Logiikan rakenteen lisäksi kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös muita yhteisiä piirteitä.

Transkriptio

1 Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 1 KOHTA1: KERRATTAVA MATERIAALISSA OLEVA SIEMENS SIMATIC S7CPU212 TUNNISSA TUTUKSI MONISTE ERITYISESTI LOGIIGAN TULO JA LÄHTÖ LIITTIMIEN JA LIITÄNTÖJEN OSALTA TÄSSÄ TULEE LISÄÄ TIETOA Logiikan toiminnasta Logiikan rakenteen lisäk kaikilla ohjelmoitavilla logiikoilla on myös ita yhteiä piirteitä. Logiikan tiedot kuljetetaan sekä sään, että logiikasta optoerottimien kautta. Optoerottimen rakenne näyttää seuraavalta. Optoerotin tsa Optoerotin lähdössä logiikan I/O:n jännite logiikan säisen elektroniikan jännite logiikan säisen elektroniikan jännite logiikan I/O:n jännite valoa valoa LED valotranstori LED valotranstori Lisäk logiikan tuloissa on lisäk usein kana tasasuuntauslta, jolla saavutetaan mm se, että tsa vaikuttavan virran suunnalla ei ole merkitystä. Lähtöpuolella kana saattaa lisäk olla releaste. Tällä saavutetaan se etu, että kenttälaitteiden kanssa suoraan kosketukin tulevia oa on vain relelähtöasteen releen koskettimet. Optoerotin Relelähtö logiikan säisen elektroniikan jännite valoa logiikan I/O:n jännite pienoisrele LED valotranstori kenttälaite ja sen käyttöjännite Lähdöissä käytettäviä pääteasteita on kahta päätyyppiä PNP ja NPN, joista seuraavassa

2 Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 2 Seuraavassa valokennoantureiden kak peskytkentää ja niiden vastinkytkennät PNPKYTKENTÄ: Tässä enk anturityyppi, joka antaa gnaalijohtimeen jännitteen (=anturin käyttöjännite) anturin tuntiessa Anturin tuntiessa gnaalijohtimeen tulee jännite (24VDC) lepotilasssa gnaali 'tieto' käytännössä kelluu PNP gnaali PNP N gnaali ELEKTRO NIIKKA JÄNNITE ULOS VASTIN KYTKENTÄ JÄNNITE ULOS NPNKYTKENTÄ: Tässä toinen päätyyppi; anturi, joka suorittaa gnaalijohtimen kytkeytymisen anturin 0johtimen kanssa samaan jännitteeseen anturin tuntiessa; toiminta vastaa koskettimen (kytkimen sulkeutumista). Anturista on lisäk saatavissa kak alaverota, toisessa 'kosketin' sulkeutuu, toisessa avautuu anturin tuntiessa. Anturin tuntiessa gnaalijohtimeen kytkeytyy nollajohtimeen lepotilasssa gnaali 'tieto' käytännössä kelluu NIIKKA gnaali NOLLAAN KYTKEVÄ ELEKTRO NPN NPN N VASTIN KYTKENTÄ kosketin tieto kytkeytyy nollaan

3 Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 3 Anturin sähköisen kytkentä INDUKTIIVISET: LIERIÖ SA1 Induktiivinen lieriöanturi Tässä on emerkkikuva induktiivisesta anturista. Anturi on tässä tyypiltään lieriöanturi. Kuvassa näkyvät myös ne tyypilliset kolme johdinta, joilla anturi liitetään ympäröivään järjestelmään emerkik ohjelmoitavan logiikkaan. Koska mitattava suure on yleensä sellainen, että itä ei saa suoraan sähköistä viestiä. Emerkik kuvassa olevan induktiivisen kohdalla anturin sällä oleva elektroniikka synnyttää anturin eteen lähes pallonotoisen suurtaajuisen magneettikentän. Kun metalliene tuodaan anturin lähelle uttuvat suurtaajuisen magneettikentän ominaisuudet ja kun utos ylittää asetetun kynnysarvon, ilmoittaa elekroniikka itä vaihtamalla anturin lähtevän gnaalin tilan toisek. Silloin, kun tuleva gnaali on jännite, se tarkoittaa jännitettä käyttöjännitejohtimen ja gnaali johtimen välillä. Kun anturi 'tuntee', niin lloin johtimien välillä on jännite. Käytännöllisesti katsoen kaikki anturit vaativat käyttöjännitteen, llä pesanturien tapauksessa anturiin liittyy aina myös anturielektroniikkaa ja elektroninen kytkentä. Anturissa olevan elektroniikan tehtävänä on is uttaa anturia ympäröivän tilanteen tai olosuhteen utoksen aiheuttama, ja anturin elektroniikan havaitsema tieto, ohjausjärjestelmässä käytettävissä olevak tiedok. Seuraavassa anturin periatekuva: Anturi odostuu tunnistinosasta ja sovitusosasta. PNP SOVITUS & VIESTILÄHTÖ TUNNISTINOSA ELEKTRONIIKKA RIIPPUU TUNISTUK SEN KOHTEENA OLEVASTA SUUREESTA gnaali ULOS NPN SOVITUS & VIESTILÄHTÖ TUNNISTINOSA ELEKTRONIIKKA RIIPPUU TUNISTUK SEN KOHTEENA OLEVASTA SUUREESTA nollaan kytkevä

4 Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 4 INDUKTIIVISET: SAUVA SA2 Induktiivinen sauvaanturi 40x120 mm johdin voi olla myös skea Yleensäkin tarkista johtimien värit datasta KAPASITIIVISET: LIERIÖ Seuraavassa on emerkkikuva kapatiivisesta anturista. Anturi on tässä tyypiltään lieriöanturi. Kuvassa näkyvät myös ne tyypilliset kolme johdinta, joilla anturi liitetään ympäröivään järjestelmään emerkik ohjelmoitavan logiikkaan. Koska mitattava suure on yleensä sellainen, että itä ei saa suoraan sähköistä viestiä. Emerkik kuvassa olevan kapatiivisen kohdalla anturin sällä oleva elektroniikka synnyttää anturin eteen lähes pallonotoisen suurtaajuisen sähkökentän. Kun sähköä johtava tai varaava ene tuodaan anturin lähelle uttuvat suurtaajuisen sähkökentän ominaisuudet ja kun utos ylittää asetetun kynnysarvon, ilmoittaa elekroniikka itä vaihtamalla anturin lähtevän gnaalin tilan toisek. Silloin, kun tuleva gnaali on jännite, se tarkoittaa jännitettä käyttöjännitejohtimen ja gnaali johtimen välillä. Kun anturi 'tuntee', niin lloin johtimien välillä on jännite. SA4 Kapatiiviset anturit ovat herkkyydeltään säädettävissä Kapatiivinen lieriöanturi

5 Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 5 KAPASITIIVISET: SAUVA SA3 =jännite Anturilta saatavissa va johtimesta katkeava jännite tieto Kapatiivinen sauvaanturi VALOKENNOT: PEILIVALOKENNO Peili SB3 SB3 SB4 Normaali (polaroiva/ei polaroiva) peilivalokenno Polarisaatiotasot Peili Polarisaatiotasot; polaroivalla 2. näistä käytössä Polarisaation suunnak on sovittu sähkökentän suunta Valo on sähkömagneettista säteilyä, samanlaista kuin radioaallotkin. Sähkömagneettisella säteilyllä ei ole mitään tekemistä radioaktiivisuuden kanssa, joka on hiukkassäteilyä (atomien osaa) Sähkömagneettisella säteilyllä on sekä sähkökenttä että magneettikenttä ten, että ne ovat kohti suoraan etenemissuuntaan nähden sekä myös keskenään. Tällä vulla on emerkkikuva peilivalokenno anturista. Kuvassa näkyvät myös ne tyypilliset kolme johdinta, joilla anturi liitetään ympäröivään järjestelmään emerkik ohjelmoitavan logiikkaan. Koska mitattava suure on yleensä sellainen, että itä ei saa suoraan sähköistä viestiä. Emerkik kuvassa olevan valokennotyypin kohdalla anturin sällä oleva elekroniikka synnyttää anturin eteen hiuksenohuen valonsäteen joka heijastuttuaan tässä tapauksessa peilistä palaa takain. Anturin tehtävänä on is seurata valonsädettä ja välittää tieto valonsäteen tilasta ts palaako säde takain vai ei. Valokeno tuntee lloin kun valonsäde on poikki eli jokin ene on valokennon ja peilin välissä.

6 Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 6 VALOKENNOT: LÄHETIN VASTAANOTIN VALOKENNO Lähetin/vastaanotin valokenno (Lähetin TX) RX pu 24 VDC TX Lähetiosaan vain käyttöjännite Vastaanotinosaan lisäk ainakin yk gnaalijohdin 24 VDC pu Lähetin/vastaanotin valokenno (Vastaanotin RX)

7 Automaatio KYTKENTÄ INFORMAATIOTA 7 VALOKENNOT: KOHTEESTA HEIJASTAVA VALOKENNO Heijastava pinta SB2 Normaali kohteesta tapahtuvan heijastukseen pestuva valokenno pu Heijastava pinta Tunnistusetäisyys riippuu ratkaisevasti etäisyydestä ja heijastavan pinnan laadusta sekä pinnan vaaleudesta VALOKENNOT: KUITU VALOKENNO Kuituvalokenno