HELSINGIN YLEISKAAVA Tulevaisuuden asuminen Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA
Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin alueella Aikataulu 21.1.2013 Tavoitteenasettelua, lähtökohtien kartoitusta Kevät 2012 Teemaryhmien ja työpajojen yhteenveto 13.11.2012 Työohjelma Kslk/OAS 2014 Kaavaluonnos/Kslk 2016 Kaupunginvaltuusto Työohjelman valmistelu 2013 alkutalvi Kslk-seminaari Laiturin seminaarit 2013 loppusyksy VISIO 2050 Kslk 2015 Kaavaehdotus Kslk suunnittelu, jatkoselvitykset, vaikutusarvioinnit Viestintä ja vuorovaikutus: kaupunkilaiset, elinkeinoelämä, sidosryhmät Teemaryhmätyöskentely Yleiskaavatoimisto/Marja Piimies
Kuinka paljon uusia asuntorakentamismahdollisuuksia Helsingistä tule löytää? Nopeimman kasvuennusteen mukaan Helsingin seutu kasvaa 600 000:lla asukkaalla vuoteen 2050, josta Helsinkiin tulisi noin puolet Nyt asema- ja yleiskaavavarantoa noin 8 milj. k-m², josta Östersundom vastaa noin puolta Yleiskaava 2002:n ja osayleiskaavojen varannot loppuvat vuoteen 2020 mennessä, jos nykyinen 450 000 k-m²/vuosi (n. 5000 asukasta) kaavoitusja rakentamistavoite toteutuu Vuoteen 2050 mennessä tulisi rakentaa nykyisten osa-yleiskaava-alueiden lisäksi yht. ainakin 9 milj. k-m2, mikäli asuntokysynnän oletetaan pysyvän suhteellisen vakaana.
10 Etu-Töölöä
23 Latokartanoa
Mitä seuraa, jos kasvua ei otettaisi vastaan Mitä tapahtuu seudun ja koko maan kilpailukyvylle? Asuntojen hinnat nousevat entisestään työvoimakustannukset nousevat tuottavuus alenee Maankäytön paineet purkautuvat kehyskuntiin yhdyskuntarakenteen hajautuminen Alueiden eriarvoistuminen Nopean kasvun ennusteessa myös väestön huoltosuhde on kaikkein edullisin Helsinkiin muuttavasta väestöstä suurempi osa on työikäistä.
Mistä tilaa? Viheralueet? Meritäytöt? Kelluvat kaupunginosat? Kuinka paljon vanhoja asuinalueita/ kortteleita/tontteja voi tiivistää? Moottoriteiden ja suurten väylien varret? Tonttien käyttötarkoituksen muutokset? Korkea rakentaminen?
Uusia mittavampia maankäyttöpotentiaaleja -laajentamalla kantakaupunkia kattamalla, tunneloimalla tai muuttamalla moottoriteitä kaupunkibulevardeiksi -tiivistämällä raideliikenteen solmukohtia, asemien ja merkittävien pysäkkien ympäristöjä
Raideliikenteen verkostokaupungissa solmukohdat ja tärkeimmät pysäkit kehittyvät parhaimmillaan pikkukaupungeiksi, joissa yhdistyvät asuminen, työnteko, harrastus, virkistys, sosiaaliset verkostot ja palvelut. Laajempiin palveluihin ajallisesti lyhyet etäisyydet julkisella liikenteellä
Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäyttötarkastelut -Väylät vievät valtavan määrän tilaa -Arpeuttavat kaupunkirakennetta -Toimivat fyysisinä esteinä jopa saman kaupunginosan sisällä -Haittaavat palvelujen saavutettavuutta -Vaikuttavat jopa kaupunginosien eriarvoistumiseen Haasteet: -kustannukset, houkuttelevuus
Nykyisen rakenteen tiivistäminen Asukkaita Pariisissa n. 20 250/k-m 2 Kööpenhaminassa n. 6 300/k-m 2 Tukholmassa n. 4 600/k-m 2 Helsingissä n. 2 800/k-m 2
Tonttitehokkuus e= 2,60 Asukkaita 974 Pinta-ala 0,03 k-m 2 Kruununhaka Kuva Kaupunkimittaus, Helsingin kaupunki
Rakennetaanko pientalo- vai kerrostaloalueita? Keskimäärin sama tonttitehokkuus, erilainen tapa rakentaa
Tällä alueella puhutaankin sitten jo aivan toisenlaisista tehokkuuksista Alue on silti erittäin haluttu ja asuntojen hinnat sen mukaiset Kuva Kaupunkimittaus, Helsingin kaupunki
Miksi pelkäämme suunnitella umpikortteleita, vaikka Suomen tavoitelluimmat (=kalleimmat) Tällä tiiviydellä asuinneliöt mahdollistuvat ovat niissä mm.? kivijalkakaupat ja ravintolat Kuva Kaupunkimittaus, Helsingin kaupunki
1960-luvun esikaupungit toisenlainen asumisen ihanne
Onko houkuttelevimmat paikat asumiseen jo varattu Helsingissä? -Millaista on laadukas, viihtyisä, turvallinen asuminen tulevaisuudessa? -Turvallisuus - Miten pystytään säilyttämään avoin kaupunki? Hyvä kaupunkielämä? Viihtyminen? Virkistyminen? -Millaista työtä tehdään tulevaisuudessa: Työ/ vapaa-aika, kotona vai kaupungilla? Hyvä kaupunkirakenne ja hyvä kaupunkielämä voisi olla sitä, että silloinkin kun olet matkalla olet aina perillä
Lapsiperheet palaamassa kantakaupunkiin -kaksioista kolmioita alkovit avokeittiöiksi -nuoret aikuiset alkaneet arvostaa urbaania elämäntapaa - helppoa liikkumista kaikki lähellä? -esikaupunkiasuminen ei olekaan vaihtoehto vaan vaikkapa Porvoo?
Kaupunkimaisuus, Kaupunkitila? Keinoja kivijalkakauppojen syntymiselle myös esikaupunkialueitten keskuksissa? koirapuisto vanha ostoskeskus puretun päiväkodin tontti rekkapysäköinti metroasema Liikuntamyllyn yleisurheiluhalli Lähtötilanne Myllypuron keskuksessa 2000 luvun alussa Kehä I
Kaupunginosien profiloituminen Myllypurolla edellytykset muodostua liikunnan, hyvinvoinnin ja koulutuksen kaupunginosaksi! Profiloitumista ja palveluja mahdollista tukea mittavan täydennysrakentamisen kautta Uusi keskusterveysasema Puinen kaupunkikylä 2000 asukasta Liikuntakeskittymä Metropolialle suunnitellut korttelit Uutta rakennusoikeutta 410 000 k-m2: 4500 uutta asukasta, 5000 työ-/opiskelupaikkaa
Millaista kaupunkielämää viimeisten vuosikymmenien aikana rakennetut asuntoalueet tai esikaupungit mahdollistavat? Tavoitteena voisi olla, että kantakaupungin ulkopuolella on kaupunginosia, joihin halutaan mennä käymään myös muualta kaupungissa Kuva Kaupunkimittaus, Helsingin kaupunki
Vuosaari, Aurinkolahti -Urbaani ranta houkuttelee kauempaakin Kuva Simo karisalo
Helsingissä kaupungin vuokra-asuntoja ja omistusasumista samoilla alueilla - vuokrataloja ei silmällä kykene erottamaan alueen muusta asuntokannasta Kuva Kaupunkimittaus, Helsingin kaupunki
Täydennysrakentamisesta apua korjaamiseen? 1960-70-luvuilla rakennettiin eniten asuntoja historiamme aikana Nämä rakennukset sijaitsevat käytännössä esikaupungeissa Kuva Simo karisalo
Asumisen laadulliset tavoitteet ja haasteet: Kuka/mikä määrittelee asumisen tarpeet? Asuntokoko? -Helsingissä paljon yhden ja kahden hengen talouksia - entä haluaako ihmiset asua pienessä asunnossa, jos isompaan olisi oikeasti varaa? Miten Helsinkiin saadaan perheasuntoja?
Mistä syntyy asumisen elämykset tulevaisuudessa?
Kuva Simo karisalo
Mietitään yhdessä!