SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
|
|
- Albert Lahti
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SISÄLLYS Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö Mikä tietokone on? Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin Digitaaliset mikropiirit ja niiden ryhmittely Digitaalilaitteiden toteutustavat ja niiden ominaisuudet 19 Tietokoneen historia Mekaaniset laskukoneet Differenssikone ja analyyttinen kone Turingin kone Sähkömekaaniset laskukoneet Tietokonesukupolvet Ensimmäisen sukupolven tietokoneet Toisen sukupolven tietokoneet Kolmannen sukupolven tietokoneet Neljännen sukupolven tietokoneet Viidennen ja kuudennen sukupolven tietokoneet 30 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet Tietokoneen perusrakenne Tietokoneen konekieli Käskyjakso Von Neumann- ja Harvard-arkkitehtuuri CISC- ja RISC-koneet Tietokoneen monitasomalli Laitteiston ja ohjelmiston abstraktiotasot Tietokoneen arkkitehtuuri ja organisaatio Tietokoneen tehokkuus 41 Tieto ja tiedon talletus Loogisten signaalien arvot ja tasot Tiedon esitysmuodot Sana ja sananpituus Perinteisen tietokoneen sana Mikroprosessorin sana Tiedon talletus Muisti Rekisterit Pino 47 5
2 Operandien osoittaminen ja tietokoneen käskykanta Käskykanta ja käskyryhmät Käskyn rakenne Operandin sijainti Osoitusmuodot Välitön osoitus Rekisteriosoitus Absoluuttinen osoitus Rekisteriepäsuora osoitus Indeksoitu osoitus ja kantaosoitus Indeksoitu kantaosoitus Suhteellinen osoitus Osoitusmuotojen käyttö tietokoneissa Käskykanta Siirtokäskyt Aritmeettiset käskyt Loogiset käskyt Sivuttaissiirto- ja rotaatiokäskyt Hyppy- ja haarautumiskäskyt Aliohjelmakäskyt Syöttö- ja tulostuskäskyt Ohjauskäskyt 69 Tietokoneen ohjelmointi Ohjelmistotuotanto Ohjelmointikielen valinta Algoritmi 74 Ohjelmointiesimerkki 1 75 Ohjelmointiesimerkki 2 77 Tietokoneen keskusyksikkö ja sen liitännät Keskusyksikön rakenne Tietokoneen ohjausyksikkö Keskusyksikön liittäminen ulkoisiin piireihin Jaettu osoite- ja dataväylä Kolmitilaväylä Väyläsiirto Synkroninen siirto Asynkroninen siirto Kellosignaali Yleistä Kellosignaalin muoto ja parametrit Kellosignaalin synnyttäminen 92
3 7.8 Alustus Yleistä Nollaussignaalin synnyttäminen Mikroprosessorin tai -ohjaimen nollaus Prosessorin alustusohjelma Vahtikoira Tietokoneen päämuisti Yleistä Muistityypit Puolijohdemuistin rakenne Staattisen vaihtomuistin alkio Dynaamisen vaihtomuistin alkio Muistipiireihin liittyvät signaalit Vaihtomuistityypit Asynkroninen staattinen vaihtomuistipiiri Synkroniset staattiset vaihtomuistipiirit Asynkroninen dynaaminen vaihtomuistipiiri Piirin rakenne ja toiminta Asynkronisen dynaamisen vaihtomuistipiirin virkistäminen Valestaattinen vaihtomuistipiiri Synkroninen dynaaminen vaihtomuistipiiri Synkronisen dynaamisen vaihtomuistipiirin rakenne ja toiminta DDR- ja GDDR-SDRAM-muistipiirit RDRAM- ja XDR-DRAM-muistipiirit Synkronisen dynaamisen vaihtomuistipiirin virkistäminen Kiintomuistit Vanhat kiintomuistityypit EEPROM-muisti Flash-muisti 123 Muistin liittäminen keskusyksikköön Tietokoneen muistin kokoaminen Osoitedekooderi ja piirinvalintasignaalit 127 Tietokoneen muistijärjestelmä Yleistä Välimuisti Välimuistityypit Osoitteenkuvausmenetelmät Korvausalgoritmit Päämuistin päivitysmenetelmät 141 7
4 10.3 Virtuaalimuisti Virtuaalimuistin periaate Sivutettu virtuaalimuisti Segmentoitu virtuaalimuisti Liitäntäpiirit Yleistä liitäntäpiireistä Rinnakkaismuotoinen tiedonsiirto Yksinkertainen rinnakkaisliitäntä Integroitu rinnakkaisliitäntäpiiri Sarjamuotoinen tiedonsiirto Yleistä Perinteinen asynkroninen sarjaliitäntä Uudet sarjaväylät Tietokoneen väylät 156 Liitäntälaitteiden ohjaus Liitäntälaitteiden ohjaustavat Ohjelmoitu syöttö ja tulostus Keskeytysohjattu syöttö ja tulostus Keskeytykset ja niiden ominaisuudet Mikro-ohjaimen keskeytysjärjestelmä Mikroprosessorin keskeytysten ja poikkeusten käsittelyjärjestelmä Keskeytysten ja poikkeusten toteutus Palveluohjelman sijainti Samanaikaiset keskeytykset Suora muistinosoitus 165 Liukuhihnaperiaate Yleistä Liukuhihnan toiminta RISC-prosessorin liukuhihna Liukuhihnan hasardit Hasardityypit Rakenteellinen hasardi Ohjaushasardi Datahasardi Keskeytysten ja poikkeusten vaikutus liukuhihnan suunnitteluun Liukulukuyksikön liukuhihna 180 8
5 14 15 Moniprosessorijärjestelmät Yleistä Flynnin luokittelu Nopeutuskerroin Moniprosessorirakenteet Yleistä Aikajaettu väylä Moniporttimuisti Kytkentäkenttä Kaksiulotteinen suorakaideverkko Hyperkuutio Moniprosessorien välimuistit 190 Intel 80x86- ja Itanium-prosessorit Yleistä Intel Rakenne Osoitusmuodot Muisti Keskeytykset ja poikkeukset Käskykanta Intel aritmetiikkaprosessori Intel Intel Rakenne Segmenttirekisterit ja muistin segmentointi Järjestelmäarkkitehtuuri ja järjestelmärekisterit Virtuaalimuistin toteutus Muistin suojaus Käyttöjärjestelmäkutsut Poikkeukset ja keskeytykset Ohjelmien testaus Syöttö ja tulostus Intel Yleistä Intel 80486:n välimuisti Intel Pentium Intel Pentium Pro Uudet Pentium-prosessorit Intel 64 -arkkitehtuuri Itanium-prosessorit 221 9
6 Intel Rakenne ja ominaisuudet Muistiorganisaatio Yleistä Datamuisti Ohjelmamuisti Ulkoinen muistiliitäntä Käyttäjärekisterit Liitäntäpiirit Rinnakkaisportit Sarjaportti Ajastimet Käskykanta Osoitusmuodot Käskyjen rakenne Akun käyttö Käskyt Aritmeettiset käskyt Loogiset käskyt Siirtokäskyt Bittikäskyt Haarautumis- ja ohjauskäskyt Tilalippuihin vaikuttavat käskyt Keskeytykset 246 PIC16F84A-mikro-ohjain Rakenne ja ominaisuudet Muistiorganisaatio Yleistä Ohjelmamuisti Datamuisti EEPROM-muisti Pino Liitäntäpiirit Rinnakkaisportit Ajastin Vahtikoira-ajastin Käyttöjännitteen kytkentäpiirit Käskykanta Yleistä Osoitusmuodot Käskyt Keskeytykset 263
7 18 19 AVR ATtiny12 -mikro-ohjain Rakenne ja ominaisuudet Muistiorganisaatio Yleistä Ohjelmamuisti Datamuisti Syöttö- ja tulostusrekisterit Pino Liitäntäpiirit Rinnakkaisportti Ajastin Vahtikoira-ajastin Vertailupiiri Käskykanta Osoitusmuodot Käskyt Keskeytykset 279 TMS320C54x-perhe Rakenne ja ominaisuudet Yleistä Akut Aritmeettis-looginen yksikkö Kertoja Summain Sivuttaissiirtopiiri Muut laskentayksiköt Muistiorganisaatio Datamuistin osoittaminen Osoitusmuodot Suora osoitus Epäsuorat osoitusmuodot Käskykanta Käskyryhmät Aritmeettiset käskyt Loogiset käskyt Ohjelman ohjauskäskyt Lataus- ja talletuskäskyt Liitäntäpiirit
8 20 21 Prosessorit ohjelmoitavissa järjestelmäpiireissä Yleistä Ohjelmoitavien logiikkaverkkojen tyypit PLD-piirit FPGA-piirit Ohjelmoitavat järjestelmäpiirit Yleistä prosessorien toteuttamisesta ohjelmoitavissa järjestelmäpiireissä Kiinteät prosessorit Ohjelmoidusti toteutettavat prosessorit Signaalinkäsittely ohjelmoitavissa järjestelmäpiireissä Ohjelmoidusti toteutettavan prosessorin suunnitteluprosessi ja -työkalut Suunnitteluprosessi kokonaisuutena Esimerkki laitteiston suunnitteluprosessista ja -työkaluista Esimerkki ohjelmiston suunnitteluprosessista ja -työkaluista Esimerkki DSP-suunnitteluprosessista ja -työkaluista 311 Nios II Yleistä Keskeiset ominaisuudet ja prosessoriversiot Prosessoriytimen arkkitehtuuri ja sisäinen rakenne Yleistä Prosessorin toteutus Sisäiset rekisterit Aritmeettis-looginen yksikkö Lisäkäskyjen logiikan liitäntäpiiri Alustussignaalit Poikkeusten ja keskeytysten käsittelypiirit Välimuistit Tiukasti kytkettyjen muistien liitännät Käskyväylä ja dataväylä JTAG-moduuli Prosessorin sisäiset rekisterit Yleistä Rekisteriryhmän rekisterien käyttö Ohjausrekisterien käyttö Prosessoriytimen ja muiden piirien keskinäiset yhteydet Avalon-kytkentäkudos ja Avalon-portit Muistin ja liitäntäpiirien liittäminen Nios II -prosessoriytimeen Ohjelmoitavan järjestelmäpiirin sisäiset liitäntäpiirit
9 21.7 Poikkeusten ja keskeytysten käsittely Yleistä Poikkeustyypit Laitteistokeskeytys Ohjelmistokeskeytys Toteuttamaton käsky Muu poikkeus Poikkeusten palvelualiohjelman tehtävät Suora muistinosoitus Datatyypit Osoitusmuodot Käskykanta ja käskyjen suoritus Yleistä Käskysanatyypit Käskykanta Siirtokäskyt Aritmeettiset ja loogiset käskyt Vertailukäskyt Sivuttaissiirto- ja rotaatiokäskyt Hyppy- ja haarautumiskäskyt Ohjauskäskyt 349 Liitteet 353 Liite 1. IAS-tietokone 353 Liite 2. Tietokoneen tehokkuus 357 Hakemisto
Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen
SISÄLLYS 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö... 14 1.1 Mikä tietokone on?... 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen... 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin
LisätiedotTietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotÄlykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
Lisätiedot2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva
2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotMuistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24) Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotOngelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat
Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,
Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?
LisätiedotArto Salminen,
2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä
LisätiedotOngelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat
Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi
Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa
LisätiedotKontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä
Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla.
LisätiedotTIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri
Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Kontrollereiden sisäinen muisti Ajastimet/Laskurit Sarjaliikennöinti Keskeytykset Kontrollereiden Muistit Kontrollereiden sisäinen muisti Kontrollereiden sisälle
LisätiedotOngelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen
Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten
Lisätiedottikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran
tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / 5 7.8.2006 / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Digitaalilogiikka Tuntee Boolen muuttujan ja totuusarvon käsitteet (Diskr. matem.) Osaa selittää
LisätiedotSekvenssipiirin tilat. Synkroninen sekvenssipiiri ? 1 ? 2
Luku igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AKo igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AK Opetuskerta Sivu 4 Luku Opetuskerta Sivu Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan
LisätiedotOhjelmoitavat logiikkaverkot
Digitaalitekniikka (piirit) Luku 9 Sivu (3) Ohjelmoitavat logiikkaverkot.8.24 Fe/AKo Ohjelmoitavat logiikkaverkot Ohjelmoitavat logiikkaverkot Programmable logic logic PLD-piirit Programmable logic logic
LisätiedotIntel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen
Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin,
Ongelma(t): Jotta tietokonetta voitaisiin käyttää monipuolisesti ja mahdollisimman yksinkertaisesti kaikkiin sille soveltuviin käyttötarkoituksiin, niin miten tietokoneen resurssit tulisi antaa käyttöön
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotELEC-C3240 Elektroniikka 2
ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite
LisätiedotIntel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe
Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin
LisätiedotLuento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä
Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet 1 Suorituksenaikainen suorittimen
LisätiedotKontrollerin tehonsäätö
Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotPetri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka
Petri Koivulahti Intel 8051 -mikrokontrollerit Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotTiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto
Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi
LisätiedotSuoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri
Tietokoneen rakenne Luento 9 Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9-1 Tietokoneen rakenne Pentium
LisätiedotSuoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri
Tietokoneen rakenne Luento 9 Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9-1 Tietokoneen rakenne Pentium
LisätiedotRISC-arkkitehtuuri Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä
Tietokoneen rakenne Suoritinesimerkit Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Luento 9 RISC-arkkitehtuuri Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9-1 Tietokoneen rakenne Pentium
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotAihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet toiminta: konekieli
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2004 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotDigitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401
Digitaalinen potentiometri Catalyst CAT5401 Catalyst on lanseerannut piirin CAT5401, jossa on neljä digitaalisesti ohjelmoitavaa potentiometriä integroituna ohjauslogiikalla ja 16 tavun NVRAMmuistilla.
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotAihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)
toiminta, K2000 1452002 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU muisti (kirjastorutiinit)
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2004 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotKäskykannat. Tietokoneen rakenne. Ch [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC. Luento 7-1
Tietokoneen rakenne Luento 7 Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7-1 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn
LisätiedotTietokoneen rakenne Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan
Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn suoritus muodostuu vaiheista, joita
LisätiedotLuento 7: Käskykannat Tietokoneen rakenne / 2006 / Teemu Kerola 9/25/2006
Tietokoneen rakenne Luento 7 Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7-1 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Luento 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit)
LisätiedotTIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä
LisätiedotOngelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,
Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotTIES530 TIES530 PROSESSORIT/KONTROLLERIT
Mikrokontrollereiden kehityksestä ja tarjonnasta. Sulautettujen järjestelmien vaatimukset ja mikrokontrollereiden valintaperusteet. Katsaus muutamiin nykyisin yleisesti käytettyihin kontrollereihin Sulautettujen
LisätiedotOppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen toiminta
Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen toiminta (Oppimistavoitteita tullaan muokkaamaan keväällä 2007 opiskelijoilta jo saatujen kommenttien pohjalta. Lisää kommentteja ja mielipiteitä oppimistavoitteiden
LisätiedotSuoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri
Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9 Pentium Luento 9-1 Luento 9-2 Pentium: Rekisterit Pentium:
Lisätiedot2. Laitteistorajapinta
30 Sulautettu ohjelmointi 2. Laitteistorajapinta Tämä luku esittelee sulautetuissa järjestelmissä käytettyjen tietokoneiden arkkitehtuuria. Ylivoimaisesti yleisin arkkitehtuuri on von Neumann -arkkitehtuuri,
LisätiedotSuoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Jakso 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit) ohjelma
LisätiedotLuento 9: RISC-arkkitehtuuri Luento 9 EAX, EBX, EBX, EDX, ESP, EBP, ESI, EDI CS, SS, DS, ES, FS, GS. (Sta06 Table 12.
Suoritinesimerkit Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC RISC-arkkitehtuuri Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9 Pentium Luento 9-1 Luento 9-2 Pentium: Rekisterit Pentium:
LisätiedotBL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut
BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2001 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotCT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa
CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Harjoitustyö: Mikko Vulli Esituedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali: luentomoniste
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotSuunnitteluvaihe prosessissa
Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017
LisätiedotC = P Q S = P Q + P Q = P Q. Laskutoimitukset binaariluvuilla P -- Q = P + (-Q) (-Q) P Q C in. C out
Digitaalitekniikan matematiikka Luku ivu (2).9.2 Fe C = Aseta Aseta i i = n i > i i i Ei i < i i i Ei i i = Ei i i = i i -- On On On C in > < = CI CO C out -- = + (-) (-) = + = C + Digitaalitekniikan matematiikka
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotBL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset
BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU
LisätiedotSekvenssipiirin tilat
igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kesä 2000 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotVERSA. monipuolinen hälytinkeskus. Versa
VERSA monipuolinen hälytinkeskus VERSA on nykyaikainen hälytinkeskus. Edullinen VERSA soveltuu suurenkin kohteen järjestelmäksi. Keskukseen sopii laaja valikoiman langattomia ilmaisimia. Hälytyksensiirto
LisätiedotAihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Tavoitteet (4) Mitä hyötyä tästä on? (4) Kurssien välisiä riippuvuuksia
581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kesä 2000 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet toiminta: konekieli
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kesä 2000 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotDigitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalilaiteteknologia ja sovellukset
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 1 (25) Digitaalitekniikan matematiikka Luku 2 Sivu 2 (25) Johdanto Tässä luvussa käsitellään digitaalilaitteiden osia ja rakennetta esitetään digitaalisiin mikropiireihin
LisätiedotMuistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotKäytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit
Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu (27) EN 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu 2 (27) Johdanto Tässä luvussa esitellään käsitteet logiikkaperhe ja
Lisätiedotltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I) Mitä hyötyä tästä on? (4) Kurssien välisiä riippuvuuksia. Aihepiiri.
toiminta, K2001 1512001 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2001 Muuntokoulutettavien erikoiskurssi Mitä hyötyä tästä on?
LisätiedotMikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje
Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut
LisätiedotTeemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?
Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi 27.1.2011 Tietokone suoritin (CPU) väylä tai väylät laiteohjaimet muiden koneiden kanssa Ethernet, modeemi,... laitteiden kanssa Levy, DVD, CD,
LisätiedotKäyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
Lisätiedotltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri TLB Lisää sivutauluista Luento 7: Segmentointi Segmentointi
LisätiedotLuento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)
Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer) 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
LisätiedotLuento 6: VIRTUAALIMUISTI
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Päivi Kuuppelomäki Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I) Aihepiiri. Mitä hyötyä tästä on? (3) Tavoitteet. Kurssien välisiä riippuvuuksia
58135-6 toiminta (Computer Organization I) Päivi Kuuppelomäki Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 22 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet toiminta: konekieli
Lisätiedot