TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat ja matkan pituudet 4. Arjen toimintojen saavutettavuus RM-alueella

1.1 Liikennejärjestelmäsuunnitelma Työ käynnistyi helmi-/maaliskuun vaihteessa 2013 Toimintaympäristön ja nykytilan analyysi valmistui 5/2013 Kehittämistavoitteet ja suunnittelua ohjaavat linjaukset työstetty 6-8/2013 Palvelutasoanalyysi ja palvelutasotavoitteiden määrittäminen käynnissä Uuden liikennepolitiikan pilotti Haetaan vastausta kysymyksiin: Mitä liikennejärjestelmän palvelutaso tarkoittaa kaupunkimaisessa liikenteessä? Miten palvelutasoa voidaan kuvata ja mitata? Toimenpiteiden suunnittelu 10/2013-2/2012 Raportointi keväällä 2014 Lausuntokierros Viimeistely 8/2014

1.2 Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoite Tarkentaa ja konkretisoida RM35-työn tavoitetilan sisältöä liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Mitkä ovat tehokkaimmat keinot edistää tavoitteiden toteutumista? Miten RM35-työssä esitetyt maankäytön kehittämiskohteet vaikuttavat liikenteeseen? Mikä on tavoitteiden ja liikenteeseen kohdistuvien kehittämistarpeiden kannalta tarkoituksenmukainen maankäytön kehittämisjärjestys? Missä järjestyksessä RM35-työssä esitettyjä liikenteeseen kohdistuvia kehittämistarpeita on perusteltua toteuttaa?

2. RM- alueen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet

2.1 RM-alueen liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet ja suunnittelua ohjaavat linjaukset Rakennemallityön liikennettä koskevat tavoitteet: Yleistavoite: Liikkumisen tapoja uudistetaan Liikennejärjestelmäratkaisuilla tuetaan tavoiteltavan yhdyskunta- ja palvelurakenteen toteutumista ja seudun tavoitteiden mukaista kehitystä. Yhdyskunta- ja palvelurakenteen kehitystä ohjaamalla hillitään matkanpituuksien kasvua, lisätään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä ja pysäytetään henkilöautoliikenteen osuuden kasvu. Luodaan edellytykset tehokkaalle seudulliselle joukkoliikennejärjestelmälle, jonka perustana on nopeudeltaan ja vuorotarjonnaltaan kilpailukykyinen run-koverkko (runkobussi, pikaraitiotie ja paikallisjuna). Tavarankuljetusten tarpeet sovitetaan yhteen muun maankäytön ja muiden toimintojen kanssa. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet hyväksytty syksyllä 2010 Rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnittelun suunnittelua ohjaavat linjaukset: Työryhmän tulkinta miten liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet konkretisoidaan toimenpiteiksi ja toteuttamisohjelmaan.

2.2 RM-alueen LJ-tavoitteet Kulkutapojen työnjako Liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohdaksi otetaan eri kulkutapojen vahvuuksien hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja käytön houkuttelevuutta parannetaan erityisesti kaupunkiseudun sisäisillä työmatka-, asiointi- ja vapaa-ajan matkoilla lyhyillä matkoilla tuetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. Kestävien kulkutapojen kulkumuoto-osuus Turun kaupungissa kasvaa yli 66 % tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 52%:sta. Kestävien kulkutapojen osuus kaupunkiseudun muissa kunnissa nousee yli 40% tasolle vuoteen 2030 mennessä nykyisestä noin 30-37%:sta. Muun ks:n tavoite Turun tavoite Ympärivuotinen keskustapalvelujen ja palvelukeskittymien saavutettavuus kävellen ja pyörällä 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeeltä. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan erityisesti kaupunkiseudun sisäisessä työmatka- ja asiointiliikenteessä yli 3 km pituisilla matkoilla. Liikennejärjestelmän kehittämisessä otetaan huomioon keskusta-alueiden palvelujen saavutettavuus myös henkilöautoilla.

2.3 RM-alueen LJ-tavoitteet Kulkutapojen käytettävyys Parannetaan tietoisuutta kulkutapojen ominaisuuksista ja vaikutuksista sekä parannetaan kulkutapojen käytettävyyttä ja liikennejärjestelmän esteettömyyttä. Lisätään käyttäjien tietoisuutta eri kulkutapojen mahdollisuuksista ja vaikutuksista. Hyödynnetään tie- ja joukkoliikenteen käytettävyyttä parantavia älyliikenteen keinoja ja palveluja. Mahdollistetaan kävelyn ja pyöräilyn ympärivuotinen käytettävyys työmatkaliikenteen keskeisillä reiteillä ja parannetaan kevyt liikenteen verkon yhdistävyyttä ja laatutasoa. Lisätään kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta kehittämällä käyttäjille muita kulkutapoja vastaavia informaatio-, pysäköinti- ja muita palveluita. Parannetaan joukkoliikenteen kilpailukykyä nopeuttamalla matka-aikoja ja toteuttamalla seudullinen runkolinjasto. Esteettömyys huomioidaan kaikessa liikennejärjestelmän kehittämisessä erityisesti taajamissa ja niiden keskusta-alueilla sekä joukkoliikennepalvelujen kehittämisessä. Parannetaan tavaraliikenteen keskeisten reittien sujuvuutta.

2.4 RM-alueen LJ-tavoitteet Liikenneturvallisuus Kaupunkiseudun henkilövahinko-onnettomuuksien määrän aleneva kehitys vuosittain. Kuntien liikenneturvallisuustyöllä vaikutetaan ihmisten liikkumisvalintoihin ja käyttäytymiseen. Parannetaan merkittävimmät henkilövahinko-onnettomuuksien kasautumakohdat Kävelyn ja pyöräilyn turvallisuutta parannetaan taajamissa ja niiden reuna-alueilla siten, että liikenneturvallisuuden puutteet eivät rajoita kävelyä ja pyöräilyä. Poistetaan raskaan liikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetusreittien liikenneturvallisuutta heikentävät ongelmakohteet asutuksen piiristä.

2.5 RM-alueen liikennejärjestelmätavoitteet Liikenteen ja ympäristön yhteensovittaminen Otetaan huomioon liikennejärjestelmän kehittämisessä liikenteen vaikutukset ilmastoon, maankäytön toimintoihin ja ympäristöön siten, että vähennetään liikenteestä aiheutuvia haittoja ja ongelmia. Otetaan huomioon kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteistä päätettäessä. Edistetään vähäpäästöisen teknologian käyttöönottoa liikennevälineiden hankinnassa ja liikennepalveluiden tuottamisessa. Vähennetään liikenteen aiheuttamia terveydellisiä ja viihtyisyyshaittoja asumiselle. Otetaan huomioon ja vähennetään aktiivisesti liikenteen luonnonympäristölle aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ja riskejä.

2.6 RM- alueen suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelutyössä tunnistetaan ja valitaan keinot, joilla tuetaan tehokkaimmin Turun seudun rakennemallissa ja Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä hyväksyttyjen kulkutapaosuustavoitteiden saavuttamista. Suunnitelmassa priorisoidaan toimia, jotka lisäävät jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja hillitsevät autoilun tarvetta. Muun ks:n tavoite Turun tavoite

2.7 RM- alueen suunnittelua ohjaavat linjaukset Tie- ja katuverkko Tie ja katuverkon kehittämistoimille määritetään suositeltava toteuttamisjärjestys ottaen huomioon seuraavat periaatteet: Priorisoidaan joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamista sekä liikenneturvallisuuden parantamista. Turvataan ensisijaisesti valtakunnallisen ja seudullisen kaukoliikenteen yhteyksien toimivuus. Turun keskusta alueen saavutettavuus henkilöautolla pyritään turvaamaan ensisijaisesti olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä tehostamalla. Osoitetaan merkittävimpien maankäytön kehittämiskohteiden vaikutukset tieja katuverkon kuormitukseen ja toimivuuteen.

2.8 RM- alueen suunnittelua ohjaavat linjaukset Kestävä liikkuminen Joukkoliikennettä kehitetään kokonaisvaltaisesti ja toimenpiteet priorisoidaan: Joukkoliikenteen käyttöä lisäävän vaikutuksen sekä maankäytön ohjausvaikutuksen perusteella. Koko matkaketjun houkuttelevuutta ja sujuvuutta lisäävien vaikutusten perusteella. Kohdentamalla infratoimenpiteet joukkoliikenteen runkolinjoille ja tiiviin maankäytön vyöhykkeille. Kaupunkiseudulla edistetään jalankulku ja joukkoliikennekaupungin toteutumista: Priorisoimalla jalankulun ja pyöräilyn jatkuvia yhteyksiä parantavia toimenpiteitä, jotka edistävät keskustapalvelujen ja merkittävien työpaikka alueiden saavutettavuutta. Ohjelmoimalla pyöräily yhteyksien ja olosuhteiden kehittämistoimet Turun kaupungin kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman sekä seudun pääpyöräilyverkon kehittämissuunnitelman linjausten mukaisesti. Osoittamalla uusilla ja kehittyvillä maankäyttövyöhykkeillä lähiliikkumisen sekä joukkoliikenteen käytön kannalta oleelliset suunnitteluperiaatteet ja toimenpiteet. Määrittämällä jalankulkukaupungin vyöhykkeet ja niiden kehittämisperiaatteet.

3. RM- alueen liikkumisen ominaisuuksia

3.1 Turun kaupunkiseudun asukkaiden liikkumisen ominaisuuksia, (Turun seudun LITU 2008) 80 % matkoista on kotiperäisiä => asuinpaikka määrittää liikkumisen ominaisuudet. Yli 40% kotiperäisistä matkoista suuntautuu kaupunkialueella muualle kuin kouluun tai omalle työpaikalle => asukkaiden ja asiointikohteiden saavuttaminen korostuu Ajallinen vaihtelu on suurinta autoliikenteessä, mikä johtaa ruuhkautumiseen aamun ja illan työmatkaliikenteessä => työmatkaliikenteeseen vaikuttaminen tärkeää

3.2 Henkilöauton osuus, (Turun seudun LITU 2008) - Lähes vakio työmatkoilla - Palvelujen saavutettavuus vaikuttaa asiointimatkoilla

3.3 Kevytliikenneosuus (Turun seudun LITU 2008) - Lähes vakio asiointimatkoilla - Työmatkoilla etäisyyden vaikutus suuri.

3.4 Matkojen keskipituus (Turun seudun LITU 2008) - Asiointimatkojen pituus lähes vakio aluetyypistä riippumatta => LÄHIASIOINTI - Työmatkojen pituus riippuu aluetyypistä

4. Arjen toimintojen saavutettavuus RM-alueella (Lähde: Suomen ympäristö 27/2008, Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa).

4.1 Asukassaavutettavuus henkilöautolla Koko RM-alue RM-alue ilman KS:n vaikutusta

4.2 Asukassaavutettavuus (30 min) eri kulkutavoilla Saavutettavuus henkilöautolla on tällä hetkellä ylivoimainen koko RM-alueella Polkupyöräilyn potentiaali on suurin kaupunkiseudulla Joukkoliikenne synnyttää käytäviä

4.3 Asukassaavutettavuus Turun kaupunkiseudun ulkopuolella polkupyörällä Kaupunkiseudun kuntien ulkopuolella asukassaavutettavuus polkupyörällä kuvaa hyvin yhdyskuntarakenteen toimivuutta kestävillä kulkutavoilla. Paraisilla ja Paimiossa yhdyskuntarakenne tukee kevyen liikenteen käyttöä arjen toiminnoissa.

4.4 Työpaikkasaavutettavuus henkilöautolla Koko RM-alue RM-alue ilman KS:n vaikutusta

4.5 Työpaikkasaavutettavuus polkupyörällä ja bussilla

3.6 Palvelujen saavutettavuus (30 min) eri kulkutavoilla - Bussi Joukkoliikenteellä voidaan saavuttaa käytännössä laajemmin vain kaupunkiseudun kuntakeskusten palveluja.

3.7 Palvelujen saavutettavuus (30 min) eri kulkutavoilla - Pyöräily Palvelujen saavutettavuus polkupyörällä on hyvä koko kaupunkiseudun alueella. Paraisilla ja Paimiossa palvelut ovat myös hyvin saavutettavissa laajemmalta vyöhykkeeltä.

4.8 Palvelujen saavutettavuus (30 min) - Kävely Jalankulkuvyöhykkeen edellytys on useiden erilaisten palvelujen saavutettavuus kävelyetäisyydellä. Jalankulkuvyöhykkeet rajautuvat tiiviille keskustavyöhykkeelle.

4.9 Keskusta matka-aikavyöhykkeet autolla 80% alueen väestöstä asuu 20 minuutin autoetäisyydellä Turun keskustasta. Matkaaikavyöhyke Kulkutapa 0 17 % 18 64 % 65 % Yhteensä % 0 10 auto 18937 31 % 92744 46 % 28245 49 % 139926 43 % 11 20 auto 29398 48 % 76493 38 % 19533 34 % 125424 39 % 21 30 auto 11161 18 % 28134 14 % 8359 14 % 47654 15 % 31 40 auto 2222 4 % 5877 3 % 1666 3 % 9765 3 % 41 50 auto 140 0 % 500 0 % 207 0 % 847 0 % 51 60 auto 22 0 % 59 0 % 15 0 % 96 0 % Yhteensä 61880 100 % 203807 100 % 58025 100 % 323712 100 % Väestö

4.10 Keskusta matka-aikavyöhykkeet bussilla Väestö Turun keskustaan suuntautuvien bussimatkojen matkaaikavyöhykkeet. 10% seudun väestöstä asuu 20 minuutin bussietäisyydellä keskusta Alle 18v. Vain 4% asuu 20 minuutin bussietäisyydellä keskustasta Yli 65 v. n. 12% asuu 20 minuutin bussietäisyydellä keskustasta Matkaaikavyöhyke Kulkutapa 0 17 % 18 64 % 65 % Yhteensä % 0 10 JL 409 1 % 4507 2 % 1298 2 % 6214 2 % 11 20 JL 2016 3 % 19347 9 % 5713 10 % 27076 8 % 21 30 JL 7356 12 % 35982 18 % 11446 20 % 54784 17 % 31 40 JL 15960 26 % 53265 26 % 16610 29 % 85835 27 % 41 50 JL 11773 19 % 29692 15 % 6897 12 % 48362 15 % 51 60 JL 6254 10 % 16486 8 % 4471 8 % 27211 8 % Yhteensä 43768 71 % 159279 78 % 46435 80 % 249482 77 %

4.11 Keskusta matka-aikavyöhykkeet pyörällä Väestö Turun keskustaan suuntautuvien polkupyörämatkojen matka-aikavyöhykkeet: 30% seudun väestöstä asuu 20 minuutin pp-etäisyydellä keskusta Alle 18v. 20 % asuu 20 minuutin pp-etäisyydellä keskustasta Yli 65 v. n. 36 % asuu 20 minuutin pp-etäisyydellä keskustasta Matkaaikavyöhyke Kulkutapa 0 17 % 18 64 % 65 % Yhteensä % 0 10 pp 2552 4 % 25995 13 % 7657 13 % 36204 11 % 11 20 pp 8980 15 % 41394 20 % 13409 23 % 63783 20 % 21 30 pp 12983 21 % 40892 20 % 10439 18 % 64314 20 % 31 40 pp 8417 14 % 23183 11 % 6646 11 % 38246 12 % 41 50 pp 4135 7 % 9191 5 % 1951 3 % 15277 5 % 51 60 pp 3233 5 % 8802 4 % 2184 4 % 14219 4 % Yhteensä 40300 65 % 149457 73 % 42286 73 % 232043 72 %

Yhteenveto Tehokkaimmat tavat edistää RM-alueen liikennejärjestelmän kulkutapatavoitteiden saavuttamista ovat 1. maankäytön kehittämisjärjestyksen priorisointi hyvän asukas- ja palvelusaavutettavuuden vyöhykkeille. 2. maankäytön kehittämisjärjestyksen priorisointi hyvän työpaikkasaavutettavuuden vyöhykkeille. Kestävien kulkutapojen edistäminen on tehokkainta kaupunkiseudun kunnissa Jalankulku ja pyöräilyvyöhyke Mahdollista alueilla, joilla palvelujen saavutettavuus on hyvä Rakennemallialueen muissa kunnissa on tehokkainta: Parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita palvelujen saavuttamiseksi. Edistää joukkoliikenteen työmatkayhteyksiä kaupunkiseudulle.