Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muistipiirit. Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)"

Transkriptio

1 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 1 (24)

2 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 2 (24) Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeiset muistipiirityypit ja muistipiireihin liittyvät käsitteet mainitaan muistipiirien keskeisiä sovelluksia esitetään eri kiintomuistityypit ja niiden keskeiset ominaisuudet käydään läpi kiintomuistin signaalit ja piirrosmerkki käydään läpi vaihtomuistin signaalit ja piirrosmerkki sekä ohjaus ja ajoitus esitetään suuren vaihtomuistin kokoaminen pienemmistä piireistä esitellään eri vaihtomuistityypit ja niiden keskeiset ominaisuudet lisäsisältönä esitetään esimerkki vaihtomuistista lukemisesta ja siihen kirjoittamisesta Luvun tavoitteena on antaa yleiskäsitys muistipiireistä ja niiden käytöstä digitaalilaitteissa opettaa kokoamaan suuri muisti pienemmistä muistipiireistä

3 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 3 (24)? 1 Yleistä muistipiireistä ROM RWM Muistipiirejä (memory circuits) käytetään tietokoneissa aina mikrokontrollerilla toteutetuissa digitaalilaitteissa hyvin usein muissakin digitaalilaitteissa usein Keskeiset muistityypit: kiintomuisti (lukumuisti) ROM (Read-Only Memory) vaihtomuisti (luku-kirjoitusmuisti) RWM (Read-Write Memory), RAM Nykyisin käytössä oleviin kiintomuisteihin voidaan myös kirjoittaa tietoa kirjoittaminen on hidasta ja lukemista mutkikkaampaa Vaihtomuistiin voidaan kirjoittaa ja siitä voidaan lukea tietoa: kirjoittaminen ja lukeminen ovat yhtä nopeita ja helppoja Kiintomuistissa on laitteen ohjelma tai osa ohjelmaa Vaihtomuistissa pidetään tietoja, joita muutetaan usein laskennan väli- ja lopputulokset yleistietokoneissa myös ohjelma

4 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 4 (24) Muistipiirin osat ja liitännät Muistipiiri koostuu muistisoluista (memory cells) ja solujen käsittelyyn tarvittavasta logiikasta Kukin muistisolu tallettaa yhden bitin tai useita bittejä tietoa Muistisolut on järjestetty ryhmiksi, joita nimitetään muistipaikoiksi ja sanoiksi (word, W): näissä on muistin sisältö eli data Sananpituus (word length) on yleensä n x 8 bittiä 8 bitin ryhmää nimitetään tavuksi (byte, B) ja sen puolikasta puolitavuksi (nibble) Jokaiselle muistipaikalle on oma osoite (address): antamalla tietty osoite päästään kiinni kyseisen muistipaikan sisältöön Lisäksi tarvitaan muistin toiminnan ohjaussignaaleja (control signals) Muistipiirin liitännät Muistipiiri MEM Osoitetulot Ohjaustulot Dataliitännät

5 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 5 (24) Muistin koko ja sen merkintätapa Uusi standardi IEC ei vielä yleisesti käytössä Muistin koon mittayksiköt taulukossa Muistin koon ilmoittaminen b bittiä (b, bits), esim. 2 Mib t tavua (B, bytes), esim. 256 KiB s (sanaa) x n (bittiä/sana), esim. 128 Ki x 16 Yksikkö Esimerkkejä: 64 B = 64 tavua = 512 b = 512 bittiä (hyvin pieni muistipiiri) 16 MiB = 16 mebitavua = B = 128 Mib = b (iso piiri) 32 Ki x 16 = 64 KiB = B = b 64 Mi x 1 = 64 Mib = b Koko Ki Mi Gi Ti kibi mebi gibi tebi Pi pebi , Ei exbi , Muistipiiri(t) Muistipiiri(t)

6 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 6 (24) Muistin osoitetulot ja osoitteet? 2 Muistin sanojen lukumäärä määrää muistin osoitetulojen määrän ja osoiteavaruuden (address space) s sanaa osoitetuloja log 2 s ylöspäin pyöristettynä kääntäen: n osoitetuloa muistissa (max) 2 n sanaa s sanaa osoiteavaruus 0 s-1 Muistipiiri(t) Muistipiiri(t) Esimerkkejä: Sanoja 64 1 Ki 64 Ki 256 Ki 1 Mi 16 Mi Osoitetuloja Osoitetulot A0 - A5 A0 - A9 A0 - A15 A0 - A17 A0 - A19 A0 - A23 Osoiteavaruus 0-3F FF FFFF FFFF FFFFF FFFFFF

7 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 7 (24) Muistin sisältö ja sen esittäminen Jokaiseen muistin osoitteeseen liittyy sananpituuden mittainen rekisteri Rekistereihin on talletettuna muistin sisältö eli data Muistin sisältö voidaan esittää taulukolla Esimerkki: 1 Ki x 16 muistin sisältö Muistin osoite Binaari Heksa Desimaali FD FE 3FF Muistipiiri(t) Muistipiiri(t) Muistin sisältö eli data Binaari Heksa B55C AB89 0D46 9D15 0D1E DE24

8 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 8 (24) Muistipiirien ryhmittely eri tyyppeihin voidaan ryhmitellä eri ominaisuuksien suhteen tyyppeihin Sisällön pysyvyys haihtumattomat (non-volatile) sisältö säilyy käyttöjännitteestä riippumatta kiintomuistipiirit ovat tällaisia haihtuvat (volatile) sisältö katoaa, kun käyttöjännite poistetaan vaihtomuistipiirit ovat yleensä tällaisia Saantitapa suorasaantimuistit (RAM, Random Access Memory) NV mikä tahansa muistipaikka on milloin tahansa osoitettavissa sarjasaantimuistit (SAM, Sequential Access Memory) tietyn muistipaikan sisältö on osoitettavissa vain ajoittain siirtorekisterit, muistitikkujen ja -korttien muistipiirit muut (esim. jonomuisti FIFO, pinomuisti LIFO, vertomuisti CAM) V RAM SAM

9 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 9 (24) Kiintomuisti ROM Kiintomuistin (ROM) sisältöä ei käytön aikana muuteta ollenkaan tai muutetaan yleensä harvemmin kuin sitä luetaan Kiintomuisti säilyttää sisältönsä, vaikka käyttöjännite katkaistaan Kiintomuistin sisältö kirjoitetaan siihen jollain seuraavista tavoista: valmistettaessa piirivalmistajan tehtaassa (harvinainen) ennen laitteeseen asennusta ohjelmointilaitteessa (laitevalmistaja ohjelmoi, harvinainen) laitteeseen asennettuna tuotantolinjalla (laitevalmistaja ohjelmoi, yleinen) normaalin käytön aikana (käyttäjä tekee, muistitikut, -kortit ja vastaavat, yleinen) Osoite Piirin valinta Luku k bittiä bittiä Kiintomuisti 2 kk sanaa sanaa n bittiä/sana 2 kk x n bittiä bittiä n bittiä bittiä Datalähdöt

10 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 10 (24) Ei uusissa tuotteissa Uusissa tuotteissa Kiintomuistityypit Tyyppi Teknologia Kirjoitus Tyhjennys Maski-ROM Bipolaarinen Piirivalmistaja Ei PROM Bipolaarinen Ohjelmointilaite Ei EPROM Unipolaarinen Ohjelmointilaite UV-valo (ikkuna) OTPROM Unipolaarinen Ohjelmointilaite Ei Flash Unipolaarinen Tuotantolinj. tai Sähköinen, kokotoiminnan aikana naan tai lohkoina EEPROM Unipolaarinen Toiminnan aikana Sähköinen, sana kerrallaan Eri muistityypeillä on erilaiset kirjoitusominaisuudet Maski-ROM, PROM ja OTPROM voidaan kirjoittaa vain kerran, muut kertaa Sanan kirjoitus kestää paljon kauemmin kuin sen lukeminen ROM Ennen kirjoitusta muisti on tyhjennettävä Flash-muisteissa tietoa 1 bitti / solu (SLC) tai 2 tai 4 bittiä / solu (MLC) Unipolaariset kiintomuistit ovat hitaita: saantiaika ns

11 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 11 (24) Flash-muistityypit? 3 NOR-Flash ("normaali" Flash) suorasaantimuisti: kaikki muistipaikat aina luettavissa uusissa piireissä ryöppyluku: saantiaika vain noin 10 ns/sana tyhjennys koko piiri tai lohko kerrallaan, kirjoitus lohkoittain lohkokoko vaihtelee piirityypeittäin, esim. 512 Kib (64 KiB) käyttö sulautettujen järjestelmien ohjelmamuistina kapasiteetit Mib (4 MiB - 64 MiB) NAND-Flash sarjasaantimuisti: peräkkäiset muistipaikat luetaan sivuittain tyhjennys lohko kerrallaan, kirjoitus sivuittain sivu- ja lohkokoko vaihtelee, esim. 518 B / sivu, lohko 32 sivua käyttö massamuistina muistikortit ja -tikut kiintolevyt (SSD, Solid State Disk) kapasiteetit 128 Mib Gib (16 MiB - 64 GiB)

12 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 12 (24) Kiintomuistin signaalit ja piirrosmerkki Muistin koko 1 Ki x 8 = 8192 bittiä (pieni muisti) 10 osoitetuloa A0 - A9 8 datalähtöä D0 - D7 Yksi piirin valintasignaali CS tai CE kun CS = 0, piiri on aktiivinen Yksi lähdön sallintasignaali RD tai OE kun RD = 0, piirin datalähdöistä voidaan lukea osoitetulojen määräämän muistipaikan sisältö kun RD = 1, piirin lähtö ei ole aktiivinen (kolmetila-lähtö) Nykyisissä kiintomuisteissa on lisäksi kirjoitukseen tarvittavia signaaleja Uusissa nopeissa kiintomuisteissa on myös kellosignaali A0 A1 A2 A3 A4 A5 A6 A7 A8 A9 CS RD 0 9 Osoiteriippuvuus ROM 1KX8 0 A 1023 G1 1EN[READ] [0]A [1]A [2]A [3]A [4]A [5]A [6]A [7]A ROM D0 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7

13 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 13 (24) Vaihtomuisti Vaihtomuistista voidaan lukea ja siihen voidaan kirjoittaa mielivaltaisen monta kertaa Vaihtomuisti tyhjenee, kun käyttöjännite katkaistaan Vaihtomuistissa on seuraavat liitännät: osoitetulot (k tuloa) piirin valintatulo tai -tulot luvun ja kirjoituksen valintatulo tai -tulot datatulot ja -lähdöt (n erillistä tai yhteistä tuloa ja lähtöä) synkronisissa nopeissa vaihtomuisteissa lisäksi kellotulot ja toimintaan liittyviä muita erikoistuloja ja -lähtöjä RWM RAM Osoite k bittiä bittiä Piirin valinta Luku Kirjoitus Vaihtomuisti 2 k n k bittiä bittiä sanaa sanaa n bittiä/sana 2 kk x n bittiä bittiä n bittiä bittiä Datatulot Datalähdöt

14 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 14 (24) Suuren vaihtomuistin signaalit ja piirrosmerkki? 4 Muistin koko 1 Mi x 8 = 8 Mib 20 osoitetuloa A0 - A19 Yhteiset dataliitännät D0 - D7 luettaessa lähtöjä kirjoitettaessa tuloja Piirin valintasignaali CS tai CE kun CS = 0, piiri on aktiivinen Luvun ja kirjoituksen valintasignaalit RD tai OE ja WR tai WE kun RD = 0, piirin dataliitännöistä (lähdöistä) voidaan lukea osoitetulojen määräämän muistipaikan sisältö kun WR = 0, piiri kirjoittaa dataliitäntöjen (tulojen) mukaisen sanan osoitetulojen määräämään muistipaikkaan A0 A1 A19 CS RD WR. RAM 1MX8 0 0 A G1 1EN2[READ] 1C3[WRITE] A,3D/2. RWM D0 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7

15 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 15 (24) Pienen vaihtomuistin signaalit ja piirrosmerkki Lisä Muistin koko 64 x 4 = 256 bittiä 6 osoitetuloa A0 - A5 Erilliset datatulot DI0 - DI3 ja -lähdöt DO0 - DO3 Piirin valintasignaali CS tai CE kun CS = 0, piiri on aktiivinen Luvun ja kirjoituksen yhdistetty valintasignaali R/W kun R/W = 0, piiri kirjoittaa datatulojen mukaisen sanan osoitetulojen määräämään muistipaikkaan kun R/W = 1, piirin datalähdöista voidaan lukea osoitetulojen määräämän muistipaikan sisältö A0 A1 A2 A3 A4 A5 CS R/W DI0 DI1 DI2 DI3 0 RAM 64X4 0 A 63 5 G1 1EN[READ] 1C2[WRITE] A, 2D A RWM DO0 DO1 DO2 DO3

16 Vaihtomuistin ohjaus ja ajoitus Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 16 (24) Piirin valintasignaali CS (Chip Select) tai CE (Chip Enable) on yleensä nollassa aktiivinen Valintasignaaleja voi olla useita: kaikkien tulee olla aktiivisia, jotta piiri aktivoituisi Luvun ja kirjoituksen valintasignaali tai -signaalit yksi signaali R/W (Read/Write) erilliset nollana aktiiviset signaalit lukusignaali RD (Read) tai OE (Output Enable) kirjoitussignaali WR (Write) tai WE (Write Enable) vain toinen saa olla aktiivinen Signaalien ajoitus on tärkeä ensin osoite ja valintasignaali sitten luku- tai kirjoitussignaali piirin saantiaika t a ja jaksonaika t c on otettava huomioon RD WR CS R/W Lisä CE OE WE

17 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 17 (24) Vaihtomuistista lukemisen aikakaavio Esimerkki: mikroprosessori lukee siihen liitetystä muistista RWM Lisä CLK A0-Ak CS RD WR T1 T2 T3 T1 Osoite asetettu Jaksonaika t rc Saantiaika t a Prosessorin kellosignaali Prosessorin antamat signaalit Prosessori lukee datan D0-Dn Lähdöt passiiviset Data asetettu Muistipiiri asettaa datan Muistipiirin antamat signaalit

18 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 18 (24) Vaihtomuistiin kirjoittamisen aikakaavio Esimerkki: mikroprosessori kirjoittaa siihen liitettyyn muistiin RWM Lisä CLK A0-Ak CS T1 T2 T3 T1 Osoite asetettu Jaksonaika t wc Prosessorin kellosignaali Prosessorin antamat signaalit RD WR D0-Dn Prosessori asettaa datan Data asetettu Muistipiiri kirjoittaa datan

19 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 19 (24) Vaihtomuistin laajentaminen RWM Sananpituuden lisääminen suoraviivaista: kukin piiri muodostaa osan sanasta Osoiteavaruuden laajentaminen kaksinkertaistaminen invertterillä suurempi laajennus dekooderilla muistipiireissä on kolmetilalähtö: valitsemattoman piirin lähdöt ovat suuri-impedanssiset eli passiiviset Usein tarvitaan käytännössä molemmat laajennustavat yhtä aikaa Esimerkki kolmetilalähtöisestä vaihtomuistista: A0-A19 CS RD WR RAM 1MX8 ADDR CS DATA READ WRITE D0-D7 Kolmetilalähdön merkintä

20 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 20 (24) Vaihtomuistin sananpituuden lisääminen Kytketään piirejä rinnakkain tarvittava määrä Samat ohjaussignaalit kaikkiin piireihin Esimerkki: 1 Mi x 16 -vaihtomuisti 1 Mi x 8 -piireistä RWM A0-A19 CS RD WR RAM 1MX8 ADDR CS DATA READ WRITE RAM 1MX8 ADDR CS DATA READ WRITE D0-D7 D8-D15

21 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 21 (24)? 5 Vaihtomuistin osoiteavaruuden laajentaminen Osoitedekooderi EN A20 A21 A0-A19 RD WR X/Y EN 1 2 Esimerkki: 4 Mi x 8 vaihtomuisti 1 Mi x 8 -muistipiireistä RWM RAM 1MX8 ADDR CS DATA RD WR RAM 1MX8 ADDR CS DATA RD WR RAM 1MX8 ADDR CS DATA RD WR RAM 1MX8 ADDR CS DATA RD WR Vain yksi piiri kerrallaan aktiivinen Osoitteet H- 0FFFFFH Osoitteet H- 1FFFFFH Osoitteet H- 2FFFFFH D0-D7 Osoitteet H- 3FFFFFH

22 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 22 (24) Staattiset vaihtomuistit SRAM Staattisissa vaihtomuisteissa (SRAM, Static RAM) muistielementti on salpa Data säilyy kerran kirjoitettuna, kunhan käyttöjännite pysyy Edellä on kuvattu asynkronisten staattisten vaihtomuistien ominaisuuksia Staattiset vaihtomuistit ovat nopeita: asynkronisen SRAM:n saantiaika n. 10 ns Nykyisin paljolti käytössä synkroniset DDR (Dual Data Rate) ja QDR (Quadruple Data Rate) -vaihtomuistit peräkkäisten muistipaikkojen osoittaminen on erittäin nopeaa kellosignaalin tahdissa, saantiaika jopa 0,5 ns Yleinen muistityyppi digitaalilaitteissa ja tietokoneissa välimuisteina Prosessori Sis. välimuistit Ulkoinen välimuisti Päämuisti Toisiomuisti (kiintolevy)

23 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 23 (24)? 6 Dynaamiset vaihtomuistit DRAM Dynaamisissa vaihtomuisteissa (DRAM, Dynamic RAM) muistielementti on kondensaattori yksinkertainen rakenne Data häviää, ellei sitä virkistetä määrävälein (8-64 ms piiristä riippuen) Virkistäminen vaatii virkistyslogiikan DRAM:n käyttäminen vaatii mutkikkaamman ohjauspiirin kuin SRAM:n DRAM:issa osoite annetaan kahdessa osassa peräkkäin: riviosoite ja sarakeosoite vähemmän nastoja piirissä, mutta hitaampi toiminta Peräkkäisten muistipaikkojen lukeminen/kirjoittaminen nopeaa: ~10 ns Nykyisin käytössä FPM (Fast Page Mode), EDO (Extended Data Out), SDRAM (Synchronous DRAM) ja DDR (Double Data Rate) Käytössä tietokoneissa päämuistina ja muuallakin suurina muisteina Prosessori Sis. välimuistit Ulkoinen välimuisti Päämuisti Toisiomuisti (kiintolevy)

24 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 20 Sivu 24 (24) Yhteenveto Keskeiset muistityypit ovat ovat vaihtomuisti ja ja kiintomuisti Muistipiirin muistisolut on on järjestetty sanoiksi: jokaisella sanalla sanalla on on oma oma osoite, osoite, jolla jolla päästään kiinni kiinni kyseiseen sanaan sanaan Muistin Muistin koko koko ilmoitetaan bitteinä, tavuina tai tai sanoina x sananpituus voidaan ryhmitellä haihtumattomiin ja ja haihtuviin sekä sekä suorasaanti- ja ja sarjasaantimuisteihin Kiintomuistin sisältö sisältösäilyy, säilyy, vaikka vaikka käyttöjännite katkaistaan: siinä siinäon on osoitetulot, datalähdöt sekä sekäpiirin valintatulo Kiintomuistityypit ovat ovat ohjelman kiinteysjärjestyksessä maski-rom, PROM, PROM, OTPROM, EPROM, Flash Flash ja ja EEPROM Vaihtomuistissa on on osoitetulot, datatulot ja ja -lähdöt sekä sekäpiirin piirinvalinta- ja luku/kirjoitustulot: lukemiseen ja ja kirjoittamiseen on on omat omat ajoituksensa Vaihtomuistia voidaan laajentaa käyttämällä useita useita piirejä: piirejä: voidaan laajentaa osoiteavaruutta tai tai lisätä lisätäsananpituutta Staattinen vaihtomuisti säilyttää sisältönsä, kunhan kunhan käyttöjännite säilyy, säilyy, ja mutta mutta dynaamista on on virkistettävä

ELEC-C3240 Elektroniikka 2

ELEC-C3240 Elektroniikka 2 ELEC-C324 Elektroniikka 2 Marko Kosunen Marko.kosunen@aalto.fi Digitaalielektroniikka Tilakoneet Materiaali perustuu kurssiins-88. Digitaalitekniikan perusteet, laatinut Antti Ojapelto Luennon oppimistavoite

Lisätiedot

MUISTIPIIRIT H. Honkanen

MUISTIPIIRIT H. Honkanen MUISTIPIIRIT H. Honkanen Puolijohdemuistit voidaan jaotella käyttötarkoituksensa mukaisesti: Puolijohdemuistit Luku- ja kirjoitusmuistit RAM, Random Access Memory - Käytetään ohjelman suorituksen aikaisen

Lisätiedot

Sekvenssipiirin tilat. Synkroninen sekvenssipiiri ? 1 ? 2

Sekvenssipiirin tilat. Synkroninen sekvenssipiiri ? 1 ? 2 Luku igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AKo igitaalitekniikka (piirit) Täsmätehtävät.8. Fe/AK Opetuskerta Sivu 4 Luku Opetuskerta Sivu Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luento 7 (verkkoluento 7) Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti, Hamming-koodi Välimuisti, muisti 1 Tiedon tarkistus Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

Ohjelmoitavat logiikkaverkot

Ohjelmoitavat logiikkaverkot Digitaalitekniikka (piirit) Luku 9 Sivu (3) Ohjelmoitavat logiikkaverkot.8.24 Fe/AKo Ohjelmoitavat logiikkaverkot Ohjelmoitavat logiikkaverkot Programmable logic logic PLD-piirit Programmable logic logic

Lisätiedot

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi

Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi 3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 15 Sivu 1 (17) Salvat ja kiikut 1D C1 C1 1T 1J C1 1K S R igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu (7).8.24 Fe/AKo C J C K C T C C J C K igitaalitekniikka (piirit) Luku 5 ivu 2 (7).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa esitetään salpapiirit, jotka ovat yksinkertaisimpia

Lisätiedot

Peruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: JA-EI-portti A B. TAI-EI-portti A B = 1

Peruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: JA-EI-portti A B. TAI-EI-portti A B = 1 Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu () Kombinaatiopiirit.9. Fe J-EI- (NND) ja TI-EI- (NOR) -portit Peruspiirejä yhdistelemällä saadaan seuraavat uudet porttipiirit: NND? B B & B B = & B + B + B

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu 1 (23) Kombinaatiopiirielimet MUX X/Y 2 EN

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu 1 (23) Kombinaatiopiirielimet MUX X/Y 2 EN Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu ().9. Fe DX G = G EN X/Y Digitaalitekniikan matematiikka Luku 8 Sivu ().9. Fe Johdanto Tässä luvussa esitetään keskeisiä kombinaatiopiirielimiä ne ovat perusporttipiirejä

Lisätiedot

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luento 7 (verkkoluento 7) Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti, Hamming-koodi Välimuisti, muisti 1 Tiedon tarkistus Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

Esimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu

Esimerkkitentin ratkaisut ja arvostelu Sivu (5) 2.2.2 Fe Seuraavassa on esitetty tenttitehtävien malliratkaisut ja tehtäväkohtainen arvostelu. Osassa tehtävistä on muitakin hyväksyttäviä ratkaisuja kuin malliratkaisu. 2 Tehtävät on esitetty

Lisätiedot

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen,

3. Luento: Muistin hallinta. Tommi Mikkonen, 3. Luento: Muistin hallinta Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti Yhteenveto

Lisätiedot

Sulautetut järjestelmät

Sulautetut järjestelmät 1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen

Lisätiedot

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva 6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä

Lisätiedot

Sekvenssipiirin tilat

Sekvenssipiirin tilat igitaalitekniikka (piirit) Luku Täsmätehtävä Tehtävä Sekvenssipiirin tilat Montako tilaa vähintään tarvitaan seuraavissa sekvenssipiireissä: Painikkeella ohjattava lampun sytytys ja sammutus. Näyttöä ohjaava

Lisätiedot

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 14 Sivu 1 (16) Sekvenssipiirit. Kombinaatiopiiri. Tilarekisteri

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 14 Sivu 1 (16) Sekvenssipiirit. Kombinaatiopiiri. Tilarekisteri Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu (6).8.24 Fe/AKo Tilarekisteri Kombinaatiopiiri Digitaalitekniikka (piirit) Luku 4 Sivu 2 (6).8.24 Fe/AKo Johdanto Tässä luvussa todetaan esimerkin avulla kombinaatiopiirien

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet

CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Pasi Vähämartti ITSEOPISKELU 1(10) CLPD ja FPGA piirien arkkitehtuuri ja ominaisuudet Tutki data-kirjasta XC9500-sarjan CPLD piirin: 1. Arkkitehtuuri 2. Suurimman ja pienimmän piirin portti-, pinni- ja

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään

Lisätiedot

Käytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit

Käytännön logiikkapiirit ja piirrosmerkit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu (27) EN 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 2 EN X/Y X/Y 0 2 3 Digitaalitekniikan matematiikka Luku 7 Sivu 2 (27) Johdanto Tässä luvussa esitellään käsitteet logiikkaperhe ja

Lisätiedot

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2) Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Tiedon tarkistus (4)

Tiedon tarkistus (4) Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa

Lisätiedot

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2) Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä tapauksessa

Lisätiedot

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2) Luento 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Historiaa Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä

Lisätiedot

Kytkentäkentän teknologia

Kytkentäkentän teknologia Kytkentäkentän teknologia Kertaus kentän rakenteeseen vaikuttavat teknologiset tekijät Huom. tätä ei löydy kirjasta! Rka/ML -k000 Tiedonvälitystekniikka I 9 - Kertaus - Tilaporras - esimerkki Tilakytkin

Lisätiedot

Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti. Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa

Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti. Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa

Lisätiedot

Tiedon tarkistus (4)

Tiedon tarkistus (4) Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Muistien historiaa 1 Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa

Lisätiedot

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2)

Tiedon tarkistus (4) Esimerkki ohjelmistotason tarkistusmerkistä (2) Tiedon muuttumattomuus (2) Jakso 7 Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Pariteetti Hamming-koodi Välimuisti Tavallinen muisti Tiedon tarkistus (4) Tiedon oikeellisuutta ei voi tarkistaa yleisessä tapauksessa

Lisätiedot

Digitaalilaitteen signaalit

Digitaalilaitteen signaalit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit

BL40A17x0 Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit BL4A17x Digitaalielektroniikka A/B: Ohjelmoitavat logiikkapiirit Ohjelmoitavat logiikkapiirit (PLD, Programmable Logic Device) PLD (Programmable Logic Device) on yleinen nimitys integroidulle piirille,

Lisätiedot

Yleinen arkkitehtuuri

Yleinen arkkitehtuuri TIES530 - Sulautettujen järjestelmien arkkitehtuurit Luento 2: Tietokonearkkitehtuurit Jukka Ihalainen, jukka.ihalainen@chydenius.fi Tietoliikennelaboratorio, http://rf.chydenius.fi Yleinen arkkitehtuuri

Lisätiedot

Väylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1

Väylät. Tietokoneen rakenne. Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express. Luento 2-1 Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:

Lisätiedot

Internal Memory, Cache

Internal Memory, Cache Tietokoneen rakenne Luento 4 Internal Memory, Cache Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4-1 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1) Luento 4-2 Tietokoneen

Lisätiedot

Internal Memory, Cache

Internal Memory, Cache Tietokoneen rakenne Internal Memory, Cache Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1) Luento 4-1 Luento 4-2 Goals

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

F = AB AC AB C C Tarkistus:

F = AB AC AB C C Tarkistus: Digitaalitekniikka I, tenttitehtäviä ratkaisuineen I 3..995 2. c) esitä seuraava funktio kanonisten summien tulona f(,,) = + Sovelletaan DeMorganin teoreemaa (työläs). Teoriaminimointia ei ole käytetty!

Lisätiedot

XILINXIN 7-SARJAN FPGA-PIIRIEN MUISTIRESURSSIT JA NIIDEN KÄYTTÖ SUUNNITTELUSSA

XILINXIN 7-SARJAN FPGA-PIIRIEN MUISTIRESURSSIT JA NIIDEN KÄYTTÖ SUUNNITTELUSSA XILINXIN 7-SARJAN FPGA-PIIRIEN MUISTIRESURSSIT JA NIIDEN KÄYTTÖ SUUNNITTELUSSA Joona Salmela Ohjaaja: Jukka Lahti ELEKTRONIIKAN JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA 2019 2 Salmela J. (2019) Xilinxin

Lisätiedot

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Fig 4.1 [Sta16] Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen

Lisätiedot

Kombinatorisen logiikan laitteet

Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA

TIETOKONEEN MUISTI NYT JA TULEVAISUUDESSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Joona Hasu, Mikko Haavisto, Ilari Pihlajisto, Marko Vesala

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten

Lisätiedot

Taneli Härkönen. SSD-massamuistin sulauttaminen ajoneuvotietokoneeseen

Taneli Härkönen. SSD-massamuistin sulauttaminen ajoneuvotietokoneeseen Taneli Härkönen SSD-massamuistin sulauttaminen ajoneuvotietokoneeseen Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikka ja liikenne Tietotekniikka Kevätlukukausi 2010 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala

Lisätiedot

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt

c) loogiset funktiot tulojen summana B 1 = d) AND- ja EXOR-porteille sopivat yhtälöt IGITLITEKNIIKK I 5 Tentti:.. ELEKTRONIIKN LORTORIO Henkilötunnus - KT Σ. Kaksituloisen multiplekserin toimintaa kuvaa looginen funktio = +. Esitä a) :n toiminta K-kartalla (,5 p) b) minimoituna summien

Lisätiedot

Internal Memory, Cache (välimuisti)

Internal Memory, Cache (välimuisti) Tietokoneen rakenne Luento 4 Internal Memory, Cache (välimuisti) Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory Luento 4-1 Key Characterics of Memories / Storage (Sta06 Table 4.1)

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Internal Memory, Cache (välimuisti)

Internal Memory, Cache (välimuisti) Tietokoneen rakenne Internal Memory, Cache (välimuisti) Luento 4 Key Characterics of Memories / Storage Stallings: Ch 4, Ch 5 Key Characteristics Locality Cache Main Memory (Sta06 Table 4.1) Luento 4-1

Lisätiedot

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA

LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA LUKUJA, DATAA KÄSITTELEVÄT FUNKTIOT JA NIIDEN KÄYTTÖ LOGIIKKAOHJAUKSESSA Tavallisimmin lukuja käsittelevien datasanojen tyypiksi kannattaa asettaa kokonaisluku 16 bitin INT, jonka vaihtelualueeksi tulee

Lisätiedot

Kytkentäkentän teknologia

Kytkentäkentän teknologia Kytkentäkentän teknologia Kertaus kentän rakenteeseen vaikuttavat teknologiset tekijät Huom. tätä ei löydy kirjasta! Rka/ML -k99 Tiedonvälitystekniikka I 0 - Kertaus - Tilaporras - esimerkki Tilakytkin

Lisätiedot

Luento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken

Luento 2: Väylät Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken Tietokoneen rakenne Luento 2 Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Luento 2-1 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys:

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut

BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut BL40A1711 Johdanto digitaaleketroniikkaan: Sekvenssilogiikka, pitopiirit ja kiikut Sekvenssilogiikka Kombinatooristen logiikkapiirien lähtömuuttujien nykyiset tilat y i (n) ovat pelkästään riippuvaisia

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 18 Sivu 1 (32) Rekisterit ja laskurit R C1 SRG4 R C1/ CTRDIV16 1R G2 2CT=15 G3 C1/2,3 + CT 3

Digitaalitekniikka (piirit) Luku 18 Sivu 1 (32) Rekisterit ja laskurit R C1 SRG4 R C1/ CTRDIV16 1R G2 2CT=15 G3 C1/2,3 + CT 3 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 8 Sivu (32) R C D SRG4 R C/ D CTRDIV6 R G2 2CT=5 G3 C/2,3 + CT 3 Digitaalitekniikka (piirit) Luku 8 Sivu 2 (32) Johdanto Tässä luvussa esitellään keskeiset salpoja ja kiikkuja

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe

Lukujärjestelmät. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen Fe Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 3 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen.9.2 Fe Lukujärjestelmät Kymmen- eli desimaalijärjestelmä: kantaluku perinteisesti käytetty ja tuttu numerot,,

Lisätiedot

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 6: Väylät ja keskeytykset BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 6: Väylät ja keskeytykset 2 5.3.2012 Johdanto Sulautettua järjestelmää voidaan ajatella sen toiminnallisuuden kannalta: Prosessointi Tiedonkäsittelyoperaatiot

Lisätiedot

ANSI/IEEE Std

ANSI/IEEE Std Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 1 (26) Lukujärjestelmät ja lukujen esittäminen ANSI/IEEE Std 754-2008 0 1 0 1 1 0 0 0 B = Σ B i 2 i Digitaalitekniikan matematiikka Luku 9 Sivu 2 (26) Johdanto

Lisätiedot

Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu

Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu Digitaalitekniikka (piirit) Luku 6 Sivu (5) Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu.8.24 Fe/AKo Synkronisten sekvenssipiirien suunnittelu Digitaalitekniikka (piirit) Luku 6 Sivu 2 (5) Synkronisten sekvenssipiirien

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET T700504 syksyllä 2014 OSA 2 Veijo Korhonen 4. Bipolaaritransistorit Toiminta Pienellä kantavirralla voidaan ohjata suurempaa kollektorivirtaa (kerroin β), toimii vahvistimena -

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

Luento 2: Väylät Luento 2. Luento 2-1 R/W. Req / Rel. - Ajoitus. Luento 2-3. Memory. Luento 2-5

Luento 2: Väylät Luento 2. Luento 2-1 R/W. Req / Rel. - Ajoitus. Luento 2-3. Memory. Luento 2-5 Luento 2 Väylä (Sta06 Fig 3.16) Väylät Stallings: Ch 3 Mitä väylällä liikkuu? Väylän ominaisuuksia PCI-väylä PCI Express Laitteiden väliseen kommunikointiin Tav. yleislähetys: kaikki kuulevat kaiken u

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla

Lisätiedot

Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen

Tietokonetekniikka Edita, Seppo Haltsonen, Esko T. Rautanen SISÄLLYS 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö... 14 1.1 Mikä tietokone on?... 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen... 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin

Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin 19.10.1998 Nopea tiedonkeruulaitteisto radiokanavamittauksiin Matti Leppänen (TKK/IRC/Sovellettu elektroniikka) Kimmo Kalliola (TKK/IRC/Radiolaboratorio) 1 Johdanto Tämän raportin tavoitteena on esitellä

Lisätiedot

Haihtumattomat tallennusmenetelmät sulautetussa anturijärjestelmässä

Haihtumattomat tallennusmenetelmät sulautetussa anturijärjestelmässä Jaakko Mäntymaa Haihtumattomat tallennusmenetelmät sulautetussa anturijärjestelmässä Tietotekniikan (Sulautetut järjestelmät) pro gradu -tutkielma 25. lokakuuta 2006 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Tiedon esitysmuodot Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti

Tiedon esitysmuodot Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Luentokerta 4 Tiedon esitysmuodot Tiedon muuttumattomuuden tarkistus Järjestelmän sisäinen muisti Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M

KÄYTTÖOHJE TEHR LU / TEHR-M V1.0.7 (31.10.2013) 1 (5) YHTEENSOPIVT TUOTTEET TEHR LU TEHR LU-PU TEHR- TEHR--PU TEKNISET TIEOT Käyttöjännite Virrankulutus ittausalue (valitaan jumppereilla) Toiminnot Optiot Lähdöt Tiedonsiirto Tarkkuus

Lisätiedot

h Kaksi h Verkkojohto h Julkaisut: h Verkkolaite h Puhelinkaapeli v Asennusopas Huomautuksia: 1. Joidenkin mallien pakkauksiin voi

h Kaksi h Verkkojohto h Julkaisut: h Verkkolaite h Puhelinkaapeli v Asennusopas Huomautuksia: 1. Joidenkin mallien pakkauksiin voi Olet ostanut IBM ThinkPad G40 Series -tietokoneen. Tarkista, että tietokoneen pakkauksessa on tässä mainitut osat. Jos jokin osa puuttuu tai on vahingoittunut, ota yhteys tuotteen myyjään. h Tietokone

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot

Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot. Tiedostot Tiedosto yhteenkuuluvien tietojen joukko, joka on tavallisesti talletettu pysyväismuistiin muodostuu tietueista, jotka voivat olla keskenään samanlaisia tai vaihdella tyypiltään tiedostot ovat joko tekstitiedostoja

Lisätiedot

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

Välimuistin suorituskyvyn mittaus

Välimuistin suorituskyvyn mittaus Välimuistin suorituskyvyn mittaus Oletetaan, että välimuistiosuman kustannukset on sisällytetty normaaliin CPU-jaksoon. Tällöin CPU time = IC CPI CC = IC (CPI ideal + Memory-stall cycles) CC CPI stall

Lisätiedot

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0). V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100

LOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100 Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).

Lisätiedot

07.02.2006 Nokeval Oy. Käyttöohje 7181

07.02.2006 Nokeval Oy. Käyttöohje 7181 07.02.2006 Nokeval Oy Käyttöohje 7181 Sisällysluettelo 1 Yleiskuvaus... 3 2 Tekniset tiedot... 4 3 Käyttöönotto... 5 3.1 Jumpperiasetukset... 5 3.2 Riviliitinkytkennät... 6 3.3 Asettelut... 7 3.3.1 Sarjaliikenne...

Lisätiedot

File: C:\tmp\tmp\mch.txt 24.7.2001, 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995

File: C:\tmp\tmp\mch.txt 24.7.2001, 9:37:46. JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995 RYYDLAB OHJE JUKKA LAAKKONEN, OH1NPK ORIKEDONKATU 16 FIN-20380 TURKU May 18, 1995 MOBIRA/SALORA KANAVALOGIIKAN ASENNUS JA OHJELMOINTI YLEISTÄ Kortti on suunniteltu käytettäväksi käyttölaitteen ja synteesin

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo.

Q = pienin suunniteltu ilmamäärä ja k = puhaltimen tai iirispellin k-arvo. V1..12(1.1.215) 1 (6) Tämä ohje on tarkoitettu laitteille, joiden ohjelmistoversio on 1..12 tai uudempi. ILMAMÄÄRÄN MITTAUS Ilmamäärä voidaan mitata: 1. Virtausmittausliitännöillä varustetuista puhaltimista.

Lisätiedot

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1 Luku Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Opetuskerta Sivu Luku Opetuskerta Sivu Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

Lisätiedot