Digitaalitekniikka (piirit) Luku 14 Sivu 1 (16) Sekvenssipiirit. Kombinaatiopiiri. Tilarekisteri

Samankaltaiset tiedostot
Sekvenssipiirin tilat

ELEC-C3240 Elektroniikka 2

Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu

Digitaalitekniikka (piirit) Opetusmoniste

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R

Esimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu

Harjoitustehtävien ratkaisut

Digitaalitekniikka (piirit), kertaustehtäviä: Vastaukset

Sekvenssipiirin tilat. Synkroninen sekvenssipiiri ? 1 ? 2

Digitaalilaitteen signaalit

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

ASM-kaavio: reset. b c d e f g. 00 abcdef. naytto1. clk. 01 bc. reset. 10 a2. abdeg. 11 a3. abcdg

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut

VHDL-kuvauskieli. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 17 Sivu 1 (33)

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 18 Sivu 1 (32) Rekisterit ja laskurit R C1 SRG4 R C1/ CTRDIV16 1R G2 2CT=15 G3 C1/2,3 + CT 3

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B

Inputs: b; x= b 010. x=0. Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Oppikirjan harjoitustehtävien ratkaisuja

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

Yhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

F = AB AC AB C C Tarkistus:

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ohjelmoitavat logiikkaverkot

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu 1 (23) Kombinaatiopiirielimet MUX X/Y 2 EN

Digitaalitekniikka (piirit) Metropolia / AKo Joitakin vinkkejä harjoitustyö 2:n aihesiin Aihe Tuloja Lähtöjä Sitten vinkkejä

Peruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: JA-EI-portti A B. TAI-EI-portti A B = 1

Käyttö- ja asennusohje

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt

Elektroniikan laboratorio Lisätehtävät Mallivastauksia

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 5, ratkaisuja

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

Harjoitustyön 2 aiheiden kuvaukset

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = C 2 C 1 +C 1 C 0 +C 2 C 1 C 0 e) logiikkakaavio

Digitaalitekniikan perusteet

UML -mallinnus TILAKAAVIO

AUTOMAATTIVÄLITTÄJÄ EAR 1000 / 2000 KÄYTTÖOHJE. Copyright Duratech Oy, Espoo EAR / ADRA KÄYTTÖOHJE V.3/2005.2

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

DIGITAALISTEN KOMBINAATIO- PIIRIEN LABORATORIOTÖIDEN SUUNNITTELU

Sähkötekniikan perusteet

Käytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

I2S-VÄYLÄLIITYNNÄN TOTEUTUS FPGA- PIIRILLE. Joel Junttila. Ohjaaja: Jukka Lahti

Käyttö- ja asennusohje

Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)

Sähkötekniikan perusteet

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

21~--~--~r--1~~--~--~~r--1~

2_1----~--~r--1.~--~--~--,.~~

ELEKTRONISET TOIMINNOT

C = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

Tervetuloa jatkamaan DIGITAALI- TEKNIIKAN opiskelua! Digitaalitekniikka (piirit) Luku 0 Sivu 1 (8)

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 Digitaalielektroniikka Karnaugh n kartat ja esimerkkejä digitaalipiireistä

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin Näytteenotto analogisesta signaalista DA-muuntimet 4

Televerkon synkronointi

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B

Käyttö- ja asennusohje

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori

Verilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa

A/D-muuntimia. Flash ADC

797 E. matematiikka. Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

Pikaohje Aplisens APIS type 1X0 ja 2XO

Hegetest Wire Detector Pulssitesteri

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Sivu 1 (19) Johdatus digitaalitekniikkaan

CO 2 -anturi. Langaton. Käyttöohje. -fi. Englannin kielestä käännetty asiakirja A001

Luku- ja merkkikoodit. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 12 Sivu 1 (15)

EMC Säteilevä häiriö

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Kosteusanturi Langaton

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

ASIC-suunnitteluvuo SystemC:stä piirikuviointiin

Käyttö- ja asennusohje

Johdatus digitaalitekniikkaan

Digitaalitekniikan matematiikka Sivu 1 (57) Kombinaatiopiirin suunnittelu ja toteutus

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

Rubikin kuutio ja ryhmät. Johanna Rämö Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen laitos

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T320003

Lukittuminen. Suljettu silmukka

Kontrollilaitteet. Arsenaali

Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951. Anvia TV Oy Rengastie Seinäjoki

SPI-VÄYLÄN TOTEUTUS FPGA-PIIRILLE

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ohjelmoitava päävahvistin WWK-951LTE

Harjoitustyö - Mikroprosessorit Liikennevalot

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

EUROOPAN YHTEISÖ. Lähetys-/Vientimaan 1 ILMOITUS A LÄHETYS-/VIENTITOIMIPAIKKA. 2 Lähettäjä/Viejä Nro. C 3 Lomakenro BIS.

KYTKENTÄOHJEET. MicroMax370

Tervetuloa opiskelemaan DIGITAALI- TEKNIIKKAA!

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti

Peliohjelmointi: Kontrollilaitteet. Teppo Soininen

KÄYTTÖOHJE HIRVIMATIC (2V0)

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Transkriptio:

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu (6).8.24 Fe/AKo Tilarekisteri Kombinaatiopiiri

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 2 (6).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa todetaan esimerkin avulla kombinaatiopiirien rajoittuneisuus ja perustellaan sekvenssipiirien käyttötarve esitetään sekvenssipiirien yleiset ominaisuudet, lajit ja rakenteet kuvataan synkronisen sekvenssipiirin rakenne ja osat esitetään esimerkki synkronisesta sekvenssipiiristä ja sen toiminnan aikakaavio esitetään synkronisten sekvenssipiirien pääluokat ja niiden erot ja ominaisuudet lisäsisältönä esitetään asynkronisten tulojen vaikutus synkronisen sekvenssipiirin toimintaan Luvun tavoitteena on muodostaa yleiskäsitys sekvenssipiireistä, erityisesti synkronisista sekvenssipiireistä, pohjaksi synkronisten sekvenssipiirien suunnittelulle

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 3 (6).8.24 Fe/AKo Johdatus sekvenssipiireihin: proffamuistutin Proffamuistutin auttaa hajamielistä professoria muistamaan: ota mukaan sateenvarjo, kun sataa ota mukaan päällystakki, kun on pakkasta Proffamuistuttimessa on kolme anturia: sadeanturi pakkasanturi anturi, joka ilmoittaa, milloin ovimatolla seistään Proffamuistuttimessa on kaksi lamppua: sateenvarjolamppu päällystakkilamppu lamppu palaa, kun kyseinen esine on otettava mukaan ja ovimatolla seistään

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 4 (6).8.24 Fe/AKo Proffamuistuttimen lohkokaavio ja signaalit C COLD RAIN ONMAT PROFCNTR COAT UMBR

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 5 (6).8.24 Fe/AKo Proffamuistuttimen totuustaulu ja kytkentäfunktiot COLD RAIN ONMAT COAT UMBR PROFCNTR Sataa ja proffa matolla Pakkasta ja proffa matolla Sataa lunta ja proffa matolla COAT = COLD RAIN ONMAT + COLD RAIN ONMAT COAT = COLD ONMAT UMBR = COLD RAIN ONMAT C COLD RAIN ONMAT COAT UMBR

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 6 (6).8.24 Fe/AKo Proffamuistuttimen piirikaavio C COLD RAIN ONMAT PROFCNTR COAT UMBR COAT = COLD ONMAT UMBR = COLD RAIN ONMAT COLD ONMAT & COAT RAIN & UMBR

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 7 (6).8.24 Fe/AKo Parannettu proffamuistutin Proffan hajamielisyys lisääntyy Proffa unohtaa matolta poistuttuaan, mitä piti ottaa mukaan Syntyy vaarallinen värähtelytilanne: proffa tulee matolle: lamppu syttyy proffa lähtee hakemaan esinettä, siirtyy pois matolta proffa unohtaa esineen, palaa matolle... Parannuskeino: lamppu jää palamaan, vaikka proffa poistuukin matolta Lamppu palaa määräajan, jotta proffa voi vilkaista, mitä piti ottaa mukaan energiaa ei kuluteta proffan ollessa poissa kotoa Tällaista laitetta ei voida toteuttaa kombinaatiopiirillä, koska lähtösignaalien arvot riippuvat tulosignaalien nykyisistä arvoista tulosignaalien aiemmista arvoista eli historiasta???

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 8 (6).8.24 Fe/AKo, yleistä? Sekvenssipiirin lähtösignaalien arvot riippuvat piirin tilasta (state) Piirin tila riippuu piirin alkutilasta tulosignaalien historiasta Lähtösignaalien arvot voivat riippua myös tulosignaaleiden nykyisistä arvoista Sekvenssipiiri tallettaa ja muistaa oman tilansa Sekvenssipiirissä on sisäisiä takaisinkytkentöjä Kaksi päätyyppiä: asynkroniset sekvenssipiirit synkroniset sekvenssipiirit ASYNC IN SYNC Asynkroninen sekvenssipiiri muuttaa tilaansa tulosignaalin muuttuessa Synkroninen sekvenssipiiri muuttaa tilaansa yhden CLK tulosignaalin - kellosignaalin (clock signal) - tahdissa kellosignaali saadaan yleensä kello-oskillaattorista OUT

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 9 (6).8.24 Fe/AKo Kombinaatio- ja sekvenssipiirien rakenne Kombinaatiopiiri n m n Asynkroninen sekvenssipiiri m k Tulosignaalit Kellosignaali Synkroninen sekvenssipiiri n Lähtösign. Tilarekisteri Nykyinen tila k Kombinaatiopiiri Tulosign. Lähtösign. Kombinaatiopiiri Tulosign. Lähtösign. Takaisinkytkentäsignaalit Kombinaatiopiiri Takaisinkytkentäsignaalit m Seuraava tila k COMB ASYNC SYNC

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu (6).8.24 Fe/AKo Synkroniset sekvenssipiirit Tila talletettuna tilarekisteriin Tilanmuutokset kellosignaalin tahdissa Tulosignaalit Synkronisen sekvenssipiirin yleinen rakenne Lähtösignaalit? 2 CLK IN-INn Kellosignaali Kombinaatiopiirpiiri Tilarekisteri Nykyinen tila (present state) PS-PSk OUT-OUTm Seuraava tila (next state) NS-NSk

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu (6).8.24 Fe/AKo Synkronisen sekvenssipiirin rakenne? 3 Tilarekisteri toteutetaan kiikuilla Jokaiselle PS-signaalille on oma kiikku Tarvittavien kiikkujen määrä riippuu tilojen määrästä k kiikkua tiloja kaikkiaan 2 k Piirissä tarvitaan s tilaa kiikkuja tarvitaan vähintään k siten, että 2 k s eli k log 2 s IN n Kombi- m CLK naatio- Tila- PS piiri NS rekis- teri k k k kiikkua OUT Kombinaatiopiiri voidaan toteuttaa porttipiireillä, tulovalitsimella tai muilla kombinaatiopiirien toteutustavoilla Nykyään koko synkroninen sekvenssipiiri toteutetaan usein ohjelmoitavalla logiikkaverkolla sisältää kombinaatiopiirin toteuttamiseen tarvittavan osan sisältää tarvittavat kiikut

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 2 (6).8.24 Fe/AKo Esimerkki synkronisesta sekvenssipiiristä Piiri on valon vilkutin Lähtösignaalit L ja L2 ohjaavat kumpikin omaa lamppuaan Jos tulosignaali VUOR =, lamput vilkkuvat samassa tahdissa Jos tulosignaali VUOR =, lamput vilkkuvat vuorotellen Kellosignaali määrää vilkutuksen taajuuden Tulosignaali VUOR Kellosignaali CLK NS NS Tilarekisteri Tila- Nykyinen tila PS PS Kombi- Kombinaatiopiirnaatiopiiri Seuraava tila NS NS Esittele valon vilkutin Lähtösignaalit L L2

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 3 (6).8.24 Fe/AKo Signaalien aikakaavio ) Tilanmuutos 2) Lähdöt ja seur. tila VUOR CLK NS TR PS KP L L2 NS Tila NOL YKS KAK KOL NOL CLK? 4 PS PS VUOR NS NS L L2

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 4 (6).8.24 Fe/AKo Synkronisten sekvenssipiirien pääluokat Mooren kone Mealyn kone? 5 Vain piirin tila vaikuttaa lähtösignaaleihin Lähtösignaalit muuttuvat kellosignaalin tahdissa IN CLK Lähdöt muodostavakombinaatiopiirva Tilarekisteri PS NS OUT Tila ja tulosignaalit vaikuttavat lähtösignaaleihin Lähtösignaalit voivat muuttua kesken kellojakson IN CLK Vain Mealyn koneessa Lähdöt muodostavakombinaatiopiirva Tilarekisteri PS Seuraavan tilan muodostavakombinaatiopiirva Seuraavan tilan muodostavakombinaatiopiirva NS OUT

Asynkroniset tulot Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 5 (6).8.24 Fe/AKo Tulot, jotka muuttuvat riippumatta kellosignaalista, ovat asynkronisia tuloja Käytännössä laitteen ulkoiset tulot ovat yleensä tällaisia Mooren koneessa ei vaikutusta Mealyn koneessa voivat aiheuttaa lähtösignaalien kellosignaalista riippumattomia muutoksia Asynkroniset tulot voidaan synkronoida synkronoivalla rekisterillä Lisä IN Synkronoiva INS noiva rekisteri Asynkronisia Kombinaatiopiirpiiri tuloja Synkronoituja tuloja CLK Tilarekisteri PS NS Tila- NS OUT

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 6 (6).8.24 Fe/AKo Yhteenveto Sekvenssipiirin lähtösignaalien arvot arvotriippuvat piirin piirinalkutilasta, tulosignaalien historiasta ja jatulosignaalien nykyarvoista Sekvenssipiirissä on on takaisinkytkentöjä Asynkroniset sekvenssipiirit muuttavat tilaansa tulosignaalien muuttuessa Synkroniset sekvenssipiirit muuttavat tilaansa kellosignaalin tahdissa Synkroninen sekvenssipiiri koostuu kombinaatiopiiristä ja jatilarekisteristä Piirin Piirintila tilaon on talletettu tilarekisteriin, joka jokaon on muodostettu kiikuista Kiikkujen lukumäärällä k saadaan aikaan aikaan2 k eri eritilaa Mooren koneessa vain vain nykytila vaikuttaa lähtösignaaleihin, Mealyn koneessa sekä sekänykytila että ettätulosignaalit Tulosignaalien asynkronisuudella ei eiole erityistä vaikutusta Mooren koneessa Mealyn Mealynkoneessa asynkroniset tulot tulotaiheuttavat lähtösignaalien kellosignaalista riippumattomia muutoksia