POHJOIS-SATAKUNNAN KUNTARAKENNESELVITYS 7.5.2014 Honkajoen kunta Jämijärven kunta Kankaanpään kaupunki Karvian kunta Lavian kunta Pomarkun kunta Siikaisten kunta
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 2 / 52 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus... 4 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat... 6 2.2 Selvitystyön vaiheet... 9 3 Kilpailukyky ja elinvoimaisuus... 10 3.1 Elinkeinot... 10 3.2 Työpaikat, työllisyys ja työvoima... 12 3.3 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö... 13 3.4 Kuntien välinen yhteistyö... 15 4 Palvelut ja asiakkaat... 17 4.1 Palvelutarpeen muutos... 17 4.2 Palvelut ja palveluverkot... 18 4.2.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut... 18 4.2.2 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut... 20 4.2.3 Tekniset ja ympäristötoimen palvelut... 22 4.2.4 Tietohallinto ja tukipalvelut... 26 5 Talous... 28 5.1 Kuntakohtainen tarkastelu... 28 5.2 Lainamäärä ja omavaraisuusaste... 36 5.3 Valtionosuusuudistus ja rakennepoliittinen ohjelma... 37 5.4 Uuden kunnan talous... 38 6 Henkilöstö... 40 6.1 Henkilöstörakenne ja eläköityminen... 40 6.2 Laskennallinen rekrytointitarpeen muutos... 41 7 Demokratia ja johtaminen... 43 7.1 Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen... 43 7.2 Organisaatio ja konsernirakenteet... 44 8 Päätelmät... 46 LÄHTEET... 47
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 3 / 52 1 Johdanto Pohjois-Satakunnan kunnat käyvät neuvotteluja kuntien yhdistymisestä tilanteessa, jossa hyvin merkittävät valtakunnantasoiset tulevaisuuden linjaukset palvelujen järjestämisestä ja kuntataloudesta ovat epävarmoja. Haasteita aiheuttavat erityisesti avoimet kysymykset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja valtionosuuksien määräytymisestä. Selvityshetkellä on tiedossa hallitus- ja oppositiopuolueiden periaatteellinen linjaus sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä viidellä sosiaali- ja terveysalueella, mutta uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä avoimia. Kuntien on hyvin vaikea ottaa kantaa siihen, millainen kuntarakenne palvelisi alueen asukkaita parhaiten seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Selvityksen aikana yleisesti tunnustettu tavoite on kuitenkin ollut se, että kuntarakenteen uudistamisen on lähdettävä alueen asukkaiden tarpeista. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvistaa kuntien toimintakykyä ja elinvoimaisuutta. Nämä tavoitteet ovat ohjanneet myös Pohjois-Satakunnan selvitystyötä ja tulevaisuuden visiointia. Neuvotteluja on käyty rehellisessä ja hyvässä hengessä, mutta epävarman ja monimutkaisen tilanteen vuoksi prosessi on ollut haastava. Osa selvitysalueen kunnista tekee kuntarakenneselvityksiä ja käy neuvotteluja useaan suuntaan. Koko selvitystyön ajan on korostettu, että kunnat selvittävät avoimesti vaihtoehtojaan, eivätkä ole välttämättä määrittäneet tärkeysjärjestystä erilaisille selvityssuunnille. Kunnat eivät ole myöskään poissulkeneet mahdollisuutta säilyä itsenäisinä kuntina. Lukuisista vaihtoehdoista ja kuntarakennelain velvoittavuudesta johtuen kunnat ovat tehneet selvitystyötä varsin kevyellä otteella, mikä on vaikuttanut luonnollisesti kuntien sitoutumiseen ja selvityksen sisältöön. Selvityksen aikana on paikannettu yhteistyömahdollisuuksia, mutta myös yhteistyön ongelmia, joiden korjaaminen on edellytys selvitysalueen elinvoimaisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Pohjois-Satakunnan vahvuuksia ovat yhtenäinen yhdyskuntarakenne, yrittäjähenkisyys, luonnonläheinen ja maaseutumainen elinympäristö. Laadukasta ympäristöä on hyödynnetty kunnissa kehittämällä matkailuelinkeinoja. Matkailun liikevaihto on jo nyt merkittävä, mutta yhteistyöllä sitä on mahdollista kasvattaa entisestään. Selvityksen aikana on yhteisesti tunnustettu, että elinvoimaisuuden kannalta myös laadukkaan elinympäristön, lähipalveluiden ja erityisesti toisen asteen koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on olennaista. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että elinvoimapolitiikan yhteistyötä lisätään ja aluetta kehitetään elinkeinojen näkökulmasta kokonaisuutena kuntarajoista huolimatta. Yhteistyö edellyttää tietoista luottamuksen rakentamista.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 4 / 52 2 Selvityksen tausta, tavoite ja toteutus Kuntien yhdistymisselvitykset ovat osa kuntauudistuksen toteuttamista. Kuntauudistus on laaja kokonaisuus, jonka tavoitteena on uudistaa suomalainen kunta- ja palvelurakenne väestön ikääntymisen, työikäisen väestön määrän vähentymisen ja talouden haasteiden edessä. Kuntauudistuksen tavoitteeksi on asetettu laadukkaiden ja yhdenvertaisten palvelujen turvaaminen, kuntien talouden vahvistaminen sekä kunnallisen itsehallinnon ja kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen. Kuntauudistuksen kokonaisuuteen kuuluvat kuntarakenneuudistus, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, kuntien tehtävien arviointi sekä kaupunkiseudut ja metropoliratkaisu. Valtiovarainministeriö pyysi kevättalvella 2013 kunnilta lausuntoja kuntarakenneuudistusta ohjaavasta kuntarakennelakiluonnoksesta. Lausunnot kuvaavat osuvasti kuntien epävarmuutta tilanteessa, jossa hyvin monet kuntien arkeen vaikuttavat valtakunnalliset linjaukset olivat vielä valmistelussa. Kuntien oli vaikea ottaa kantaa kuntarakennelakiluonnoksen sisältöön, sillä lausuntojen antamisen hetkellä useat tulevaisuuteen ratkaisevasti vaikuttavat linjaukset olivat vielä avoimia. Pohjois-Satakunnan selvitysalueen kuntien lausunnoissa korostuivat erityisesti kunnallisen itsehallinnon ja kuntien omien päätösten tärkeys: kuntaliitospäätösten tulisi syntyä kuntalaisten tarpeista. Epäilystä herätti myös yhdistymisselvitysten tekeminen tilanteessa, jossa kuntalaiset eivät ole halukkaita kuntaliitoksiin. Toisaalta selvityksiä pidettiin hyödyllisinä, koska niissä voitaisiin selvittää kuntien yhteistyömahdollisuuksia. Lausuntojen perusteella selvitysalueen kunnissa oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä. Lausunnoissa korostui myös ennaltaehkäisevien palveluiden hyödyntäminen. Monista lausunnoista nousi esiin myös huoli mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena syntyvän suuren kunnan ongelmista. Palveluverkon karsiminen, pitkät välimatkat, talkoohengen ja lähidemokratian vaarantuminen sekä päätöksenteon hidastuminen huolestuttivat useita kuntia.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 5 / 52 Kuntarakennelaki astui voimaan heinäkuussa 2013, jolloin alkoi myös kuntien selvitysvelvollisuus. Kuntarakennelain mukaan kuntien tuli ilmoittaa marraskuussa 2013 valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä (ks. kuva 1). Kuva 1. Satakunnan selvitysalueet (Valtiovarainministeriö 2013). Kartalta puuttuu Jämijärven kunnan ilmoittama Parkanon selvityssuunta. Pohjois-Satakunnan selvitysalueen kunnista Honkajoen kunta ja Kankaanpään kaupunki ilmoittivat selvitysalueekseen ainoastaan Pohjois-Satakunnan selvitysalueen. Muut kunnat ilmoittivat osallistuvansa joko kahteen tai useampaan selvitykseen. Jämijärven kunnan mukaan selvitysaluetta voidaan laajentaa Luoteis-Pirkanmaalle Parkanoon, Kihniöön ja Ikaalisiin. Karvian kunta halusi selvittää kolme eri vaihtoehtoa, sillä asiointi, työssäkäynti ja kuntalaisten mielipiteet jakaantuvat kolmen suunnan kesken. Kunta esitti Pohjois- Satakunnan selvitysalueen lisäksi olevansa mukana myös Parkanon selvityksessä, johon osallistuivat Parkano, Karvia, Kihniö, Ikaalinen sekä em. Jämijärven kunta. Kunnat olivat päättäneet selvitysalueesta yhteneväisesti lukuun ottamatta Ikaalisten kuntaa, joka ilmoitti selvitysalueeseen myös Hämeenkyrön kunnan. Lisäksi Karvian kunta ilmoitti olevansa Kauhajoen selvityksessä, jossa olivat mukana myös Kauhajoki, Isojoki, Karijoki, Kurikka ja Teuva. Kauhajoen kaupungin näkökulmasta Karvian kunta kuuluu toissijaiseen selvitysalueeseen.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 6 / 52 Lavian kunta ilmoitti osallistuvansa Pohjois-Satakunnan selvityksen lisäksi myös Porin seudun selvitykseen, jossa ovat mukana Kokemäki, Nakkila, Lavia, Luvia, Merikarvia, Pomarkku, Pori ja Pohjois- Satakunnan selvityksessä mukana olevat Pomarkun ja Siikaisten kunnat. Lavia ilmoitti lausunnossaan vaihtoehtoiseksi selvitysalueekseen myös Sastamalan kaupungin. Pohjois-Satakunnan selvityksen aikana hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen päätti kuitenkin määrätä toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Lavian kunnan ja Porin kaupungin välillä. Erityinen kuntajakoselvitys asetettiin Lavian kuntaa koskevan arviointiryhmän ehdotuksesta. Kunnassa on toimitettu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskeva arviointimenettely syksyllä 2013. Arviointiryhmän katsoi, että oikea suunta liitokselle on taloudellisin perustein Porin kaupunki. Selvityksen tehtävänä on toteuttaa erityinen kuntajakoselvitys kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi siten, että mahdollinen kuntien yhdistyminen voisi tulla voimaan jo vuoden 2015 alussa. Sekä Lavia, Kankaanpää että Pori katsoivat, että Lavian on perusteltua selvittää myös mahdollisuus yhdistyä Pohjois-Satakunnan suuntaan. Siksi Kankaanpää ja Lavia aloittivat myös kahdenväliset kuntaliitosneuvottelut. Lavian kunnanvaltuusto päättikin 23.4.2014, että kunta haluaa liittyä Kankaanpäähän. Samana päivänä Kankaanpään kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti, etteivät yhdistymisneuvottelut johda kuntien yhdistymiseen. Lopullisen päätöksen Lavian liitossuunnasta tekee valtioneuvosto. Selvityksen aikana Siikaisten kunnanvaltuustolle osoitettiin kuntalaisaloite osakuntaliitoksen selvittämisestä. Kansalaisaloitteen oli allekirjoittanut 74 kuntalaista, ja sen mukaan osa kuntalaisista käy töissä ja asioi Porin ja osa Kankaanpään suunnalla. Siikaisten valtuusto kuitenkin päätti, ettei erillistä osakuntaliitosselvitystä tehdä. 2.1 Kuntarakennelain asettamat lähtökohdat Uusi kuntarakennelaki (28.6.2013/478) tuli voimaan heinäkuussa 2013. Lain 2 :n mukaan kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelain 4 :n mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos edistää 2 :ssä tarkoitettuja kuntajaon kehittämisen tavoitteita sekä parantaa 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakennelaissa määritellään perusteet, joiden mukaan kunnalla on velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä yhdessä muiden kuntien kanssa. Selvitysperusteet koskevat palveluiden edellyttämää väestöpohjaa (4 c ), työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta (4 d ) sekä kunnan taloudellista tilannetta (4 f ). Lisäksi kuntien tulee osallistua yhdistymisselvityk-
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 7 / 52 seen, jos muuten ei ole saavutettavissa selvitysperusteet täyttävää 2 :ssä tarkoitettua toiminnallista kokonaisuutta. Kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää yhdistymistä palveluperusteella alueella, jossa on: 1) palveluiden järjestämisen, rahoittamisen ja kehittämisen kannalta riittävä väestöpohja sekä kyky riittävään omaan palvelutuotantoon; 2) erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kannalta vähintään noin 20 000 asukasta; sekä 3) perusopetuksen laadukkaan ja yhdenvertaisen järjestämisen kannalta alle yksivuotiaiden ikäluokan koko vähintään noin 50 henkilöä. Työpaikkaomavaraisuusperusteella kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä, jos kunnan työssäkäyvästä väestöstä alle 80 prosentilla on työpaikka kunnan alueella. Kunnalla on selvitysvelvollisuus yhdyskuntarakenneperusteella, jos sen tai siihen rajoittuvan kunnan yhtenäinen keskustaajama ulottuu kunnan rajan yli tai keskustaajamaan kytkeytyvä lähitaajama ulottuu kunnan rajan yli, taikka jos toisen kunnan keskustaajaman kasvupaine kohdistuu merkittävästi kunnan alueella sijaitsevaan lähitaajamaan. Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: 1) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot (ns. kriisikunta); 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; (ns. kriisiytyvä kunta) tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 8 / 52 Kuva 2. Koko Satakunnan selvitysperusteiden tarkastelu (Valtiovarainministeriö 2013). Pohjois-Satakunnan selvitysalueen väestömäärä ylittää 20 000 asukasta: 31.12.2012 väestötiedoilla alueella on noin 24 250 asukasta (ks. kuva 2). Alueen kunnista Lavia on kriisikunta ja osallistuu tilanteensa vuoksi erityiseen kuntajakoselvitykseen Porin kaupungin kanssa. Lisäksi Lavian kunta käy kuntaliitosneuvotteluja Kankaanpään kaupungin kanssa Pohjois-Satakunnan selvityksen aikataulua nopeammin. Pohjois-Satakunnan kunnista Honkajoki täyttää kriisiytyvän kunnan tunnusmerkit. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan yhdistymisselvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee aina sisältää vähintään suunnitelma hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvitys taloudellisesta tilanteesta, arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta sekä yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Selvityksestä päätetään kuntien valtuustoissa.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 9 / 52 2.2 Selvitystyön vaiheet Kankaanpään kaupunginvaltuusto päätti 10. kesäkuuta 2013 esittää Honkajoen, Jämijärven, Karvian, Lavian, Pomarkun ja Siikaisten kunnille yhteisen kuntajakoselvityksen tekemistä. Kunnat hyväksyivät esityksen yhtenäisesti ja selvitys päätettiin aloittaa. Selvitystyötä toteuttamaan valittiin FCG Konsultointi Oy. Selvityskonsultteina ja raportin kirjoittajina ovat toimineet johtava konsultti Taina Ketola, johtava konsultti Jaakko Joensuu ja konsultti Heini Ruski. Selvitystyön alussa sovittiin, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ainoastaan kuntarakennelain 4 :n selvitys ilman sopimusneuvotteluvaihetta. Selvityshankkeen aloituskokous pidettiin marraskuussa 2013, jolloin sovittiin hankkeen etenemisestä ja aikatauluista. Valmistelua on ohjannut kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista koostuva ohjausryhmä (liite 1), jolle asioita on valmistellut kunnanjohtajista koostuva työvaliokunta (liite 2). Käytännön selvitystyötä on tehty myös työryhmissä (liite 2), joita ovat työvaliokunnan yhteyteen muodostettu elinvoimaisuustyöryhmä sekä palvelutyöryhmä ja hallinto-, talous- ja tietohallintotyöryhmä. Työryhmät kokoontuivat vapaasti omilla aikatauluillaan. Lisäksi selvitystyön kuluessa on järjestetty kuntakohtaisia käyntejä, joiden tavoitteena on ollut kartoittaa kunnanvaltuutettujen ja kuntalaisten paikallisia toiveita ja reunaehtoja ja tiedottaa selvityksen etenemisestä ja tuloksista. 22. tammikuuta 2014 järjestettiin JämiAreenalla myös kunnanvaltuustojen yhteinen teemaseminaari: Elinvoimainen Pohjois-Satakunta tulevaisuudessa. Tilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa hahmoteltiin Pohjois-Satakunnan tulevaisuutta ja elinvoimaisuuden kehittämisen kannalta tärkeimpiä teemoja. Toinen valtuustoseminaari järjestetään 6. toukokuuta Karviatalossa. Tilaisuudessa esitellään selvitys sekä yhdistymisneuvottelujen periaatteet. Näiden pohjalta kartoitetaan osallistujakuntien tahtotila edetä yhdistymisneuvotteluihin. Selvitysraportissa on käytetty lähteinä asiakas- ja palvelutarpeiden sekä toimintaympäristön muutostekijöiden ennakointitietoja sekä työryhmien raportteja. Muut lähteet on nimetty tekstissä. Selvityksen aikana syntynyt aineisto (mm. työryhmien raportit ja toimintaympäristöanalyysit) on saatavissa osoitteessa selvityksen virallisella verkkosivulla www.kuntaliitos.fi. Demokrati a ja johtaminen Palvelut Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vetovoima ja kilpailukyky Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresurssit Kuva 3. Selvityksessä käytetty viitekehys.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 10 / 52 3 Kilpailukyky ja elinvoimaisuus Usein kunnan elinvoimaisuus näyttäytyy alueen tai kunnan uudistumiskykynä, toimivuutena ja hyvinvointina. Alueen elinvoimaisuuden kehittäminen edellyttää kunnilta innovatiivisia ratkaisuja ja yhteistyötä. Elinvoimaisuuden kehittämistoimenpiteet voidaan rakentaa seuraavien yhdeksän osatekijän varaan: saavutettavuuden varmistaminen, sijaintietujen hyödyntäminen, vetovoimasta ja viihtyisyydestä huolehtiminen, osaavasta työvoimasta huolehtiminen, yritysten uusiutumisen ja innovaatiokyvyn tukeminen, kuntien oman toiminnan uudistaminen ja hankinnat elinkeinopolitiikan vipuna, yrittäjyyden edistäminen, paikallisyhteisön hyvinvointi sekä seudun kilpailukyky elinvoimassa. Seurannalla ja arvioinnilla on erittäin merkittävä rooli. Näin voidaan tunnistaa mistä elinvoimaisuus syntyy alueelle ja kuinka sitä voidaan edistää. (Holstila 2012.) Koska kilpailukyky muodostuu useasta osatekijästä, sen mittaaminen on haastavaa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (2014) on kehittänyt kilpailukykyä kuvaavan mittariston, jossa tarkastellaan seutukuntien työn tuottavuutta, työllisyysastetta, innovatiivisuutta, koulutustasoa, yritysdynamiikkaa ja teollisuusvaltaisuutta. Näiden tekijöiden kokonaisuudesta muodostuu seutukunnan kilpailukykyä kuvaava lukuarvo. Pohjois-Satakunta sijoittui 70 seutukunnan vertailussa sijalle 51. Vertailu on tehty vuoden 2012 mittareilla. Pohjois-Satakunnassa työn tuottavuus ja teollisuusvaltaisuus ovat seutukuntien mediaania korkeammat, mutta heikko sijoitus johtuu alhaisesta koulutustasosta sekä puutteista innovatiivisuudessa ja yritysdynamiikassa. Näiden osa alueiden kehittäminen on avainasemassa selvitysalueen elinvoimaisen tulevaisuuden turvaamiseksi. Koko Satakunnan väestönkehitys on ollut tappiollista 1990-luvulta lähtien, ja suurin väestöntappioalue on ollut Pohjois-Satakunta. Nuoret aikuiset ja työikäiset muuttavat opiskelujen ja työpaikkojen perässä suurempiin kasvukeskuksiin kuten Poriin. Väestömäärän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen ja yhteiskunnan viimeaikojen voimakkaat muutokset ovat synnyttäneen tilanteen, jossa on tarpeen pohtia, miten alueen elinvoima voidaan säilyttää myös tulevaisuudessa. Pohjois-Satakunnan tulevaisuus tulee edellyttämään vahvempaa yhteistyötä markkinoinnissa, kehittämisessä ja kunnallisten palveluiden tuottamisessa. Alueen vahvuustekijät luovat hyvät edellytykset kehittämiselle ja vetovoiman lisäämiselle. Alueella on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, joka on mahdollista valjastaa käyttöön lähitulevaisuudessa, oli kuntajako mikä tahansa. 3.1 Elinkeinot Pohjois-Satakunnassa on väkilukuun suhteutettuna eniten yrityksiä Satakunnan alueella. Lisäksi seutukunnan elinkeinorakenne on kuudenneksi monipuolisin kaikista Suomen 70 seutukunnasta. Teollinen osaaminen on vahvaa mm. metallirakenteiden valmistuksessa, kone- ja laitevalmistuksessa, rakennustuoteteollisuudessa ja elintarviketeollisuudessa. Pohjois-Satakunnan yritysten liikevaihto kasvoi 10 prosenttia vuonna 2012, mikä on tilastollisesti Suomen kärkijoukossa. Teollisuus ja jalostus ovat sijoittuneet tasaisesti seutukunnalle. Teollisuusvaltaisuus on seudun ehdoton vahvuus. Energiaklusteri on kasvanut seudullisesti merkittäväksi toimialaksi. Energiantuotannossa on hyvät kehittämismahdollisuudet seudullisen yhteistyön ja yhteisen edunvalvonnan avulla. Pohjois- Satakunnassa harjoitetaan turvetuotantoa ja alueella sijaitsee biokaasu- ja biovoimalaitoksia sekä tuulivoimatuotantoa on suunnitteilla eripuolille Pohjois-Satakuntaa (125 tuulivoimalaa). Karvianjoen Vatajankoski ja Jyllinkoski ovat alueellisesti merkittävät vesivoiman tuotantopaikat.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 11 / 52 Päivittäistavarakaupan palveluita on tasaisesti kaikissa selvitysalueen kunnissa (ks. kuva 4). Seudullisena keskuksena Kankaanpää on vahva erikoistavarakaupan ja palveluiden keskus. Karviassa on toiseksi vahvin kaupan ja palveluiden keskittymä. Honkajoen koneliikekaupan keskittymä on valtakunnallisesti merkittävä. Seudullisena keskuksena Kankaanpään kaupungilla on merkittävä rooli alueen palvelurakenteen luomisessa. Kuva 4. Pohjois-Satakunnan palvelukeskittymät.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 12 / 52 Matkailu on merkittävä tekijä seutukunnan vetovoiman, imagon ja identiteetin kannalta ja siitä löytyy kehittämispotentiaalia. Seudun elinvoimaisen tulevaisuuden kannalta on tärkeää yhdistää voimat matkailuelinkeinojen kehittämisessä oli kuntajako mikä tahansa. Matkailukohteiden vuosittainen kävijämäärä on nykyisin 260 00 matkailijan luokkaa ja liikevaihto noin 15 miljoonaa euroa. Vetovoimaisimmat matkailukohteet sijaitsevat Jämijärvellä, Kankaanpäässä, Honkajoella ja Siikaisissa. Seutukunnan merkittävimmät matkailualan toimijat ovat Jämi (150 000 kävijää), Kuninkaanlähde (40 000 kävijää), Pesämäki (40 000 kävijää), Eteläpää (10 000 kävijää) ja Kankaanpään keskusta (10 000 kävijää). 3.2 Työpaikat, työllisyys ja työvoima Selvitysalueen työpaikkakehitys on ollut kokonaisuutena heikompaa kuin koko maassa. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret. Vuonna 2011 alueen työpaikoista 30 prosenttia oli julkisella sektorilla, mikä on samaa tasoa kuin koko maassa. Kankaanpäässä ja Honkajoella työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia, mikä nostaa koko selvitysalueen työpaikkaomavaraisuuden yli 95 prosenttiin (ks. kuva 5). Kuva 5. Pohjois-Satakunnan kuntien työpaikkaomavaraisuusasteet. Alueen kuntien yhteinen työttömyysaste on koko maan tasolla, mutta vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Korkein työttömyysaste vuonna 2013 oli Siikaisissa ja matalin Jämijärvellä. Kaikissa selvitysalueen kunnissa, Jämijärveä lukuun ottamatta, työttömyysaste on noussut vuodesta 2011
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 13 / 52 vuoteen 2013. Pitkäaikaistyöttömien osuus on alueen kunnissa yleensä koko maata alhaisemmalla tasolla, mutta Siikaisissa osuus on korkea vuodesta 2011 lähtien, ja vuonna 2013 se oli 5,1 prosenttia. Alueen kunnallisverotuksessa verotettavat tulot jäävät koko maan keskiarvon alle. Vuoden 2008 jälkeen tulot eivät ole kasvaneet. Alueen kaikissa kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut samaa tahtia kuin koko maassa. Tutkinnon suorittaneiden osuus on korkein Kankaanpäässä, mutta koko alueen koulutustaso on alhainen verrattuna koko maan koulutustasoon. 3.3 Yhdyskuntarakenne ja asuinympäristö Seutukunnan yhdyskuntarakenne on selkeä ja yhtenäinen. Kankaanpään kaupunki muodostaa vahvan erikoiskaupan ja palveluiden keskuksen, ja pienemmät kuntakeskukset sijoittuvat tasaisesti ympäri seutukuntaa. Pohjois-Satakunta sijoittuu suhteellisen lähelle Porin, Tampereen ja Seinäjoen kaupunkeja. Hyvät liikenneyhteydet reunustavat seutukuntaa. Seutukuntaa risteävät reitit Pori- Parkano eli valtatie 23 ja pohjois-eteläsuuntaisesti Pohjanmaantie eli Kantatie 44. Aluetta kehystävät valtatiet 8, 2, 11 ja 3. Ongelmallista on kuitenkin, että koko valtakunnan liikenteen näkökulmasta alue on suhteellisen syrjäinen, eikä merkittävää läpikulkuliikennettä synny.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 14 / 52 Kuvassa 6 on esitetty selvitysalueen keskukset, kylät sekä pääväylät. Kuva 6. Pohjois-Satakunnan keskittymät ja pääväylät.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 15 / 52 Seuraavaan karttaan (kuva 7) on merkitty selvitysalueen merkittävimmät pendelöintivirrat. Prosenttiosuudet on laskettu asuinkunnan työllisestä työvoimasta vuoden 2011 tiedoilla. Kaikista Kankaanpään ympäristökunnista käydään paljon Kankaanpäässä töissä. Kankaanpääläisten pendelöinti ympäristökuntiin kohdistuu pääosin Honkajoelle ja Jämijärvelle. Honkajoki työllistää myös useita karvialaisia. Kuva 7. Selvitysalueen merkittävimmät pendelöintivirrat. 3.4 Kuntien välinen yhteistyö Pohjois-Satakunnan kunnat tekevät laajaa yhteistyötä. Alla olevassa taulukossa 1 on kuvattu kuntien keskeisimmät yhteistyösuhteet. Mikäli kunnat päättäisivät yhdistyä, moni yhteistyönä järjestettävä toiminta voitaisiin siirtää luontevasti uuden kunnan toiminnaksi. Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n toiminta-alue olisi koko uuden kunnan alue. Teknisissä palveluissa tehdään yhteistyötä jo paljon, mutta mm. uuden kunnan vesihuolto tulisi organisoida uudelleen. Teknisissä palveluissa yhteistyömahdollisuuksia on ilman kuntien yhdistymistäkin. Myös kasvatus- ja koulutuspalveluissa sekä vapaa-aikapalveluissa yhteistyötä tehdään paljon jo nykyisin. Selvityksen aikana tuli kuitenkin esiin, että yhteistyö ei ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.
Honkajoki Jämijärvi Kankaanpää Karvia Lavia Pomarkku Siikainen Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 16 / 52 Taulukko 1. Selvitysalueen kuntien merkittävimmät yhteistyösuhteet. Kuntien yhteistyö selvitysalueella Elinvoima ja kilpailukyky Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy x x x x Prizztech Oy Satakunnan Yrittäjät Pohjois-Satakunta x x x x x x Pohjois-Satakunnan seutuverkko Oy x x x x Aluearkkitehtitoiminta / Kankaanpään ympäristökeskus x x x x x Tekninen toimiala Kankaanpään vesilaitos x x x x x Honkajoen vesihuoltolaitos x Vesiosuuskunnat Jämijärvi x Karvian vesi- ja viemärilaitos ja osuuskunnat x Jätehuolto / toimitus Kankaanpään kaatopaikalle x x x x x Jätehuolto / toimitus Porin jäteasemalle x x Satakunnan pelastuslaitos x x x x x x x Maaseutupalvelut Kankaanpään maaseutuhallintoalue x x x x Porin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue x x x Kasvatus- ja koulutuspalvelut Laajaa yhteistyötä Pohjois-Satakunnan alueella mm. Oppilashuolto x x x x x x x Opettajien täydennyskoulutus x x x x x x x Erityisopetus x x x x x x x Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Laajaa yhteistyötä Pohjois-Satakunnan alueella mm. Kirjasto x x x x x x x Musiikkiopisto x x x x x x x Liikuntatoimi x x x x x x x Nuorisotoimi x x x x x x x Sosiaali- ja terveyspalvelut PoSa x x x x x x Lavian terveyskeskus x Satakunnan sairaanhoitopiiri x x x x x x x Vaikka yhteistyötä tehdään paljon jo nyt, siinä on edelleen kehitettävää. Jatkossa yhdessä tekeminen edellyttää kunnilta tietoisia toimia luottamuksen rakentamiseksi. Yhteistyöllä on pyrittävä edistämään koko seudun etua. Väestön väheneminen on yksi alueen merkittävimmistä haasteista, ja siihen on mahdollista vaikuttaa vain toimivalla yhteistyöllä, sitoutumisella ja yhteisellä pitkän aikavälin strategialla.
2012=100 Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 17 / 52 4 Palvelut ja asiakkaat 4.1 Palvelutarpeen muutos Kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat väestömuutosten mukana. Väestömäärän ja -rakenteen ennakointi synnyttää tärkeää tietoa päätöksenteon perustaksi, sillä ennusteilla pystytään arvioimaan suuntaa-antavasti, millaisia palvelutarpeita kuntalaisilla on tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Väestökehityksen vaikutukset voidaan laskea karkeasti, kun pohjana käytetään ikäluokittaisia palvelujen käyttötietoja ja väestöennusteita. Laskenta ei kuitenkaan huomioi esimerkiksi säädösten muutoksia, asukkaiden vaatimustason tai palvelujen järjestämistavan muutoksia, eikä myöskään uusia palveluinnovaatioita, tuottavuuden muutoksia tai yksityisen palvelutarjonnan vaikutuksia. Ennusteen mukaan Pohjois-Satakunnan koko selvitysalueen väestömäärä laskee vuoteen 2029 mennessä nykyisestä 24 250 asukkaasta noin 10 prosenttia. Väestö vähenee hitaimmin Kankaanpään ja Pomarkun alueilla. Samalla ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi (ks. kuva 8). Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Pohjois-Satakunnan selvitysalue 170 145 120 95 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 224 203 198 192 184 1-6-vuotiaat 1 296 1 292 1 266 1 235 1 202 7-18-vuotiaat 3 135 2 861 2 731 2 704 2 682 Työikäiset (17-64 v) 14 318 12 822 11 839 11 096 10 588 65-74-vuotiaat 2 967 3 574 3 791 3 599 3 359 Vanhusväestö* 2 863 2 982 3 214 3 757 4 198 Kaikki 24 250 23 205 22 593 22 139 21 768 *yli 75-vuotiaat 70 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 100 98 95 93 7-18-vuotiaat 100 91 87 86 86 Työikäiset (17-64 v) 100 90 83 77 74 65-74-vuotiaat 100 120 128 121 113 Vanhusväestö* 100 104 112 131 147 Väestö 100 96 93 91 90 Kuva 8. Pohjois-Satakunnan väestöennuste vuoteen 2029 mennessä. Lähde:Tilastokeskus
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 18 / 52 Vanhusväestön osuus kasvaa jopa 47 prosenttia vuoteen 2029 mennessä. Tuolloin lähes joka viides asukas on yli 75-vuotias. Selvitysalueen työikäisten määrä sen sijaan laskee nopeasti 26 prosenttia vuoteen 2029 mennessä, mikä on nopeammin kuin koko maassa tai Satakunnassa keskimäärin. Muutosten seurauksena väestöllinen huoltosuhde heikkenee niin ikään koko maata ja Satakuntaa nopeammin. Päivähoito- ja esikouluikäisten määrä laskee ennusteen mukaan hitaasti. Peruskoululaisten määrä laskee ennusteessa nopeasti lähivuosina, ja lasku hidastuu vuoden 2017 jälkeen. Myös lukioikäisten määrä laskee nykyisestä noin 850 nuoresta noin 670 nuoreen jo vuoteen 2021 mennessä ja pysyy sen jälkeen suunnilleen samana seuraavat kymmenen vuotta. Kokonaisuudessaan alle 30- vuotiaiden määrä laskee ennusteessa vuoteen 2029 mennessä noin 15 prosenttia. Perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä lääkärissä on Pohjois-Satakunnan selvitysalueella enemmän kuin Satakunnassa tai koko Suomessa keskimäärin. Avohoidon tarve kuitenkin laskee ennusteessa noin neljä prosenttia. Erikoissairaanhoidon hoitojaksojen määrä ei poikkea merkittävästi koko maasta tai Satakunnasta keskimäärin, ja erikoissairaanhoidon tarve kasvaa ennusteessa vain hieman. Kokonaisuutena tarkasteltuna Pohjois-Satakunnan palvelutarve-ennuste merkitsee sitä, että kuntien yhdistyessä vanhusväestön palveluiden järjestämiseen tulee kiinnittää erityishuomiota. Muiden ikäluokkien palveluiden tarve vähenee suhteellisen tasaisesti, joten sopeutuminen on mahdollista suhteellisen helposti. 1-6-vuotiaiden määrä kuitenkin nousee vuoteen 2021 saakka, joten varhaiskasvatuspalveluita on lisättävä. On huomionarvoista, että väestöennuste ja palvelutarve-ennuste ennustavat tulevaisuutta nykytilanteen ja edeltävien vuosien perusteella. Ennuste on siis kuvaus siitä, mitä todennäköisesti tapahtuu, jos toimintaa jatketaan entisellään. Pohjois-Satakunnassa on mahdollisuuksia vaikuttaa kehityskulkuun ja houkutella alueelle lisää asukkaita. Innovatiivisella yhteistyöllä ja uudistumisella seutu voi onnistua muuttamaan kehitystä. 4.2 Palvelut ja palveluverkot 4.2.1 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus (sote-uudistus) Kuntarakenneselvityksen aikana on käyty paljon keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta Pohjois-Satakunnassa. Palvelujen järjestämisestä on muodostunut avainkysymys, sillä merkittävä osuus kuntien resursseista käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Koska sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaava lainsäädäntö on selvityshetkellä vielä avoin, kuntien on hyvin vaikea arvioida kuntarakennevaihtoehtojen tarkoituksenmukaisuutta. Haasteita kuntarakenneselvitykselle on aiheuttanut erityisesti se, että sote-uudistusta on toteutettu osana kuntarakenneuudistusta. Lakivalmistelun aikana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki kohtasi kuitenkin useita ongelmia ja sai varsin kielteisen vastaanoton. Hallitus- ja oppositiopuolueet päättivät 23.3.2014 hylätä kokonaan lakiesityksen 50 000 ja 20 000 asukkaan väestöpohjien varaan rakentuvista sosiaali- ja terveysalueista ja perustason alueista. Sote-uudistusta päätettiin toteuttaa jatkossa erillään kuntarakenneuudistuksesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014.)
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 19 / 52 Uuden ehdotuksen mukaan koko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi viidelle sote-alueelle, jotka muodostuvat nykyisten sairaanhoidon erityisvastuualueiden pohjalta. Sotealueiden hallintomalli on kuntayhtymä, jonka rahoitus tulee kunnilta painotetulla kapitaatiomallilla. Esitys uudistuksesta on tarkoitus saada valmiiksi toukokuun 2014 loppuun mennessä ja lausuntokierrokselle kuntiin kesäkuussa 2014. Sen jälkeen esitys tuodaan eduskuntakäsittelyyn syksyllä 2014. Uusien sote-alueiden on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2014.) Esityksen toteutuessa Pohjois-Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyisi Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen pohjalta rakentuvalle sote-alueelle. Koska lakivalmistelu on vielä kesken ja yksityiskohdat ovat avoimia, on mahdotonta ennustaa millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkko tulisi olemaan Pohjois-Satakunnassa. Lainsäädännön keskeneräisyyden ja epävarmuuden vuoksi seuraavassa on selvitetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen nykytila ja palvelujen järjestämisen edellytyksiä uudessa kunnassa sillä edellytyksellä, että järjestämisvastuu säilyisi kunnilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Pomarkun sekä Siikaisten kunnat ovat siirtäneet koko sosiaali- terveyspalveluiden järjestämisvastuun Pohjois-Satakunnan sote-yhteistoimintaalueelle ja palvelut tuotetaan ns. tilaaja-tuottaja-mallilla. Tilaajana toimii yhteinen perusturvalautakunta Kankaanpään kaupungin organisaatiossa ja tuottajana Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (PoSa). Kuntien koko sote-henkilöstö on siirretty tuottajaorganisaation palvelukseen. Kaiken kaikkiaan kunnat ovat olleet suhteellisen tyytyväisiä nykyiseen tapaan järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyönä. Lavian kunta on järjestänyt sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut pääosin itsenäisesti. Kunta on kuitenkin ostanut erillisellä sopimuksella hallintoon ja ohjaukseen liittyviä palveluita Porin perusturvan yhteistoiminta-alueelta. Myös perheneuvolan ja lastenvalvojan palvelut on ostettu Porin perusturvalta. Lähipalveluina Laviassa on ollut saatavissa terveyskeskuksen ja sen vuodeosaston sekä sosiaalityön, vanhuspalveluiden ja lastensuojelun palveluita. Terveyskeskusta ollaan muuttamassa asumispalveluyksiköksi. Lavian kunnalla on oma sote-henkilöstö, lukuun ottamatta johtavia sote-palveluvirkoja (määräaikainen sopimus Porin perusturvan kanssa). Esitys uuden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi Pohjois-Satakunnan kuntien yhdistyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen tulisi muuttumaan merkittävästi, sillä PoSa purkaantuisi ja toiminta sulautettaisiin osaksi uuden kunnan organisaatiota. Palveluverkkoa muutettaisiin palvelutyöryhmän esityksen mukaisesti niin, että lääkärivastaanotto ja päivystystoiminta keskitettäisiin kaupunkikeskukseen. Kaupunginosissa eli nykyisissä kuntakeskuksissa voitaisiin ylläpitää palvelupisteitä, joissa olisi saatavilla terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä tukevia toimintoja sekä sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan palveluita. Kuntien yhdistymisen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään kokonaisuutena ja jatketaan PoSassa tehtyä kehittämistyötä. Tavoitteena on kehittää vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluita, asumisen tukipalveluita, päivätoimintaa ja muuta viriketoimintaa asiakkaiden lähiympäristössä. Suunnitelmana on myös laitoshoitopaikkojen vähentäminen ja perinteisistä vanhainkodeista luopuminen suunnitelmallisesti. Lisäksi perustetaan suunniteltu pitkäaikaishoito- ja saattohoito -yksikkö. Kuntoutustoimintaa tehostetaan lääkinnällisellä kuntoutustoimin-
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 20 / 52 nalla ja perustamalla kotona selviytymistä edistävä ja ohjaava kuntoutusyksikkö. Kotipalveluja, kotisairaanhoitoa ja kotisairaalatoimintaa lisätään, mikä sisältää yöpartiotoiminnan järjestämisen alueellisesti. Tavoitteena on vähentää turhia potilassiirtoja sekä vuodeosastokapasiteettia. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön uusia hoidollisia ja omatoimisuutta edistäviä toimintamalleja sekä teknisiä sovelluksia. Tavoitteena on sairaanhoitoon liittyvien palvelujen kehittäminen uusilla teknisillä sovelluksilla ja laitteilla ja kehittämällä henkilöstön ammattitaitoa ja toiminnan tehokkuutta. Myös terveyden ylläpitämiseen liittyvien palvelujen kehittäminen on tärkeää mahdollistamalla asiakkaiden itsensä suorittamien terveyden seurantaan, kuntoutukseen ja ylläpitoon liittyviä toimintamalleja. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ns. matalan kynnyksen toimintamallien kehittämistyötä jatketaan. Tavoitteena on kehittää asukkaiden työllistymismahdollisuuksia ja ehkäistä syrjäytymistä yhdessä koulu- ja elinkeinotoimen sekä yritystoiminnan edustajien kanssa. 4.2.2 Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Varhaiskasvatus- ja esiopetuspalvelut Selvitysalueen varhaiskasvatuspalvelut järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoitajilla. Kaikilla selvitysalueen kunnilla on yksi tai useampi ryhmäperhepäiväkoti. Honkajoen ja Siikaisten alueella ei ole perhepäivähoitajia. Päiväkoteja alueella on yhteensä kahdeksan, joista kuusi on Kankaanpäässä. Esiopetus on järjestetty kunnissa vaihtelevasti joko koulun tai (ryhmäperhe)päiväkodin yhteydessä. Haasteita varhaiskasvatuksen järjestämiselle asettaa ryhmäkokojen pieneneminen ja vaihtelu. Pienissä yksiköissä on vaikea järjestää palveluja ja hyödyntää henkilöstöä joustavasti. Myös vuorohoidon järjestäminen on koettu monessa kunnassa haastavaksi. Hyvää päivähoidon kannalta on erilaisten hoitomuotojen saatavuus. Perusopetuspalvelut Perusopetus järjestetään Honkajoella kirkonkylän koulussa (luokat 1-6) ja yhteiskoulussa (luokat 7-9) Jämijärven keskuskoulu on yhtenäiskoulu, joka toimii kahdessa toimipisteessä: Tykköön koulussa (luokat 1-2) ja keskuskoulussa (luokat 3-9) Kankaanpäässä on Keskustan ja Kangasmetsän koulut, Pohjanlinnan koulu (luokat 7-9) ja kuusi kyläkoulua Karviassa on neljä alakoulua: Kirkonkylän, Saran, Kantin ja Sarvelan alakoulut sekä yksi yläkoulu Laviassa on alakoulu ja yläkoulu Pomarkussa toimii Kirkonkylän koulu (luokat 1-6) ja yhteiskoulu (luokat 7-9) Siikaisissa toimii yhtenäiskoulu. Erityisopetusta järjestetään kunnissa sekä erillisissä ryhmissä että integroituna. Koko selvitysalueen kuntien laajempaa erityistukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat Kankaanpäässä. Pomarkun alueen erityisoppilaista osa opiskelee Porissa.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 21 / 52 Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaikissa selvitysalueen kunnissa. Oppilashuolto ja tukipalvelut järjestetään vaihtelevasti omana toimintana (koko-aikaisena tai osa-aikaisena) ja ostopalveluna alueen sisältä tai ulkopuolelta. PoSa tarjoaa alueella kouluterveyspalvelut. Perusopetuksen kannalta haasteita aiheuttavat oppilasmäärien väheneminen, suuret vuosittaiset ryhmäkokojen vaihtelut, vaikeudet saada päteviä opettajia, oppilashuollon ja tukipalvelujen järjestämishaasteet sekä puute toiminnallisista opetusvälineistä. Kunnissa on kuitenkin käynnissä monenlaisia kehittämishankkeita muun muassa kuntien välisen yhteistyön lisäämiseksi. Toisen asteen opetus Lukio-opetusta järjestetään Kankaanpäässä, Honkajoella Kankaanpään lukion alaisuudessa, Laviassa ja Pomarkussa. Ammatillista koulutusta järjestetään Kankaanpäässä, jossa on SataEdun toimipisteitä. Suurin osa koko selvitysalueen opiskelijoista opiskelee SataEdussa. Pomarkun opiskelijoista osa opiskelee Winnovassa Porissa. Vapaa-ajan palvelut Kaikilla selvitysalueen kunnilla on oma kirjasto, ja ne ovat Sata-kirjaston jäseniä. Useimmissa kunnissa on yksi tai useampi museo. Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus on järjestetty vaihtelevasti. Kankaanpään musiikkiopisto vastaa koko alueen musiikin opetuksesta. Osa palveluista järjestetään yhteistyössä SASKYn eli Sastamalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Honkajoella toimii vapaa-ajan ohjaaja, Jämijärvellä vapaa-aikasihteeri, Kankaanpään liikuntatoimessa työskentelee 11 henkilöä ja nuorisotoimessa viisi henkilöä. Karviassa on kaksi työntekijää, joista toisella on liikunta- ja raittiustoimi ja toisella nuoriso-, kulttuuritoimi ja museo, Laviassa on yksi osa-aikainen liikunnanohjaaja ja yksi osa-aikainen nuoriso-ohjaaja, Pomarkussa ja Siikaisissa toimii vapaa-aikasihteeri, jonka toimenkuvaan kuuluu myös nuorisotyö. Esitys sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen järjestämiseksi uudessa kunnassa Uusi kunta tarjoaa useita mahdollisuuksia varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen kehittämiseen. Etuja on erityisesti henkilöstön ammattitaitoon ja erikoistumiseen liittyvissä asioissa. Hallinnon keskittyessä toimipisteiden esimiehet voivat keskittyä paremmin omien toimipisteiden toimintaan. Lisäksi suuremmat yksiköt mahdollistavat erikoistumisen ammattitaidon mukaan. Aineenopettajien tehtäviä voidaan yhdistää koulujen välillä. Myös vapaa-aikatoimen ja kulttuuritoimen työntekijöiden toimenkuvia on mahdollista selkeyttää. Pienille kohderyhmillä tarkoitettujen palvelujen järjestäminen on helpompaa suuressa kunnassa. Esimerkiksi päivähoidon yö- ja viikonloppuhoidon järjestäminen helpottuu, kun asukaspohja laajenee. Myös erityisen tuen ja oppilashuollon palvelut on helpompaa organisoida ja toteuttaa suuremmalla väestöpohjalla. Perusopetuksen toimipisteverkko säilyy pääosin ennallaan, mutta yksittäisiä toimipisteitä on mahdollista organisoida uudelleen. Kankaanpään kehyskuntien ylä- ja alakouluista muodostetaan yhtenäiskoulut. Alueen kaikki kyläkoulut kartoitetaan, suurin osa Kankaanpään laitojen kouluista lakkautetaan, ja oppilaat tasataan sivutaajamien yhtenäiskoulujen ja Kankaanpään keskustan koulujen välillä. Kouluverkko ja kuljetukset voidaan optimoida maantieteellisesti tarkoituksenmukaisemmiksi.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 22 / 52 Toisen asteen koulutuksen palveluverkko muuttuisi merkittävästi. Lukiokoulutus keskitettäisiin Kankaanpäähän, mikä tarkoittaisi lukioiden sulkemista Pomarkusta, Honkajoelta ja Laviasta. Myös toisen asteen oppilaitosten, etsivän nuorisotyön, lastensuojelun, työvoimahallinnon sekä työpajojen yhteistoimintaa on tarpeen selkeyttää ja jämäköittää. 4.2.3 Tekniset ja ympäristötoimen palvelut Tekniset ja ympäristötoimen palvelut on järjestetty Honkajoella, Jämijärvellä, Laviassa, ja Siikaisissa yhden lautakunnan alle. Kankaanpäässä, Karviassa ja Pomarkussa tekninen toimi on jaettu kahteen lautakuntaan: Karviassa tekniseen lautakuntaan ja rakennuslautakuntaan, Kankaanpäässä tekniseen lautakuntaan ja ympäristölautakuntaan ja Pomarkussa tekniseen lautakuntaan sekä rakennus- ja ympäristölautakuntaan. Yhteistyötä yli kuntarajojen tehdään jo mm. vesihuollossa ja jätehuollossa. Tekniset palvelut on järjestetty kunnissa hyödyntämällä laajaa yhteistyötä eri ammattialojen toimijoiden kanssa. Haasteena on yleisesti nykyinen kuntien taloudellinen tilanne ja resurssien niukkuus. Resurssien vähentäminen kohdistuu yleensä ensimmäisenä kehittämispanoksiin, mikä tarkoittaa, että kunnissa pystytään hoitamaan vain operatiivinen toiminta. Nykyisissä organisaatioissa haasteita on aiheuttanut myös sijaisten ja varahenkilöiden heikko saatavuus. Liikenneväylät ja yleiset alueet Liikenneväylien kunnossapito hoidetaan konetöiden osalta kaikissa kunnissa pääosin ostopalveluna. Laviassa ja Pomarkussa on myös jonkin verran omaa kunnossapitokalustoa. Puistojen kunnossapito on järjestetty Jämijärvellä ostopalveluna, muissa kunnissa henkilötyö omana työnä ja konetyöt ostopalveluna. Tievalaistus on hoidettu kaikissa kunnissa pääosin ostopalveluna pieniä huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Kuntien yhdistyessä liikenneväylien ja yleisten alueiden hoidon, kunnossapidon ja rakentamisen palveluja tulisi tarkastella kokonaisuutena ja ne tulisi organisoida taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Haasteena mahdollisen yhdistymisen jälkeen on taloudellisten resurssien riittävyyden lisäksi resurssien jakautuminen tasapuolisesti. Yhdyskuntatekniikan suunnittelu ja rakentaminen Suunnittelu toteutetaan kaikissa kunnissa ostopalveluna. Väylä-, verkosto- ja muun infran rakentaminen on järjestetty osittain ostopalveluna (kilpailutetut) osaksi kuntien omana työnä konetöitä lukuun ottamatta. Kuntien yhdistyminen loisi hyvät edellytykset erityisosaamiselle esimerkiksi hankintojen kilpailutuksessa tai ohjelmistojen käytössä. Haittavaikutuksena saattaisi olla oman kylän yrittäjien aseman heikkeneminen, sillä kilpailutuksessa isot yksiköt pärjäävät usein paremmin. Nykyisessä järjestelmässä maanomistajien, maaston ja maastossa sijaitsevien laitteiden, johtojen tai rakennelmien paikallistuntemuksella on iso vaikutus hankkeiden etenemiseen. Kuntien yhdistyessä paikallistuntemus saattaisi heikentyä. Haasteena on myös väylä- ja verkostotietojen saattaminen sähköiseen muotoon. Toimitilapalvelut Kiinteistönhoito toteutetaan Jämijärveä lukuun ottamatta kunnan omana työnä. Jämijärvellä koko kiinteistönhuolto on ulkoistettu. Yhdistymisen myötä toimitilapalveluiden tehtävät voidaan jakaa niin, että muun muassa rakennustekninen ja kosteustekninen osaaminen tehostuvat. Myös toimi-
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 23 / 52 tilapalveluiden yhtiöittäminen on mahdollista, vaikka kustannustehokkuutta on vaikea ennustaa ilman erillisiä selvityksiä. Mikäli kunnat yhdistyvät, palvelujen keskittymisen seurauksena kunnista vapautuu monenlaisia tiloja (esimerkiksi kunnantalot). Haasteena on saada nämä vapautuvat tilat tehokkaaseen käyttöön. Vuokrattavat asunnot ovat Pomarkussa, Laviassa, Siikaisissa teknisen toimen vastuulla. Kankaanpäässä ne ovat yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta keskitetysti Kankaanpään Asunnonhankinta Oy:n vastuulla ja Karviassa Kiinteistö Oy Karvian Vuokratalot -yhtiön vastuulla. Yhdistymisen jälkeen kuntien omistamien vuokra-asunnot ja asuinkiinteistöt on syytä yhtiöittää ja asuntotoimen hallinnointi keskittää sekä selvittää myös nykyisten osake- ja kiinteistöyhtiöiden yhdistämismahdollisuudet. Vanhustentalosäätiöt ja mahdolliset vanhustenkotiyhdistykset voisivat siirtyä Kankaanpään vanhustentalosäätiön alaisuuteen. Yksityisteiden hoito Yksityisteiden hoitojärjestelmä vaihtelee kunnittain. Esimerkiksi Kankaanpäässä kunta kunnossapitää valtionapuyksityisteitä ja auraa osaa yksityisteistä. Jämijärvellä yksityisteiden hoidosta vastaa kunta samaan tapaan kuin Kankaanpäässä. Osassa kunnista yksityisteiden hoitovastuu on yksityistiehoitokunnilla, joita kunta avustaa (Karvia, Pomarkku ja Siikainen). Osassa kunnista hoitovastuu jakautuu kunnan ja yksityistiehoitokuntien kesken (Lavia, Honkajoki). Kuntien yksityisteiden hoitokustannukset ja avustusmäärät vaihtelevat järjestelmästä riippuen. Kuntien yhdistyessä yksityisteiden hoitojärjestelmät tulisi yhtenäistää. Yksityistiehoitokuntia avustamalla on mahdollista saada yksityistiehoitokunnat osallistumaan teiden hoito-kustannuksiin, mikä mahdollistaa yksityistiemäärärahojen pienentämisen ja toisaalta edesauttaa teiden säilymistä hyväksyttävässä kunnossa. Tällä hetkellä Kankaanpään ja Jämijärven yksityistiemäärärahat ovat riittämättömiä tiestön kunnon säilyttämiseksi, eikä poliittisia päätöksiä hoitojärjestelmän muutokseen ole tehty. Jätehuolto Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Pomarkun ja Lavian kunnilla on omat jätehuoltoviranomaiset. Siikainen kuuluu Porin alueen jätelautakuntaan. Kaikissa kunnissa kiinteistöjen jätehuolto on järjestetty sopimusperäisesti. Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Lavia kuljettavat jätteen loppusijoitettavaksi Kankaanpään kaupungin omistaman Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy:n Kooninkeitaan kaatopaikalle. Siikainen ja Pomarkku kuljettavat jätteensä Porin Hangassuon jäteasemalle. Yhdistymisen seurauksena jätehuolto tultaisiin järjestämään yhteneväisesti samaan paikkaan. Jätelainsäädännön muutokset edellyttävät muutoksia jätehuoltojärjestelyihin. Yhdyskuntajätteen loppusijoittaminen Kooninkeitaan kaatopaikalle loppuu biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellon tullessa voimaan vuoden 2016 alusta. Tämän jälkeen Kooninkeitaalle toimitettu yhdyskuntajäte siirtokuormataan ja toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Jätteen keskitetty toimittaminen Kooninkeitaalle on mahdollista jatkossakin. Kankaanpään keskusta-alueen osalta selvitetään biojätteen erilliskeräyksen mahdollisuuksia. Honkajoelle syksyllä 2014 valmistuvaan Biotehdas Oy:n biokaasulaitokseen tulee puhdistamolietteen käsittelyn lisäksi myös biojätteen käsittelyjärjestelmä. Toimittamalla jätevedenpuhdistamolietteet käsiteltäväksi keskitetysti Honkajoen biokaasulaitokselle voidaan kuljetusten osalta saavuttaa säästöjä määrien kasvaessa. Kuntien jätehuoltomääräykset ja jätetaksat pitää yhtenäistää.
Pohjois-Satakunnan kuntarakenneselvitys Sivu 24 / 52 Energiahuolto Sähköenergian osto on kilpailutettu Honkajoella ja Jämijärvellä (Leppäkosken Sähkö Oy). Siikaisten kunta ostaa energian Lankosken Sähkö Oy:ltä ja muut selvitysalueen kunnat ostavat sähkön Vatajankosken sähkö Oy:ltä. Kaukolämpöenergian Honkajoen kunta ostaa ulkopuolisilta tuottajilta ja Kankaanpää Vatajankosken Sähkö Oy:ltä. Jämijärvellä ei ole kaukolämpöä. Muut kunnat tuottavat kaukolämpöenergian omissa lämpölaitoksissaan, mutta laitosten hoito on järjestetty ostopalveluna. Kuntien yhdistymisen myötä lämpölaitokset tulee yhtiöittää tai myydä esim. Vatajankosken sähkö Oy:lle. Yhdistymisen myötä lämpölaitosten hallinnointia voidaan yhtenäistää ja siten saavuttaa erityisosaamista. Uhkakuvia aiheuttaa kuitenkin mahdollinen yhtiöittämisen seurauksena tapahtuva hinnannousu. Sähköenergian osalta tilanne uudessa kunnassa tulee yhtenäistää vanhojen sopimusten päättyessä. Vesihuolto Kankaanpään kaupunki toimittaa oman tarpeensa lisäksi talousvettä Pomarkkuun, Laviaan ja Siikaisiin. Honkajoella ja Karviassa keskusta-alueella talousvesi tulee omista vedenottamoista (osa talousvedestä myös Pomarkussa ja Siikaisissa). Vesiosuuskunnat toimittavat Jämijärvellä talousveden kiinteistöille kokonaan ja Karviassa keskusta-alueen ulkopuolella. Vesiosuuskuntia on muissakin kunnissa. Kaikissa kunnissa on oma jätevedenpuhdistamo lukuun ottamatta Siikaisten kuntaa, jonka jätevedet puhdistetaan Merikarvian kunnan puhdistamolla. Kuntien yhdistyessä on yhtenäistettävä vesi- ja jätevesitaksat, liittymismaksut ja sopimusehdot. Yhdistyminen kasvattaa tarvetta myös yhtenäisen johtotietojärjestelmän käyttöönottoon ja kuntien vesihuoltoverkostokarttojen muuttamiseen digitaaliseen muotoon (Kankaanpäässä verkostokarttojen päivitystyö on käynnissä parhaillaan). Kuntien yhdistyessä vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen on mahdollista. Yhtiöittämisen seurauksena vesi- ja jätevesimaksuja saatetaan korottaa. Yhdistyminen mahdollistaa kuitenkin erikoisosaamisen lisääntymisen ylläpidossa ja häiriötilanteisiin varautumisessa. Pohjois-Satakunnan vesihuollon alueellinen kehittämissuunnitelma päivitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä 2013. Kaavoitus Honkajoki, Jämijärvi, Karvia ja Siikainen ovat ostaneet kaavoituspalvelut Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtitoiminnan kautta (nykyisin Kankaanpään kaupungin ympäristökeskukselta). Näille kunnille yhdistyminen ei siis aiheuta näiltä osin suuria muutoksia. Lavia ja Pomarkku ovat ostaneet kaavoituspalvelun yksityisiltä kaavoituspalveluiden tarjoajilta. Myös näiden kaavoitustehtävät tulisivat yhdistymisen myötä oletettavasti siirtymään Kankaanpään hoidettaviksi. Lisääntynyt työmäärä edellyttää henkilöstöresurssien tarkistamista kaavoituspuolella. Kaupungissa ei saa olla yhtä useampaa samannimistä katua. Yhdistymisen seurauksena tällaisten samannimisten teiden ja katujen nimiä tulee muuttaa asemakaava-alueella (MRL:n mukaisilla) erityispäätöksillä tai asemakaavan muutoksilla ja haja-asutusalueella hallintosäännön mukaisesti lautakunnan päätöksellä. Muutosvaatimus tulisi kuormittamaan kaavoitus- ja mittauspalveluita yhdistymisen aikaan.