvitetään yhdistysten ym. valmiudet palvelujen antamiseen. Selvityksen laatiminen on sosiaali- ja terveystoimen palvelualueiden vastuulla ja selvitys laaditaan 30.6.2001 mennessä. Edistetään hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin ja muutenkin esteettömyyttä uudisrakentamisessa. Erityisryhmien asuminen järjestetään pääsääntöisesti muun asumisen seassa. Tuetaan varsinaisin erityisryhmiin kuuluvien omatoimista asumista oikealla asumisen portaalla. Päihdeongelmaisille ja muille vaikeasti asutettaville hankitaan pienkiinteistöjä vähintään niiden poistuman verran. Lisätään määräaikaisten vuokrasopimusten käyttöä tukiasunnoissa portaittaisen asumisen edistämiseksi. Vaikeasti vammaisten, vaikeasti päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä levotonta dementiaa sairastavien vanhusten asumispalvelut hankitaan edelleen ostopalveluina eikä omia palveluasumisyksiköitä perusteta suunnitelmakaudella. Palvelu- ja ryhmäkotiasuntopaikkojen määrä on lisääntynyt 30 asunnolla vuosina 2000 2004. Lisäksi on valmistunut intervalli- tai päiväpaikkoja. Yli 75- vuotiaista laitoshoidossa on tällä hetkellä 9%, palveluasumisen piirissä 3,5% ja omassa kodissaan asuu 87,5%.

7 Vuonna 2003 aloitti seurakunnan ja kunnan yhteisesti palkkaama vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja. Pienkiinteistöjä ei ole hankittu suunnitelmallisesti ja hankintaa on vaikeuttanut korvamerkityn rahan puute. Pienkiinteistöjä on purettu tai muuten poistunut käytöstä 4 ja hankittu 3 joten vähennystä on yhden mökin verran. Määräikaisten vuokrasopimusten käyttöä on lisätty. Asuinympäristön kehittäminen, maapolitiikka ja kaavoitus Asumisen strategiat sisältää useita kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyviä strategisia tavoitteita. Kaavoitusprosessin kestosta johtuen strategian toteutumista ei ole vielä mahdollista arvioida. Kaavoituksessa ei kuitenkaan ole tapahtunut oleellisia muutoksia esim. tonttikoon suhteen. Hajarakentamisen osuus pientalorakentamisesta on nyt noin 1/3 kun se 90-luvulla oli jopa puolet. Maapolitiikkaa on tarkemmin käsitelty maapoliittisessa ohjelmassa ja sen selvitysosassa. 3. Nurmijärven asuntokantaa ja väestöä koskevia kehitysnäkymiä Nurmijärven asuntuotanto pientalovaltaista Nurmijärven asuntokanta kasvoi 1990-luvulla keskimäärin 277 asunnolla/vuosi. Vuodesta 2000 vuoteen 2003 on valmistunut 1 594 asuntoa (398 as/vuosi), joista kerrostaloasuntoja 232 asuntoa (58 as/vuosi). Vuonna 2003 asuntoja valmistui tähänastinen ennätysmäärä, yhteensä 552 kappaletta. Kerrostalojen osuus on vaihdellut 10 20 prosentin välillä. Asunnot huoneistotyypeittäin 31.12.2002 % Asunnot yht. 13 882 100,0 Omakotitaloissa 8 409 60,6 Rivitaloissa 2 214 15,9 Kerrostaloissa 3 045 21,9 Muissa kuin asuinrakennuksissa 214 1,5 Taulukko 3. Asunnot huoneistotyypeittäin 31.12.2002.

8 Asunnot 31.12.2002 osa-alueittain: Nurmijärvellä oli 31.12.2002 13 882 asuntoa, jotka sijaitsevat taajamittain seuraavasti: Klaukkala 5 409 Kirkonkylä 3 084 Rajamäki 2 560 Röykkä 720 Nukari 505 Lepsämä 415 Perttula-Nummenpää 593 Palojoki 313 Metsäkylä 277 Muu tai tuntematon 61 Kerrostaloasuntoja on eniten Kirkonkylässä, jossa niitä on 40% asuntokannasta. Klaukkalassa ja Rajamäellä kerrostaloasuntojen osuus on n. 20%. Keskimääräinen asumisväljyys on 36 m2/hlö ja keskimääräinen asuntokuntakoko oli vuoden 2002 lopussa 2,61 henkeä. Asuntokunnista tilavasti asuu 11%, normaalisti 70%, ahtaasti 14% ja 5%:n osalta väljyys ei tiedossa. Asunnoista 90% on hyvin varusteltuja, 5% puutteellisesti varusteltuja ja 5% erittäin puutteellisesti varusteltuja. Asunto on puutteellisesti varustettu, jos siitä puuttuu keskuslämmitys/sähkölämmitys ja/tai pesutilat. Erittäin puutteellisesti varustettu asunto on kyseessä, jos asunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai wc. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 31.12.2002 Asunnot koon mukaan 31.12.2002 1 hlö 3 268 24,8% 1 h + kk 724 2 hlö 4 242 32,2% 1 h + k 491 3 hlö 2 108 16,1% 2 h + kk 839 4 hlö 2 207 16,8% 2 h + k 2 282 5 hlö 934 7,0% 3 h + k 2 986 6 hlö 259 2,0% 4 h + k 3 577 7+ 136 1,1% 5 h + k 2 039 6 h + k 609 7 h + k 229 Muu tai tunt. 106 Taulukko 4. Asuntokunnat henkilöluvun Taulukko 5. Asunnot koon mukaan mukaan 31.12.2002. 31.12.2002. Vuoteen 1999 verrattuna pienasuntojen määrä (2h + kk tai pienempi) on kasvanut 339 asunnolla ja pienasuntojen suhteellinen osuus noussut 13,65 prosentista 14,80 prosenttiin.

9 Asuntokanta hallintaperusteen mukaan 31.12.2002 % Asuntoja yhteensä 13 882 100,0 Omistusasuntoja 9 904 73,7 Omistaa talon 6 161 46,7 Omistaa osakkeet 3 743 27,0 Vuokra-asuntoja 2 842 20,5 Muut hallintaperusteet Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon 141 995 Taulukko 6. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 31.12.2002. 1,0 12,7 Nurmijärvi on väestönkasvultaan yksi suhteellisesti nopeimmin kasvavista kunnista. Kunnan strategioissa on varauduttu 850 hengen vuosittaiseen kasvuun mutta viime vuoden kasvu oli 1 131 asukasta. Kasvusta syntyvyyden enemmyyttä oli n. 300 henkeä ja loput muuttovoittoa. Muuttajat tulevat pääosin pääkaupunkiseutualueelta ja ovat pääasiassa nuoria perheitä tai lapsiperheitä. Yli 65-vuotiaiden osalta muuttoliikettä on enemmän pois kunnasta kuin kuntaan. Viimeisimmän Tilastokeskuksen kasvuennusteen mukaan Nurmijärven suhteellinen kasvu on jatkossakin yksi nopeimmista pääkaupunkiseudulla. Tämän ennusteen mukaan Nurmijärvellä on v. 2010 41 040 asukasta ja vuonna 2015 43 808 asukasta. Kasvuprosentti vuodesta 2005 vuoteen 2010 on tämän mukaan 9,4% ja vuodesta 2010 vuoteen 2015 6,7%. Uudenmaan liiton vuodelta 2002 olevan maakuntasuunnitelman väestösuunnitteessa Nurmijärven väestökasvu arvioitiin varovammin, vuodelle 2010 40 000 asukasta ja vuodelle 2015 42 500 asukasta. Uuden maakuntasuunnitelman valmisteltaessa on väestösuunniteluonnoksessa arvioitu väestökehityksen olevan lähes sama tilastokeskuksen v. 2004 ennuteen kanssa. Kunnan omaa väestösuunnitetta valmistellaan käsiteltäväksi valtuustokaudella 2005 2008 kunnan strategioiden ja maankäytön kehityskuvan yhteydessä. Tätä työtä varten maankäytössä on tehty arvio myös muita suunnitteita voimakkaammasta kasvusta, jolloin väestö v. 2010 voisi olla 42 000 asukasta ja v. 2015 46 000 asukasta. Ennen kuin kunnan oma väestösuunnite on hyväksytty, on suunnittelussa tarkasteltava eri väestösuunnitteiden muodostamaa vaihteluväliä ja varauduttava myös ainakin lähivuodet jatkuvaan voimakkaaseen, lähes tuhannen asukkaan vuosittaiseen väestönkasvuun.

10 54000 52000 50000 48000 46000 44000 42000 40000 38000 36000 34000 32000 30000 VÄESTÖSUUNNITTEIDEN VERTAILUA 2005 2010 2015 2020 2025 2030 UL mks 2002 UL 2004 luonnos Tilastokeskus 2004 Voimakkaan kasvun arvio (maankäyttö 2004) Kaavio 2. Väestösuunnitteiden vertailua koko kunnan suunnite. Uudenmaan liiton maakuntasuunnitelman v. 2002 mukaiseen väestökehitykseen perustuva arvio asuntotuotantotarpeesta vuoteen 2025 mennessä on seuraava (asuntoja/vuosi): 2000 2005 2006 2010 2011 2015 2016 2010 2021 1015 389 339 323 375 271 Asumisen strategioiden kannalta väestönkasvu asemakaavoitetuissa päätaajamissa on olennaista, koska valtaosa kunnan alueen asunto-tuotannosta toteutetaan päätaajamissa. Seuraavassa on tarkasteltu taajamakohtaisia väestönkasvuarvioita sekä maakuntasuunnitelman väestösuunnitteeseen että voimakkaampaan kasvuun perustuen. Nämä vaihtoehdot kattavat eri suunnitteisiin perustuvien arvioiden kasvun vaihteluvälin. Osa-aluekohtaiset väestösuunnitteet tarkentuvat jatkossa kunnan omassa väestösuunnitteessa. Maakuntasuunnitelman väestösuunnitteeseen perustuvassa osa-aluekohtaisessa arviossa valtaosa kunnan kasvusta sijoittuu jatkossakin päätaajamiin. Klaukkala kasvaa edelleen kunnan suurimpana taajamana absoluuttisesti eniten, mutta myös Kirkonkylän ja Rajamäen kasvun oletetaan jatkuvan. Kuntastrategioiden mukaisesti maaseutualueiden kasvu pysyy vakaana ja suhteellisesti päätaajamia matalammalla tasolla. Voimakkaamman kasvun mallissa on painotettu Klaukkalan kehittämistä erityisesti v. 2010 jälkeen ohikulkutien toteutumiseen perustuen.

11 Uudenmaan maakuntasuunnitelman mukainen kokonaissuunnite vuoteen 2025 ja arvioitu kasvu päätaajamittain: 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Rajamäki 6 600 7 150 7 600 7 900 8 200 8 400 Röykkä 1 900 2 050 2 150 2 250 2 350 2 400 Kirkonkylä 7 450 8 050 8 550 8 950 9 250 9 500 Klaukkala 14 850 16 250 17 450 18 350 19 100 19 800 Muut alueet 6 200 6 500 6 750 6 950 7 100 7 200 yht. 37 000 40 000 42 500 44 400 46 000 47 300 Maakuntasuunnitelmaa voimakkaampi kasvu: 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Rajamäki 6 650 7 450 8 150 8 700 9 050 9 300 Röykkä 1 950 2 150 2 350 2 500 2 600 2 700 Kirkonkylä 7 500 8 400 9 200 9 850 10 300 10 650 Klaukkala 15 250 17 500 19 550 21 000 21 950 22 650 Muut alueet 6 250 6 500 6 750 6 950 7 100 7 200 yht. 37 600 42 000 46 000 49 000 51 000 52 500 Seuraavassa kaaviossa on esitetty em. vaihtoehdot siten, että ylimpänä kunkin taajaman osalta on voimakkaamman kasvun mukainen arvio. Muiden alueiden osalta vaihtoehdoissa ei ole eroja, joten niistä on taulukossa näkyvissä vain yksi arvosarja. Väestönkasvu osa-alueittain 25000 20000 15000 10000 5000 Kla VOIM Kla MKS KK VOIM KK MKS Rki VOIM Rki MKS Rö VOIM Rö MKS Haja VOIM Haja MKS 0 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Kaavio 3. Arviot väestönkasvusta osa-alueittain maakuntasuunnitelman mukaiseen sekä voimakkaampaan kasvuun perustuen.

12 4. Asuntomarkkinoiden toimivuus Vuoteen 1999 verrattuna asuntomarkkinatilanne on oleellisesti muuttunut. Vuonna 1999 varauduttiin voimakkaaseen kasvuun ja siitä johtuviin asuntojen tuotantotarpeisiin koko pääkaupunkiseudulla. Kasvu ei ole kuitenkaan kohdistunut samanlaisena kaikkiin kuntiin ja esimerkiksi Helsingissä on useana vuotena peräkkäin ollut muuttotappiota. Kehyskunnissa ja erityisesti Nurmijärvellä kasvu on kuitenkin jatkunut tasaisen voimakkaana. Yleisen korkotason lasku vuoden 1999 n. 6 prosentista reiluun 3 prosenttiin vuonna 2004 on vaikuttanut siten, että entistä useampi asunnontarvitsija pystyy hankkimaan omistusasunnon. On puhuttu myös rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta ja varoiteltu korkotason noususta mutta tämä ei ole toistaiseksi hillinnyt lainanottoa. Keskeisiä kovan rahan rakentajia ovat viime vuosina olleet Hartela, YIT, NCC ja Palmberg-Urakoitsijat. Röykän ja mahdollisesti Kiljavan sairaalan alueelle on suunnitteilla erityisesti vanhusten ja ikäihmisten asuntoja. Asuntomarkkinatilanteen muuttuminen näkyy erityisesti vuokra-asuntojen vaihtuvuudessa. Asukasvaihtuvuus Nurmijärven arava-asunnoissa oli vuonna 1999 keskimäärin 14,2% kun se vuonna 2003 oli jo 22,3%. Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n kohteissa vaihtuvuus oli vuonna 1999 15,6% ja vuonna 2003 19,9%. Määrällisesti haettavina olleiden vanhasta kannasta vapautuvien asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Kun vuonna 1999 vapautui 217 asuntoa vapautui vuonna 2003 jo 415 asuntoa. Pienasuntojen vaihtuvuus on pysynyt kuitenkin lähes ennallaan ollen n. 100 asuntoa vuodessa. Kaksioiden vaihtuvuus on kaksinkertaistunut ja kolmioiden vaihtuvuus kolminkertaistunut vuoteen 1999 verrattuna. Vaikeinta asunnon saanti on yksinäisillä hakijoilla, joista asunnon sai 27% hakijoista. 2- ja 3-henkisistä hakijaruokakunnista asunnon sai n. 35% ja 4 henkeä tai enemmän käsittävistä ruokakunnista 40%. Vuonna 2003 jätettiin yhteensä 1 461 asuntohakemusta, joista asunnon sai 485 hakijaa. Vuosittaisessa elokuun kuukausitilastossa elokuun lopun asunnonhakijamäärä on pysynyt kutakuinkin samana vuodesta 1999 ja hakemusten määrä elokuussa 2004 oli 371 kun se vuonna 1999 oli 351. Vuosittainen kokonaishakijamäärä on kuitenkin noussut 27% vuoteen 1999 verrattuna. Valtion tukemien vuokratalojen tulorajoihin tehtiin huomattava korotus vuonna 2004 ja tämä mahdollistaa myös keskituloisten asunnonsaannin. Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n omistuksessa on 1 059 vuokra-asuntoa minkä lisäksi kunnan suorassa omistuksessa on 258 vuokra-asuntoa. Lisäksi kunnan alueella on 666 muiden yleishyödyllisten omistajien kuten VVOyhtymän, Sato-yhtymän, YH-asuntojen, Nuorisosäätiön tai muiden tahojen omistuksessa olevaa arava- tai korkotukivuokra-asuntoa. Kunnan asuntotoimi tekee valinnat Nuvan vuokrataloihin ja hyväksynnät muiden omistamiin vuokra-asuntoihin.

13 Aravavuokrataloista ns. 10 vuoden jatkorajoitusten piirissä on 6 vuokrataloa, joissa on 184 asuntoa. Näissä taloissa on vapaa vuokranmääritys. Osa on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi mikä enteilee asuntojen myyntiä rajoitusten poistuessa kokonaan 10 vuoden rajoitusajan päätyttyä. Työtehoseuran Rajamäellä sijaitsevaa kohdetta lukuun ottamatta kohteet sijaitsevat Kirkonkylässä. Kunta on ostanut Rajamäeltä Alkon vanhoja työsuhdeasuntoja käsittävän ns. etuostoalueen, joka käsitti 90 asuntoa. Näistä 32 asuntoa on siirretty Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n omistukseen ja loput asunnoista tulee poistumaan vuokrakäytöstä kun niitä otetaan kunnan oman palvelutuotannon käyttöön tai kun niitä ryhdytään myymään. Myös tämä tulee vaikuttamaan jonkin verran vuokra-asuntojen tarpeeseen erityisesti Rajamäellä. Nurmijärvi on ollut mukana Suomen Ympäristökeskuksen ja Valtion asuntorahaston tutkimuksessa, jossa on selvitetty asuntojen vaihtuvuutta ja tyhjänä oloa eri kunnissa. Nurmijärven kunnassa tyhjänä oloa ei ole ollenkaan tai se on erittäin vähäistä. Vaihtuvuudessa on jonkin verran alueellisia ja talokohtaisia eroja. Nurmijärvelle on rakennettu myös asumisoikeusasuntoja sekä yksi ns. osaomistuskohde. Nurmijärvellä asumisoikeusasuntoja on muita Kuuma-kuntia vähemmän. Myös niihin on edelleen kysyntää eikä niitä ole tällä hetkellä tyhjinä. Monilla paikkakunnilla asumisoikeusasuntoja on jäänyt tyhjilleen ja tästä syystä niiden rakentamista on valtakunnallisesti vähennetty. Tonttipulasta johtuen uusia kohteita ei ole tällä hetkellä vireillä. 5. Asuntotuotannon yleiset tavoitteet Nurmijärven kunnan asuntotuotannon yleisenä tavoitteena on, että kunnassa tuotetaan vuosien 2005 2010 aikana n. 350 asuntoa vuodessa. Näistä pientalojen osuus pyritään pitämään n. 70%, jolloin niiden vuotuinen rakennuspaikkatarve on n. 240 250 tonttia. Pientalotuotannoksi voidaan lukea myös pienkerrostalot, jolloin rakennuspaikkatarve luonnollisesti on vähäisempi. Pientalotonttien lisäksi kunta varautuu siihen, että muun tyyppisen asuntotarpeen tyydyttämiseen on myös tarjolla riittävästi rivi- ja kerrostalotontteja. Nurmijärven kunta pyrkii turvaamaan kunnan visioiden mukaisen asuntotarjonnan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, uusia tuottajamuotoja tukien ja huolehtien kaavoitettavien alueiden monipuolisuudesta ja kiinnostavuudesta. Asuntoalueita suunniteltaessa ja toteutettaessa otetaan huomioon palvelutarjonnan riittävyys ja niiden tavoitettavuus, infrastruktuurin toteuttamiskustannukset, asuinolojen rakenteellinen ja sosiaalinen tasapainotus sekä terveys- ja viihtyvyysnäkökohdat. Erityisen merkittäväksi yleisperiaatteeksi koko asuntotuotannon ketjussa nousee ns. asumisen esteettömyys ja elinkaariajattelu, joka huomioidaan niin kaavoituksessa, fyysisen asuinympäristön toteuttamisessa kuin myös asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa.

14 Nurmijärven kunnan yleisenä asuntotuotannon tavoitteena on myös määrätietoisella toiminnalla turvata valtion tukeman vuokra- ja omistusasuntotuotannon sekä asumisoikeusasuntotuotannon jatkuminen sekä tukea aktiivisella osallistumisella erityisryhmien asumisolojen parantamiseen tähtääviä ponnisteluja. Erityisesti seniori- ja vanhusväestön määrä tulee asuntotarveennusteiden mukaan lisääntymään merkittävästi, jolloin uusien innovatiivisten kotipalveluiden tuotantoon tukeutuvien asuntoratkaisujen tuottaminen muodostuu ratkaistavaksi haasteeksi kunnan asuntotuotantoprosessille. Strategiset linjaukset Nurmijärvi rakentuu pientalovaltaisena ja luonnonläheisenä maalaiskuntana. Pientalojen osuus asuntotuotannosta on vähintään 70%. Asuntotuotannon kokonaismäärä on vuosina 2005 2010 n. 350 asuntoa vuodessa. Asuntorakentamista keskitetään päätaajamiin ja niiden keskustojen tiivistämistä jatketaan taajamien erilainen luonne ja mittakaava huomioon ottaen. Pienasuntojen määrää eri asuntoalueilla lisätään. Selvitetään tuottajamuotoisen omakotirakentamisen toteutumisedellytyksiä. Kunta luovuttaa vuosittain 30 50 omakotitonttia. Esteettömyysprojektin loppuraportin kehittämisehdotuksia ryhdytään toteuttamaan ja toimenpiteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa. Ensimmäinen raportointi tapahtuu keväällä 2005. 6. Valtion tukemaa tuotantoa koskevat tavoitteet Vaihtuvuuden ja vuokra-asuntojen hakijoiden kokonaismäärän pysyessä ennallaan voidaan vuokra-asuntojen tuotantotavoitetta alentaa. Jos tavoitteeksi asetetaan että 3% hakijoista saa asunnon, ei uudistuotantoa tarvittaisi välttämättä ollenkaan. Vaihtuvuus kohdistuu kuitenkin isompiin perheasuntoihin kun taas hakijoista suuri osa yksinäisiä. Tästä syystä tarvetta on edelleen pienten vuokra-asuntojen tuottamiselle. Lisäksi jatkorajoitusten piirissä olevien vuokratalojen vuokrien nouseminen ja talojen poistuminen kokonaan vuokrakäytöstä samoin kuin Rajamäen etuostoalueen talojen myynti aiheuttavat tarvetta vuokra-asuntojen tuottamiselle. Asumisoikeusasunnoissa yli 50-vuotiaiden varallisuusraja tulee poistumaan hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaan vuoden 2005 aikana ja tämä lisännee asumisoikeusasuntojen kiinnostavuutta yhtenä senioriasumisen vaihtoehtona. Kunnan tulee edistää erityisesti esteettömien kerros- ja rivitalomuotoisten asumisoikeusasuntojen rakentamista lähelle palveluita. Yleisen korkotason nousu saattaa nopeasti muuttaa asuntomarkkinatilannetta ja tarvetta saattaa olla huomattavasti suurempiinkin tuotantolukuihin. Myös tähän tulisi kunnan tonttivarannossa varautua.

15 Strategiset linjaukset Tavoitteena on, että vähintään 30% hakijoista saa vuokra-asunnon. Vuokra-asuntojen tuotantotavoite on 30 asuntoa/vuosi vuosina 2005 2010. Pääpainon tulee olla pienten vuokra-asuntojen tuottamisessa. Asumisoikeusasuntoja tai osaomistusasuntoja tuotetaan 30 as/vuosi ja niiden tulee olla myös senioriasumiseen sopivia. Kunta varaa tontteja tavoitteen saavuttamiseksi. Vuosien 2005 2007 osalta tonttikartat ovat liitteenä. 7. Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet Vanhusväestö ja ikääntyvät Yli 75-vuotiaiden määrä tulee suunnitteen mukaan kaksinkertaistumaan vuoteen 2020 mennessä ja kolminkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä. Tulevaisuudessa palveluasuntoja tai niihin verrattavia erityisratkaisuja ei voida tuottaa kuin pienelle osalle väestöä. Tästä syystä nykyisessä kodissa asumisen edistäminen ja tukeminen niin pitkään kuin mahdollista on kunnan talouden kannalta järkevää ja usein myös asukkaiden itsensä etusijalle asettama vaihtoehto. Valtakunnallisen suosituksen mukaan palvelurakenteen tulisi olla sellainen, että 75 vuotta täyttäneistä 90% asuu omassa kodissaan, sinne tuotujen palvelujen avulla; asumispalvelujen piirissä olisi 3 5% ikäryhmästä ja n. 7% olisi pysyvässä laitoshoidossa. Vuoden 2003 lopulla Nurmijärvellä oli asumispalveluiden piirissä (ryhmäasunnoissa ja yksityisissä hoivakodeissa ) 43 asiakasta, joka on 3,5% ikäryhmästä. Väestöennusteen mukaan v. 2010 Nurmijärvellä on 1 622 yli 75-vuotiasta henkilöä ja nykyisen 3,5 %:n kattavuuden mukaan asumispalvelun piirissä olisi silloin 56 henkilöä. Mikäli asumispalvelujen kattavuutta nostetaan valtakunnallisen suosituksen tasolle ( %) niin asumispalveluasiakkaita olisi v. 2010 yhteensä 81 henkilöä. Näin ollen asumispalvelua ja tehostettua asumispalvelua (yövalvonta) tullaan tarvitsemaan lisää. Tähän tarpeeseen varaudutaan lähinnä ostamalla lisäpaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta. Vanhustentalojen toiminnan luonteen muuttaminen voi myös tulla suunnitelmakaudella pohdittavaksi, esim. niiden muuttaminen ryhmäkotien luonteisiksi.

16 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit (Ehko) on otettu kotihoidon yhdeksi työmuodoksi, kotikäyntien yhteydessä kartoitetaan mm. 80-vuotiaiden asumistilannetta sekä palvelujen tarvetta, joita kotona asumisen jatkuminen edellyttää. Vanhusten ja ikäihmisten asumispalveluja ja niiden kehittämistä on tarkemmin käsitelty vuoden 2004 aikana tarkistettavassa vanhustenhuollon ohjelmassa. Strategiset linjaukset Tavoitteena on, että 90% yli 75-vuotiaista voi asua omassa kodissaan. Palveluasumista järjestetään n. 3 5 prosentille ja laitoshoitotasoista asumista n. 7 prosentille. Vuosina 2005 2010 ryhmäkotipaikkoja ei lisätä. Ympärivuorokautisia palveluasuntopaikkoja hankitaan tarvittaessa ostopalveluna. Edistetään esteettömyyttä uudisrakentamisessa. Toimenpiteet tarkemmin LIITE 1. Erityisryhmät Erityisryhmät käsittävät lapset ja nuoret, asunnottomat ja puutteellisesti asuvat, liikuntavammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveysongelmaiset ja päihdeongelmaiset. Laki asunto-olojen kehittämisestä määrittelee, että kunnan on suunnattava asunto-olojen kehittämistoimenpiteet erityisesti asunnottomien ja puutteellisesti asuvien asumisolojen parantamiseen. Nurmijärven kunnassa oli poikkileikkaushetkellä 6.9.2004 arviolta 20 asunnotonta. Mielenterveyskuntoutujat Tammikuussa 2004 sosiaalityöntekijöiden kokouksessa, jossa olivat läsnä lisäksi mielenterveystoimiston lääkäri ja psykiatriset sairaanhoitajat selvitettiin ostopalvelujen palveluasumisen piirissä olevien n. 25 mielenterveyskuntoutujan kotiuttamisen mahdollisuutta Nurmijärvelle. Henkilöitä, joita voitaisiin arvioida voivan kotiuttaa itsenäisempään asumiseen arvioitiin olevan n. 3 5. Mielenterveystoimistolla ei ole mahdollisuuksia järjestää kotiutettaville heidän tarvitsemiaan avopalveluja. Saman arvion tekivät psykiatriset sairaanhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Arvioitiin myös, että kotipalvelu ei pysty antamaan riittävästi palveluja. Kotiuttamispaikkana toimisi nykyisistä kohteista esim. kirkonkylän vanhustentalo, jossa on henkilökuntaa päivisin. Vanhusten vuokratalo ei ympäristönä sovi mielenterveysongelmaisten kuntouttamiseen. Samalla arvioitiin, että itse tuotettuna palveluasumispalvelut eivät tule merkittävästi edullisemmaksi kuin ostettuna. Ostopalveluissa jokaiselle mielenterveyskuntoutujalle voidaan hankkia hänelle sopivin asumismuoto. Oma tuotanto yksipuolistaa tarjontaa, jos lähtökohta on se, että kaikki tai suurin osa siirrettäisiin omaan yksikköön. Tällä hetkellä kunnan alueella on neljä yksityistä palvelun tuottajaa.

17 Päihdeongelmaiset Mielenterveys- ja päihdeoppisopimusopiskelijat tekivät keväällä 2004 aloitteen päihdeongelmaisten asuntolan perustamiseksi Nurmijärvelle. Aloitteessa todetaan, että kunnassa hoidetaan hyvin päihdeasiakkaiden katkaisu- ja jatkohoito, mutta laitoksesta päästyään ei kunnalla ole tarjolla asuntolaa. Aloitteessa esitetään 10 15 paikkaa käsittävän asuntolan perustamista. Sosiaalilautakunta toteaa vastineessaan, että Nurmijärvellä ei ole valvotun asuntolan historiaa, joten kuntalaisten päihdeongelma hoidetaan tarpeen mukaisessa hoitoyksiköissä, jonka jälkeen asukas jatkaa asumista omassa asunnossa. Nurmijärvellä asumisen ostopalveluja käyttää vuosittain keskimäärin 5 7 asunnotonta. Palvelun kustannukset ovat olleet n. 30 000 50 000 euroa vuodessa. Palvelu korvaa oman asuntolan tarvetta. Kunnan pienkiinteistöissä asuu vuokralla n. 20 30 henkilöä, jotka tulevat hyvin toimeen tässä asumismuodossa. Toiminta korvaa asuntolan tarvetta. Oman valvotun 10 15 paikkaa käsittävän asuntolan kustannukset ovat n. 200 000 euroa vuodessa. Suoritehinnan kilpailukykyisenä pitämiseksi (käyttöaste 80 90%), palveluja tulisi tarvittaessa pystyä myymään muille kunnille. Kunnallisena yksiköstä ei saa kuitenkaan kilpailukykyistä, koska kunnat eivät saa mm. RAY avustusta perustamiskustannuksiin. Raamibudjetin mukaan sosiaalipalvelualueen on tuotettava palvelut mahdollisimman edullisesti. Oman asuntolan perustaminen ei mahdu sosiaalipalvelualueen raamibudjettiin vuonna 2005 2007. Sopivan tontin löytäminen asuntolan käyttöön ja ammattitaitoisen henkilökunnan saaminen ja pitäminen voi olla valvotussa asumisessa hyvin vaikeaa. Useat kunnat ovat luopuneet omista asuntoloista, koska päihdeongelmaisten asuttaminen yhdessä silloinkin kun asuminen on valvottua lisää ongelmia. Myöskään päihdehuollon asiantuntijat eivät suosita asuntolan perustamista, koska ne ylläpitävät itse itseään ja joista siirtyminen tavalliseen asumiseen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Klaukkalan terveysaseman yhteyteen perustetaan päihdehuollon avopalveluyksikkö. Yksikkö ottaa vastuun päihdepalveluista ja joutuu arvioimaan tulevaisuudessa uudestaan oman asuntolan tarvetta. Myös kuumakuntien kanssa arvioidaan alueellisten päihdepalvelujen riittävyyttä sekä sitä, kuinka palvelut voitaisiin tuottaa korkeatasoisesti ja tehokkaasti.

18 Kehitysvammaiset Nurmijärven Onnenkimpaleen ryhmäasuntola ja yksiöt poistavat asumispalvelujen tarvetta. Klaukkalassa aloittaa toimintansa Rinnekodin asuntola, johon on talousarviossa varauduttu sijoittamaan koulunsa lopettavia nuoria. Tällä hetkellä tuleviin tarpeisiin vaikuttaa se, säilyykö em. määräraha talousarviossa. Onnenkimpaleen ryhmäasunnossa kuntoutuville tarvitaan 2 3 yksiöitä ja vuonna 2006 2007 toinen ryhmäasunto niille kehitysvammaisille, jotka eivät voi asua itsenäisesti. Vammaiset Vammaispalvelulain mukainen itsenäinen asuminen turvataan parhaiten rakentamalla esteettömiä asuinympäristöjä. Läheltä palveluja (Klaukkala, Nurmijärvi, Kirkonkylä) rakenteilla oleviin kohteisiin varataan tarvittaessa vammaismitoituksella 1 2 asuntoa vuodessa. Niille, joille ei voida järjestää asumista/palveluasumista edes raskaiden muutostöiden avulla omassa kodissa tai kunnan alueella sijaitsevista muista asunnoista ja jotka tarvitsevat runsaasti henkilökohtaisia palveluja ympäri vuorokauden, hankitaan palvelut ostopalveluina kunnan ulkopuolisilta palvelun tuottajilta Strategiset linjaukset Erityisryhmien asuminen järjestetään pääasiassa muun asumisen seassa aina kun se on mahdollista. Tuetaan varsinaisiin erityisryhmiin kuuluvien omatoimista asumista oikealla asumisen portaalla. Päihdeongelmaisille ja muille vaikeasti asutettaville hankintaan pienkiinteistöjä vähintään niiden poistuman verran. Mökkien hankintaan varataan vuosittain 300 000 euroa. Lisätään määräaikaisten vuokrasopimusten käyttöä tukiasunnoissa portaittaisen asumisen edistämiseksi. Vaikeasti vammaisten, vaikeasti päihde- ja mielenterveysongelmaisten sekä levotonta dementiaa sairastavien vanhusten asumispalvelut hankintaan edelleen ostopalveluina eikä omia palveluasumisyksiköitä perusteta toistaiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelualue velvoitetaan kuitenkin selvittämään palveluasuntojen ja palvelutilojen investointiavustuksia koskevien säännösten ja niiden muutosten vaikutus ja laatimaan vertailulaskelmat omien yksiköiden ja ostopalvelusopimusvaihtoehtojen välillä 31.5.2006 mennessä.

19 8. Asuinympäristön kehittäminen, kaavoitus ja maapoliittiset toimenpiteet Kunnan luovuttamat tontit Kunta on luovuttanut vuosina 1993 98 keskimäärin 20 omakotitonttia/vuosi ja vuosina 1999 2003 keskimäärin 50 omakotitonttia vuosia. Kunnan omistamat rivi- ja kerrostalotontit on varattu pääsääntöisesti valtion tukemaan tuotantoon. Myydyt tontit Vuokratut tontit Vuosi AO Aik. vuokr. myynti AR AK T AT Y Muut AO AR AK/A L T Y 1993 1 1 13 4 2 1 1994 1 2 20 1995 7 1 14 2 1996 1 1 1 14 1 4 1997 14 2 14 8 1 1998 6 1 1 2 10 2 1 1999 39 6 1 2 2 1 1 2000 27 3 3 1 6 1 1 1 1 2001 63 3 2 6 2 2002 52 11 8 7 3 1 1 2003 51 7 4 2 2 1 2 2004 x 22 6 1 2 1 1 yht. 283 37 10 3 32 9 2 87 20 9 10 5 x) sis. kaupat 31.10.2004 saakka Taulukko 7. Kunnan luovuttamat tontit 1993 2004. Yksityiset ovat myyneet kaava-alueilta vuosina 1999 2003 keskimäärin 80 omakotitonttia/vuosi ja haja-asutusalueilta 60 rakennuspaikkaa/vuosi. Viime vuosien voimakkaasta rakentamisesta johtuen yksityisessä omistuksessa oleva rakentamiskelpoinen tonttivaranto on nopeasti pienentynyt. Tonttivaranto Kaavavarantoa koskevan selvityksen mukainen kaavavaranto huhtikuussa 2004: AO-tontit 708 kpl, joista kunnan omistuksessa 82 kpl. Kunnallistekniikka puuttuu 245 tontilta ja rakentamiskiellossa on 50 tonttia. Kunnallisteknisesti ja