OSAVUOSIRAPORTTI 1/2015

Sosiaalilautakunta 2.6.2015 33 NURMEKSEN KAUPUNKI Sosiaalipalvelukeskus OSAVUOSIRAPORTTI 1/2015 Raportti vuoden ensimmäiseltä kolmannekselta tammikuu - huhtikuu

SISÄLLYSLUETTELO 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen 1 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous 3 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 3 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue 3 3.1.1. Sosiaalitoimen hallinto 3 3.1.2. Asumispalvelut 4 3.1.3. Sosiaalityö 4 3.1.4. Toimeentulotuki 5 3.1.5. Lasten ja perheiden palvelut 7 3.1.6. Vammaisten palvelut 8 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue 9 3.2.1. Kotihoito 9 3.2.2. Vanhusten avohoito 10 3.3. Muu toiminta 12 3.3.1. Hankkeet 12 3.3.2. Palautetoiminta 13 3.3.3. Sisäinen valvonta 13

3 1. Sosiaalipalvelukeskuksen tasapainoisen onnistumisen suunnitelman tavoitteiden toteutuminen MENESTYS- TEKIJÄ 1. Osallistumisjärjestelmien toimivuus 2. Sosiaalipalvelujen saatavuus ARVIOINTIKRITEERIT JA TAVOITTEET 1.1. Aktiiviset asiakaskyselyt - asiakaskyselyt toteutetaan laaditun suunnitelman mukaisesti 2.1. Toimeentulotukihakemukseen päätös (ei kiireelliset): 7 arkipv 2.2. Lastensuojelutarpeen selvitys: 3 kk 2.3. Lastensuojeluilmoituksen käsittelyyn ottaminen: 7 arkipv 2.4 Vammaispalveluhakemuksen päätös: 3 kuukautta 2.5 Kehitysvammaisten palvelusuunnitelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa palvelutarpeen kartoituksesta ja tarkistetaan viimeistään kolmen vuoden välein: 100 % 2.6. Perheneuvolan asiakassuhteen alkaminen alle kolmessa viikossa yhteydenotosta: 90 % 2.7. Koulukuraattori asiakassuhteen alkaminen yhteydenotosta: 7 arkipv 2.8. Lasten ja nuorten kehitys- ja oppimistutkimusten alkaminen alle kolmessa kuukaudessa lähetteen saapumisesta: 90 % TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sosiaalipalvelukeskuksen johtoryhmän tammikuussa laatiman suunnitelman mukaan vuonna 2015 toteutetaan seuraavat asiakaskyselyt: - kuntouttava päivätoiminta - lyhytaikainen palveluasuminen - omaishoito Toteutuma: 98,60 % Seuranta toimintakertomuksessa. Seuranta toimintakertomuksessa. Toteutunut Toteutunut Toteutuma: 88 % Toteutuma: 92 % Toteutuma: 80 %

4 3. Hoitoyksiköiden käytön tehokkuus 2.9. Asiakkaan odotusaika Kyrölän lyhytaikaishoitoon: 7 pv 2.10. Asiakkaan pääseminen kotipalvelun palvelutarpeen arviointiin: 3 pv 2.11. Asiakkaan pääseminen turvapalvelun piiriin: 14 pv 2.12. Kansaneläkelaitoksen erityishoitotuen saajien ja 75 vuotta täyttäneiden pääsy hoidontarpeen arviointiin palvelutarpeen ilmaisemisesta: 7 pv 3.1. Kyrölän hoitopaikkojen käyttöaste: 100 % 3.2. Kehitysvammahuollon asumispalvelujen käyttöaste: 10 200/100 % Toteutuma: 4,43 pv Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutunut Toteutuma: 3055/89,85 % 3.3. Toimintakeskuksen käyttöpäivien määrä: 5500/100 % 4. Henkilöstömäärä 4.1. Hoitohenkilöstön määrän suhde palvelun käyttäjien määrään ikääntyvien ympärivuorokautisessa asumispalvelussa: Valtakunnallisten suositusten tasolla hyvä: 0,5 (dementiayksikkö 0,6) Toteutuma: 1796/89,80 % Toteutuma: 0,59 5. Henkilöstön saatavuus 6. Sosiaali- ja terveystoimen integraatio 1.7.2015 alkaen 7. Vanhuspalvelujen rakenteen sopivuus 4.2. Sosiaalityöntekijöiden määrän suhde lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten määrään: Korkeintaan 40 lasta / lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä 5.1. Pätevien osuus valituista: - kaikki yli 6 kk:n sijaisuudet ja toistaiseksi valitut: 90 % Tavoite: Yhdistetyn sosiaali- ja terveystoimen organisaatiorakenne on toimiva 7.1 Vanhuspalvelujen palvelurakenne on muuttunut avohuoltopainotteisemmaksi: Yli 75-vuotiaiden sijoittuminen Seuranta toimintakertomuksessa. Kaikkiin avoinna olleisiin virkoihin/työsopimussuhteisiin on saatu valittua pätevät työntekijät. Seuranta toimintakertomuksessa.

5 8. Motivoitunut, riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö 9. Henkilöstön työkyky vanhuspalveluissa hyväksytyn seudullisen ikäpoliittisen strategian mukaisesti. 8.1. Koulutus: Täydennyskoulutusta vähintään 3 päivää / henkilö. 9.1. Työtehtävät tekijänsä voimavarojen mukaan: Työntekijän sijoittuminen työkykyä vastaaviin tehtäviin viimeistään 3 kuukauden kuluttua työkykyisyysselvityksestä. Seuranta toimintakertomuksessa. Seuranta toimintakertomuksessa. 2. Sosiaalipalvelukeskuksen talous Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2015 talousarvio (kuusi kuukautta) ja sen toteutuminen seurantajaksolla talousarvion vastuualueittain talousraportin 26.5.2015 mukaan: Toimintakulut Talousarvio Toteuma Jäljellä Toteutuma % Sosiaalipalvelut Koti- ja laitoshoito Yhteensä 3 901 121 2 436 499 1 464 622 62,46 4 145 067 2 754 034 1 391 033 66,44 8 046 188 5 190 532 2 855 656 64,51 Toimintatuotot Talousarvio Toteuma Jäljellä Toteutuma % 436 850 292 393 144 457 66,93 858 653 579 346 279 307 67,47 1 295 503 871 739 423 764 67,29 Toimintakate Talousarvio Toteuma Jäljellä Toteutuma % 3 464 271 2 144 106 1 320 106 61,89 3 286 414 2 174 688 1 111 726 66,17 6 750 685 4 318 793 2 431 892 63,98 3. Sosiaalipalvelukeskuksen toiminta 3.1. Sosiaalityön ja erityispalvelujen tulosalue 3.1.1. Sosiaalitoimen hallinto Sosiaalilautakunnan kokoonpano on toimintakaudelle 2013 2016 seuraava: Hiltunen Jouni Juutinen Hannu Makkonen Helena Moilanen Leena jäsen jäsen jäsen puheenjohtaja

6 Mustonen Catalina Määttä Henry Pyykönen Vesa Savolainen Anni Tiainen Martti jäsen jäsen jäsen varapuheenjohtaja jäsen Sosiaalilautakunta kokoontui ensimmäisen vuosikolmanneksen aikana kaksi kertaa ja käsitteli 29 pykälää. Joukkoliikenne Nurmeksen kaupunki on mukana maakuntalippujärjestelmässä. Maakuntalippu on älykorttipohjainen lipputuote, joka oikeuttaa 30 päivän ajan rajattomaan määrään matkoja järjestelmään kuuluvien liikennöitsijöiden vuoroissa Pohjois-Karjalan alueella. Lipun hinta on 138,00 euroa. Myytyjä lippuja on tammi-huhtikuussa ollut 17 kpl, joilla on tehty 457 matkaa. Kunnan ja valtion rahoitusosuus on ollut 1977,04 euroa. Ovelta ovelle tapahtuvaa kutsuohjattua palveluliikennettä järjestetään koko kaupungin alueella. Palveluliikenteen tilastotietoja 1.1. 30.4.2015 Taajama-alue Matkustajia kpl 3 603 Kilometrejä 13 272 Lipputulot 13 331,00 Nettokustannukset 13 530,00 Taajama-alueen palveluliikenteessä liikennöitsijä perii kuljetuksesta Nurmeksen kaupunginhallituksen hyväksymät asiakasmaksut, joita ei vähennetä maksettavasta kuljetuskorvauksesta. Haja-asutusalueen palveluliikenteestä ei tietoja ole saatavissa, koska kaksi liikennöitsijää ei ole laskuttanut kaikkia kuukausia raportointijaksolta. 3.1.2. Asumispalvelut Huhtikuun lopussa tuetun asumisen asiakkaita oli kuusi. Palvelun piiriin on tullut raportointikaudella kaksi uutta asiakasta ja vastaavasti kaksi asiakasta on siirtynyt muihin palveluihin (palveluasuminen, kotipalvelu). Mielenterveyssyistä ja alkoholisairauksien johdosta järjestettävä palveluasuminen on toteutunut kokonaan ostopalveluna. Palveluasumisesta on raportointijakson aikana poistunut yksi asiakas ja tullut kaksi uutta asiakasta. Asiakkaiden määrä oli huhtikuun lopussa 32 henkilöä.

7 3.1.3. Sosiaalityö Sosiaalityö Sosiaalityön tiimi on kokoontunut säännöllisesti. Raportointijakson aikana Nurmeksessa asui yksi kolmen vuoden kotouttamisen piiriin kuuluva pakolaistaustainen henkilö. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneita asiakkaita on raportointijakson aikana ollut seitsemän henkilöä, joista neljä suostui Marak -työryhmän käsittelyyn. Nurmes on osallisena maakunnallisessa sosiaalipäivystyksessä. Palvelun myyjänä toimii Joensuun kaupunki. Yhteydenottoja Nurmeksesta sosiaalipäivystykseen on ollut seuraavasti: Kuukausi Yhteydenotot 2011 2012 2013 2014 2015 tammikuu 1 1 2 0 3 helmikuu 3 2 0 0 7 maaliskuu 2 0 4 3 1 huhtikuu 2 3 5 1 6 yhteensä 8 6 11 4 17 Yhteydenottajana on voinut olla mm. hätäkeskus, poliisi, sosiaalityöntekijä, sosiaalipäivystäjän yhteydenotto asiakkaaseen tai terveydenhuolto. Päihdetyö Päihdehuollon asiakkaita raportointijakson aikana oli 36 henkilöä, naisia 7 ja miehiä 29. Uusia asiakkaita päihdehuollon piiriin tuli kahdeksan henkilöä. Poliisin antaman määräyksen mukaisessa huumausaine- tai alkoholi/päihderiippuvuusseurannassa oli kahdeksan henkilöä. Näistä kaksi keskeytettiin asiakkaan seuranta-aikana jatkuneen säännöllisen päihdekäytön vuoksi. Seuranta kestää poliisin määräyksen mukaisesti yleensä kuusi kuukautta. Työnantajan päihdehoitoon ohjaamana on ollut yksi henkilö. Päihdehuollon laitoskatkaisu- ja/tai kuntoutusjaksoilla jakson aikana on ollut kaksi henkilöä, toinen huumausaineiden- ja toinen alkoholin käytön vieroituksessa. Lisäksi yhdelle henkilölle on myönnetty maksusitoumus opiskelupaikkakunnalla käytäviin päihdekeskusteluihin. Opiaattiriippuvaisten vieroitus- tai korvaushoidon psykososiaalisen tuen piirissä on neljä henkilöä, korvaushoidossa on kaikkiaan viisi henkilöä. Päihdelääkärin vastaanotto päihdehuollossa toteutui kerran kuukaudessa.

8 3.1.4. Toimeentulotuki Raportointijaksolla on varsinaista toimeentulotukea (sisältää perus- ja täydentävän toimeentulotuen) myönnetty seuraavasti: Kuukausi Euroa Kotitaloudet 2014 2015 2014 2015 tammi 56 777 52 700 161 142 helmi 53 928 55 979 156 156 maalis 53 866 50 849 163 164 huhti 62 746 56 596 159 164 yhteensä 227 317 216 124 Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen on varattu 5 000 euron määräraha. Ehkäisevää toimeentulotukea on raportointijaksolla myönnetty viidelle kotitaloudelle. Tuen myöntäminen on perustunut henkilön tai kotitalouden sellaisista erityisestä tarpeesta johtuviin kuluihin, joihin ei täydentävää toimeentulotukea ole voitu myöntää. Näissä ratkaisuissa on pyritty estämään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta ja edistämään henkilön tai kotitalouden muuta selviytymistä. Ratkaisuissa on huomioitu henkilöiden äkilliset elämäntilanteen muutokset, joihin ei ole voitu varautua ennalta. Tukea on myönnetty asumiskuluihin ja ruoan turvaamiseksi. Ehkäisevään toimeentulotukeen on käytetty määrärahoja seuraavasti: Kuukausi Euroa 2011 2012 2013 2014 2015 tammikuu 546,00 194,98 1968,77 - - helmikuu 1184,80-851,77 170,87 - maaliskuu 408,78 1555,98-1131,68 795,92 huhtikuu 919,46 927,21 314,63 348,79 1695,35 yhteensä 3059,04 2678,17 3135,17 1651,34 2491,27 Toimeentulotuesta annetun lain 14a :n mukaan muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Seuraavassa taulukossa esitetään toimeentulotuen käsittelyaikojen toteutuma raportointijaksolta: Käsittelyaika %-osuus 0-7 pv 98,60 *) 8-9 pv 0,89 yli 9 pv 0,51 *) Lisäselvitysten pyyntötilanteissa on työntekijöillä tapahtunut kirjausmenettelyvirheitä, joten todellisuudessa 0-7 päivän aikana käsiteltyjen toimeentulohakemusten osuus on suurempi. Kuntien on 1.1.2015 alkaen maksettava puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 300 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille. Yli

9 tuhat päivää työmarkkinatukea saaneiden tuesta kunta on velvollinen maksamaan 70 prosenttia. Aikaisemmin kunnan maksuosuus koski yli 500 päivää tukea saaneita, joten kunnan maksuosuus on kasvanut merkittävästi. Kunnan maksuosuuteen työmarkkinatuesta on varattu 270.000,00 euroa ja näyttää siltä, ettei varattu määräraha tule riittämään. Seuraavasta taulukosta käy ilmi maksetun laskun suuruus sekä työmarkkinatuen saajien lukumäärä kuukausittain: Kuukausi Euroa / kk (Työmarkkinatuen saajia/kk) 2011 2012 2013 2014 2015 tammikuu 23 732 (91) 28 334 (97) 29 554 (109) 38 368 (116) 53 937 (133) helmikuu 24 390 (92) 34 252 (101) 34 798 (107) 38 081 (116) 48 449 (126) maaliskuu 24 918 (96) 34 925 (102) 36 135 (106) 38 581 (120) 48 464 (127) huhtikuu 25 421 (92) 32 411 (100) 37 639 (107) 40 774 (121) 53 288 (124) yhteensä 98 461 (371) 129 922 (400) 138 126 (429) 155 805 (473) 204 138 (510) Kuntouttavan työtoiminnan palvelu ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Kuntouttavaa työtoimintaa toteutetaan Kaski Työvalmennuksen lisäksi kaupungin hallintokunnissa ja yhdistyksissä. Raportointijaksolla on solmittu sopimus kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä Kristalli ry:n, 4H-yhdistyksen ja Nurmeksen Aktiivit Työnhakijat ry:n kanssa. Kunnan ja TE-toimiston tulee laatia yhteistyössä työttömän henkilön kanssa aktivointisuunnitelma kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointiehdon täytyttyä. Raportointijaksolla aktivoinnin piirissä oli 114 henkilöä, josta 43 osallistui kuntouttavaan työtoimintaan. Heistä viiden sijoituspaikkana oli kaupungin hallintokunta (111 toimintapäivää) ja kolmen yhdistys (10 toimintapäivää). Kaski Työvalmennuksessa kertyi raportointijaksolla 925 toimintapäivää. 3.1.5. Lasten ja perheiden palvelut Lastensuojelu Raportointijaksolla on tullut 40 lastensuojeluilmoitusta, 9 tiedonsaantia lastensuojelutarpeesta ja 4 ennakollista lastensuojeluilmoitusta raskaana olevista äideistä. Lastensuojelun perhetyötä oman työntekijän toteuttamana tehtiin raportointijakson aikana 12 perheessä (koskien yhteensä 15 lasta). Ostopalveluna perhetyötä järjestettiin 9 perheelle kohdentuen 22 lapseen. Tukihenkilötyötä on järjestetty kuudelle lapselle ostopalveluna ja yhdelle lapselle omana työnä. Avohuoltona sijoitettujen lasten/nuorten määrä pysyi ennallaan (viisi), yhden uuden sijoituksen alkaessa ja yhden vanhan päättyessä. Huostaan otettujen lasten/nuorten määrä kasvoi kahdella, lisäksi raportointijaksolla tehty kiireellinen sijoitus on johtanut huostaan ottoon.

10 Kasvatus- ja perheneuvola Kasvatus- ja perheneuvolassa on raportointijaksolla ollut henkilöstövajetta: toisen psykologin ja sosiaalityöntekijän virat ovat edelleen täyttämättä. Psykologi ja sosiaalityöntekijä työskentelevät kumpikin 80 %:n työajalla. Koulukuraattori on työskennellyt Porokylän ja Kirkkokadun kouluilla sekä yhteistyössä kasvatus- ja perheneuvolan tiimin kanssa. Psykologin työpanosta on saatu ostettua Tietotaito Group Suomi Oy:ltä 30 työpäivän verran sekä lisäksi neljälle lapselle psykologin tutkimuksia. Yksityiseltä ammatinharjoittajalta on ostettu psykologin työpanosta 11 työpäivän verran. Lääkäreiden vastaanottopäiviä on ollut sekä lastenpsykiatrilla että nuorisopsykiatrilla neljä. Lisäksi muutamalle lapselle on ostettu hoitoa yksityiseltä psykoterapeutilta. Koulukuraattori on tavannut kouluilla yksittäisiä peruskoululaisia ja heidän vanhempiaan sekä osallistunut niin oppilaskohtaisiin neuvotteluihin kuin koulujen oppilashuoltoryhmien työskentelyyn. Työskentely on porrastunut siten, että koulukuraattori on tarvittaessa ohjannut osan tapaamistaan koululaisista tarkempiin tutkimuksiin kasvatus- ja perheneuvolan tiimille. Raportointijaksolla näin on tapahtunut yhdeksän asiakkaan kohdalla. Koulukuraattorin toiminta näyttää vakiintuneen; uusia asiakkaita on raportointijaksolla ollut 12, mikä on hieman enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajanjaksona. Kasvatus- ja perheneuvolaan ilmoittautuneita uusia asiakkaita on ollut 28 (v. 2014 vastaavalla jaksolla 26). Uusista ilmoittautumisista 8 oli perheneuvolapalveluun ja 20 kehitystaso- ja oppimisvaikeustutkimuksiin. Jonossa olevista asiakkaista kaikki odottavat psykologin tutkimusta. Perheneuvolapalveluun on ohjautunut alkuvuonna vähemmän asiakkaita kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Psykologin tutkimuksiin on sitä vastoin tullut selvästi enemmän ilmoittautumisia. Psykologityö on ruuhkautunut jonkin verran, mutta ilmoittautumisten lukumäärään nähden tavoitteeksi asetetuissa aikarajoissa on pysytty kohtalaisen hyvin. Jonotustilanteeseen on vaikuttanut myös se, että psykologin työpanosta on saatu tänä vuonna ostettua hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Lisäksi perheneuvolan sosiaalityöntekijän työaikaa on suunniteltu siten, että hän on pystynyt vastaamaan perheneuvolatyön ilmoittautumisiin mahdollisimman pikaisesti. Työparina tehtävään työhön on tiukassa työtilanteessa mahdollisuuksia vain rajatusti, mikä on pitkään jatkuessaan huolestuttava tilanne sekä palvelun laadun että työntekijöiden jaksamisen kannalta. 3.1.6. Vammaisten palvelut Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja avustusten saajat 1.1.-30.4.2015: 2011 2012 2013 2014 2015 Asunnon muutostyöt 2 6 2 4 5 Henkilökohtainen avustaja 8 13 22 32 29 Palveluasuminen 11 8 11 9 12 Päivittäisistä toiminnoista

11 suoriutumisessa tarvittavat välineet 2 2 1 - - Kuljetuspalvelun piirissä 140 140 131 128 130 Kotikuntalain mukaisesti kunnasta poismuuttaneita on yksi henkilö. Mielenterveyskuntoutujien terapeuttinen työtoiminta ostetaan Honkalampi-säätiöltä. Toiminnan piirissä oli raportointijakson aikana 11 asiakasta. Käyttöpäiviä oli yhteensä 421. Toteutuneet käyttöpäivät ovat 24,76 prosenttia sopimuksen mukaisista päivistä (1700 ktpv/vuosi). Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammapalvelut järjestivät tammikuussa yhdessä kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa kehitysvammaisille, omaisille ja työntekijöille Kehitysvamma, seksuaalisuus, parisuhde -koulutusta. Koulutuksesta vastasi Kehitysvammaisten tukiliitto. Kaupungin omana kehitysvammahuollon palveluna toteutetaan autettua ja tuettua asumista sekä päivätoimintaa. Kuusikummun asumisyksiköstä kaksi asiakasta poistui palveluista helmikuussa. Maaliskuussa asumisyksikössä oli lyhytaikaishoidossa kaksi ulkopaikkakuntalaista ja yksi paikkakuntalainen perhehoitajan loman ajan. Vapaina olevat paikat täyttyvät 1.5.2015 lähtien. Kaikille kotona asuville aikuisille kehitysvammaisille on voitu tarjoa lyhytaikaishoitoa ja hoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi. Ostopalveluna on toteutunut päivätoiminta yhdelle henkilölle Ilomantsin kunnalta. Kuntouttavassa päivähoidossa on ollut kolme lasta ja erityishuoltona on toteutunut kehitysvammaisten peruskoululaisten iltapäivähoito viidelle lapselle. Kahdella henkilöllä on erityishuoltona henkilökohtainen avustaja. Kehitysvammaisten lasten tilapäishoito on toteutettu ostopalveluna Sosiotaito Oy:ltä. Yhden toimintakeskus asiakkaan henkilökohtaisen avun tarpeen päätyttyä tammikuussa, muutettiin työtehtävä määräaikaiseksi päivätoiminnan avustajaksi. Kehitysvammahuollon toimintojen suoritetiedot: Palvelu 2011 2012 2013 2014 1/2015 Autettu asuminen, vuorokausi 9056 9297 9493 9416 2992 Tuettu asuminen, vuorokausi 690 674 838 697 255 Yhteensä asumispalvelut 9746 9971 10331 10113 3247 Toimintakeskus, käyttöpäivä 5890 6107 5921 5843 1796 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymältä ostettaviin kehitysvammaisten laitoshoidon, asumispalvelujen, työ- ja toimintakeskusten sekä avohuollon palveluihin on vuodelle 2015 varattu yhteensä 231.272,00 euroa. Laitoshoidon toteutumaan on laskettu pitkäaikaisosastohoito, kuntoutusjaksot, kalliin hoidon tasaus ja kuntoutusjaksojen opetus. Lasten kuntoutusjaksot ovat toteutuneet suunnitelman mukaisena. Jaksoilla on käynyt kaksi lasta. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on yksi ja asumispalveluissa kaksi

12 aikuista. Erittäin vaativassa perhehoidossa on yksi aikuinen ja yksi lapsi. Lisäksi yksi lapsi on käyttänyt perhehoitoa lyhytaikaishoitoon. Kuntayhtymältä ostettujen asiakaspalvelujen toteutuma 1.1. - 30.4.2015: Toteutuma Ta Toteutumis-% Laitoshoito 33 131,76 108 200,00 30,62 Asumispalvelut 39 755,00 28 072,00 141,62 Perhehoito 22 845,00 36 800,00 62,08 Päivätoiminta 11 643,00 24 200,00 48,11 Erikoispalvelut 22 228,00 34 000,00 65,38 Yhteensä 129 602,76 231 272,00 56,04 3.2. Koti- ja laitoshoidon tulosalue Koti- ja laitoshoidon tulosalueella on vastattu oikea-aikaisesti asiakkaiden palvelukysyntään. Palvelutarpeen arviointiin asiakkaat ovat päässeet lain edellyttämässä määräajassa. Kiireellisessä tarpeessa asiakkaat ovat saaneet heti apua ja jonotusaika lyhytaikaiseen hoitoon on ollut 4,43 vuorokautta. Tehostettuun palveluasumiseen jonotusaika viimeisen puolen vuoden aikana oli 4,97 kuukautta. Henkilöstön lyhytaikaisia, toistuvia poissaoloja on ollut raportointijaksolla aikaisempaa vähemmän. Työn kuormitusta helpottavia laitteita, kuten hoivasänkyjä on hankittu määrärahojen puitteissa. Koti- ja laitoshoidon henkilöstö osallistui koulutussuunnitelman mukaisesti järjestettyihin Rava-, ergonomiakortti- ja ensiapukoulutuksiin. Kotihoidon esimies on osallistunut noin vuoden pituiseen johtamiskoulutukseen. 3.2.1. Kotihoito Kodinhoitoapu Säännöllistä kodinhoitoapua saaneita asiakkaita oli 219. Kodinhoitoavun palveluseteli on myönnetty 18 kotipalvelun kriteerit täyttävälle asukkaalle. Raportointijaksolla säännöllistä kodinhoitoapua sai kaksi lapsiperhettä. Asiakasmaksupäätökset on tehty 1.1.2015 alkaen aikaperusteisesti. Säännöllisen kodinhoitoavun piirissä olevat asiakkaat tammi-huhtikuu 2015: Kotipalvelun palvelumuoto Porokylä Keskusta Itäkaupunki Tuettu kotihoito: < 15 h/kk 52 22 32 Päivittäinen kotihoito: 15 29 h/kk 21 9 8 Tehostettu kotihoito: > 30 h/kk 26 13 34 Lapsiperheet 1 1

13 Asiakasmäärässä ovat myös Hannikaisen pienkodin asukkaat (25 henkilöä). Tukipalvelut Tukipalveluina on asukkaitten mahdollisuus saada kotiinsa turvapalvelua ja ateriapalvelua sekä tukipalvelusetelin avulla esim. siivousta. Turvapalveluasiakkaita oli yhteensä 179 asiakasta. Kotiin kuljetettavat ateria on 1.4.2015 alkaen tuotettu kaupungin oman ruokahuollon toimesta. Ateriapalvelun asiakasmäärä on 185. Tukipalveluseteliä on hakenut 14 henkilöä, seteli on myönnetty 12 hakijalle. Omaishoidontuki Omaishoidon tuen maksuluokat ovat 384,67 /kk, 769,33 /kk ja 1.305,25 /kk. Omaishoidon tukea on maksettu alkuvuodesta 68 omaishoitajalle. Uusia omaishoidon tuen hakemuksia on saapunut raportointijaksolla 13 kappaletta. Myönteinen päätös on tehty kahdeksaan hakemukseen ja yhden hakemuksen käsittely on vielä kesken. Sotavammapalvelut Nurmeksen kaupungin sosiaalilautakunta ostaa osto palveluna vähintään 20 % haitta-asteen omaavien sotainvalidien siivous- ja kodinhoi toavun Nurmes kotiyhdistys ry:ltä. Kaupunki hakee korvauksen val tionkontto rilta. Asiakkaita on palvelun piirissä seitsemän. Rintamaveteraanipalvelut Valtion vuoden 2015 talousarvioon varatusta määrärahasta rintamaveteraaneille kotiin vietäviin kunnallisiin avopalveluihin, osoitti Valtiokonttori Nurmekselle 27.065,96 euroa. Määräraha jaettiin 50 veteraanin kesken. Sosiaalilautakunta 3.3.2015 18 valtuutti vanhustyön johtajan järjestämään määrärahan käytön Valtiokonttorin periaatteiden mukaisesti omana toimintana tai ostopalveluna. Vuodelle 2014 myönnetystä vastaavasta määrärahasta raportoitiin Valtiokonttorille huhtikuun lopulla. Myönnettyä määrärahaa jäi käyttämättä 5.662,90 euroa. 3.2.2. Vanhusten avohoito Palveluasuminen ottamatta Tehostettua palveluasumista toteutetaan Kyrölän kaikissa yksiköissä lukuun Ainolan kahdeksaa asumispaikkaa, joissa tilaratkaisujen takia voi asua tavalliseen palveluasumiseen kuntonsa puolesta sopivat henkilöt. Asumispalveluissa on toimittu kuntouttavan hoitotyön periaatteita noudattaen. Jokaiselle tarjotaan mahdollisuus kuntoilu- ja virikeryhmään osallistumiseen.

14 Asumispäivien sisältöön ovat kuuluneet kansalaisopiston ryhmät; kädentaitoryhmät, taideterapia, musiikkiryhmät kuten karaokekerho. Eläkejärjestöjen henkilöt ovat toimineet kummina nimetyille osastoille, olleet ulkoiluttajana ja tapahtumien järjestäjänä sekä tarinatuvan vetäjänä. Tehostetun palveluasumisen paikat Kyrölässä ovat tehokkaassa käytössä. Muutama palveluseteliasiakkuus yksityisissä palveluissa on päättynyt jakson aikana ja tilalle on ohjattu jonottamassa ollut asiakas. MRSA-positiivisia asiakkaita oli kohorttiyksikössä huhtikuun lopussa seitsemän. Seulontatutkimuksia tehdään edelleen hygieniatoimikunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Palveluasumisen päivät Kyrölän palvelukeskuksessa (suluissa 100 %:n käyttöaste): Yksiköt Asumispäivät Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Ainola (19 as.) 679 (589) 588 (532) 651 (589) 630 (570) Kyröntupa (13 as.) 434 (403) 392 (364) 433 (403) 412 (390) Vienola (20 as.) 587 (620) 559 (560) 596 (620) 600 (600) Rauhala/Pirttimäki 696 (744) 615 (672) 693 (744) 688 (720) (24 as,) Tyynelä (19 as.) 627 (589) 582 (532) 620 (589) 593 (570) Yhteensä 3023 (2945) 2736 (2660) 2993 (2945) 2923 (2850) Tehostettua palveluasumista järjestetään myös palveluseteleiden avulla niille, joille ei ole tarjota paikkaa kunnan omista palveluista. Palvelusetelin arvo, Setelin keskiarvo, Asiakkaat 1.1.-30.4. 2 300 1 928,42 36 1 700 1 458,19 8 Tehostettua palveluasumista ostetaan viidelle asiakkaalle, joista neljän oston perusteena on kotikuntalain perusteella tapahtunut muutto Nurmekseen. Kunnasta ulos kotikuntalain mukaisia muuttoja ei ole tapahtunut. Muut vanhusten palvelut Kaupunki järjestää kuntouttavaa päivätoimintaa neljänä päivänä viikossa kaupungin itäosassa asuville asiakkaille. Ensimmäinen ryhmä kävi palvelussa 11 viikon ajan ja uusi ryhmä aloitti 30.3.2015. Yksi päivistä on varattu muistisairaiden päivätoiminnan päiväksi. Se on erilaistunut sisällöltään asiakkaiden tarpeita paremmin vastaavaksi. Kaupungin järjestämän kuntoutuksen asiakasmäärä oli raportointijaksolla yhteensä 1193: kuntouttava päivätoiminta 506, Kyrölän liikuntaryhmät 459, Hannikaisen liikuntaryhmä 167 ja yksilöohjaus 61 asiakasta.

15 Kaupungin taloudellisesti tukemaan Nurmeskotiyhdistyksen järjestämään kuntouttavaan päivätoimintaan osallistui raportointijaksolla 26 henkilöä (206 käyntiä). Lisäksi ryhmiin on osallistunut neljä veteraania, joilla oli 38 käyntiä. Asiakkaat tulivat palvelun piiriin kotisairaanhoidon, kotipalvelun tai omaisten ohjaamana. Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen tehostettu palveluasuminen tarjoaa mahdollisuuden kuntoutumiseen sairaalahoidon jälkeen, palvelutarpeen arviointia, palvelumuodon suunnittelua ja järjestämistä sekä kuntouttamista. Lyhytaikaisen palveluasumisen asumispäivä ei kerrytä asiakaslain mukaista maksukattoa eikä sisällä hygieniatuotteita eikä lääke- ja matkustuskulujen korvaamista. Omaishoidettavat voivat edelleen varata lyhytaikaisen hoivajakson yksiköstä, mutta hoivajaksoa ei voi maksaa omaishoitajan vapaapäiväseteleillä. Tehostettua palveluasumista lyhytaikaisena toteutetaan Floridassa 15 asumisen paikalla ja 1 muun osaston paikalla. Floridan lyhytaikaisen palveluasumisen toimintatiedot 1.1.-30.4.2015: tammi helmi maalis huhti Asumispäivät 433 402 457 453 Asiakkaat 38 44 44 49 3.3. Muu toiminta 3.3.1. Hankkeet Voimaa vanhuuteen -hanke Ikäinstituutin hallinnoima Voimaa vanhuuteen -hanke päättyi 30.4.2015. Hankkeen yhteenvetona todetaan, että Nurmeksessa ikääntyneille on tarjolla runsaasti liikuntamahdollisuuksia. Heitä ohjataan muita kuntia enemmän ammattilaisten voimin. Hankkeen loppuraportissa suositellaan Nurmekselle, että ammattilaisen ohjaaman kuntoutusjakson jälkeen harjoittelu tapahtuisi vertaisohjaajan voimin. Silloin ammattilaisten työaikaa vapautuisi tehokkaampaan käyttöön. Hankkeen aikana on käynnistetty uutena toimintana taloyhtiöiden kerhotiloissa toteutetut liikuntakerhot. Liikuntaryhmän ohjaajana toimivat Naisvoimistelijoiden ohjaajat. Väistö 2014-2015 hanke Joensuun kaupungin hallinnoimassa Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä-Suomessa -hankkeella (Väistö) on kolme päätavoitetta:

16 1. Luodaan hankkeen kunnille yhtenäinen perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen, avuntarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen malli 2. Luodaan hankealueen maakuntiin haja-asutusalueen turvakotimalli. Mallin mukainen toiminta otetaan hankealueella käyttöön hankeaikana 3. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan palvelu/osaamiskeskustoiminnan käynnistäminen hankealueella. Hanke toteutetaan kahtena alueellisena osakokonaisuutena Pohjois-Karjalan sekä Heinäveden alueella ja Etelä-Savon alueella. Kohderyhmänä on lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavat työntekijät, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö, mielenterveystyötä tekevät, päihdetyöntekijät, diakonit sekä poliisi. Hankkeen aikana myös Marak -toiminta laajentuu erityisesti Pohjois-Karjalassa. Hankkeen lähisuhdeväkivaltatyön Marak -työryhmässä on jäsenenä päihdetyön sosiaalipalveluohjaaja. Lieksa-Nurmes-Valtimo-Juuka -alueen työryhmä on kokoontunut kuukausittain ja hankkeen tiimoilta on järjestetty kahden päivän mittainen koulutus. 3.3.2. Palautetoiminta Vaikeavammaisten kuljetuspalvelusta on saatu kaksi asiakaspalautetta, jossa tilattu taksi ei ollut saapunut paikalle sovittuna aikana tai tullut noin 45 minuuttia myöhässä. Selvitysten mukaan kummankin tapauksen syynä on ollut vapaiden autojen puuttuminen. Asiakaspalaute on ollut kotipalvelussa pääosin positiivista. Kiitosta on tullut siitä, että kotona asuminen mahdollistuu kotipalvelun turvin. Vanhuspalveluissa suullista palautetta on saatu toimintayksiköissä. Palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. Erityisen tyytyväisiä ollaan tilojen viihtyisyyteen ja henkilöstön tapaan kohdata hoidettava. Kaupungin www-sivulta on saatu palaute, joka koskee eläkeläisten käyttämistä työtehtävissä esim. Kyrölässä. 3.3.3. Sisäinen valvonta Sosiaalilautakunta hyväksyi 1.4.2014 23 sosiaalipalvelukeskukselle päivitetyn Hyvä hallintotapa ja sisäinen valvonta -ohjeen 1.5.2014 alkaen. Sosiaalipalvelukeskuksen johtoryhmässä on sovittu, että sisäisen valvonnan suunnitelmaa (riskikartoitus) varten käydään vuonna 2015 läpi seuraavat prosessit: kotipalvelu, päihdetyö, sosiaalihuoltolain mukaisen palveluasumisen osto, lastenvalvoja ja kotikunnan vaihtaminen. kehitysvammaisten päivätoiminta, kuntouttava päivätoiminta, kotipalvelu, oppilashuolto. Raportointijaksolla on käyty läpi kotipalvelun prosessi.