Houkutteleva asuminen Ydintavoitteet
|
|
- Akseli Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Houkutteleva asuminen 2050 Helsinki on vuonna 2050 viihtyisä, mielenkiintoinen ja turvallinen kaupunki, jossa elämänlaatu on korkea ja arki sujuvaa. Yleiskaavalla on mahdollistettu nopean väestönkasvun mukaisen ennusteen toteutuminen vuoteen 2050 ( uutta asukasta Helsingissä). Kaupunkirakenne tukee tasapuolisesti erilaisia perherakenteita ja asumisen tapoja. Se on sosiaalisesti tasapainoinen, tiivis, toiminnoiltaan sekoittunut ja monipuolinen. Helsingin erityispiirteinä on sen rikas kulttuuri ja turvallisuus. Viheralueiden laatu on noussut määrän sijaan. Kaupungissa on riittävästi monipuolista asuntotarjontaa - Helsingissä halutaan ja on varaa asua Helsinki koostuu kymmenestä laajasta kaupunginosakokonaisuudesta, joilla on oma identiteettinsä ja positiivinen imagonsa. Jokaisella alueella on oma keskustansa, joka on urbaanin kaupunkielämän tiivistymisen ydin. Ne kehittyvät toiminnallisesti itsenäisiksi ja tätä siivittää kunkin alueen voimakas, sekoittunut ja urbaani keskusta. Keskustoista löytyvät tärkeimmät palvelut ja ne ovat hyvin saavutettavissa. Monikeskuksisen kaupungin ja omaleimaisten kaupunginosakeskustojen kehittäminen vähentää liikkumistarvetta ja lisää arjen sujuvuutta. Uusi, innovatiivinen kaupunkikerros on syntynyt. Asumiseen on saatu kaivattua joustavuutta. Asumisen kehittymisen myötä kaupungin näkyvyys, kiinnostavuus ja houkuttelevuus niin matkailun osalta kuin opiskelu-, työ- tai turvapaikkakaupunkina on kehittynyt huomattavasti. Tavat elää ovat monipuolistuneet. Helsinkiläistä asumista leimaa lähipalveluiden hyvä saavutettavuus, urbaanin ympäristön viihtyisyys ja yhteisöllisyys. Asumismahdollisuuksia on tarjolla niin kantakaupungin ja kaupunginosakeskustojen sykkeessä kuin niihin tukeutuvilla omintakeisilla asuinalueilla. Inhimillinen mittakaava ja kaupunkivehreys ovat läsnä sekä kivikaupungissa että pienemmän mittakaavan asumisessa. Ydintavoitteet 1. Asuntoja on riittävästi ja tarjonta on monipuolista ja korkeatasoista Riittävä asuntotuotanto vaatii merkittävää rakentamista ja laajoja aluevarauksia. Mikäli halutaan säilyttää Helsingin vehreys myös jälkipolville, ei voida rakentaa ainoastaan nykyisten alueiden reunoille, vaan tarvitaan uusi tapa tarkastella kaupunkia. 2. Asuminen on ekologisesti kestävällä pohjalla Asuminen sijoittuu ensisijaisesti kestävään liikkumiseen tukeutuville alueille, on tiivistä, tehokasta ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toteutettua. 3. Asuminen, työ- ja opiskelupaikat sekä palvelut ovat lähellä toisiaan ja hyvin saavutettavia Yleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa sujuva arki ja hyvä kaupunkielämä. Nykyisen kantakaupungin laajentaminen ja sen ulkopuolella olevien keskusta-alueiden kehittäminen mahdollistavat monipuolisten toimintojen sijoittumisen hyvän saavutettavuuden keskustoihin. 4. Eri asuinalueet ovat erilaisia eivät eriarvoisia Erilaiset asuinalueet tarjoavat asumispalveluita eri elämäntilanteessa oleville ihmisille. Helsingissä on runsaasti omaleimaisia alueita, joilla on vahva alueidentiteetti. Alueiden voimakas eriarvoistuminen estetään niiden elinvoimaisuutta kehittämällä. Tehokkaan tiivistämisen ja täydennysrakentamisen edistämiseksi tehdään strategisia valintoja ja kehitetään toimivia keinoja. 1
2 Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Yleiskaavassa varmistetaan riittävä kaavavaranto ja tehokkaat kaavoitusratkaisut, jotta vastataan nopean väestöennusteen mukaiseen kasvuun ja kehitetään elinvoimaista kaupunkia. Kaupungin investointien painopistettä siirretään uusista projektialueista olemassa olevien alueiden uudistamiseen ja täydentämiseen. Tiivistyvässä kaupungissa tavoitellaan sosiaalisesti ja rakenteellisesti sekoittunutta kaupunkirakennetta. Avainasemassa ovat kaupungin noodikohdat, jossa mahdollisimman moni liikkumisen muoto kohtaa. Ympäristön ja rakentamisen laatu on merkittävä tekijä houkuttelevuuden kehittämisessä. Helsingin maankäytön kehittämisen painopistealueet kattavat kaupungista suuren osan. Ne muodostuvat rakenteeltaan muuttuvista moottoritiemäisistä alueista, tiivistyvästä pikaraitioteiden varren kaupungista ja muutamista aluekokonaisuuksista. Alueet ovat luonteeltaan vyöhykemäisiä, mutta ne tukeutuvat ja kiinnittyvät paikkoihin. Tulevaisuuden Helsingissä ei asuta "Jokeri-reitin" varrella, vaan laajaan kokonaisuuteen kuuluvassa omaleimaisessa kaupunginosassa, josta on hyvät raideyhteydet muualle kaupunkiin. 1. Helsingistä asumisen verkostokaupunki Raideliikenteen verkostokaupungissa on monia keskustoja, joiden välillä liikkuminen on nopeaa ja vaivatonta. Luomalla verkostomainen kaupunkirakenne ja kehittämällä kaupunginosakokonaisuuksien tiivistymisytimiä oikeiksi keskustoiksi kasvatetaan asuntotuotantomahdollisuuksia ja mahdollistetaan monipuoliset asumisen puitteet. Parantamalla eri asuinalueiden saavutettavuutta tuetaan myös alueellisen eriarvoistumisen vastaista kehitystä. Joukkoliikenteeseen tukeutuva uusi maankäyttö on ekologista ja tehokasta. Verkostokaupungin asuinalueet tukeutuvat raideliikenneyhteyksiin ja asumisen urbaanien ydinalueiden noodeihin. Noodeissa rakenne on sekoittunutta. Palvelutarjonta kasvaa maankäytön tehostamisen seurauksena ja noodit tukevat itsenäisten kaupunginosien kehittymisen tavoitetta. Painotetaan tiivistä asuntorakentamista raideliikenteen äärelle ja erityisesti sen solmukohtiin. Rakennetaan tiivistä urbaania kaupunkia kaupunginosien ydinalueille. Rakennetaan Helsinkiin tehokas ja tiheä raideliikenneverkosto. 2. Aluekeskustat verkostokaupungin ytimiksi Asumisen visiossa on nostettu esiin kymmenen aluekokonaisuutta, joista jokaisella on oma toiminnallinen ytimensä. Ydinten täydentäminen kaupunkiympäristöiksi on asumisen kannalta keskeistä. Niissä on tuettava maankäytön selvää tehostamista ja kantakaupunkimaisia maankäyttöratkaisuja. Tiivistämisellä mahdollistetaan urbaanin vilinän syntyminen, mikä tukee sekoittuneiden keskustojen kehittymistä. Tulevaisuudessa aluekokonaisuuksien keskustat ovat joukkoliikenteen verkostokaupungin keskeisiä noodeja, joissa kohtaavat useat raideliikenteen runkolinjat. Ne ovat paitsi työpaikkojen ja palvelujen myös asumisen huippupaikkoja. Keskustoissa ei ole moottoriväyliä. Siirrytään kantakaupunki/esikaupunki -jaottelusta pois. Myös nykyisen kantakaupungin ulkopuolella on tulevaisuudessa keskustoja. Rakennetaan urbaania kaupunkia kullekin alueelle sopivassa mittakaavassa. Tuetaan rakennusoikeuden nostoilla ja liikennealueiden pienentämisen kautta voimakasta täydennysrakentamista merkittävissä kaupunginosakeskustoissa. Perustelluissa tapauksissa voidaan korvata vanhaa epätarkoituksenmukaista rakennuskantaa uudistavan täydentämisen keinoin. 2
3 3. Moottoritiemäiset alueet asuinkäyttöön Kehä I:n sisällä olevat moottoritiemäiset alueet ovat arpia kaupunkirakenteessa ja jäänteitä ajasta, jolloin kaupunki oli kooltaan huomattavasti nykyistä pienempi. Kaupunginosat kääntävät selkänsä väylille jotka laajoine suojaviheralueineen erottavat vierekkäiset kaupunginosat toisistaan. Siirtämällä nopean autoliikenneväylän alkua hieman kauemmas kantakaupungin keskustasta saadaan suuret maa-alueet rakentamiskäyttöön ja yhdistettyä ennen eristetyt kaupunginosat toisiinsa, eheytetään kaupunkia. Ottamalla moottoritiemäisten alueiden suoja-alueet rakentamiskäyttöön ja muuttamalla väyläympäristöjä meluaidoin ympäröidyistä kanjoneista kaduiksi avautuu kokonaan uusi tapa hahmottaa kaupunkia. Liikkumisen mahdollisuudet moninaistuvat estevaikutusten poistuessa ja paljon uutta maata saadaan rakentamiskäyttöön. Tiivis kaupunkirakenne on paitsi ekologista myös mahdollistaa erinomaisen joukkoliikenteen järjestämisen alueille. Kaupunkirakenteen sisällä olevat moottoritiemäiset väylät muutetaan kaduiksi. Katuun kiinni rakennetaan tiivistä, toiminnallisesti monipuolista kaupunkirakennetta. 4. Palveluiden turvaaminen ja asumisen monipuolistaminen täydennysrakentamisella Täydennysrakentaminen on keskeisin keino yritettäessä ylläpitää eri kaupunginosien palvelutarjontaa. Täydennysrakentamisen etuja voidaan tarkastella kolmella eri mittakaavatasolla. Kaupungin tasolla tarkasteltuna täydennysrakentamisen hyödyt ovat kiistattomat: alueilla on jo infrastruktuuri, palvelut ja yhteydet joten näiden rakentamisesta syntyy vähemmän kustannuksia toisin kuin kokonaan uusilla alueilla. Kaupunginosatasolla tarkasteltuna täydennysrakentaminen ylläpitää asukasmäärää ja palveluita. Taloyhtiötasolla tarkasteltuna lisärakentamisella voidaan rahoittaa esimerkiksi korjaamiskustannuksia. Aluekohtainen täydennysrakentaminen tai tonttikohtainen lisärakentaminen ovat ekologisia vaihtoehtoja olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle rakentamiselle. Palvelujen saavutettavuuden kannalta täydennysrakentamisen hyödyt ovat kaksitasoiset: entisten asukkaiden palvelut säilyvät uusien asukkaiden myötä ja uudet asukkaat pääsevät heti palveluiden äärelle. Keskeisin haaste tonttikohtaiselle lisärakentamiselle on pysäköinnin vaatima tila. Sen kustannus kaupungille ja asuntoyhtiöille on tästä näkökulmasta merkittävä. Täydennysrakentamista tulee tukea kaikilla mittakaavatasoilla. Joillain alueilla rakennusoikeuden nosto voisi olla merkittäväkin, mikä jo muuttaisi alueiden luonnetta selvästi. Monet alueet ovat rakennuskannaltaan varsin yksipuolisia ja rakennettu kerralla suhteellisen lyhyen ajanjakson aikana ja samoista materiaaleista. Uusi rakenne mahdollistaisi erilaisten asumisratkaisujen tuomisen alueelle, mikä tukisi sekä elinkaariasumista että asuinalueiden monimuotoisuutta ja houkuttelevuutta. Tonttikohtaisen lisärakentamisen ohella erityistä huomiota tulisi kiinnittää tonttien ulkopuolisten rakentamattomien alueiden täydentämiseen. Suuri osa erityisesti esikaupunkialueiden viheralueista on epämääräistä tonttien väleihin tai teiden vierustalle jäävää välitilaa, joka olisi hyödynnettävissä rakentamiseen. Oleellinen sisältö kaikessa täydennysrakentamisessa on laatu. 3
4 Käynnistetään nykyisten projektialueiden kaltaisia alueellisia täydennysrakentamisprojekteja, joissa tehdään kokonaisvaltaiset kehittämissuunnitelmat täydennysrakentamisen tukemiseksi. Hyväksytään käyttötarkoituksen muutoksia alueilla, jotka eivät ole elinkeinopoliittisesti keskeisiä. Lisätään joustavuutta pysäköintipaikkavaatimuksiin. Maankäytön ulkopuolisista keinoista tulee harkita kiinteistöveron käyttämistä ohjauskeinona sekä maankäyttökorvauksista luopumista asuntorakentamisen osalta. 5. Kehitetään innovatiivisia asumismahdollisuuksia; alueita, rakennustyyppejä ja asumismuotoja Elävä kaupunki ei synny keskivertoperheen tai -asukkaan asuntoa monistamalla. Tulevaisuuden kaupunkilaisten elämäntapojen kirjo ja monimuotoisuus tulee tunnistaa ja mahdollistaa erilaisten asumismuotojen ja -tapojen lisääntyminen. Tärkeässä roolissa on edelleen hallintamuotojen tasapainoinen rakentaminen eri alueille. Joka alueella ei kuitenkaan tarvitse olla samanlaisia ja samankokoisia rakennuksia, vaan alueet saavat olla rehellisesti erilaisia. Tavoitteena on laadukas, vaihteleva ja kunkin alueen luonteenpiirteitä korostava rakentaminen. Omaleimaiset alueet ovat kaupungin vahvuus. Erilaisten alueidentiteettien syntymistä pitää tukea. Monista normeista on pystyttävä tapauskohtaisesti joustamaan, jotta omaleimaisten alueiden rakentaminen ja asukkaiden toiveisiin vastaaminen on mahdollista - yksi ratkaisu ei sovellu joka paikkaan. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat esim. pysäköintipaikkanormeista, oman pihan rakentamisvaatimuksista tai esteettömyysmääräyksistä joustaminen. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa tulee lisätä. Keskeisessä roolissa on ryhmärakennuttamisen tukeminen. Pieniä kerrostalotontteja on oltava tarjolla pienille rakennusliikkeille ja ryhmärakennuttajille. Ryhmärakennuttaminen on saatava oikeaksi vaihtoehdoksi rakennusliikkeiden ja kaupungin omalle tuotannolle. Viihtyisät asuinympäristöt ja asukkaiden mahdollisuudet aktiiviseen kaupunkielämään lähiympäristössään tulee mahdollistaa esim. tarjoamalla tilaa kaupunkiviljelyyn, parantamalla lasten leikkipaikkoja ja nuorten toimintamahdollisuuksia sekä tukemalla ulkoilmaelämää. Esikaupunkialueet ovat täynnä viheralueita, jotka eivät ole oikein puistoa tai metsää. Nämä tulee ottaa joko rakentamiseen tai muuttaa kaupunkirakenteen sisällä ensisijaisesti rakennetuiksi puistoiksi tai toiminnallisiksi virkistysalueiksi. Puistoalueiden pienentyessä niiden kokemuksellista laatua ja palveluita sekä saavutettavuutta parannetaan. Varmistetaan tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus terveen kilpailun mahdollistamiseksi. Kaavoitetaan myös runsaasti pieniä tontteja niin ryhmä- ja omatoimirakentajille kuin pienille ja keskisuurille rakennusliikkeillekin. Luovutetaan pienempiä kokonaisuuksia kerralla yhdelle rakennuttajalle. Kehitetään uusia, joustavia toimintatapoja rakennuttamiseen ja pyritään suosimaan asukkaiden omia rakennuttamismalleja. Tiukennetaan tontinluovutusehtoja luovutettu tontti tulee rakentaa tietyssä ajassa, tai tontti luovutetaan seuraavalle. Joustetaan autopaikkavaatimuksista eri alueilla voi olla eri määrä autoja. Tuetaan koerakentamismahdollisuuksia alueellisesti tai paikallisesti pienempinä kokonaisuuksina innovatiivisten asuntorakentamisratkaisujen löytämiseksi. 4
5 LIITE Helsingin vaihtoehtoiset kaupunginosat? Old Town - Ydin-Helsinki Vuonna 2050 Helsingin nykyinen kantakaupunki on koko seudun taloudellinen veturi, tieteen ja taiteen kehto ja tuottavuudeltaan Suomen ykkösalue. Korkean profiilin yrityksille Helsingin keskeinen sijainti on ensiarvoisen tärkeä. Palvelut ja asuminen lomittuvat työpaikkojen kanssa saumattomasti. Urban archipelago - saaristokaupunki Laajasalo on Meri-Helsingin keskeisimpiä paikkoja, jossa merelliset asuinalueet ja mereen tukeutuvat palvelut ja toiminnot tarjoavat houkuttelevia asumisen paikkoja erilaisille asuntokunnille. Sinne tullaan virkistäytymään kauempaakin. Raideyhteys kantakaupunkiin laajentaa urbaanin kaupungin vyöhykettä Laajasalon keskukseen asti. 24h-city Itä-Helsinki on vuonna 2050 notkea mahdollisuuksien kaupunki, jonka urbaanista sykkeestä löytyvät niin ympärivuorokautiset kulttuuripalvelut kuin monenlaiset asumismahdollisuudetkin. Alueen notkeus ja rosoisuus houkuttelevat Itä-Helsinkiin yrityksiä laidasta laitaan. Opiskelijat kansoittavat alati sykkivää Itä- Helsinkiä. Port-city - satama- ja rantakaupunki Vuonna 2050 Vuosaari on Helsingin seudun merikäytävän tärkeä linkki, jossa vanhojen satamakaupunkien rosoisuus törmää vilkkaaseen rantakaupunkiin jännittävällä tavalla. Kaupunginosan keskusta ja satama muodostavat vastavuoroisesti komplementaarisen kokonaisuuden, joka hyödyttää molempia. Rahtiliikenteen lisäksi laivayhteydet Tallinnaan ja Pietariin ovat vilkkaita ja tuovat rantalomalaisia Vuosaareen myös Suomen rajojen ulkopuolelta. 5
6 Edge-city Östersundom on vuoteen 2050 mennessä kasvanut omaleimaiseksi reunakaupungiksi, joka on omaleimainen tiivis puutarhakaupunkimainen kokonaisuus. Tulevina vuosikymmeninä rakentuva alue on muodostunut halutuksi kaupunginosaksi, joka yhdistää kaupunki- ja esikaupunkiasumisen parhaat puolet hyvät palvelut, tiiviit yhteisöt ja pientalorakentamisen. Eco-city - tiede- ja ekokaupunki Vuonna 2050 Viikki-Roihupelto-Myllypuro -akseli on kasvanut Helsingin kantakaupungin portiksi, joka on biotieteiden saralla maailman johtava osaamiskeskittymä. Tiede- ja yrityspuiston ympärille on kasvanut tiivis ekokaupunki, jossa useat raitiovaunulinjat risteävät tarjoten loistavat yhteydet kaikkialle seudulle ja jossa innovatiiviset energiaratkaisut on esitelty ensimmäistä kertaa. Urban garden city - koillisen Helsingin urbaani puutarhakaupunki Laajentuva Malmi ja sitä ympäröivät alueet tarjoavat vuonna 2050 urbaania luonnonläheistä asumista hyvien palveluiden äärellä. Voimakkaasti tiivistynyt aluekeskusta on kehittynyt houkuttelevaksi alueeksi, jossa monipuoliset palvelut, asuminen ja työpaikat kohtaavat kaupunkiympäristössä. Tähän tukeutuvat nykyiset pientalovaltaiset alueet ja niiden lomaan rakentuvat uudet niin eurooppalaisesta kuin suomalaisestakin pienkaupunkirakentamisen perinteestä innoituksensa saaneet kaupunginosat. Malmin kauppalan ja edesmenneen lentokentän historia näkyy uuden Malmin kaupunkikuvassa ja identiteetissä. In-between-city - Luoteis-Helsingin kehittyvä ydin Kannelmäen alueen ympäristö kasvaa tulevaisuudessa omaksi omaleimaiseksi kaupunginosakokonaisuudekseen, joka muodostaa puuttuvan lenkin läntisen kantakaupungin eli Pitäjänmäen, Espoon tärkeimmän keskuksen Leppävaaran ja Vantaan toisen kaupunkiytimen Myyrmäen väliin. Alueen toiminnallisena ja kaupunkirakenteellisena huippuna on rakennettu mätäojalaakso, johon uusi rakentaminen tukeutuu korostaen sen rakennettua viherluonnetta. Creative city - luova läntinen urbaani loft-kaupunki Pitäjänmäen alue koostuu tulevaisuudessa Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga -suunnitelman mukaisesti nykyisen Haagan kiertoliittymän ympärille tiivistyvästä keskustasta ja siihen tukeutuvista uusista ja jo olemassa olevista kaupunginosista. Luovan luokan suosima urbaani kaupunginosa tarjoaa ensiluokkaisen sijoittumispaikan yrityksille, jotka palvelevat niin keskustassa kuin Espoon puolella olevalla korkean teknologian vyöhykkeellä sijaitsevia yrityksiä. Osa alueen vanhoista teollisuuskiinteistöistä muutetaan loftasumiseen. Kantakaupunkimainen rakenne jatkuu saumattomana alueen halki ja toiminnot ovat sekoittuneet kiinnostavalla tavalla. City of Villages - kylämäisten kaupunginosien kehittyvä kaupunginosa Kyläkaupunki on vuonna 2050 moni-ilmeinen kokonaisuus, joka niveltää kaupungin omaleimaiset alueet yhteen. Alueiden kylämäinen ja omaleimainen luonne on säilytetty mutta ne on rakennettu entistä tiiviimmin kiinni toisiinsa. Käpylän keskus muodostaa oman erillisen kokonaisuutensa, joka kertoo saapumisesta todelliseen tehokkaaseen kaupunkiytimeen. 6
HELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotToimiva kaupunki. Anni Sinnemäki
Toimiva kaupunki Anni Sinnemäki 23.11.2017 Anni Sinnemäki Apulaispormestari, Kaupunkiympäristön toimiala 24.11.2017 Anni Sinnemäki 2 Maailman toimivin kaupunki Helsingin strategia vuosille 2017-2021 24.11.2017
LisätiedotMonikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa
Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA
KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ±± ± ± ± ƒ
± ± ± ± ±± ± ± ±± ± ± ± ƒ ± ± ±± ± ± ± ƒ ± ± ± ±± ± ƒ ±± ± ƒ ; ± ; ) ± ± ; ) 1.1 Yleiskaavan toteuttamisohjelman tavoite ja tehtävät... 4 1.2 Yleiskaavan toteuttamisohjelman lähtökohdat... 5 1.2.1 Kaupungin
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotMillaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa Esitelmän pitäjän nimi
Millaisessa kaupungissa haluaisit asua tulevaisuudessa 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tulevaisuus on kaupunkien Siksi ei ole yhtään samantekevää, millaisia kaupungit ovat Hallitaanko väestönkasvuun liittyvät
LisätiedotVihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa. Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO
Vihreä Helsingin seutu 2050 Viherajatuksia Greater Helsinki Vision 2050 - kilpailussa Arkkitehti, taiteen maisteri Ilona Mansikka, SITO Greater Helsinki Vision 2050 - seutuvisioprosessi Kilpailun tavoitteena
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA
ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision
LisätiedotHELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET
HELSINGIN UUSI YLEISKAAVA JA ELINKEINOALUEET Anne Karlsson johtava yleiskaavasuunnittelija 4.3.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA
1 HELSINGIN YLEISKAAVA Visio 2050 Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:23 Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto
LisätiedotKUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä
KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma
LisätiedotHLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset
HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla
LisätiedotMitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa
Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta
LisätiedotVantaan keskustojen kehittäminen
Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA
HELSINGIN YLEISKAAVA Tulevaisuuden asuminen Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin alueella Aikataulu 21.1.2013
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [
± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [ ±± ± ±± ±± ) ± 6± ± ± ; ; ± ± ± ± ±± ) ± ± ± ± ± ;; ± ± ± ± ; ; ; ± ± ± ; ) ; ± ± ƒ ; 6± ± ± ± ± Ι ± ; ) ± ± ± ƒ ; ± ±± ; ƒ ƒ) ± ± ± ƒ ; ƒ ± ; ± ; ) ± ± ± ƒ ± ± ± ; ± ± ;±
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
Lisätiedoteriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>
eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotVantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola
Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun
LisätiedotHelsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle. Leena Silfverberg 17.4.2013
Helsingin strategiaohjelmasta 2013-2016 tukea kestävälle liikennepolitiikalle Leena Silfverberg 17.4.2013 Hyvinvoiva helsinkiläinen Nuorille tilaa kuulua ja loistaa Ikääntyvistä huolehditaan Maahanmuuttajat
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu
LisätiedotHelsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä
Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotSELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA. Janne Antikainen
SELVITYS KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN NÄKEMYKSISTÄ JYVÄSKYLÄN ASUNTOPOLITIIKASTA JA ASUNTOMARKKINOISTA Janne Antikainen 1.11.2018 Sähköinen kommentointi ja työskentely https://mdi.screen.io/jkl Selvityksen
LisätiedotMikä niissä asunnoissa oikein maksaa?
Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotLänsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI
Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotKannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga renessanssi
Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga renessanssi Keskustelutilaisuus 14.4. klo 17 Tervetuloa Renessanssi Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueella - Suunnittelutilanne ja PehmoGis asukaskyselyn tuloksia
LisätiedotHANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD
HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD 14.4.2016 8.3.2016 12 Lainvoimainen Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 15.2.2016 33 4.8. 4.9.2014 Kaavaehdotus nähtävillä MRL 65, MRA 27 11.6.2014 Ympäristölautakunta 28.4.2014
LisätiedotMELLUNKYLÄN RENESSANSSI
MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet
LisätiedotKasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.
MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja
LisätiedotSTRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.
ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017
1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki
LisätiedotHarkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen
Harkittua omistajuutta työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen Tuulia Innala, kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 Harkittua omistajuutta - projektikokonaisuus Miksi?» Teknisen
LisätiedotNäkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa
Näkökulmia kaupunkirakenteeseen ja tutkimustietoon yleiskaavan valmistelussa Rikhard Manninen Yleiskaavapäällikkö Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 4.5.2016 Strategia ja visio Väestöprojektio ja mitoitus
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotRakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014
Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotTampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn mennessä
Tampereen tulevaisuutta tehdään nyt - tule mukaan ja vastaa kyselyyn 18.6.2017 mennessä Kerro näkemyksesi Tampereen nykytilasta ja siitä millaisen haluaisit Tampereen olevan tulevaisuudessa! Kyselyssä
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotKRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.
Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja
LisätiedotMAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen
MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran
LisätiedotHervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu Kilpailuohjelma
Hervannan pohjoisakselin kortteleiden ideakilpailu Kilpailuohjelma 2.1. 12.5.2017 Kilpailuinfo 13.1.2017 Galleria Nottbeck Maankäyttöpäällikkö Heli Toukoniemi Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi Tiedottaminen
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotMitä pientalokaupungilta odotetaan ja miten se toteutetaan
Mitä pientalokaupungilta odotetaan ja miten se toteutetaan ÖSTERSUNDOM LYHYESTI PIENTALOKAUPUNKI - MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET HALUTTAVUUS KÄYTTÄJÄN NÄKÖKULMA? TOTEUTTAMISTAVAT, ONGELMAT JA RATKAISUT PUHDASOPPINEN
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotTYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT
TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14
LisätiedotMatinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto. M Saari 8.1.2013
Matinkylän palvelu- ja hyvinvointipuisto M Saari Matinkylän keskuksen kehittäminen keskeisiä asioita Metron tulo vahvistaa Ison Omenan ja Metrokeskuksen muodostamaa kaupallista keskusta Matinkylä-Olarin
LisätiedotKehittyvä yhdyskuntarakenne. kasvun mahdollistajana. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
Kehittyvä yhdyskuntarakenne ja ympäristö kasvun mahdollistajana yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 8.2.2018 UUDEN OULUN VÄESTÖENNUSTE 2010 2015 2020 2025 2030 182 528 195 733 204 465 211 665 217 609 YLEISKAAVATILANNE
LisätiedotAlustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä
Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)
LisätiedotValtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski
Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotJoukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?
Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös
LisätiedotViihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy
Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotAsuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotKARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
KARHULAN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Y25 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.9.2018 MIKSI KARHULAAN TARVITAAN UUSI YLEISKAAVA? Karhulan keskustan osayleiskaavalla tarkastellaan Karhulan keskeisiä alueita
LisätiedotTanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki
KANKAAN Jyväskylän ALUEEN Kankaan KEHITTÄMINEN alueen ideakilpailu Tanja Oksa, kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki Puurakentamisen roadshow 14.3.2012 JYVÄSKYLÄN KANGAS Jyväskylän keskusta-alueen
LisätiedotPohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen
SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot
LisätiedotPuutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi
Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotH E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T j a
S E N A A T T I M Y Y : H E L S I N K I, R ATA P I H A KO R T T E L I T 1 7 1 0 7 j a 1 7 1 1 0 A S U I N K E R R O S TA L O KO R T T E L I T K E S K I - PA S I L A S S A RATAPIHAKORTTELIT, PASILA VALLILA
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotEsikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita
Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotTulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja
Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka
LisätiedotLIITE 1a. Suunnittelu
LIITE 1a. Suunnittelu ualueen sijainti kunnann opaskartalla. Kartassa on esitetty suunnittelualueen rajaus mustalla rajauksella. Kartassa yksi ruutu = 1 km. LIITE 1b. Suunnittelu ualueen alustava rajaus
LisätiedotTampereen kestävä kaupunkiliikenne
Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotKantakaupungin konversioperiaatteet
Rakli - Tilat käyttöön klinikka Kantakaupungin konversioperiaatteet Hanna Pikkarainen Kaupunkiympäristön toimiala / Asemakaavoitus / Kantakaupunki 16.10.2017 Konversiotilanne 2016 16.10.2017 2 Kaupunkikaava
LisätiedotValtion riski vs. asukkaan koti
Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotKaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu
Kaupunkistrategiasta sivistysohjelmaan Valovoimainen Oulu Luonnos Facebook-keskustelua varten 17.9.2018 Visio 2026 Valovoimainen Oulu #oulu #oulu2026 Oulun valovoimaisuus on kasvua, oululaista asennetta
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotK u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k i - T u u s n i e m i
L O I K K A 2 0 3 0 KUOPION TOIMINNALLISEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI RAKENNEMALLISOPIMUS 28.05.2012 K u o p i o L e p p ä v i r t a M a a n i n k a N i l s i ä S i i l i n j ä r v i S u o n e n j o k
Lisätiedot