Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC prosessori
|
|
- Kimmo Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen
2 RAPORTTI Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2 Rekisterit... 3 Käskykanta... 3 Osoitusmuodot... 4 Keskeytykset... 4 Muisti... 4 Loppusanat... 5 Lähteet... 6
3 RAPORTTI 1(6) Tiivistelmä Prosessorin keskeiset ominaisuudet: Harvard arkkitehtuuri 32 bittinen data- ja osoiteväylä Sisäinen sivuttava MMU (Memory Management Unit) 256 tavun käsky- ja datavälimuistit 16 yleiskäyttöistä data- ja osoiterekisteriä 2 pino-osoitinta 10 SFR-rekisteriä (Special Function Register) Dynaaminen dataväylä tukee 8-, 16- ja 32-bittisiä laitteita Väyläohjain toimii asynkronisesti, synkronisesti sekä purskeittain. Saatavissa 16, 20, 25, 33, 40 ja 50 MHz kellotaajuuksilla 18 MIPSiä 50 MHz kellotaajuudella
4 RAPORTTI 2(6) Lohkokaavio Kuva 1. Prosessorin lohkokaavio. [1, s. 25]
5 RAPORTTI 3(6) Kuten kuvasta 1 nähdään, prosessorin laskentayksikkö koostuu erillisistä ohjelmalaskuri-, osoite-, ja datalohkoista. Käskyn haku puolestaan tapahtuu liukuhihnan kautta, jonka avulla voidaan samanaikaisesti purkaa ja valmistella suoritettavaksi kolmea erillistä käskyä. [1, s. 38] Rekisterit Prosessorissa on erikseen 'User programming' ja 'Supervisor programming' tasot. [1, s. 28] 'User programming' tasolla käytettävissä ovat rekisterit: 16 yleiskäyttörekisteriä 32-bittinen ohjelmalaskuri 8-bittinen tilarekisteri 'Supervisor programming' tasolla käytettävissä lisäksi: Kaksi pino-osoitinta 16-bittinen tilarekisteri 32-bittinen vektori 32-bittiset funktiorekisterit 32-bittinen välimuistin ohjausrekisteri 32-bittinen välimuistin osoiterekisteri 64-bittinen CPU juuriosoitin 64-bittinen 'supervisor' juuriosoitin 32-bittiset läpinäkyvät osoitemuunnosrekisterit (2 kpl) 16-bittinen MMU tilarekisteri Käskykanta Käskykannasta löytyy komennot seitsemällä eri datatyypillä operoimiseen: [1, s. 32] Bitit Bittikentät (1 32 bittiä) BCD-luvut Tavun (8 bit) pituinen kokonaisluku Sanan (16 bit) pituinen kokonaisluku Pitkän sanan (32 bit) pituinen kokonaisluku Erikoispitkän sanan (64 bit) pituinen kokonaisluku
6 RAPORTTI 4(6) Osoitusmuodot Perusosoitusmuotoja löytyy yhdeksän, joista varioimalla saadaan yhteensä 18 eri osoitusmuotoa. Alla on listattuna perusosoitusmuodot: [1, s. 32] Suora rekisteriosoitus Epäsuora rekisteriosoitus Epäsuora rekisteriosoitus indeksillä Epäsuora muistiosoitus Syrjäyttävä epäsuora ohjelmalaskuriosoitus Epäsuora ohjelmalaskuriosoitus indeksillä Epäsuora muistiosoitus ohjelmalaskurin kautta Absoluuttinen osoitus Välitön osoitus Keskeytykset Prosessorissa on 7 eri prioriteettitasoa keskeytyksille. Keskeytysten käsittely tapahtuu yleensä (ei aina) nelivaiheisen kaavan mukaan: [1, s. 255] 1. Otetaan alkuperäisestä tilarekisteristä varmuuskopio, jonka jälkeen siirrytään 'supervisor' -tilaan. 2. Päätellään keskeytysvektorin numero. 3. Talletetaan meneillään olevan prossessin kaikki tiedot pinoon. Lisäksi pinoon voidaan tallettaa tietoja keskeytyksestä, jota aletaan suorittamaan. 4. Luetaan ohjelmaslaskurin arvo 2. vaiheessa päätellystä keskeytysvektorista ja aletaan suorittamaan keskeytysrutiinia. Muisti prosessorissa on sisäinen muistinhallintayksikkö MMU, joka tukee sivutettua (sivun koko k tavua) virtuaalimuistia. Muistinhallintayksikkö käyttää keskusmuistissa säilytettävää taulukkoa apunaan muuntaessaan loogisia muistiosoitteita fyysisiksi muistiosoitteiksi. Lisäksi MMU:ssa on välimuisti, jonka avulla useimmin käytetyt osoitemuunnokset saadaan nopeammin tehdyiksi. [1, s. 289]
7 RAPORTTI 5(6) Loppusanat Tehtävä oli mielestäni erittäin vaikea. Vanhemmista prosessoreista ei tahtonut löytää materiaalia koululta sen paremmin kuin webistäkään. Eikä materiaalin etsimistä helpottanut yhtään se tosiseikka, etten tunne kovinkaan monen muun valmistajan kuin Intelin (jonka käyttö oli harjoitustyössä kielletty) prosessoreiden mallinimiä. Uudemmista prosessoreista taas ei kaikkea tarpeellista materiaalia ole saatavilla. Ja vaikka olisikin, ne ovat niin laajoja ettei työhön budjetoitu 45 tuntia olisi millään riittänyt kunnolliseen aiheeseen tutustumiseen ja raportin kirjoittamiseen. Valitsemastani prosessorista en löytänyt Internetistä kuin lähdeluettelossa mainitun 564-sivuisen teknisen ohjeen. Mitään yleispiirteisempää selostusta prosessorista en löytänyt, vaikka olisin sellaisen mielelläni lukenut ennen paksun ohjekirjasen läpilukemista.
8 RAPORTTI 6(6) Lähteet 1 Motorola Inc Motorola MC68030 Enhanced 32-bit Microprocessor User s Manual, Third Edition. [PDF-dokumentti]. 564 sivua < MC68030UM-P1.pdf> (sivut 1 254) < MC68030UM-P2.pdf> (sivut )
Käyttöjärjestelmän rakenne
Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa
LisätiedotSISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
LisätiedotSulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.
Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1
Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia
LisätiedotLuento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä
Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet 1 Suorituksenaikainen suorittimen
LisätiedotArto Salminen,
2. Luento: Laitteistorajapinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Arkkitehtuuri Keskeytysjärjestelmä Oheislaiteliitynnät Oheislaitepiirejä Arkkitehtuuri Rekisterirakenteet ja keskeytysjärjestelmä
Lisätiedotltö Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Luento 7: Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä Suoritus virtuaalimuistissa
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri TLB Lisää sivutauluista Luento 7: Segmentointi Segmentointi
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti
Käyttöjärjestelmät: Virtuaalimuisti Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Muistinhallinta
LisätiedotLuento 6: VIRTUAALIMUISTI
Käyttöjärjestelmät t I Luento 6: VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 6-1 Sisält ltö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus Osoitemuunnospuskuri
LisätiedotCT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa
CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän
LisätiedotIntel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen
Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky
LisätiedotTietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen
SISÄLLYS 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö... 14 1.1 Mikä tietokone on?... 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen... 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotÄlykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.
Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten
LisätiedotVIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1
LUENTO 8 VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 1 Sisältö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotSisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa
LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotVIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1
LUENTO 8 VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 1 Sisältö Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotSisältö VIRTUAALIMUISTI. Stallings, Luku 8.1. Suoritus virtuaalimuistissa. Suoritus virtuaalimuistissa. Puutoskeskeytys. Suoritus virtuaalimuistissa
LUENTO 8 Sisältö VIRTUAALIMUISTI Stallings, Luku 8.1 Ohjelman suoritus virtuaalimuistissa Sivutus ja sivutaulut Osoitemuunnospuskuri TLB Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
Lisätiedotltöä rjestelmä Luento 2: LAITTEISTOSTA Tietokonejärjestelm KESKUSYKSIKKÖ Keskusyksikkö Kuva 1.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander & Auvo Häkkinen 2-1
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia = Tietokoneen Toiminta kurssin kertausta KJ-I
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotTIES530 TIES530. Kontrollereiden Muistit. Mikrokontrollerit - arkkitehtuuri. Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri
Mikrokontrollerin sisäinen arkkitehtuuri Kontrollereiden sisäinen muisti Ajastimet/Laskurit Sarjaliikennöinti Keskeytykset Kontrollereiden Muistit Kontrollereiden sisäinen muisti Kontrollereiden sisälle
LisätiedotTtk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori
Ttk-91 esimerkkitietokone ja sen simulaattori Konekielinen ohjelmointi Esimerkkitietokone ttk-91 Ttk-91 koneen rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Tietokoneen simulaattori Ttk-91 ohjelmien suorittaminen
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotJärjestelmän ulkoinen muisti I/O
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotKäskykannat. Tietokoneen rakenne. Ch [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC. Luento 7-1
Tietokoneen rakenne Luento 7 Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7-1 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn
LisätiedotYleinen arkkitehtuuri
TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suoritusaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
LisätiedotLuento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä
Luento 2 (verkkoluento 2) Ttk-91 järjestelmä Käskyjen nouto- ja suoritussykli Ttk-91 laitteisto Tiedon sijainti Muistitilan käyttö Ttk-91 konekieli Tiedon osoitus ttk-91:ssä Indeksointi, taulukot, tietueet
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:
LisätiedotLuento 2: LAITTEISTOSTA
Käyttöjärjestelmät t I Luento 2: LAITTEISTOSTA Stallings, Luku 1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander Auvo Häkkisen kalvojen pohjalta 2-1 Sisält ltöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä
LisätiedotIntel MCS-51 -perhe Liite 1 / 1. Intel MCS-51 -perhe
Intel MCS-5 -perhe Liite / Yleispiirteet Intel MCS-5 -perhe SISÄLLYSLUETTELO Yleispiirteet 2 Rekisterirakenne 2 3 Kantakytkentä 3 4 Muistiorganisaatio 4 4. Ohjelmamuisti 4 4.2 Datamuisti 5 5 Yhden bitin
LisätiedotSuoritin. Jakso 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Jakso 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit) ohjelma
LisätiedotDIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE Tekijä Valvoja Toinen tarkastaja Matti Isola Jukka Lahti Juha Häkkinen Marraskuu 2015 Isola M. J. (2015) Mikroprosessorin
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Harjoitustyö: Mikko Vulli Esituedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali: luentomoniste
LisätiedotTietokoneen rakenne Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan
Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn suoritus muodostuu vaiheista, joita
LisätiedotLuento 7: Käskykannat Tietokoneen rakenne / 2006 / Teemu Kerola 9/25/2006
Tietokoneen rakenne Luento 7 Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7-1 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 muistin rakenne. TTK-91 suorittimen rakenne
Luento 5 Suoritin ja Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU Välimuisti (cache) muisti (kirjastorutiinit)
Lisätiedot2. Laitteistorajapinta
30 Sulautettu ohjelmointi 2. Laitteistorajapinta Tämä luku esittelee sulautetuissa järjestelmissä käytettyjen tietokoneiden arkkitehtuuria. Ylivoimaisesti yleisin arkkitehtuuri on von Neumann -arkkitehtuuri,
Lisätiedot1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät
1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU MMU muisti (kirjastorutiinit)
LisätiedotIT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät
IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät Tenttikysymyksiä ja vastauksia Aliohjelman suoritusperiaate, ts. selvitä pinon käyttö ja paluuarvon välittäminen (3p) 1. Ennen aliohjelman aloittamista kutsuja tallettaa
LisätiedotPetri Koivulahti. Intel 8051 -mikrokontrollerit. Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka
Petri Koivulahti Intel 8051 -mikrokontrollerit Opinnäytetyö Kevät 2010 Tekniikan yksikkö Tietotekniikan koulutusohjelma Ohjelmistotekniikka 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö:
Lisätiedot2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva
2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Fig 4.1 [Sta16] Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotStallings, Luku 4.1. KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 12-1
"! $# Stallings, Luku 4.1 KJ-I S2004 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 4-1 %& ()* +,.-0/212321416587912: 12;?5A@ 165 12;
LisätiedotArto Salminen, arto.salminen@tut.fi
3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotJakso 5 Suoritin ja väylä. Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne
Jakso 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit MMU (kirjastorutiinit)
LisätiedotROSSI-AVR Versio 1.1, päivitetty
ROSSI-AVR Versio 1.1, päivitetty 17.7.2009 Reaaliaikainen skaalattava moniajokäyttöjärjestelmä AVR-prosessoreille. Käyttöjärjestelmä on kokeiluversio ja testaus on kesken. Suunnittelu ja koodaus: Heikki
LisätiedotTietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu
Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka. Tutkintotyö. Emil Palomäki INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka Tutkintotyö INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI Työn ohjaaja Tampere 2006 Kai Poutanen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan
LisätiedotLuento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI
Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi
LisätiedotKuva 8.7. u Muunnos prosessin sivunumerosta sivutilanumeroksi u Kussakin alkiossa: u Katenoimalla. u MMU:ssa; juuri äsken käytettyjä muunnoksia
Käyttöjärjestelmät t I Luento 7: VIRTUAALIMUISTIN SIVUTUS JA SEGMENTOINTI Stallings, Luku 8.1 Sisält ltö Käänteinen sivutaulu Segmentointi Segmentointi ja sivutus yhdistettynä Yhteiskäytöstä KJ-I S2005
LisätiedotLuento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi. Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer)
Luento 3 (verkkoluento 3) Ttk-91 konekielinen ohjelmointi Ohjelman esitysmuoto Konekielinen ohjelmointi ttk-91:llä (Titokone, TitoTrainer) 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin
LisätiedotTeemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?
Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi 27.1.2011 Tietokone suoritin (CPU) väylä tai väylät laiteohjaimet muiden koneiden kanssa Ethernet, modeemi,... laitteiden kanssa Levy, DVD, CD,
LisätiedotARM CORTEX-M-ARKKITEHTUURI
ARM CORTEX-M-ARKKITEHTUURI Kehitys ja ominaisuudet LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ala Tietotekniikka Tietokone-elektroniikka Opinnäytetyö Syksy 2013 Juha-Matti Rintala Lahden ammattikorkeakoulu Tietotekniikka
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä This image cannot currently be displayed.
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
Lisätiedot24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne. Käskyjen nouto- ja suoritussykli (5)
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit CU
LisätiedotJakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori
Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?
LisätiedotMiksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä?
Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä?
LisätiedotVerilogvs. VHDL. Janne Koljonen University of Vaasa
Verilogvs. VHDL Janne Koljonen University of Vaasa Sälää Huom! Verilogistauseita versioita: 1995, 2001 ja 2005. Kommentit Javasta tutut // ja /* */ ovat kommenttimerkkejä. Case sensitivity Isot ja pienet
LisätiedotLuento 5 Suoritin ja väylä
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja sen simulaattorien rakenne 1 Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit
LisätiedotSuoritin. Luento 5 Suoritin ja väylä. TTK-91 suorittimen rakenne (1) TTK-91 muistin rakenne
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja sen simulaattorien rakenne Suoritin suoritin - CPU ALU rekisterit
Lisätiedot4. Luento: Prosessit ja säikeets. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
4. Luento: Prosessit ja säikeets Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Prosessi Säikeet Keskeytykset Keskeytyskäsittely Käyttöjärjestelmäkutsut Prosessielementti Prosessin hallinta Suunnittelunäkökohtia
LisätiedotLuento 5 Suoritin ja väylä
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja KOKSI:n rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU ALU CU rekisterit
LisätiedotTIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 4 Tietokoneen sisäinen toiminta Edellisisää osioiss aon tarkasteltu tietokoneen kehittymistä ja sen
LisätiedotLuento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi
HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...
LisätiedotMiksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: tietotyypit (2)
Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä?
LisätiedotStallings, Luku 8.1. KJ-I I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1
"$# % &'&)(+*,#.-/*10 2&)0 354 # &76! Stallings, Luku 8.1 KJ-I S2004 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 7-1 89 2 # 3:&( ; =/?A@CBEDGFCHJILKMCNORQ:KI+STOENUQ:KFLFCBEOEDVKLORIQ:OWIXIF ; Y'OZSTKQ:KI
LisätiedotMiksi konekieltä? Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori. Tietokone TTK-91. Miksi ei oikeaa konekieltä? TTK-91: rekisterit
Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? Miksi konekieltä?
LisätiedotLuento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus
Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet
LisätiedotJakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori
Jakso 2 TTK-91-tietokone ja sen KOKSI-simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91:n rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91-ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi
LisätiedotAla-Härmän atk-sanomat
Ala-Härmän atk-sanomat Tietokoneen toimintaperiaate Tietokone on elektroninen laite, joka suunniteltiin alun perin auttamaan ihmistä laajoissa tietojenkäsittelytehtävissä. Suurin hyöty tietokoneesta onkin
LisätiedotLuento 5 Suoritin ja väylä
Luento 5 Suoritin ja väylä Suorittimen rakenne Väylän rakenne Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset TTK-91:n ja sen simulaattorien rakenne 1 Suoritin muisti suoritin - CPU
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
LisätiedotKäyttöjärjestelmät II
LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän tai vähemmän alkuosa Jos jokin asiat tässä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai
LisätiedotAliohjelmien toteutus Suoritin ja väylä
Aliohjelmien toteutus Suoritin ja väylä Tyypit, Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino, rekursio Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Aliohjelmatyypit Korkean tason
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig 4.1 [Stal03] (ks. Fig 4.1 [Stal99]) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotModerneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia
1 Datan rinnakkaistamisessa siis eri prosessointiyksiköt suorittavat saman operaation annetulle datalle, joka pilkotaan prosessointiyksikköjen kesken. Pointti on siis se, että kyseessä ei ole tehtävien
LisätiedotPC-LAITTEEN TESTAAMINEN
PC-LAITTEEN TESTAAMINEN PC-Check-ohjelma Kun laite on koottu, on perusteltua testata sen toiminta ennen käyttöönottoa. Tätä varten on luotu erilaisia ohjelmia, joilla voi laitteen eri osat testata. Yksi
LisätiedotTietokoneen toiminta. Juhani Merilinna
Tietokoneen toiminta Juhani Merilinna 27.3.2004 Tietokoneiden historia...4 Laskukoneiden kehitys... 4 Ensimmäiset tietokoneet...4 2. sukupolvi... 4 3. sukupolvi... 4 4. sukupolvi... 5 Työasemien historiaa...5
LisätiedotPRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER
PRINCIPLES OF PROGRAMMING LANGUAGES - DEBUGGER Group 16 Ville Laatu Henri Myllyoja - i SISÄLLYSLUETTELO 1. DEBUGGERI YLEISESTI... II 1.1 Debuggerin käyttämien... ii 1.2 Debuggerin käynnistäminen... ii
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotTietokoneen toiminta Copyright Teemu Kerola Tyypit Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Rekursio
Kertausluento 2 (lu04, lu05, lu06) Aliohjelmien toteutus Suoritin, väylä, tiedon esitys Tyypit, Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset
LisätiedotKertausluento 2 (lu04, lu05, lu06) Aliohjelmien toteutus Suoritin, väylä, tiedon esitys
Kertausluento 2 (lu04, lu05, lu06) Aliohjelmien toteutus Suoritin, väylä, tiedon esitys Tyypit, Parametrit Aktivointitietue (AT) AT-pino Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset
Lisätiedot